Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu

Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu Vanhusneuvosto 29.9.2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto 4.10.2016 Sosiaali- ja terveys lautakunta 26.10.2016

Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Väestön kehitys... 3 3. Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys... 5 3.1. Palvelurakenne... 5 3.2. Palvelujen odotusajat... 8 4. Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu... 9 4.1. Iäkkäiden henkilöiden hoidon laadun arviointi... 9 4.2. Vanhusten palvelujen asiakastyytyväisyys...21 4.3. Potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumailmoitukset (HaiPro)...24 4.4. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys... 5. Henkilöstön työhyvinvointi... 6. Taloudelliset voimavarat...27 7. Henkilöstön määrä ja koulutus...28 8. Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä...30

1. Taustaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013 alkaen (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lain tavoitteena on myös varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Laki velvoittaa, että palvelutarve selvitetään monipuolisesti ja viivytyksettä. Laki (980/2012) velvoittaa, että iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat hyvinvoinnin tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Laki (980/2012) korostaa kunnan kaikkien hallintokuntien ja toimijoiden vastuuta ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisestä. Toisaalta se painottaa kotona asumisen ja kotiin tuotavien palvelujen ensisijaisuutta. Vuoden 2014 lopussa lakia tarkennettiin pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten (14 a ) ja niiden selvittämisen osalta (15 a ). Lain mukaan laitoshoito on perusteltua ainoastaan lääketieteellisin ja eräin muin perustein. Tämä merkitsee hoiva-asumisen palveluissa laitoshoidon purkamista ja yksiportaisen asumisen palvelujärjestelmän luomista. Laki painottaa myös pariskuntien mahdollisuutta asua yhdessä sekä toimenpiteitä, joilla vältetään turhat muutot elämän loppuvaiheessa. Lain mukaan kunnan pitää järjestää palvelu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös palvelun järjestämisestä on tehty. Lain (980/2012) 5 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (STM 2013 a.) Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Tässä raportissa arvioidaan vanhuspalvelulain edellyttämän 6 toteutumista (STM 2013 a). 2

2. Väestön kehitys Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2015 2016 oli 269 802. Väestönkasvua vuodesta 2014 vuoteen 2015 oli 1,6 prosenttia eli 4 9 henkeä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vuosien 2016-2026 väestöennusteen mukaan Espoon väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2026 Espoossa ennustetaan olevan asukkaita 308 400, jolloin kasvua vuoteen 2015 olisi noin 39 000 asukasta (Espoon väestöennuste 2017 2026). Kuviossa 1 on vertailtu Suomen kuuden suurimman kaupungin väestömääriä sekä kehitystä. Vuoden 2015 lopussa Espoon väestöstä yli 75 -vuotiaita oli 13 807 henkilöä. Espoossa 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuosina 2011 2015 kasvanut 20,4 prosenttia (2335 henkilöä), eli keskimäärin 5,1 % vuodessa. 50 000 45 000 40 000 35 000 40 268 42 733 43 199 30 000 000 20 000 15 000 10 000 5 000 11 472 13 282 13 807 9 339 11 075 11 552 15 846 16 470 16 626 16 655 17 842 18 126 8 506 11 521 11 728 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 31.12.2011 31.12.2014 31.12.2015 Muutos HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2011 15, N 2 931 2 335 2 213 780 1 471 3 222 12 952 2011 15, % 7,3 20,4 23,7 4,9 8,8 37,9 12,7 Kuvio 1. 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015 (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2015). Espoon väestön ikärakenne vanhenee nopeasti vuosien 2016 2026 tarkkailujaksolla (taulukko 1). Yli 65 - vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 1 330 henkilöllä vuosittain (kasvua vuosina 2016-2026 on noin 2,7-3,8 % vuodessa edellisvuoteen verrattuna). Vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2018 mennessä keskimäärin noin 800 henkilöllä vuosittain (kasvua vuosina 2016-2018 noin 5 % vuodessa edellisvuoteen verrattuna), mutta vuoden 2019 jälkeen kasvu on yli 1000 henkeä vuosittain (kasvua vuosina 2020-2026 on noin 4,6-8,8 % vuodessa edellisvuoteen verrattuna). Yli 65-vuotiaiden osuus Espoon väestöstä oli vuoden 2015 lopussa 13,6 % ja vuonna 2026 osuuden arvioidaan olevan 16,5 %. Vastaavasti yli 75- vuotiaiden osuus vuoden 2014 lopussa oli 5 % väestöstä ja osuuden arvioidaan olevan vuonna 2026 lähes 8,2 %. Yli 65-vuotiaita henkilöitä oli vuodenvaihteessa 2014-2015 kaikkiaan 36 001 henkilöä, joista 30 955 oli suomenkielisiä, 4 174 ruotsinkielisiä ja muunkielisiä oli yhteensä 872. 3

Taulukko 1. 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten ikäryhmien koko ja suhteellinen osuus (%) väestöstä vuoden alussa vuosina 2016 2026 (Tilastokeskus, Espoon väestöennuste). Ikäryhmien koko ja osuus (%) väestöstä 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 20 2026 vuoden alussa Hlö Yli 65- vuotiaat 37 480 38 909 40 271 41 582 42 808 44 075 45 433 46 799 48 077 49 364 50 782 Yli 75- vuotiaat 13 807 14 888 15 402 16 171 17 013 18 389 20 017 21 556 22 978 24 228 348 Yli 85- vuotiaat 3 564 3 788 3 953 4 086 4 229 4 369 4 582 4 866 5 177 5 515 5 762 Osuus väestöstä (%) Yli 65- vuotiaat 13,9 14,2 14,5 14,7 14,9 15,2 15,4 15,7 16,0 16,2 16,5 Yli 75- vuotiaat 5,1 5,4 5,5 5,7 5,9 6,3 6,8 7,2 7,6 7,9 8,2 Yli 85- vuotiaat 1,3 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 1,9 Kuviossa 2 esitetään ennuste keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrän kehityksestä Espoossa vuosina 2016 2026 eri ikäluokissa. Arvio perustuu Espoon viralliseen väestöennusteen sekä Mini- Suomi ja Vantaan vanhimmat -tutkimusten laskentakaavaan muistisairauksien esiintyvyydestä (Sulkava ja Viramo 2006). 00 2000 1500 1000 2016 2020 2026 500 0 35-64 65-74 75-84 85+ Kuvio 2. Espoolaisten muistisairaiden (keskivaikea tai vaikea muistisairaus) määrä eri ikäryhmissä vuosina 2016 2026, ennuste* *Arvio perustuu Espoon viralliseen väestöennusteeseen ja muistisairauden esiintyvyys tietoihin, jotka ovat Mini-Suomi -tutkimuksesta (30 84-vuotiaat) ja Vantaan vanhimmat -tutkimuksen (85 +). Nuorin ikäryhmä on laskettu vasta ikävuodesta 35 lähtien, koska Espoon väestöennusteessa käytetään tätä ikäryhmäjakoa) Etenevä muistisairaus on suurin yksittäinen iäkkäiden ihmisten pitkäaikaisen hoidon (omaishoito, kotihoito, pitkäaikaishoito) tarpeen aiheuttaja (Sulkava 2005). Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa myös muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan, mikä merkitsee myös palvelutarpeen kasvua. Espoossa on arvioin mukaan 3 616 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa vuonna 2016. Ennusteen mukaan lukumäärä kasvaa tästä vuoteen 2020 mennessä noin 610:llä ja vuoteen 2026 mennessä noin 1 880:llä hen- 4

kilöllä verrattuna vuoteen 2016. Lähivuosina (2016 2020) keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä tulisi ennusteen mukaan kasvamaan keskimäärin noin 150 henkilöllä vuosittain. Viimeisimmät kansainväliset tutkimukset saattavat viitata kuitenkin, että esiintyvyys ei olisi näin suuri johtuen muun muassa väestön koulutustason, terveyden ja elintapojen kohentumisesta. Absoluuttiset luvut muistisairaiden lukumäärässä kuitenkin kasvavat johtuen ikääntyneiden määrän kasvusta. Näin ollen muistisairauksiin liittyvä palvelutarpeen kasvu on edelleen merkittävää Espoossa. 3. Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä alueellaan. Palvelujen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla palveluiden rakennetta ja määrää valtakunnallisiin suosituksiin ja muiden suurten kaupunkien lukuihin sekä palveluiden saatavuuden arvioinnin kautta. 3.1. Palvelurakenne Vuoden 2015 lopussa noin 91,9 % 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista asui kotona joko itsenäisesti tai säännöllisten kotihoitopalvelujen turvin. Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä asukkaista oli kotona asumista tukevalla lyhytaikaispaikalla noin 0,3 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat vuonna 2013 Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuositukseen sisältyy suositus valtakunnallisesta palvelurakenteesta. Suosituksessa todetaan, että palvelurakenne ja palveluvalikoima on suunniteltava kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti huomioon ottaen: väestön ikärakenne ja -ennuste erityisen suuret palvelutarpeiden aiheuttajat, kuten etenevien muistisairauksien vallitsevuus ikääntyneen väestön taloudellinen tila, erityishuomio pienituloisten ikääntyneiden määrään ja tilanteen kehityssuuntaan ikääntyneen väestön asuinolot ja elinympäristö (esteettömyys, turvallisuus), ikääntyneen väestön kielelliset tarpeet, yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn kehitys Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi, ei tavoitteeksi, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Sen tarkoituksena on tukea myös ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (nk. vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa (STM 2013 a). Laatusuosituksen palvelurakennetta mitataan säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, terveyskeskussairaalan ja vanhainkotien pitkäaikaishoidon asiakkuudessa olevien, 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden prosenttiosuudella vastaavan ikäisestä väestöstä 31.12. Omaishoidontuen osuutta palvelurakenteessa mitataan vuoden aikana omaishoidontukea saaneiden, 75 vuotta täyttäneiden, eri henkilöiden osuudella vastaavan ikäisestä väestöstä 31.12. Näin ollen omaishoidontukea saanut henkilö voi sisältyä vuoden lopun tilanteessa myös muiden palvelujen asiakkuuteen. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Kuusikko) vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakennetta ja kustannuksia verrataan toisiinsa vuosittain ilmestyvässä raportissa. Taulukossa 2 on esitetty Espoon palvelurakenne mitattuna Kuutoskaupunkien määrittelyjen mukaisesti sekä laatusuositukseen kirjatut valtakunnallisen palvelurakenteen ikävakioimattomat valtakunnalliset tavoitteet 75 vuotta täyttäneiden osalta vuoteen 2017 mennessä. Laatusuosituksen tavoitteita kunnan on tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden 5

