Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen
Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää yhteisistä asioista. Sen edellyttää tietoa, taitoa ja halua osallistua vaikuttamiseen. Yhteisenä haasteena kunnilla on kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen erityisesti paikallishallinnossa. Tarvitaan erilaisia toimintamalleja osallistumiselle ja vaikuttamiselle - tavoitteena mm. muutosten aikaansaaminen hallinnon toiminta- ja palvelukulttuuriin, sekä suoran ja edustuksellisen demokratian yhteyden kehittäminen. Osallisuuden kehittämisen tarkoituksena on tukea ihmisten (lasten, nuorten, aikuisten ) kansalaisuutta ja kehittää kansalaisvalmiuksia. Miten ls-suunnitelmassa edistetään lasten, nuorten ja heidän kasvattajiensa osallistumista päätöksentekoon, toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen sekä arviointiin?
Kuka johtaa suunnitelmatyötä? Kuka omistaa suunnitelmatyön prosessin = kuka johtaa sitä? Suunnitelmatyöryhmä? Työryhmän johtaja? Työryhmän yhdyshenkilö? Suunnitelman kirjaaja? Kuka huolehtii osallisuussuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta?
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lasten suojelu lasten osuuden turvaaminen yhteiskunnan voimavarojen jaossa ja lasten osallistumismahdollisuuksien lisääminen
Osallisuuden lisääminen kunta (ja kuntapalvelut), seurat, järjestöt, seurakunnat sekä yrityselämä sitoutuvat ottamaan lapset ja nuoret huomioon omassa toiminnassaan (=asenteiden muuttaminen) Em. tahot huolehtivat siitä, että lapset ja nuoret ovat aina mukana suunnittelussa, päätöksenteossa ja tarvittaessa aktiivisesti toimimassa (=toimintamallin vakiinnuttaminen)
Esim. Päivähoidon " Pienikin on päättäväinen" toimintamalli Omaksutaan osallistuva toimintatapa = lapset osallistuvat aina ideointivaiheesta toteuttamiseen. Lasten kuuleminen / tietoinen puhuttaminen: a) kehitetään neuvottelu- ja asioiden ratkaisutaitoja lapsi tuntee ja kokee, että hänen mielipiteitään kuullaan ja arvostetaan lapsi on voimavara b) aiheina arkeen nivoutuvat asiat c) muut ideat tai kehittämistarpeet Opitaan päätöksenteon "aakkoset (eri vaiheet) Opetellaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja innostetaan toimimaan. Lisätään vuorovaikutusta lapsen, vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa Tehdään aloitteita ja seurataan tehtyjen aloitteiden käsittelyä Huolehditaan, että asiat kirjataan, dokumentoidaan ja tallennetaan Toiminta on tavoitteellista, järjestelmällistä ja jatkuvaa Arvioidaan aineistoa ja jaetaan tietoa toimivista asioista Kehitetään toimintaa saatujen kokemuksien pohjalta (Kokkola Lasten ja nuorten kaupunki, osallisuushanke)
Esim. Koulujen "Nuorikin voi vaikuttaa" - toimintamalli Koulun toimintaympäristössä yksi hyvinvoinnin edellytyksistä on osallistuminen. Nuorten kasvua aktiivisiksi kuntalaisiksi edistetään järjestämällä kaikkiin perusopetusta antaviin kouluihin oppilasneuvostot ja vanhempaintoimikunnat sekä luokka-asiamiestoimintaa. Oppilaille, opettajille ja vanhemmille järjestetään koulutusta ja oppimateriaalia. Oppilasneuvosto koostuu luokka-asiamiehistä. Toiminnan seurannasta vastaavat yhteysopettajat ja rehtori. Kaikki oppilaat voivat toimintakauden aikana tehdä aloitteita oppilasneuvostolle. Uudet oppilasneuvostot käsittelevät kaikkia kouluyhteisön toiminnan kannalta tärkeitä asioita ja osallistuvat koulun työsuunnitelman laadintaan ja arviointiin sekä toimivat luontevina yhteistyökumppaneina kun kehitetään koulun lähialueita. Yhtenä toimintamuotona järjestetään luokkien tulevaisuustyöpajat. Tavoitteena on, että ensimmäisten kouluvuosien jälkeenkin innostuminen osallisuuteen ja vaikuttamiseen säilyisi sekä että lapset ja nuoret kokevat sen tärkeäksi. Vanhempaintoimikunta toimii koulussa myös aktiivisena yhteistyötahona. Toimintasuunnitelmat tehdään ja hyväksytään yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, henkilöstön ja johtokunnan kanssa. (Kokkola Lasten ja nuorten kaupunki, osallisuushanke)
Esim. Nuorisovaltuustot Nuorisovaltuusto on kunnan alueella asuvien tai opiskelevien nuorten henkilöiden ja nuorisojärjestöjen pysyväluonteinen yhteistyöelin kunnassa. Valtuuston asema on määritelty päätöksiä tekevässä järjestelmässä. Nuorisovaltuuston toimintaa määrittelee hyväksytyt toimintasäännöt. Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste tms. tehtävänä välitön neuvonta ja opastus kertoo ja tiedottaa nuorille heidän oikeuksistaan eri yhteyksissä. nettisivut ym. tiedotuskanavat nuorisotiloissa, kouluissa ja kirjastossa sisältävät myös nuorten palaute- ja aloitekanavat
Esim. Keskustelu hallinnon ja kuntalaisten välillä Kyläkierrokset / Kuulemistilaisuudet kylissä ja kaupunginosissa: aktivoidaan kylien kehittämisorganisaatioita ja parannetaan päättäjien tietämystä kylien ja kaupunginosien ajankohtaisista kysymyksistä Aihekohtaiset kysely- ja keskustelufoorumit esim. suunnitelmasta lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (konkreettisesti ilmaistuna ) Palvelujen käyttäjien ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen palvelujen kehittämisessä: suunnitteluyhteistyö ja hankkeiden toteutus. Asiakaskehittäjä-toiminta. Järjestöjen rooli hallinnon yhteistyökumppanina: Esimerkiksi lähiliikuntapaikat Kunnan tiedottaminen ja vuorovaikutteinen viestintä Kunnan www-sivut Erilliset tiedotuspisteet (esim. nuorisotiedotus) Kuntalaisten kyselytunnit radiossa Uudet tiedotuslehdet