GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/1/10 ANTTOLA Pihlajasalo 13.02.2004 Hannu Makkonen Juha Mursu NIKKELIMALMITUTKIMUKSET ANTTOLAN PIHLAJASALON KOHTEESSA VUOSINA 2000 JA 2001
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.02.2004 Tekijät Hannu Makkonen, hannu.makkonen@gsf.fi Juha Mursu, juha.mursu@gsf.fi Raportin laji M19 Toimeksiantaja Raportin nimi Nikkelimalmitutkimukset Anttolan Pihlajasalon kohteessa vuosina 2000 ja 2001. Tiivistelmä Pihlajasalon Ni malmiaihe sijaitsee Anttolan kunnassa n. 10 km Anttolan kirkonkylästä koilliseen, karttalehdillä 3144 01 ja 02. Aihetta tutkittiin kairauksin kesällä 2000 ja latauspotentiaalimittauksin 2001. Kairauksissa (5/295.30 m) tavattiin kiisuuntuma perkniitissä, mikä vastaa kivilajiltaan ja malmityypiltään Pihlajasalon 1960-luvulla löytyneitä aihelohkareita. Karkean mineraalivarantoarvion mukaan Pihlajasalo 1 kiisuuntuma sisältää 9600 ton kiveä, jossa Ni = 1.14 %, C u = 0.24 %, Co = 0.023 %, S = 4.33 %, Ni SF = 9.87%. Pd-pitoisuus on anomaalisen korkea (maksimi 335 ppb metrin matkalla). Kohteessa on mahdollista löytää huomattavasti enemmän nikkelipitoista kiveä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Anttola, Pihlajasalo, nikkeli, kairaus, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Anttolan kunta, Pitkälahden kylä, Pihlajasalo Karttalehdet 3144 01,02 Muut tiedot Aikaisemmat raportit: M06/3144/-87/2/10, M06/3144/-96/1/10 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M-raporttisarja M19/3144/2004/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 8 Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 13.02.2004 Authors Hannu Makkonen, hannu.makkonen@gsf.fi Juha Mursu, juha.mursu@gsf.fi Type of report M19 Commissioned by Title of report Nikkelimalmitutkimukset Anttolan Pihlajasalon kohteessa vuosina 2000 ja 2001. Abstract The Pihlajasalo nickel occurrence is located in Anttola municipality, about 10 km northeast of the center of Anttola on the map sheets 3144 01 and 02. The occurrence was studied by diamond drilling during summer 2000 and by charged potential measurements during 2001. Drillings (5/295.30 m) intersected nickel-bearing sulphides hosted by perknite. This mineralization corresponds in rock type and ore type to the ore boulders, which were the starting point to Pihlajasalo studies in 1960's. After a rough mineral resource assessment the Pihlajasalo 1 occurrence contains 9600 t of rock averaging 1.14 % Ni, 0.24 % Cu, 0.023 % Co, 4.33 % S, 9.87 % Ni SF. Pd content is anomalous high (maximum 335 ppb in one meter long drill core). The occurrence has potential for a much larger mineralization. Keywords Anttola, Pihlajasalo, nickel, diamond drilling, geophysics Geographical area Finland, East-Finland Province, Anttola municipality, Pitkälahti village, Pihlajasalo Map sheet 3144, 01,02 Other information Earlier reports: M06/3144/-87/2/10, M06/3144/-96/1/10 Report serial Archive code M M19/3144/2004/1/10 Pages Language Price Confidentiality 8 Finnish
