Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Toiminta-ajatus Luomme yhdessä turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Meillä leikki on tärkeää. Leikkimällä lapsi oppii uutta sekä jäsentää oppimaansa ja kokemaansa. Ihmettely on oppimisen lähde. Yhdessä vanhempien kanssa ohjaamme lasta kasvamaan elämisen taidoissa. ATALAN PÄIVÄKODISSA toimivat Peukaloisten, Metsätonttujen, Menninkäisten ja Päivänsäteiden ryhmät. METSÄSTÄJÄN PÄIVÄKODISSA toimivat Vanamoiden ja Metsätähtien ryhmät sekä lisäryhmä pikku-metsä
Lasten osallisuus Mielestämme osallisuus on mahdollisuutta esittää toiveita, tulla kuulluksi ja nähdyksi, osallistua omalla tavalla -yhdessä toisten kanssa tai välillä yksin. Osallisuus on vastuun antamista ja ottamista. Lapset saavat suunnitella omaa toimintaansa monissa päivän eri tilanteissa esimerkiksi valitsemalla mieleisen leikin tai tekemisen. Kasvattajan tehtävänä on havainnoida ja löytää keinoja jokaisen lapsen osallisuuden mahdollistamiseen. Kasvattaja auttaa lasta tuntemaan että hän on tärkeä ryhmässä. Täällä voi leikkiä kirahvilla prinsessaleikkiä Voidaan kiipeillä kiipeilytelineessä ja kans metsässä kivillä ja puilla Kuularadan rakentaminen on kivaa kaverin kaa Lauletaan Kukkuu kukkuu pikku lanttu nukkuu Täällä voi pelata sählyä Se oli kivaa ku kerättiin niitä mustikoita ja sit me leivottiin siitä piirakkaa ja saatiin maistaa taikinaa Kivointa päiväkodissa on se, että toiset ottaa leikkiin, kun minä kysyn niiltä Mää voin leikkiä mun omalla ponilla
Vanhempien osallisuus Vanhempien osallisuus alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta päiväkotiin. Vuoropuhelu vanhempien ja henkilökunnan välillä on tärkeää jo ensimmäisistä tutustumiskerroista. Luottamuksen rakentamisen kulmakiviä ovat henkilökunnan ammatillisuus, kunnioitus toisen mielipiteeseen, kuunteleminen sekä avoin ja rohkea puheeksi ottaminen. Vanhempien osallisuus toteutuu päivittäisissä kohtaamisissa ja keskusteluissa lapsen arjesta, vanhempainilloissa, yhteisissä tapahtumissa ja digitaalisen kasvunkansion eli Tenavanetin välityksellä. Lapsen varhaiskasvatuskeskustelussa syksyisin ja keväisin keskitytään lapselle tärkeisiin asioihin ja luodaan yhdessä tavoitteita lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Varhaiskasvatuksen suunnitteleminen Aikuinen on herkkänä havainnoimassa päivän eri tilanteita. Jokaiselle lapselle annetaan aikaa löytää oma paikkansa ryhmässä. Aikuinen on tässä läsnä ja lapsen apuna. Havainnot lapsista ja lapsiryhmästä ovat lähtökohtana toiminnan suunnittelulle. Toimintaa suunnitellaan lasten mielenkiinnonkohteiden ja lasten yksilöllisten sekä ryhmän tavoitteiden pohjalta. Jokaiselle lapsiryhmälle suunnitellaan oma ryhmävasu (lapsiryhmän yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma). Ryhmävasu rakentuu lasten kehitystason ja vanhempien kanssa käytyjen varhaiskasvatuskeskustelujen pohjalta. Ryhmävasu on apuna toiminnan tavoitteiden huomioimisessa. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelman osa-alueet leikki, liikunta, tutkiminen, taiteilu sekä kieli ja vuorovaikutus. Suunnittelussa huomioidaan myös perushoidon tilanteiden tärkeys lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä.