tarpeisiin. Kuutoskaupunkien määrittely poikkeaa laatusuosituksen määrittelystä siten, että kaikki tiedot kootaan 31.12 tilanteesta ja kotihoitoon on yhdistetty keskiraskaassa palveluasumisessa asuvat 75 vuotta täyttäneet. Taulukko 2. Espoolaisten 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne verrattuna STM laatusuosituksen valtakunnallisiin tavoitteisiin Kuusikon määrittelyjen mukaisesti (ikävakiomaton). Palvelu 2011 2015 STM laatusuositus tavoitearvot vuodelle 2017 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (% vastaavanikäisestä väestöstä) 91,4 91,6 91,0 92,0 31.12 ei sisällä kotihoitoa tukevalle lyhytaikaisjaksolle 31.12. sisäänkirjattuna olevia Säännöllisen kotihoidon piirissä 31.12. olleet, 75 vuotta täyttäneet 9,3 8,7 13,0 14,0 asiakkaat* (% vastaavanikäisestä väestöstä) Omaishoidontuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana 2,7 3,0 6,0-7,0 (% vastaavanikäisestä väestöstä) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet 5,8 7,2 6,0 7,0 asiakkaat 31.12.** (% vastaavanikäisestä väestöstä) sis tehostetussa lyhytaikaishoidossa olevat, osuus noin 0,3 % Pitkäaikaisesti vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen sairaalassa 2,8 1,2 2,0 3,0 olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12. (% vastaavanikäisestä väestöstä) * sisältää keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat 31.12 ** sis. lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, lyhytaikaishoidon asiakasosuus 75 täyttäneistä noin 0,3 prosenttiyksikköä Lähde: Kuusikko 2015 s.8, kuvio 5 Kuviossa 3 on kuvattu Kuusikko -kaupunkien ikäihmisten laatusuositukseen sisältyvä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidut osuudet vastaavanikäisestä väestöstä. Espoossa, kuten muissakin Kuusikko kaupungeissa, tehostetun palveluasumisen osuus on kasvanut tasaisesti, kun laitoshoidon osuutta palvelurakenteessa on tavoitteiden mukaisesti vähennetty. Säännöllisen kotihoidon osuus palvelurakenteesta on Espoossa ja Vantaalla muita Kuusikko kaupunkeja alhaisemmalla tasolla. Tarkasteltaessa omaishoidontuen kattavuutta Espoossa voitaneen sanoa, että siinä on tapahtunut vähäistä kasvua viiden viimeisen vuoden aikana. Espoossa säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen piiriin ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat, mikä viittaisi siihen, että palveluja on tarjolla riittävästi, vaikka peittävyys on matalampi kuin vertailukaupungeissa. 35,0 75 vuotta täyttäneistä, % 30,0,0 20,0 15,0 10,0 5,0 4,5 3,1 2,5 5,7 6,3 6,4 2,8 2,0 1,2 3,4 2,6 3,7 3,7 3,7 5,8 6,7 7,2 5,6 5,8 4,6 6,7 6,1 5,5 1,6 3,9 4,5 3,4 4,2 4,3 6,4 4,3 3,1 5,3 5,3 3,6 2,4 5,1 6,3 4,0 4,7 3,6 2,6 4,1 5,1 6,0 7,6 6,4 5,0 5,7 6,3 2,5 2,8 7,7 3,0 3,7 3,8 3,9 2,7 2,7 3,0 3,5 3,0 3,7 14,5 12,3 12,2 12,6 14,3 15,0 13,7 14,1 13,0 14,2 15,5 12,2 12,2 12,3 12,5 9,3 9,1 8,7 8,7 9,0 9,3 0,0 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito joulukuussa* Omaishoidon tuki vuoden aikana Tehostettu palveluasuminen 31.12.** Pitkäaikainen laitoshoito 31.12. 6

Kuvio 3. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupunkien vastaavanikäisestä väestöstä, 31.12. vuonna 2011 2015 (ikävakioimaton) (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2015, kuvio 5, sivu 8). Tarkasteltaessa ikävakioituja palvelujen peittävyystietoja kuusikkokaupungeittain voidaan todeta, että palvelujen peittävyys on hieman laskenut, Oulua lukuun ottamatta, kaikissa kuutoskaupungeissa verrattaessa vuoden 2015 tietoja viiden vuoden takaiseen tietoon (kuvio 4). Espoossa 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden ikävakioitu osuus ikäluokasta joulukuussa 2015 oli 21,7 prosenttia. 75 vuotta täyttäneistä, % 35,0 30,0 27,0 26,1,0 20,0 15,0 10,0 5,0 22,6 21,7 24,5 24,3 29,2 29,1 27,4,5 31,0 32,6 0,0 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,6 0,5 0,6 1,1 1,0 0,9 0,9 0,9 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 0,4 0,5 0,4 0,4 0,3 Tk-lyhytaikainen 1,2 1,3 1,3 1,3 1,1 1,0 1,2 1,1 1,1 1,1 1,2 1,4 1,1 1,3 1,3 0,8 0,9 1,0 1,0 1,0 1,3 1,3 1,2 0,8 1,0 2,1 2,3 1,9 1,7 1,8 Tk-pitkäaikainen 0,6 0,4 0,3 0,2 0,1 0,7 0,8 0,5 0,3 0,2 0,4 0,2 0,3 0,2 0,0 3,3 3,0 2,9 2,6 1,8 2,0 1,6 1,0 0,7 0,3 0,2 0,2 0,5 0,1 0,2 Vanhainkoti 4,3 4,1 3,3 3,1 3,0 2,3 1,8 1,7 1,5 1,1 3,7 3,4 2,7 2,2 1,7 3,5 3,4 3,2 2,9 2,6 3,3 3,1 2,7 2,1 2,1 5,8 5,6 4,4 4,2 3,3 Tehost. palv. Asuminen 5,6 5,7 6,2 6,3 6,0 6,2 6,8 7,0 6,9 7,5 6,3 5,9 6,6 6,9 7,1 3,8 4,1 4,3 4,6 5,3 4,1 4,3 5,0 6,2 5,9 4,0 4,1 5,3 5,5 6,5 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 1,7 2,1 2,0 1,8 1,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1,6 1,5 1,4 1,3 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 2,9 2,9 2,8 2,6 2,9 2,1 1,9 1,9 2,2 2,3 2,8 1,2 2,5 2,8 3,1 2,6 2,8 3,1 3,2 3,3 1,7 2,4 2,1 2,1 2,2 5,9 6,0 5,8 5,4 4,7 Säännöllinen kotihoito 12,011,911,912,212,4 8,8 8,4 8,7 8,6 8,6 7,7 8,1 7,9 8,0 8,5 14,013,813,714,014,4 12,112,412,612,611,9 12,514,214,515,915,8 Yht. 27,0 26,1 22,6 21,7 24,5 24,3 29,2 29,1 27,4,5 31,0 32,6 Kuvio 4. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014, ikävakioitu. (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2015, kuvio 11, sivu 13). Espoon 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidun palvelurakenteen alhaista peittävyyttä voitaneen osin selittää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemalla sairastavuusindeksillä (taulukko 3). Toisaalta väestön ikääntyessä erilaiset muistisairaudet aiheuttavat kasvavaa palvelutarvetta (taulukko 4). Espoolaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin muissa kuutoskaupungeissa asuvat, mutta muistisairauksien esiintyvyys THL:n julkaiseman dementiaindeksin perusteella on korkeampi kuin Helsingissä ja Turussa. Taulukko 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioitu sairastavuusindeksi Kaupunki 2009 2010 2011 Espoo 74,2 74,3 72,4 Helsinki 85,2 82,7 81,4 Oulu 116,8 115,9 114,0 Tampere 94,3 95,6 94,8 Turku 111,8 110,1 106,3 Vantaa 85,8 85,7 85,7 Sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016 Taulukko 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioitu dementiaindeksi Kaupunki 2009 2010 2011 Espoo 87,2 89,5 92,6 Helsinki 77,7 84,9 90,3 Oulu 121,1 124,1 126,7 Tampere 89,8 94,2 97,4 Turku 86 89,1 91,5 Vantaa 98,4 105,4 109,4 7