JOHDANTO 1 Pihlajasalon Ni malmiaihe sijaitsee Anttolan kunnassa n. 10 km Anttolan kirkonkylästä koilliseen, karttalehdillä 3144 01 ja 02 (kuva 1). Geologian tutkimuskeskus on tutkinut kohdetta aiemmin 1960-, 1980- ja 1990 luvuilla (raportit M17/Jv-66/1, M17/Jv-67/1, M19/3231/-72/1/10, M06/3144/-87/2/10, M06/3144/-96/1/10). Lähtökohtana tutkimuksille ovat olleet 1960 luvulla kansannäytteinä löydetyt Ni-malmilohkareet (K/4677, K/Montonen, Ni 1.5 %). Myös tässä raportissa esitettävien tutkimusten eräänä tavoitteena oli löytää lohkareiden emäkallio. Lisäksi pyrittiin selvittämään 1980 luvun alussa löytyneen kiisuuntuman jatkeita. Tutkimukset on tehty GTK:n Kuopion yksikön Kallioperä ja raaka-aineet toimialan hankkeessa 2108001, Raahe-Laatokka vyöhyke, nikkelin ja kullan etsintä. Toimialapäällikkönä on ollut tutkimusten aikana FT Erkki Luukkonen ja tutkimuksista on vastannut allekirjoittanut. SUORITETUT TUTKIMUKSET Kairaus Kesä-elokuussa vuonna 2000 kairattiin kohteeseen viisi reikää GTK:n POKA kalustolla, Geocommando, T-46 (taul. 1). Reikien X-Y koordinaatit mitattiin geofysiikan linjoituksesta paitsi reiälle 441 GPS:llä. Z-koordinaatti määritettiin numeerisesta korkeusaineistosta. Taulukko 1. Kairaus. Table 1. Diamond drilling. Reikä X-koord. Y-koord. Z-koord. suunta kaltevuus pituus (m) 437 6840.100 3542.753 80 180 45 67.10 438 6840.032 3542.717 80 360 90 71.40 439 6840.052 3542.717 80 360 90 50.00 440 6840.000 3542.731 80 360 90 45.30 441 6840.300 3542.728 80 360 90 61.50 Kemialliset analyysit Malmianalyysejä tehtiin kairasydämistä 13 kpl. Analyysit tehtiin GTK:n Kuopion laboratoriossa. Kairasydämet analysoitiin kivilajirajat ja malmityyppi huomioiden yleensä n. 1 m:n pätkissä, jotka puolitettiin timanttisahalla. Näytteiden murskaus, jako ja jauhatus tapahtui automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä. Kaikista näytteistä analysoitiin ICP-monimetallianalyysiin kuuluvat komponentit (GTK:n menetelmä 511P; liuotus 90 ºC kuningasvesi, analysointi ICPtekniikalla) sekä Au, Pd ja Pt (GTK:n menetelmä 521U; liuotus huoneenlämpöisellä kuningasvedellä, kerasaostus elohopealla, analysointi GAAS-tekniikalla). Latauspotentiaalimittaus Latauspotentiaalimittaukset tehtiin syksyllä 2001 GTK:n teknisen ryhmän toimesta. Mittaukset tehtiin sekä maanpinta- että reikämittauksina GTK:n Gefinex 100 mittauslaitteistolla. Maanpintamittaus (0.2 km 2 ) tehtiin 50 m linjavälillä ja 10 m pistevälillä sekä reikämittaukset (reiät R313, R314, R315, R321, R439 ja R440) 5 m pistevälillä. Virtaelektrodien sijainti oli seuraava: aktiivinen maadoitus reiässä R440 syvyydellä 11 m ja kaukomaadoitus kohdassa X=6841.240, Y=3545.270. Vertailuelektrodi oli kohdassa X=6840.119, Y=3542.675.
Kuva 1. Pihlajasalon tutkimuskohteen sijainti. Kairauspaikat merkitty punaisilla pisteillä. Figure 1. Location of the Pihlajasalo target. Drilling sites shown by red dots. 2
TUTKIMUSTULOKSET 3 Kairaus Reiällä 437 oli tarkoitus tarkistaa, jatkuuko Pihlajasalo 1 kiisuuntuma peridotiitin alle (liite 1). Reikä jouduttiin kuitenkin lopettamaan syvyydelle 67.10 m maaputkien katkeamisen vuoksi eikä siinä tavattu intruusion kivilajeja. Rei'illä 438-440 pyrittiin selvittämään em. kiisuuntuman pintapuhkeamaa ja jatkuvuutta. Kiisuuntuma tavattiin rei'issä 438 ja 440. Isäntäkivenä siinä on perkniitti kuten Pihlajasalon kohteen käynnistäneissä kansannäytteissä, K/4677 ja K/Montonen, joten näiden lohkareiden emäkallio on nyt paikannettu. Reikien 438 ja 440 lävistykset on esitetty taulukossa 2. Korkeimmillaan Ni pitoisuus on 1.39 % metrin matkalla. Pihlajasalon kiisuuntumassa sulfidifaasin nikkelipitoisuus