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Leikki Leikki on lapselle kielen ohella ajattelun työkalu. Leikki vie lapsen kehitystä eteenpäin. Lapsi käsittelee leikkiessään kokemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Toisten lasten kanssa leikkiessään lapsi harjoittelee sosiaalisia-, tunne-elämän- ja ongelmanratkaisutaitoja. Kasvattajan tehtävänä on havainnoida leikkiä ja rikastuttaa leikkiympäristöä sekä osallistua leikkiin. Toiminnallaan kasvattaja auttaa lapsia hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja variaatioita leikissä. Liikunta Liikunta auttaa lasta hahmottamaan omaa kehoaan. Luomme lapselle tilanteita liikkua monipuolisesti niin sisällä kuin ulkonakin. Tuemme lasten omaehtoista liikkumista ja onnistumisen iloa.
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Tutkiminen Lapselle annetaan mahdollisuus ihmettelyyn. Ihmetteleminen perustuu lapsen havaintoihin. Saamalla tutkia havaintoja ja ratkaista ongelmia, lapsi oppii. Kasvattajalta edellytetään herkkyyttä tarttua lapsen ihmettelyyn. Kasvattaja mahdollistaa tutkimisen muokkaamalla oppimisympäristöä. Monipuoliset oppimisympäristöt ulkona ja sisällä mahdollistavat ihmettelyn ja tarjoavat haasteita oppimiselle. Taiteileminen Musiikki, kädentaidot, draama, tanssi, ym. antavat mahdollisuuden luovuuteen ja oppimisen iloon. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia tekemisen iloon ja onnistumisen kokemuksiin. Taiteileminen on osa lapsen kokonaisvaltaista päivää.
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun väline ja kieli kehittyy vuorovaikutuksessa, kommunikoimalla toisten kanssa. Sadut, lorut ja riimit kasvattavat sanavarastoa ja käsitteitä. Kuvat ja keskustelut, draama ja ilmaisu auttavat löytämään sanoille merkityksiä. Päiväkodissa toimitaan koko ajan vuorovaikutuksessa toisten lasten tai aikuisten kanssa. Vuorovaikutuksessa lapsi oppii tunnistamaan tunteita ja toisten kanssa koetut elämykset ja tapahtumat auttavat myös asioiden kielellisessä ilmaisussa. Kieli ja kulttuuri Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa päivähoitoa. Autamme lapsia tutustumaan sekä suomalaiseen kulttuuriin että ymmärtämään erilaisuutta rikkautena. Toimintaa suunnitellessa huomioimme lapsen kulttuuritaustan ja suomenkielen taitotason. Oman äidinkielen tukeminen on tärkeää samoin kuin suomi toisena kielenä (S2)-opetus. Tarvittaessa varaamme tulkin esim. lapsen varhaiskasvatuskeskusteluihin, jotta hyvä yhteistyö ja ymmärrys vanhempien kanssa lapsen asioissa mahdollistuu.
Varhaiskasvatuksen arviointi Arvioinnin lähtökohdat perustuvat varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitä tapahtuu päivittäin arjen tilanteissa monella tasolla. Olemme yhteisesti sopineet koko yksikössä tapahtuvista arviointikäytännöistä. Jokainen kasvattajatiimi arvioi toimintaansa viikoittaisissa tiimin palavereissa. Kasvattajatiimin tiimisopimukseen on kirjattu toimintatapoja ja pelisääntöjä, joita myös ajoittain arvioidaan ja päivitetään. Kontekstianalyysia käytetään arvioinnin apuna vuoden vaihteen jälkeen ja siihen sisältyvät niin sosiaalinen-, psyykkinen- kuin fyysinenkin oppimisympäristö. Koko työyhteisö arvioi yhdessä toimintaa kevään arviointi-illassa ja arvioinnin kohteena ovat pedagogiikka, yhteistyö, painopisteet ja tiimin toiminta perustuen yksikön vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Vanhempien kanssa arvioidaan toimintaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa keväällä. Vanhempien palaute on mukana arvioinnissa ympäri vuoden koko toiminnan tasolla.