Dementiaindeksi kuvaa Alzheimer-taudin takia myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien esiintyvyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Alzheimer on näistä yleisin (n. 70 % kaikista). Yleisimmät dementiaindeksin ulkopuolelle jäävistä muistisairauksista ovat aivoverenkiertosairauteen liittyvä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (15-20 %) sekä osa Parkinsonin tautiin liittyvistä muistisairauksista. Alzheimer-taudin reseptilääkekorvausoikeudet ovat kyseiselle tautiryhmälle spesifisiä ja ainoita vaikeisiin muistisairauksiin liittyviä rekistereistä saatavia vertailukelpoisia tietoja. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon hoitoilmoitustiedot (HILMO) eivät kuvaa kattavasti muistisairauksien yleisyyttä. Kuviossa 5 on tarkasteltu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokausia 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kuusikkokaupungeissa. Vuonna 2015 Espoossa terveyskeskussairaalan lyhytaikaishoidon hoitovuorokausia kertyi 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 3,7 ja erikoissairaanhoidon vuorokausia 1,6. Kuviosta voidaan havaita, että ikään suhteutetussa sairaalahoidon käytössä tapahtui pientä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta käyttö on edelleen vähäisempää kuin viisi vuotta aikaisemmin ja painopiste on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Sairaalahoidon volyymi on yleisesti vähäisempää pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kuvio 5. Terveyskeskusten lyhytaikaishoidon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokaudet 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 2011 2015 (ikävakioitu). (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2015, kuvio 18, sivu 18). 3.2. Palvelujen odotusajat Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2013) säädetään, että kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut (Laki 980/2013, 26). Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta (Laki 980/2013, 18). Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen (Laki 980/2013, 26). Espoon kaupunki julkaisee tiedot palveluiden odotusajoista (taulukko 3) ja yli kolme kuukautta jonottaneiden lukumäärän kolme kertaa vuodessa. Tiedot julkaistaan kaupungin internet-sivuilla (www.espoo.fi) ja palvelukeskusten seinillä. Lisäksi ne tuodaan tiedoksi Espoon vanhusneuvoston kokouksessa ja Espoo tiedottaa tiedotteella. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen selvittelyyn määräajassa. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa yhteenotosta kuntaan. Espoossa vuoden 2016 alkupuolella palvelutarpeen selvittäminen, omaishoidon tuen päätök- 8

set on hoidettu määräajassa (taulukko 5). Säännöllinen kotihoito on alkanut heti kun päätös on tehty. Myös ympärivuorokautisen laitoshoidon tai tehostetun asumispalvelun paikka on pystytty järjestämään lain mukaisesti. Muistipoliklinikalle pääsy on keskimäärin hoidettu määräajassa, mutta 14 asiakasta on joutunut odottamaan ensikäyntiä yli 90 vuorokautta. Taulukko 5. Keskimääräiset odotusajat sosiaalipalveluihin ajalla 1.1. 30.4.2016. Palvelu Keskimääräinen odotusaika Lain velvoite Palvelutarpeenarvio 75 vuotta täyttäneillmäntenä Arviointipyynnöstä arvion toteutukseen 5 arkipäivää viimeistään seitse- arkipäivänä Yli 7 arkipäivää odottaneiden määrä 0 0 Omaishoidontuki 50 vuotta täyttäneille Hakemuksen saapumisesta päätökseen 14 arkipäivää alle 90 vrk Yli 90 vrk päätöstä odottaneiden määrä 0 0 Säännöllinen kotihoito Päätöksestä palvelujen alkamiseen 0 vrk alle 90 vrk Yli 90 vrk palvelujen alkamista odottaneiden määrä 0 0 Hoivapalvelut Hoiva-asumisen päätöksestä palvelun alkamiseen 28 alle 90 vrk vrk Yli 90 vrk hoivapaikkaa odottaneiden määrä* 0 0 Muistipoliklinikka Maksulliset erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivät Lähetteen saapumisesta muistipoliklinikan ensikäyntiin alle 90 vrk 73 vrk Yli 90 vrk lähetteen saapumisesta ensikäyntiä muistipoliklinikalle odottaneiden määrä 14 0 Maksullisia erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä 0 kpl Tavoite 0 * joille ei ole pystytty tarjoamaan tai järjestämään väliaikaisesti tarpeenmukaista hoivapaikkaa Yhteenvetona voidaan todeta että Espoon kaupungissa palvelujen piiriin pääsee pääosin lain velvoittamassa ajassa. 4. Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen laatu alueellaan. Palvelujen laatua voidaan arvioida RAIarviointimittarin (Resident Assessment Instrument) avulla, asiakastyytyväisyyskyselyillä, vaaratapahtumien raportoinnista, sosiaaliasiamiehen vuosittaisesta raportoinnista. 4.1. Iäkkäiden henkilöiden hoidon laadun arviointi RAI-arviointi ja RAI-vertailukehittäminen Espoon vanhusten palveluiden kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa käytetään asiakkaiden ja asukkaiden hoidon suunnitteluun, arviointiin ja hoidon laadun arviointiin RAI -arviointimittaria (kotihoidossa Resident Assessment Instrument - Home Care (RAI-HC) ja pitkäaikaishoidossa Resident Assessment Instrument - Long Term Care (RAI-LTC)). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saamista palauterapaporteista saadaan tietoa sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti. RAI-koordinaatioryhmän asiantuntijat käsittelevät yksiköissä puolivuosittain THL:n palauteraportit, koordinoivat RAI-laatuindikaattoreiden tavoitetasot puolivuosittain ja toimivat RAI-tiedon tuottajina johdolle tiedolla johtamisen tueksi. RAI-asiantuntijat tekevät myös yhteistyötä THL:n RAI-verkostossa. Vertailukehittäminen antaa RAI-mittariston tuloksista väestötason tietoja, mutta myös eri laatutekijöiden kehityksen työyksiköittäin. Tämä mahdollistaa sekä työyhteisön kaikkien asiakkaiden että vastuuhoitajan omien 9

asiakkaidenhoidon laadun seurannan. Laatuindikaattorit kuvaavat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja. (mitä suurempi prosenttiluku, sitä huonompi laatu). Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. RAI-mittariston käyttö tukee hoidon laadun kehittämistä ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteita laadun kehittämiselle. Raportti sisältää RAI laatuindikaattoriluvut 1.10.2011-30.3.2016. Kotihoidon RAI -tavoitteet ja niiden toteutuminen Espoon kotihoito koostuu seitsemästä alueellisesta kotihoidon yksiköstä ja kolmesta palvelutaloista (kuviossa Espoon kaupunki). Alueellista kotihoitoa ovat (Etelä- Leppävaara, Viherlaakso, Pohjois-Tapiola, Etelä-Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoon keskus ja Espoonlahti). Espoon palvelutaloja ovat Viherlaakso, Espoon keskus ja Soukka. Espoon kaupungin kotihoidon ostopalvelut ovat palvelualueiden palveluseteli - ja vammaispalveluasiakkaita. Arvioitujen asiakkaiden määrät näissä ryhmissä näkyvät taulukosta 6. Taulukko 6. Kotihoidon RAI-arviointien määrät RAI-arvioinnin asiakasryhmä Arviointien määrä Koko Suomen RAI-arvioinnit 23 859 Espoon kaupunki 1 321 Espoon kaupungin kh ostopalvelut* 23 (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; *Espoon kaupunki kh ostopalvelut = Espoon alueellisessa kotihoidon ostopalveluissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo) Ei raportoida erikseen koska asiakkaat valikoitunut ja hyvin pieni joukko Kotihoidon seurattaviksi laatuindikaattoreiksi THL RAIn johtamisen kehittämisen työryhmä on suosittanut seuraavia tekijöitä: 1. Kipu: kova tai sietämätön päivittäinen kipu, (%) 2. Riittämättömät ateriat: (%) 3. Kaatumiset: (%) 4. Sosiaalinen eristäytyminen: (%) 5. Unilääke: (%) 6. Osallisuus: asiakas ei itse osallistunut arviointiin, (%) Laatuindikaattori: kova päivittäinen kipu Espoon kotihoidon asiakkaista reilu viidennes (23 %) kokee päivittäistä kovaa tai sietämätöntä kipua (kuvio 6). Kipua kärsivien osuus on Espoon kotihoidossa hieman lisääntynyt (22 % vuonna 2015). Valtakunnallisessa vertailussa kipua kärsivien osuus on Espoossa sama kuin Suomessa keskimäärin. Kivun hoitoon kiinnitetty huomioita. RAI-mittaritulosten seuraamisella on pystytty kiinnittämään huomiota erityisesti kivuliaisiin asiakkaisiin ja panostamaan heidän kivun lievittymisen hoitoon ja seurantaan. 10

