Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö

SOTE rakenneuudistus

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Terveydenhuollon tulevaisuus: järjestämisvastuu, rekisteripito, suhde kuntarakenteeseen ja kuntayhtymiin

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö

Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT. nmlkj Kunta Valitse kuntanumero

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote- järjestämislain valmistelutilanne

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon. STMO22:00/ mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue)

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote -uudistus ja vaikutukset kuntoutukseen Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

LAUSUNTOPYYNTÖ STM TAUSTATIEDOT. 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Heinäveden kunta. 2. Vastaaja on Kunta 090 Heinävesi

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sote -uudistus Seutufoorumi 2, Tampere. Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

Transkriptio:

Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelut yhtenä kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

Järjestämisvastuu - Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20-30 Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta perustason kuntia edustaa perustason yhteisen toimielimen valitsema edustaja Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat

Järjestämisvastuu - perustaso Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000-50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille

Järjestämisvastuu - perustaso Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sotealueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja.

Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen Kunta rahoittaa sote-palvelut

Uusi sote-palvelurakenne Perustason alue Vastuukunta Kunta Vastuukunta Sote-alue Kunta Kunta Sotepalvelut järjestävä kunta Kunta Vastuukunta Sote-alue Kunta Kunta 20-30 sotealuetta ja noin 30 perustason aluetta? Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät 5 aluetta Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 320 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl 15 + 1 kpl Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Erityisvastuualue 5 kpl Erityisvastuualue Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

Vastuukuntamalli sosiaali- terveydenhuollon järjestämisessä Sekä perustason että sote-alueen hallinto edellytetään järjestettäväksi pääsääntöisesti vastuukuntamallilla Perustason ja sote-alueen yhteisellä toimielimellä on oikeus päättää järjestämisvastuun piiriin kuuluvista asioista Jokaisella perustasoon kuuluvalla jäsenkunnalla on edustus perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Sote-alueeseen kuuluvalla perustasolla on perustason kuntien yhteinen edustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sotealueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio Viranomaistehtävät

Alkoholilain kokonaisuudistus

Pm Kataisen hallituksen hallitusohjelma.. Päihdepolitiikka ja -palvelut Tehostetaan toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen perustuu saatavuuden ja hinnan sääntelyyn sekä terveellisten elintapojen edistämiseen. Uudistetaan raittiustyölaki kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka keskeisiä toimenpiteitä ovat alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiverotuksen tarkistaminen. Nykyinen vähittäismyyntimonopoli säilytetään alkoholilain mukaisena Etunimi Sukunimi 15 8.9.2013

Alkoholilain (1143/1994) kokonaisuudistuksen aikataulutus Valmistelu alkanut 6/2012-12/2012: Valviran koostama raportti ja ehdotukset ja THL:n katsaus nykyhaitoista ja keinoista STM:n arviomuistio lausuntokierrokselle 8/2013 HE-luonnos lausuntokierrokselle 2013 Lakiesitykset eduskunnalle I/2014 Alkoholilaki

Nykytilan arviointi - Aiempien alkoholilakien tavoitteena on ollut alkoholihaittojen vähentäminen. Sen sijaan kulutus ja haitat ovat kasvaneet. - Kulutuksen lisäyksestä on vastuussa PT eli kaupat, kioskit ja huoltamot. Lkm 12 10 Kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti 8 6 Väkivaltarikokset 1 000 asukasta kohti 4 2 Alkoholikuolleisuus 10 000 asukasta kohti 0 17 8.9.2013 Etunimi Sukunimi

Raittiustyölain uudistus

Raittiustyölaki 1 (2) Lain nimi Laki ehkäisevästä päihdetyöstä (?) Laki kattaa Alkoholi, huumeet ja muut päihdyttävät aineet Tupakka Rahapelihaitat (?) Muut riippuvuudet (?) Raittiustyölain uudistamistyöryhmän määräaika 12/2013

Raittiustyölaki 2 (2) Yleinen hyvinvointi- ja terveyspolitiikka Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut (ml. mini-interventio) Erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (ml. ehkäisevä päihdetyö ml. tiedotus ja valistus) Paikallinen hyvinvointi- ja terveyspolitiikka Raittiustyölain uudistuksessa vahvistetaan paikallista päätöksentekoa ja ehkäisevää päihdetyötä - keskeisenä mallina Pakka Voisivatko kaikki paikalliset toimijat osallistua nykyistä tiiviimmin lain tavoitteiden ja velvoitteiden seurantaan?

Terveyttä Lapista

Lappilaisten terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Paikallista Yhteistyötä Yhteisiä tavoitteita Osaamisen kehittämistä Osallistumista

Työniloa