Kuntatieto-ohjelma Tavoitetilan yleinen osa. Valtiovarainministeriö

Kuntatieto-ohjelma Tavoitetilan yleinen osa Valtiovarainministeriö PKU Versio 1.0 25.6.2014

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 2 (115) Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 2 KUNTATIETO-OHJELMAN VIITEKEHYS JA RAJAUS... 5 2.1 KUNTIEN ULKOINEN TIETOHUOLTO KÄSITTEENÄ... 6 3 KUNNAN TOIMINNAN TARKASTELU... 7 3.1 KUNTAEKOSYSTEEMI JA JÄSENTEN NÄKYMÄ KUNNAN TOIMINNAN TULOKSELLISUUTEEN JA SUORITUSKYKYYN... 8 4 KUNTIEN PÄÄTOIMIALAT JA PALVELUT SEKÄ NIIDEN ERITYISPIIRTEET...10 4.1 SOTE PALVELUT... 10 4.2 OPPIMISEN PALVELUT... 11 4.3 TEKNISET PALVELUT... 12 5 KUNTIEN TOIMINNAN JA PÄÄTÖKSENTEON JÄSENTÄMINEN...13 5.1 KUNTIEN TOIMINTA... 13 5.2 KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT... 15 5.3 KUNTIEN ROOLI... 16 6 KUNTIEN TIEDOLLA JOHTAMISEN PÄÄTEHTÄVÄT...17 6.1 KUNTIEN TIEDOLLA JOHTAMINEN... 18 6.2 KUNTIEN STRATEGISEN TASON TIEDOLLA JOHTAMINEN... 19 6.2.1 Esimerkki: Hyvinvointikertomuksen tiedot strategista päätöksentekoa ja ohjausta tukevaa tietoa yhdestä näkökulmasta... 25 6.3 KUNTIEN OPERATIIVISEN TASON TIEDOLLA JOHTAMINEN... 30 6.3.1 Palveluiden järjestäjän operatiivinen taso... 33 6.3.2 Palveluiden tuottaja operatiivinen taso... 34 6.4 TEHTÄVIEN LUOKITTELUN [LAKISÄÄTEINEN, KUNTA OTTANUT TEHTÄVÄKSI EI LAKISÄÄTEINEN] VAIKUTUS RAPORTOINTITARPEISIIN... 35 6.5 KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKOON LIITTYVÄT LIIKETOIMINTAPALVELUT... 36 7 VALTIOTASON PÄÄTÖKSENTEKO - KUNTIEN OHJAUS...37 7.1.1 Kuntien uusi ohjausjärjestelmä... 38 7.1.1.1 Kuntien ohjausjärjestelmän menetelmät ja prosessit...39 7.1.1.2 7.1.1.3 Kuntien ohjausjärjestelmän vaatimukset kuntien ulkoiselle tietohuollolle...45 Suunnitellun ja toteutuneen toiminnan tulosten poikkeamat -> selvitetään syyt [aiheuttaja, syy]...46 7.1.2 Esimerkki hallitusohjelmatason ohjelmista rakennepoliittinen ohjelma... 53 8 KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON LIIKETOIMINTAPALVELUJEN YLEISTETTY TIEDONTUOTANTOPROSESSI...56 8.1.1 Tietotarpeiden määrittely... 57 8.1.2 Tietojen tuottamiseen liittyvä määrittely... 57 8.1.3 Tarvemäärityksen mukaisen tiedon tuottaminen osoittavan tiedon laskenta... 57 8.1.4 Tarvemäärityksen mukaisen tiedon tuottaminen selittävän tiedon laskenta... 57 8.1.5 Ennalta määrittämättömän tiedon tuotanto... 57 8.1.6 Tietoon pohjautuva toiminnan analyysi... 57 8.1.7 Tietoon pohjautuva päätöksenteko... 58 9 KUNTIEN ULKOISEN TIETOHUOLLON TARKASTELUN PERUSRAKENTEET JA - MALLIT...58 10 KUNTIEN ULKOISEN RAPORTOINNIN JA TIETOPALVELUN EKOSYSTEEMI JA SEN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN...60