50 45 Kova päivittäinen kipu (%) 40 35 30 20 24 22 21 24 24 24 24 23 22 22 23 Koko Suomen RAI-arvioinnit Espoon kaupunki 15 10 5 Kuvio 6. Päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua kokevien asiakkaiden osuus, (%) kaikista asiakkaista. (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Laatuindikaattori: ravitsemus ateriat riittämättömiä Joka kymmenes Espoon kotihoidon asiakkaista (9 %) söi riittämättömästi aterioita (yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta) (kuvio 7). Espoon kotihoidon tulos on pysynyt muuttumattomana. Valtakunnallisessa vertailussa Espoon on laadullisesti erittäin hyvällä tasolla. Kotihoidossa ravitsemuksen tärkeydestä on pidetty koulutuksia ja yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten ravitsemustilan kartoituksen jälkeen tulee kussakin tilanteessa toimia. Toimintamallit ja ohjeet on kerätty ravitsemuskansioon. RAI-mittareiden seuraamisella on pystytty kiinnittämään asiaan paremmin huomiota ja hoito- ja palvelusuunnitelmia on päivitetty arviointien pohjalta. Lisäksi kysymykseen vastaamisen ohjeistusta on tarkennettu. 11

Riittämättömät ateriat, % 50 45 40 35 30 20 15 10 5 0 30 23 21 20 21 19 15 14 14 13 14 13 14 14 14 14 11 9 9 9 Koko Suomen RAI-arvioinnit Espoon kaupunki Kuvio 7. Osuus (%) kaikista asiakkaista, jotka söivät yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta. (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Laatuindikaattori: turvallisuus kaatuminen 90 vrk aikana Viidennes Espoon kotihoidon (23 %) asukkaista oli kaatunut viimeisen 90 vuorokauden aikana (kuvio 8). Kaatuneiden osuus on hieman lisääntynyt (2015 21 %). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti muuta Suomea paremmalla tasolla. Arkiliikkumisen tukemiseen panostettu mm. kesäaikana ulkoilua ja liikuntaa on lisätty yhdessä asiakkaiden kanssa. Kaatumisriskissä olevien asiakkaiden määrää on kiinnitetty huomiota riskitietojen seuraamisella (RAI- CAPs tieto), jota hyödynnetään hoito- ja palvelusuunnitelmassa yksilöllisesti. 12

50 Kaatunut viimeisen 90 vrk aikana, % 45 40 35 30 Koko Suomen RAI-arvioinnit 20 15 24 22 22 23 24 24 24 24 24 24 24 22 21 22 23 21 21 18 Espoon kaupunki 10 5 0 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 2015_2 2016_1 Kuvio 8. Viimeisen 90 vuorokauden aikana kaatuneiden asiakkaiden osuus, (%) kaikista asiakkaista (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Laatuindikaattori: osallisuus eristäytynyt Lähes neljännes (23 %) Espoon asiakkaista koki itsensä sosiaalisesti eristäytyneeksi (kuvio 9). Sosiaalisesti eristäytyneiden osuus on vähentynyt hieman (2015 24 %). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti muuta Suomea paremmalla tasolla. Asiakkaiden osallisuutta tuetaan tarjoamalla erilaisia ryhmäaktiviteetteja asiakkaalle yksilöllisesti asiakkaan voinnin mukaan. Palvelutaloissa on panostettu yhteisöllisyyden tukemiseen talon yhteisillä päiväkahvihetkillä ja juhlapyhien suunnittelulla ja huomioimisella. Lisäksi palvelutalojen asukkaiden arkeen on lisätty liikuntaa ja ulkoilua yhdessä. 50 45 40 35 30 20 15 10 5 0 Osallisuus eristäytynen, % 30 30 26 27 27 27 26 27 24 24 24 24 24 23 Koko Suomen RAI-arvioinnit Espoon kaupunki Kuvio 9. Kaikista asiakkaista niiden osuus (%), jotka ovat yksin pitkiä aikoja tai kokoajan ja jotka ilmaisevat tuntevansa itsensä yksinäiseksi, tai jotka kärsivät vähentyneestä sosiaalisesta kanssakäymisestä. (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; 13

Laatuindikaattori: unilääkkeet Espoon kotihoidossa unilääkkeitä käyttää alle kolmannes (27 %) (kuvio 10). Unilääkkeitä käyttävien osuus on hieman vähentynyt (2015 28 %). Espoon kotihoidossa käytetään hieman vähemmän unilääkkeitä kuin keskimäärin Suomen kotihoidossa. Unilääkkeiden käyttöön on kiinnitetty enemmän huomioita. Asiakkaan vastuusairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyöllä on unilääkkeiden käyttö vähentynyt entisestään. Lisäksi RAI-arviointi kysymystä on ohjeistettu tarkemmin. 40 Unilääkitys käytössä, viimeisen 7 vrk aikana %. 35 30 20 15 35 35 32 32 34 31 33 32 34 31 33 33 30 32 29 29 29 28 27 28 Koko Suomen RAIarvioinnit Espoon kaupunki 10 5 0 2011_22012_12012_22013_12013_22014_12014_22015_12015_22016_1 Kuvio 10. Unilääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista. (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Laatuindikaattori: Osallisuus, asiakas ei itse osallistunut arviointiin Alle viidennes (18 %) Espoon kotihoidon asiakkaista ei osallistunut omaan RAI-toimintakyky arviointiinsa. Osallistumattomien osuus on entisestäänkin vähentynyt. Valtakunnallinen keskiarvo oli 36 %. Asiakkaiden osallisuus on kasvanut entisestään kotihoidon käyntien systemaattisella suunnittelulla ja tiedottamisella asiakkaille. Espoossa kotihoidon asiakas osallistuu omaan RAI-toimintakykyarvoon, joka tehdään asiakkaan kotona vastuuhoitajan kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa tai voinnin muuttuessa. Toimintakykyarvioin avulla asiakas osallistuu omaan hoitonsa suunnitteluun ja asiakkaan näkemys tulee huomioitua entistä paremmin. 14

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 68 71 60 58 Asiakas ei itse osallistunut arviointiin, % 67 55 57 53 51 52 47 45 45 43 Koko Suomen RAI-arvioinnit 38 41 36 Espoon kaupunki 29 21 18 Kuvio 11. Osallisuus: asiakas ei itse osallistunut arviointiin (Koko Suomen RAI-arvioinnit = Kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Pitkäaikaishoidon oman toiminnan yksiköiden RAI -tavoitteet ja niiden toteutuminen Espoon kaupungin pitkäaikaishoitoon kuuluu ympärivuorokautinen hoiva: omana toimintana järjestettävä laitoshoito (Espoon kaupunki vanhainkotihoito: Aurorakodit 2-6, Espoonlahden hoivakoti 1 ja 2) ja asumispalvelut (Espoon kaupunki tehostettu palveluasuminen; Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Viherlaakson- ja Taavin muistipalvelukeskukset) sekä ostetut asumispalvelut (Espoo, ostetut asumispalvelut). RAI-LTC arviointi tehdään kaikille oman toiminnan ympärivuorokautisen hoivan asukkaille, poissulkien lyhytaikaishoidon ja äkillisen tarpeen vuoksi yksikköön sijoitetut asukkaat. Vuoden 2015 hoiva-asumisen kilpailutuksessa edellytettiin, että kaikki asumispalveluyksiköt ottavat RAI -järjestelmän käyttöön ja laativat asukkaille RAI - arvioinnin syyskuuhun 2016 mennessä. Arvioitujen asiakkaiden määrät näkyvät taulukosta 7. Taulukko 7. Pitkäaikaishoidon RAI-arviointien määrät RAI-arvioinnin asiakasryhmä Arviointien määrä Koko Suomen RAI-arvioinnit, Tehostettu palveluasuminen 11 801 Koko Suomen RAI-arvioinnit, Vanhainkotihoito 4 899 Espoon kaupunki, Tehostettu palveluasuminen 159 Espoon kaupunki, Vanhainkotihoito 233 Espoo Ostetut asumispalvelut 995 Pitkäaikaishoidon palvelualueen omassa toiminnassa seurataan seuraavia RAI -laatuindikaattoreita: 1. Osallisuus: vuoteessa elävät, (%) 2. Osallisuus: ei aktiviteetteja, (%) 3. Kuntoutus: niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla, (%) 4. Osallisuus: asiakas ei itse osallistunut arviointiin, (%) 5. Osallisuus: liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin, (%) 6. Kipu: ajoittain vaikea kipu päivittäin, (%) Laatuindikaattori: Vuoteessa elävät Vuoteessa elävät -indikaattorin tarkoituksena on tunnistaa immobiliteetti (liikkumattomuus). Vuoteessa elävä asiakas viettää aikaansa vuoteessa riippumatta hänen mahdollisesta toimintakyvystään. Henkilö on niissäkin tilanteissa vuoteessa elävä, jos hänet kuljetetaan vuoteessa käytävälle tai yksikön yhteisiin tiloihin. 15