on korkea ja kobolttipitoisuus alhainen. Pd pitoisuus on anomaalisen korkea svekofennialaisten esiintymien joukossa. Korkein analysoitu pitoisuus metrin matkalla on 335 ppb. Reiällä 441 pyrittiin selvittämään peridotiitin jatkuvuutta pohjoiseen. Reikä jouduttiin lopettamaan suunniteltua aiemmin erittäin rikkonaisten kivien vuoksi eikä siinä tavattu intruusion kivilajeja. Reikä olisi lisäksi pitänyt todennäköisesti aloittaa keskemmältä magneettista anomaliaa, jotta intruusioon olisi osuttu (liite 1). Taulukko 2. Malmilävistykset. Table 2. Ore sections. Reikä Pituus m Ni % Cu % Co % Pd ppb Ni SF % 438 5.55 0.91 0.19 0.018 113 11.49 440 1.0 1.39 0.33 0.025 335 9.97 440 2.0 0.57 0.48 0.011 95 10.91 Tähän kairaukseen liittyen ei tehty mikroskooppitutkimuksia. Aiempien tutkimusten mukaan nikkeli on pääosin pentlandiitissa (vrt. raportti M06/3144/-96/1/10 sekä lis.työ Hannu Makkonen 1992). Latauspotentiaalimittaus Maanpintamittauksen perusteella on todettavissa kiisuuntuman heikko jatke pohjoiseen, mikä vastaa rakenteita kontrolloivan poimuakselin suuntaa (liite 2). Reikämittausten perusteella kiisuuntuma menee läheltä reikiä 313 ja 321 sillä kohtaa, missä rei issä on tavattu kiisuuntuman isäntäkiveä perkniittiä (kuva 2). Todennäköisesti R313 menee kiisuuntuman päältä ja R321 alta, jos kiisuuntuma noudattaa pohjoiseen, n. 50º kaatuvan poimuakselin suuntaa. Mineraalivarantoarvio Jos esiintymän paksuudeksi oletaan 2 m, pituudeksi 50 m ja syvyydeksi 30 m, saadaan massaksi (tiheys 3.2 kg/dm 3 ) 9600 ton. Keskipitoisuus laskettuna lävistysten R311, R438 ja R440 keskipitoisuuksien perusteella on: Ni = 1.14 %, C u = 0.24 %, Co = 0.023 %, S = 4.33 %, Ni SF = 9.87%.
Kuva 2. Latauspotentiaalimittaus rei issä 313, 314 ja 321. Figure 2. Charged potential measurement in boreholes 313, 314 and 321. 4
AIHEEN ARVIOINTI JA EHDOTETUT JATKOTOIMENPITEET 5 Pihlajasalo 1 Ni-esiintymässä on malmiluokan nikkelipitoisuus sekä svekofennialaiseksi esiintymäksi erittäin korkea sulfidifaasin nikkelipitoisuus. Esiintymä on pieni, mutta tunnetun peridotiitin massan perusteella 1 % nikkelimalmia olisi teoriassa voinut syntyä n. 100 000 ton. Myös oliviinin koostumuksen perusteella (korkea Fo, selkeä köyhtyminen nikkelistä) Pihlajasalon esiintymä on malmipotentiaalinen. Kiisuuntuman mahdollinen jatke peridotiitin eteläpään alle tulisikin jatkossa selvittää; latauspotentiaalimittaus antaa viitteitä kiisuuntuman jatkumisesta poimuakselin suunnassa. Myös magneettinen anomalia 100 m kiisuuntumasta etelä-kaakkoon on syytä tarkistaa (kts. liite 1). Pihlajasalo 2 esiintymän (10 000 ton 0.55 % Ni) sijoittuminen 200 m länteen Pihlajasalo 1:stä lisää kohteen taloudellista mielenkiintoa. TUTKIMUSMATERIAALIN TALLENTAMINEN Kairansydämet on talletettu GTK:n Lopen kairasydänarkistoon ja reikäraportit GTK:n Espoon arkistoon. Kairaustiedot analyyseineen ovat myös GTK:n Oracle tietokannassa. Hannu Makkonen geologi Juha Mursu geofyysikko LIITTEET 1. Magneettinen kartta ja kairausreikien sekä paljastumahavaintojen ja kiisuuntumien sijainti. 2. Latauspotentiaali, maanpintamittaus. 3. Kairausprofiili R440-311-312. 4. Kairausprofiili R438-313-321-314. LIITTYY 1. Kairanreiät ja raportit: M52.5/3144/00/R437-441. 2. Kemialliset analyysit: til.nro 62049. 3. Latauspotentiaalimittaukset: Q28.3/3144 02/01/1, 1:2000.