Liikkumattomuuden seuraukset voivat olla: fyysisiä kuten jäykistymät, painehaavat psyykkisiä kuten masennus, kognition aleneminen sosiaalisia kuten eristyneisyys Espoon vanhainkodeissa vuoteessa eläviä asukkaita oli joka viides (21 %) valtakunnan keskiarvon ollessa 28 %. Espoon asumispalveluissa heitä oli vain murto-osa (4 %) ja Espoon ostetuissa asumispalveluissa heitä oli alle kymmenes (8 %) valtakunnan keskiarvon ollessa 11 % (kuvio 11). Vuoteessa elävien osuuden kasvua Espoon vanhainkodeissa selittää terveyskeskusvuodeosastotoiminnan lakkauttaminen, jossa asukassiirtoja laitoshoidosta tehtiin pääsääntöisesti vanhainkoteihin. Silti Espoon laatutaso on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuodelevon haittojen tiedostaminen ja kuntouttava työote ovat osaltaan vaikuttaneet tuloksiin, jotka kertovat asukkaan elämänlaadusta ympärivuorokautisessa hoivaympäristössä. Valtakunnallisessa vertailussa voidaan osoittaa, että Espoossa pääsääntöisesti toteutetaan kuntouttavaa ja makuuttamista välttävää hoitokulttuuria. 50 45 40 35 30 20 15 10 5 0 Osallisuus: vuoteessa elävät, (%) 28 27 28 28 27 28 29 28 28 17 18 21 21 13 13 13 13 14 13 11 11 9 9 10 9 10 10 11 11 11 11 8 8 7 6 6 7 6 7 8 3 4 Koko Suomen RAI-arvioinnit Tehostettu palveluasuminen Koko Suomen RAI-arvioinnit Vanhainkotihoito Espoon kaupunki Tehostettu palveluasuminen Espoon kaupunki Vanhainkotihoito Espoo Ostetut asumispalvelut Kuvio 11. Vuoteessa elävien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista Laatuindikaattori: ei aktiviteetteja Ei aktiviteetteja tarkoittaa sitä, että asukas osallistuu erittäin vähän tai ei lainkaan harrasteisiin pois lukien hetket jolloin hän saa hoitoa ja tukea päivittäisissä toiminnoissa. Espoon vanhainkodeissa lähes kolmanneksella (32 %) asukkaista ei ollut aktiviteetteja eikä harrasteisiin osallistumista valtakunnan keskiarvon ollessa 47 % (kuvio 12). Espoon asumispalveluissa heitä oli alle viidennes (18 %) ja Espoon ostetuissa asumispalveluissa lähes puolet asukkaista (47 %) valtakunnan keskiarvon ollessa 55 %. Aktiviteettien vähyyteen ympärivuorokautisessa hoivassa vaikuttaa asukkaaseen, hoitohenkilökuntaan ja ympäristöön liittyvät tekijät. Ympärivuorokautiseen hoivaan sijoitetaan asukkaita, jotka sairautensa ja heikentyneen toimintakykynsä vuoksi eivät tule toimeen kotona runsaidenkaan palveluiden turvin. Ympärivuorokautisten hoivakotien asukkaista lähes puolet on hoidossa heikentyneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi. Täysin autettavien tai autettavien asukkaiden osuus on yli puolet ja kolmanneksella asukkaista on vaikeita tai erittäin vaikeita ongelmia kognitiivisessa suoriutumisessa. Pitkäaikaishoidossa on opittu toimimaan asukas- 16

lähtöisemmin ja näkemään erilaisia tapoja harrastaa, jatkaa aikaisempaa harrastusta ja mahdollistamaan näitä asukkaalle mielekkäitä asioita (esim. asukkaalla matkailu ollut harrasteena, nyt ei pääse matkalle, mutta asiaa voi harrastaa seuraamalla matkailuohjelmia, tekemällä pieniä retkiä, lukemalla matkailuun liittyvää kirjallisuutta jne.). Valtakunnallisessa vertailussa Espoon pitkäaikaishoidon tulokset ovat hyvällä tasolla ja parantuneet viime vuosina. 100 Osallisuus: ei aktiviteetteja, (%) 90 80 70 Koko Suomen RAI-arvioinnit Tehostettu palveluasuminen 60 50 40 30 20 10 55 50 47 58 57 55 56 55 56 56 57 56 56 55 52 50 50 50 51 51 48 49 50 50 45 46 47 44 43 44 45 45 46 39 40 42 43 41 37 36 32 29 21 18 Koko Suomen RAI-arvioinnit Vanhainkotihoito Espoon kaupunki Tehostettu palveluasuminen Espoon kaupunki Vanhainkotihoito Espoo Ostetut asumispalvelut 0 Kuvio 12. Asiakkaiden osuus (%), joilla on vähän tai ei lainkaan aktiviteetteja arjen toiminnoissa Laatuindikaattori: Kuntoutus, niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla tarkoittaa yksikön liikuntarajoitteisten asiakkaiden osuutta (%), joilla ei ole hoitajien antamaa kuntoutusta, harjoittelua tai taitojen paranemista kaikista yksikön liikuntarajoitteisista asiakkaista. Espoon vanhainkodeissa reilusti alle viidennes (15 %) liikuntarajoitteisista asukkaista oli ilman aktivoivaa hoitotyötä valtakunnan keskiarvon ollessa 30 % (kuvio 13). Espoon asumispalveluissa heitä oli joka kymmenes (10 %) ja ostetuissa asumispalveluissa heitä oli alle viidennes (15 %) valtakunnan keskiarvon ollessa %. Espoossa liikuntarajoitteiset pyritään erityisesti huomioimaan hoitotyössä aktivoimalla asukasta. Toimintakyvyn säilymisen kannalta tämä on oleellisen tärkeää. Espoon jokaisessa yksikössä on kuntouttavan hoitotyön uramallin lähihoitaja tai -hoitajat. Uramallin tarkoituksena on edistää asukkaiden kuntouttavaa hoitotyötä. Valtakunnallisessa vertailussa Espoon tulokset ovat hyvällä tasolla. 17

50 Kuntoutus: niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla, (%) 45 40 35 Koko Suomen RAI-arvioinnit Tehostettu palveluasuminen 30 20 15 10 5 0 18 13 14 12 27 27 16 11 3 27 27 26 18 18 17 12 7 29 30 28 29 29 30 30 27 27 24 21 21 15 14 14 15 13 15 10 10 10 7 0 Koko Suomen RAI-arvioinnit Vanhainkotihoito Espoon kaupunki Tehostettu palveluasuminen Espoon kaupunki Vanhainkotihoito Espoo Ostetut asumispalvelut Kuvio 13. Kuntoutus: niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisella. Laatuindikaattori: Osallisuus, liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin Indikaattorissa katsotaan kaikista yksikön asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joiden liikkumista on rajoitettu päivittäin. Liikkumista estäviin välineisiin kuuluvat turvavyöt, haaravyöt, raajojen sitomisen tarkoitetut vyöt, lantiovyöt ja lukittavat pöydät. Sängynlaidat ja nousutuet eivät kuulu tähän indikaattoriin. Espoon vanhainkodeissa liikkumisrajoitteita käytetään päivittäin noin viidesosalla (19 %) asukkaista valtakunnan keskiarvon ollessa 18 % (kuvio 14). Espoon oman toiminnan asumispalveluissa ja ostetuissa asumispalveluissa liikkumisrajoitteita on käytössä lähes joka kymmenennellä (13 %) asukkaista valtakunnan keskiarvon ollessa 14 %. Liikkumisen rajoitteiden muuta maata yleisempää käyttöä Espoon vanhainkotihoidossa saattaa selittää se, että Espoossa on purettu laitoshoitoa paremmin kuin muualla Suomessa. näissä hoitopaikoissa Espoossa liikkumista estäviä välineitä käytetään yksilöllistä harkintaa käyttäen ja ainoastaan lääkärin luvalla. Useimmiten käytön perusteluna on asukkaan turvallisen hoidon takaaminen (esim. pyörätuolilla kuljetettaessa, jolla estetään asukkaan putoaminen tai liukuminen pois tuolista tai mahdollistetaan asukkaan omatoiminen pyörätuolikelaus) ja liikkumisen mahdollistaminen (muutoin asukas olisi vuoteessa elävä). Tilanne on viime vuosina pysytellyt samoissa luvuissa niin Espoossa kuin valtakunnassa. 18

50 Osallisuus: liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin, (%) 45 40 35 30 20 15 10 5 0 20 19 19 19 19 19 19 19 18 19 17 18 17 18 16 17 18 19 13 12 13 14 15 16 13 13 14 15 16 13 13 14 14 14 11 11 12 13 9 7 8 8 6 6 5 Koko Suomen RAI-arvioinnit Tehostettu palveluasuminen Koko Suomen RAI-arvioinnit Vanhainkotihoito Espoon kaupunki Tehostettu palveluasuminen Espoon kaupunki Vanhainkotihoito Espoo Ostetut asumispalvelut Kuvio 14. Osallisuus: Liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin. Laatuindikaattori: Osallisuus, asiakas ei itse osallistunut arviointiin Lähtökohtaisesti asukas on aina osallinen omissa asioissaan ja osallistuu omaan RAI-arviointiin asukkaan toimintakyky huomioiden. Espoon vanhainkodeissa yli kolmannes asukkaista ei osallistunut RAI-arviointiin (37 %) valtakunnan keskiarvon ollessa 66 % (kuvio 15). Espoon asumispalveluissa lähes kolmannes (30 %) ja ostetuissa asumispalveluissa valtaosa (77 %) asukkaista ei ollut osallisena valtakunnan keskiarvon ollessa 79 %. Espoossa asukkaiden osallistuminen arviointiin on ollut RAI-painopistealueena viime vuosina, joka ilmenee parantuneina RAI-tuloksina. Säännöllisissä RAI-katselmuksissa on asiaan kiinnitetty erityistä huomiota. Asukas on tosin aiemminkin osallistunut arviointinsa tekemiseen, mutta sitä ei olla mielletty niin, jos asukkaan kanssa ei yhdessä ole täytetty RAI-arviointia koneelle. Asukasta tulee kuulla häntä koskevissa asioissa ja hoivan tavoitteista tulee olla yhteisymmärrys. Asukaslähtöisyyteen on muutenkin Espoossa kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota, mikä näkyy nyt positiivisina RAI-laatutuloksina. 19

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Osallisuus: asiakas ei itse osallistunut arviointiin, (%) 90 90 89 89 88 89 89 88 87 84 86 85 87 89 90 89 84 86 83 85 84 86 80 81 79 81 80 82 79 77 79 81 77 80 74 76 70 72 66 68 60 77 79 66 37 31 Koko Suomen RAI-arvioinnit Tehostettu palveluasuminen Koko Suomen RAI-arvioinnit Vanhainkotihoito Espoon kaupunki Tehostettu palveluasuminen Espoon kaupunki Vanhainkotihoito Espoo Ostetut asumispalvelut Kuvio 15. Osallisuus: asiakas ei itse osallistunut arviointiin Laatuindikaattori: Kipu, ajoittain vaikea kipu päivittäin Indikaattorilla tarkoitetaan asukkaita, joilla on päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua tai sellaista kipua, jonka voimakkuus häiritsee päivittäisiä toimintoja. Espoon vanhainkodeissa alle kymmenes (7 %) asukkaista kokee ajoittain vaikeaa kipua päivittäin valtakunnan keskiarvon ollessa 4 % (kuvio 16). Espoon asumispalveluissa heitä oli vain 2 % ja ostetuissa asumispalveluissa heitä oli prosenttiyksikön verran enemmän (3 %) valtakunnan keskiarvon ollessa 4 %. Espoossa asukkaiden kivun hoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Kipuilu on pysynyt lähes samalla tasolla arvioinnista toiseen. Asukkaille tulee huolehtia tarvittaessa käytettävä kipulääkitys, jolloin hoitohenkilökunta voi arvionsa mukaan asukasta kuultuaan toteuttaa riittävää ja ajantasaista kivunhoitoa. 20

Kipu: ajoittain vaikea kipu päivittäin, (%) 20 15 10 5 0 7 7 6 6 6 6 6 6 5 5 5 5 5 5 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 4 2 3 3 3 3 3 2 Koko Suomen RAI-arvioinnit Tehostettu palveluasuminen Koko Suomen RAI-arvioinnit Vanhainkotihoito Espoon kaupunki Tehostettu palveluasuminen Espoon kaupunki Vanhainkotihoito Espoo Ostetut asumispalvelut Kuvio 16. Kipu: ajoittain vaikea kipu päivittäin, (%). 4.2. Vanhusten palvelujen asiakastyytyväisyys Palvelun laatua voidaan arvioida myös palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveystoimessa kerätään monin eri tavoin palautetta palveluja käyttäviltä ja heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Vuonna 2015 vanhusten palveluissa kerätty asiakaspalautteen määrät ja laadut on esitetty taulukossa 8. Asiakas- ja omaispalaute perustuu sekä satunnaiseen palautteeseen että pitkäaikaishoidossa toteutettuun systemaattiseen asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyyn. Yhteensä palautteita saatiin eri palautekanavista 12 756 kappaletta, joka on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna (vuonna 2014 5 958 kpl). Suurin kasvu oli HappyOr- Not palautteiden määrässä. 21

Kuvio 17. Vastausten jakautuminen (%) eri vastausvaihtoehtoihin koko vanhusten palveluissa ja palvelualueilla. (Tummanpunainen = Erittäin negatiivista, vaalean punainen = negatiivista, vaalean vihreä= positiivista, tumman vihreä = erittäin positiivista) Taulukko 8. Palautteiden määrät ja laadut eri palautekanavista vuonna 2015. Palautekanava Happy Or Not -laite* Annan palautetta -linkki Espoo.fi sivuilla (kpl) Henkilökohtainen kontakti / palautelaatikko (kpl)** Kohdennettu asiakastyytyväisyyskysely (kpl) Palautteen luonne Laitteen sijainti Kotihoito Espoon sairaala Pitkäaikaishoito Tapiolan palvelukeskus tammijoulukuu, Soukan palvelukeskus maalis-joulukuu, Espoon keskuksen ja Leppävaaran palvelukeskus joulukuu Geriatrian poliklinikka tammihuhtikuu, Kuntoutuspalvelut, kuntosali toukoheinäkuu, viriketoiminta toukomarraskuu Kauklahden elä ja asu keskus tammihelmikuu, Viherlaakson muistipalvelukeskus tammi-huhtikuu Erittäin positiivista 7755 56 831 Positiivista 899 3 93 Negatiivista 211 0 12 Erittäin negatiivista 229 2 43 Kiitosta 3 9 4 Kommentti 5-2 Moitetta 22 22 7 Kysymys 14 3 7 Toimenpideehdotus 5 3 1 Positiivista 166 72 50 (oma + osto) Kehittämistarvetta 218 72 73 (oma + osto) 1089 Kotihoidon ASLA-kysely 174 (ryhmätoiminta) ASCOT-kysely 601 (oma + osto) YHTEENSÄ 10790 242 1724 * HappyOrNot-laitteita on vanhusten palveluissa yhteensä neljä laitetta, joita on siirretty vanhusten palveluiden sisällä vuoden aikana. ** Kotihoidon vastaukset sisältävät 6 kotihoidon aluetta ja 2 palvelutaloa Spontaanin palautteen kautta (Anna palautetta linkki ja henkilökohtainen palaute) tullut positiivinen palaute kohdistui pääasiassa henkilöstön ammattitaitoon, ystävällisyyteen sekä palvelualttiuteen, hoidon järjestämiseen ja yksiköiden viihtyvyyteen. Asiakaspalautteen mukaiset kehittämisalueet liittyivät tiedonkulkuun, moniammatilliseen yhteistyön ja asiakkaan kohtaamiseen (ks. taulukko 9). Saapuneet palautteet käsiteltiin palvelualueilla. Asiakaspalautteen pohjalta toimintaa kehitetään vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Taulukossa 9 on esitetty asiakaspalautteen keskeiset vahvuudet, kehittämisalueet sekä palautteiden pohjalta joitakin toteutettuja tai aloitettuja toimenpiteitä palvelujen parantamiseksi. 22

Taulukko 9. Keskeiset vahvuudet, kehittämisalueet ja toteutetut kehittämistoimenpiteet vanhusten palveluista vuonna 2015 (Laatu ja potilasturvallisuus raportti, Espoo 2015). Palvelu Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut tai aloitetut kehittämistoimenpiteet Espoon sairaala Laadukas ja potilaat huomioiva hoito ja kuntoutus. Hyvä palvelu, ystävällinen henkilöstö. Moniammatillisen tiimin yhteistyön parantaminen. Tiedotus ja tiiviimpi yhteistyö potilaan ja omaisten kanssa. Asiakaspalvelun kehittäminen Osastokokouksissa asioiden läpikäyminen, työpajojen ja työpaikkapalavereiden pitäminen yhteistyön lisäämiseksi. Hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Osaketyöpajoissa ja Ketteräksi kehittäjäksi. Määriteltiin kotisairaalan potilaiden hoitoisuusryhmät Pitkäaikaishoito (kesken) Vanhustyön avopalvelut* Palvelu: Hoivan ja huolenpidon laatu, yhteisöllisyys, tunnelma Henkilöstö: Palveluasenne, osaava henkilöstö (saattohoito) Henkilöstö: ammattitaito, ystävällisyys, asiakaslähtöisyys, omaisten huomiointi Hoidon järjestämiseen: tuttu hoitaja (omahoitajuuden toteutuminen), näytteenoton mahdollisuus kotona, monipuolinen ja nopea palveluiden järjestäminen Kesätyöntekijät Palvelukeskusten ja palvelutalojen virkistystoiminnan lisääntyminen. Omaishoitajien ryhmäkuntoutus ja siivous. Ryhmätoiminnan kouluarvosana 8,73. Palvelu: Hoivan ja huolenpidon yksilölliset tarpeet huomioiva toiminta, viriketoiminta ja ulkoilu, tilojen siisteys Henkilöstö: Osaava kohtaaminen, tiedon kulku Henkilöstö: kielitaidottomuus, hygieeniset työskentelytavat Hoidon järjestäminen: hoitajien vaihtuvuus ja tyytymättömyys hoitoaikoihin Laskutus Virheet lääkityksessä Autojen pysäköinti väärin Metrotyömaan haitat palvelukeskukselle. Inkontinenssisuojien vaihtumien heikompilaatuisiin. Ostetun lyhytaikaishoidon laatu. Perehdytys: RAI -tiedon hyödyntäminen hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa ja johtamisessa, työ aloitettu OSAKE -hankkeet, toteutettu Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän (hoidon järjestäminen) käyttöönoton parempi resursointi. Ruotsinkielisen päivätoiminnan aloittaminen. Hygieenisten työskentelytapojen kertaaminen. Lääkkeenjakotilanteiden rauhoittaminen, koneellisen lääkkeenjaon kilpailuttaminen. Pitkäaikaishoidon ASCOT-asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi asukkaita ja omaisia sekä omasta (173 vastausta) että ostopalvelutoiminnasta (378 vastaajaa). Oman toiminnan yksiköt saivat kouluarvosanan 8,3 ja ostopalvelun yksiköt 8,5. ASCOT-mittarin eri osa-alueiden vastaukset näkyvät taulukossa 10. Eniten parannettavaa oli arjen hallinnan ja mielekkään tekemisen suhteen. Parhaiten toteutuivat turvallisuuden tunne ja arvokas kohtelu. Taulukko 10. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset eri osa-alueittain (mitä lähempänä numeroa 1, sitä parempi). ASCOT osa-alue Oma toiminta ka. Ostopalvelutoiminta ka. Arjen hallinta 2,42 2,33 Henkilökohtainen puhtaus ja miellyttävyys 1,88 1,78 Ruoka ja juoma 1,81 1,84 Turvallisuus 1,52 1,44 Sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus 2,05 2,09 Mielekäs tekeminen 2,44 2,32 Asumisen siisteys ja miellyttävyys 1,82 1,75 Arvokkuus (avun saaminen) 1,93 1,77 Arvokkuus (kohtelu) 1,74 1,71 Espoon kotihoito osallistui THL:n valtakunnalliseen ASLA-kyselyyn (Koettu hoidon laatu asiakkaan näkökulmasta). Tästä ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä kuntakohtaisia tuloksia. THL:n kyselyyn vastasi kaikkiaan 2940 asiakasta, 2340 omaista ja 8650 omahoitajaa 300:sta koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä 23

ympäri Suomea. Tutkimuksen valtakunnallisten tulosten mukaan joka kolmas kotihoidon asiakas kertoo joutuvansa olemaan paljon yksin vaikka ei haluaisi. Kuitenkin avunsaantiin luotetaan: yhdeksän kymmenestä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta arvioi saavansa nopeasti apua sitä tarvitessaan. Asiakkaista yli kolmasosan mielestä hoitajilla on aina riittävästi aikaa heille. Kuitenkin kaksi kolmesta kokee hoitajien ajan riittämättömäksi. Tätäkin kriittisemmin ajan riittävyyttä arvioivat omaiset. Kaksi viidestä vastanneesta asiakkaasta kertoo pääsevänsä ulkoilemaan riittävästi. Joka kymmenes kotihoidon asiakkaista ei pääse mielestään koskaan ulkoilemaan tarpeeksi. Kehnoimmaksi ulkoilumahdollisuudet arvioivat omaiset. 4.3. Potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumailmoitukset (HaiPro) Palvelun laatua voidaan tarkastella myös potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien avulla. Espoon vanhusten palveluissa on otettu käyttöön HaiPro vaaratapahtumailmoitusjärjestelmä vuonna 2010. Vaaratapahtumien ilmoitusaktiivisuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Ennakoivasta turvallisuuskulttuurista kertovat Läheltä piti -ilmoitusten määrä on myös lisääntynyt edellisestä vuodesta. Ilmoitusten määrät jaoteltuna Läheltä piti ja Tapahtui potilaalle -ilmoituksiin on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien (HaiPro) lukumäärä vuonna 2015 ja ilmoitusaktiivisuuden kehittyminen Palvelu Läheltä piti tilanteet Tapahtui potilaalle Yhteensä (lkm) Ilmoitusaktiivisuu- (lkm) vuosi (lkm) vuosi 2015 vuosi 2015 (2014) den kehitys suhtees- 2015 (2014) (2014) sa edellisiin vuosiin Espoon sairaala 718 (693) 599 (436) 1317(1129) v. 2011 945 v. 2012 972 v. 2013 1141 v. 2014 1129 Pitkäaikaishoito 73 (69) 351 (302) 424 (371) v. 2011 295 v. 2012 398 v. 2013 4 v. 2014 371 Vanhustyön avopalvelut 140 (73) 234 (126) 374 (199) v. 2011 167 v. 2012 135 v. 2013 130 v. 2014 199 Yhteensä 931 (835) 1184 (864) 2115 (1699) Lukumäärien lisäksi HaiPron avulla voidaan tarkastella muun muassa minkä tyyppisiin tilanteisiin vaaratapahtumat liittyvät, mitkä olivat myötävaikuttavat tekijät ja minkä tyyppistä haittaa tapahtumasta aiheutui asiakkaalle / potilaalle. Nämä on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Ilmoitettujen vaaratapahtuminen tilastolliset analyysit (HaiPro) Palvelu Espoon sairaala Pitkäaikaishoito Tapahtumatyypit (keskeisimmät) 1) Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjo- tai merkkiaine 807 2) Tiedonkulku tai tiedonhallinta 288 3) Muuhun hoitoon liittyvä 123 1) Tapaturma, onnettomuus 185 2) Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjo- tai merkkiaine 127 3) Väkivalta (asukkaiden väli- Myötävaikuttavat tekijät (keskeisimmät) 1) Kommunikointi ja tiedonkulku 480 2) Yksikön toimintatavat ja työmenetelmät 391 3) Koulutus, perehdytys ja osaaminen 70 1) Potilas ja läheiset 174 2) Toimintatavat 82 3) Kommunikointi ja tiedonkulku 37 24 Seuraus potilaalle 1) Ei haittaa 880 2) Lievä haitta 169 3) Ei tiedossa 192 4) kohtalainen haitta 32 5) Vakava haitta 1 1) Ei haittaa 233 2) Lievä haitta 133 3) Kohtalainen haitta 4) Vakava haitta 3

Vanhustyön avopalvelut nen) 78 1) Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjo- tai merkkiaine 287 2) Tiedonkulku tai tiedonhallinta 64 3) Tapaturma, onnettomuus 20 1) Toimintatavat 209 2) Kommunikointi ja tiedonkulku 134 3) Koulutus ja perehdytys, osaaminen 102 1) Ei haittaa 206 2) Lievä haitta 99 3) Ei tiedossa 38 4) Kohtalainen haitta 31 4.4. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 :n mukaan palvelujen laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä tehdyt havainnot. Viimeinen Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on laadittu toimintavuodelta 2015. Selvityksessä asiamies ehdottaa että vastuutyöntekijöiden työn toteutumisesta ja siitä saatuja kokemuksia seurattaisiin. Lisäksi sosiaaliasiamies kuvaa omavalvonnan tärkeyttä ja pitää tärkeänä, että Espoo edelleen huolehtii hyvin siitä, että omavalvontasuunnitelmat on tehty, niitä noudatetaan, pidetään esillä ja päivitetään tarvittaessa. Sosiaaliasiamies muistuttaa helposti saavutettavasta seniorineuvonnasta ja palveluohjauksesta sekä kiittelee SenioriVamos toimintaa (etsivän vanhustyön malli) ja vähävaraisten siivousseteliä. 5. Henkilöstön työhyvinvointi Vanhusten palvelujen tulosyksikkö käynnisti vuonna 2015 henkilöstön työhyvinvointikyselyn (tyhy-kysely), jotta henkilöstön hyvinvointia voidaan mitata useammin kuin kaupunki- ja valtakuntatasoilla harvemmin toistettavilla laajemmilla selvityksillä. Tyhy-kysely on tarkoitus toteuttaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 467 työntekijää (vastausprosentti 42 %). Vuoden 2016 ensimmäisen kyselyn vastaajien määrä nousi vuoden 2015 nähden, ja oli 608 (vastausprosentti 59 %). Seuraava kysely toteutetaan loppusyksyllä 2016. Tyhy-kysely on lyhyt ja eikä vaadi paljoa aikaa vastaamiseen. Siinä on vain kaksi kysymystä: Miten työt ovat sujuneet viime aikoina? sekä Millainen oma jaksamisesi on ollut viime aikoina? Lisäksi kyselyssä on mahdollisuus avoimiin vastauksiin. Tyhy -kyselyssä hyvinvointia mitataan asteikolla 1 5. Kuvion 18 tulosten mukaan noin 70 % kaikista työntekijöistä koki sekä 2015 että 2016 töidensä sujuneen hyvin. Reilu 10 % työntekijöistä koki töiden sujuneen huonosti tai erittäin huonosti. Vuoden 2016 kevään kyselyssä töiden sujumisessa kaikkien tulosten keskiarvo oli 3,7. Oman jaksamisen tuloksissa keskiarvo oli 3,4. Parhaiten töiden koettiin sujuvan erikoisyksiköissä. Parhaat arvioit töiden sujumisesta antoivat sairaalan kotiutustiimi (4,5), pitkäaikaishoidon asumispalvelutiimi (4,5), sairaalan sosiaalityö ja ASKO (4,4) sekä kotisairaala (4,3). Myös geriatrian poliklinikka (4,0) ylsi kymmenen kärkeen tuloksissa. Muista yksiköissä parhaiten töiden koettiin sujuvan Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa (4,3), Viherlaakson palvelutalossa ja Leppävaaran palvelukeskuksessa (4,3), Espoonlahden hoivakodissa (4,1), Soukan palvelutalossa (4,1), Aurorakodissa (4,1), Espoon keskuksen kotihoidossa (3,9) sekä Taavin muistipalvelukeskuksessa (3,9). Vanhusten palveluissa on sovittu, että kukin palvelualue paneutuu omiin tuloksiinsa ja suunnittelee toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi tulosten perusteella.

Kuvio 18. Vanhusten palvelujen työhyvinvointikyselyjen kysymyksen Miten työt ovat sujuneet viime aikoina? kaikkien palvelualueiden vastanneiden työntekijöiden tulosten mukaan vuosina 2015 ja 2016 Kaupunkitasolla työhyvinvoinnin kehitystä seurataan Espoossa vuosittain ns. työhyvinvointimatriisin avulla tulosyksikkötasoisesti. Matriisiin on valittu kahdeksan työhyvinvointiin liittyvää ja niitä perustellusti kuvaavaa mittaria; kolme euromääräistä mittaria koskevat sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kustannuksia henkilöä kohden ja viisi Kunta10-tutkimuksen tuloksiin perustuvaa mittaria kertovat koetusta työhyvinvoinnista. Kunta10-mittareiden taustalla olevat kysymyssarjat ovat laajasti käytettyjä sarjoja, joiden luotettavuus ja pätevyys mitata tarkoitettua käsitettä on arvioitu ja havaittu hyväksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimusaineistoissa. Valituista viidestä työhyvinvoinnin mittarista kaksi kertoo työstä ja sen vaativuudesta, kaksi työyhteisön toiminnasta ja yksi johtamisesta. Matriisiluvun kasvu osoittaa positiivista kehitystä ja lasku negatiivista. Matriiseja ei ole tarkoitus vertailla keskenään, vaan kukin tulosyksikkö pyrkii parantamaan omaa tasoaan edellisiin vuosiin verrattuna eli kehittymään matriisissa mitattavissa asioissa. Vanhusten palvelujen tiedot vuosilta 2013-2015 on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Vanhusten palvelujen tulosyksiön työhyvinvointimatriisi vuosina 2013-2015. Vanhusten palvelut Pisteytys Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Henkilöstön sairauspoissa-olot, euroa/hlö Varhemaksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteel-lisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus 0 pistettä 00 200 1000 1-4 1 1 1 10 pistettä 800 10 50 5 4 5 5 5 Painoarvo 2,5 1,5 1 1 1 1 1 1 Tulos 2015 2 042 48 161 2,68-0,04 3,74 3,56 3,63 Tulos 2014 1 964 37 241 2,68-0,04 3,74 3,56 3,63 Tulos 2013 1 769 49 284 2,73 0,08 3,75 3,63 3,70 Pistearvo 2015 2,7 8,0 8,8 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Pistearvo 2014 3,2 8,6 8,0 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Pistearvo 2013 4,3 7,9 7,5 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Matriisitulos 2015 2,7 8,0 8,8 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Matriisitulos 2014 3,2 8,6 8,0 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Matriisitulos 2013 4,3 7,9 7,5 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Painotettu arvo 2015 6,7 12,0 8,8 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Painotettu arvo 2014 7,9 12,9 8,0 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Painotettu arvo 2013 10,8 11,9 7,5 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Vanhusten palvelujen tulosyksikön vuoden 2015 työhyvinvointimatriisin arvo oli 56,5 (kuvio 19). Työhyvinvointimatriisin kokonaislukuarvon kehitys tulosyksikössä on laskenut hieman vuosien 2013 ja 2014 luvuista. Matriisin työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvät tulokset ovat edelleen hyvällä tasolla. 26

Matriisiluvun kehitys 80,0 30,0 2013 2014 2015 Kuvio 19. Työhyvinvointimatriisin kehitys Espoon vanhusten palveluissa vuosina 2013-2015 (2013 56,5; 2014 57,7; 2015 59,8) Espoo osallistuu joka toinen vuosi tehtävään Työterveyslaitoksen toteuttamaan työhyvinvointia ja työelämän laatua mittaavaan Kunta 10- kyselyyn, joka kerää tietoa työelämän vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksessa saadaan tietoa toimiala-, tulosalue- ja työyksikkökohtaisesti. Seuraava Kunta 10 - tutkimus toteutetaan syksyllä 2016. Syksyn kyselyn vastaukset saadaan joulukuussa 2016. 6. Taloudelliset voimavarat Taulukossa 14 näkyy Vanhusten palvelujen tulosyksikön menokehitys vuodesta 2009 vuoteen 2015 kyseisen vuoden rahan arvossa. Vuodet eivät ole keskenään verrannollisia, vaikka tulosyksikön menoista on poistettu käyttötalouteen kirjatut investointien vaikutukset. Osa vuosien 2011 2014 menojen kasvusta selittyy sisäisten palvelujen järjestämis- ja laskutustavan muutoksesta. Vanhuspalvelujen menokasvu vuosina 2014-2015 selittyy osaltaan Espoon uuden sairaalan suunnittelun kustannuksilla. Tämän lisäksi keskeisiä menoja olivat henkilöstökulut sekä työvoimavuokrauksen lisääntyminen. Ulkoisten palvelujen ostot kasvoivat 4,7 miljoonaa euroa, josta 2,7 miljoonaa euroa johtui ostopalveluiden hinnankorotuksista. Myös sisäisissä palveluiden ostoissa tapahtui kasvua 1,8 miljoonaa euroa. Omaishoidon tuen menot kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa. Vanhuspalveluiden menojen kasvuun vaikutti kauttaaltaan myös palvelutarpeen kasvu. Taulukko 14. Vanhusten palvelujen tulosyksikön tilinpäätös kyseisen vuoden rahan arvossa TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 TP2015 Menot 111 044 855 114 833 9 124 464 301 140 538 903 142 620 151 145 391 826 157 853 000 Kasvu% 1,4 % 3,4 % 8,4 % 12,9 % 1,5 % 1,9 % 8,6 % Henkilöstömenot + työvoimavoimavuokraus 54 100 468 53 902 605 58 234 044 59 630 529 62 310 458 66 455 396 65 349 646 Poistoja on tehty seuraavasti: vuonna 2011 Viherkoti 714 781; vuonna 2012 Orkidea 7 539 853; vuonna 2014 EUS ICT 862 632; vuonna 2015 EUS ICT 5 900 000. Kuviosta 20 nähdään vuosien 2011 2015 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kuusikkokaupungeissa. Avopalveluihin tässä määritellään kotihoito, omaishoito, päivätoiminta sekä päiväsairaanhoito. Tähän laskelmaan sisältyy vanhustenpalvelujen kustannusten lisäksi iäkkäiden henkilöiden erikoissairaanhoidon ja vastaanottotoiminnan kustannukset. Espoon kustannusten kehitys 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden ovat laskeneet vuodesta 2011 ja kehitys on samansuuntainen kuin muissa kuusikkokaupungeissa. 27

Euroa / 75 vuotta täyttänyt 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 13 344 13 310 11 430 10 941 11 596 11 342 12 372 12 972 12 333 11 718 13 917 13 354 0 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 1112131415 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 Helsinki Avopalvelut Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Kuvio 20. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 2015 vuoden 2015 rahan arvossa (ikävakioitu). Lähde: Kuusikko 2015, kuvio 13, sivu 15, liite Espoon kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden palveluissa olivat noin 146,9 milj. euroa. Kokonaiskustannukset nousivat vuoteen 2014 verrattuna 2,6 prosentilla ja kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2015 oli 14,8 prosenttia. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät 75 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avohoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset (Kuusikko 2015). Kotona asumista tukevien avopalvelujen (=kotihoito, päivätoiminta, päiväsairaanhoito, omaishoito) kokonaiskustannukset olivat noin 21,2 milj. euroja, laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 0,2 prosenttia. Tarkasteltaessa avopalvelujen kokonaiskustannusten kehitystä voidaan todeta, että omaishoidontuen kustannukset nousivat noin 8,3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat noin 33,8 prosenttia korkeammat kuin viittä vuotta aikaisemmin. Kotihoidon ja päiväsairaanhoidon kokonaiskustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kotihoidon kustannukset vähenivät 2,4 prosentilla ja päiväsairaanhoidon 0,8 prosentilla. Viiden vuoden aikajänteellä kotihoidon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet 7,1 prosentilla ja päiväsairaanhoidon laskeneet 0,5 prosentilla (Kuusikko 2015). Perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset 75 vuotta täyttäneiden palveluissa nousivat vuoteen 2014 verrattuna 4,5 prosentilla ja olivat noin 36,4 prosenttia korkeammat kuin viittä vuotta aikaisemmin. Vastaava kasvu on tapahtunut myös erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset nousivat vuoteen 2014 verrattuna 8,3 prosentilla ja olivat noin 39,2 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2011. Erikoissairaanhoidon toteutuneiden hoitopäivien määrä (kuvio 5) ei selitä kokonaiskustannusten kehitystä (Kuusikko 2015). 7. Henkilöstön määrä ja koulutus Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. (Laki 980/2012.) Vanhuspalveluista osa tuotetaan omana toimintana ja osa ostopalveluina. Tässä raportissa henkilöstömäärää ja koulutustasoa tarkastellaan oman toiminnan osalta. Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä oli 8/2016 yhteensä 1 450, joista suurin osa oli vakinaisia työntekijöitä (kuvio 21). Suurimmat ammattiryhmät ovat lähi- ja perushoitajat sekä sairaanhoitajat. 28

16 352 Henkilöt/ vakin. Henkilöt/ määräaik. Henkilöt/ työllist. 1 082 Kuvio 21. Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä 8/2016 (Kotihoito, Pitkäaikaishoito, Espoon sairaala, Vanhusten palvelujen yhteiset kustannukset). Valtaosalla vanhusten palvelujen henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto (kuvio 22). Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan. Koulutuspäiviä/työntekijä seurataan tulosyksiköittäin. Vuonna 2015 vanhusten palveluissa oli 1,53 koulutuspäivää/työntekijä. Täydennyskoulutuspäivien tilastoinnin ulkopuolelle jäi merkittävä osa kaupungin omaa sisäistä koulutusta sekä kaikki kestoltaan alle puolen päivän mittaiset koulutukset. Kuvio 22. Koulutustaso (vakituiset + määräaikaiset 8/2016) 29