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 3 (115) 11 PALVELUJEN JÄRJESTÄMIS- JA TUOTANTOMALLIT JA NIIDEN KEHITTYMINEN JA VAIKUTUS ULKOISEEN TIETOHUOLTOON... 64 11.1 SÄHKÖISTEN PALVELUYMPÄRISTÖJEN KEHITYS MAHDOLLISTAJANA JA VAIKUTUKSET KUNTIEN ULKOISEEN TIETOHUOLTOON... 65 11.1.1 VE1.1 Sama palvelu yksi virastotason toimija / tietovaranto... 65 11.1.2 VE1.2 Sama palvelu monta toimijaa... 65 11.1.3 VE2.1 Palveluprosessissa useita toimijoita... 65 11.1.4 VE2.2 Palveluprosessissa useita toimijoita... 65 11.1.5 VE3.1 Vain kuntatoimija ja tiedonvälitystarve valtakunnantasolle... 65 11.1.6 VE3.2 Vain kuntatoimija eikä tiedonvälitystarvetta ulkoisesti... 65 11.2 SÄHKÖISTEN PALVELUYMPÄRISTÖJEN KEHITYS MAHDOLLISTAJANA JA VAIKUTUKSET KUNTIEN ULKOISEEN TIETOHUOLTOON... 66 11.3 YHTEISPALVELUPISTEIDEN KEHITYS MAHDOLLISTAJANA JA VAIKUTUKSET KUNTIEN ULKOISEEN TIETOHUOLTOON... 68 12 TIEDOLLA JOHTAMISEN KYPSYYSTASOT...70 13 TAVOITETILAN MÄÄRITYSKEHIKKO...72 14 TAVOITETILAN MAHDOLLISTAJAT, NIIDEN KÄYTTÖ JA ARVIOINTI...73 15 MAHDOLLISTAJIEN TAVOITTEELLISEN KÄYTÖN PERIAATTEET...77 15.1 KUNTARAKENTEEN KEHITYS MAHDOLLISTAJANA JA VAIKUTUS KUNTIEN ULKOISEEN TIETOHUOLTOON... 77 15.2 KUNTIEN OPERATIIVISET TIETOJÄRJESTELMÄ- JA TIETOVARANTORAKENNE... 78 15.3 KUNNISSA KÄYTETÄÄN OPERATIIVISESSA TOIMINNASSA VALTAKUNNANTASON TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA TIETOKANTAA... 78 15.4 TIETOJEN STANDARDOINTITASO KUNTIEN OPERATIIVISISSA TIETOJÄRJESTELMISSÄ... 78 15.5 KUNTIEN SUUNNITTELU- JA RAPORTOINTIKÄYTÄNNÖT... 79 15.6 KUNTIEN SUUNNITTELU- JA RAPORTOINTIYMPÄRISTÖT... 79 15.7 KUNTIEN YHTEISET TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT... 79 15.8 KUNTIEN TIETOVARASTOIHIN LIITTYVÄ STANDARDOINTI... 80 15.9 KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMIEN ULKOISTEN RAJAPINTOJEN TASO... 81 15.10 KUNTIEN JA VALTIOHALLINNON YHTEISET TIETOVARASTOT... 82 15.11 VALTAKUNNANTASOISET REKISTERIT... 82 15.12 ERILAISTEN TIETOTARPEIDEN KOORDINOINTI... 82 15.13 YHTEISET KOHTEET NIIN SISÄISESSÄ KUIN ULKOISESSA RAPORTOINNISSA... 82 15.14 TIETO TOIMITETAAN KUNNISTA ULOS VAIN KERRAN JA YHTEEN PAIKKAAN... 82 15.15 TIEDON TOIMITTAMISEEN LIITTYVÄT MUUT VAATIMUKSET... 83 15.16 KUNNISTA TOIMITETAAN / KERÄTÄÄN VAIN TARPEELLISTA TIETOA... 83 15.17 KUNNISTA ULOS TOIMITETUN TIEDON KÄYTETTÄVYYS... 83 15.18 KUNTIEN TALOUTTA JA TOIMINTAA KUVAAVIEN KERÄTTYJEN JA JALOSTETTUJEN TIETOJEN AVOIN KÄYTTÖ 83 15.19 KUNNISTA ULOS TOIMITETUN TIEDON KÄYTTÖYMPÄRISTÖT... 85 15.20 KUNTIEN TIETOVARASTOYMPÄRISTÖT... 86 15.20.1 Kuntien sisäisen ja ulkoisen raportoinnin tavoitteellinen perusarkkitehtuuri... 86 15.20.2 Kuntien tietovarastoarkkitehtuurien nyky- ja tavoitetila... 88 15.20.3 Tietovaraston mallinnus... 89 15.21 TIETOVARASTOON KERÄTTÄVÄN TIEDON TASO... 90 15.22 TIETOVARASTOON KERÄTTÄVÄN TIEDON PERUSULOTTUVUUDET... 91 15.22.1 Tietovaraston rakentamisen RoadMap... 92 15.22.1.1 15.22.1.2 Taso 1 Lähtötaso [tietovarasto]...94 Taso 2 Lähtötaso [taloushallinto]...95 15.22.1.3 15.22.1.4 Taso 3 kuntataso [tietovarasto]...96 Taso 4 kuntataso ja osittainen asiakassegmenttitaso [tietovarasto]...97 15.22.1.5 15.22.1.6 Taso 5 yksikkötaso [tietovarasto]...98 Taso 6 palvelutapahtumataso [tietovarasto]...99

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 4 (115) 15.22.1.7 Taso 7 palvelutapahtumataso [tietovarasto]...100 15.23 MAHDOLLISTAJIEN KÄYTTÖÖNOTON ROADMAP... 101 16 TIETOON POHJAUTUVA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 102 16.1 PALVELUN TUOTANTOPROSESSIN KEHITTÄMINEN... 104 16.2 PALVELUN ASIAKASPROSESSIN KEHITTÄMINEN... 104 17 PALVELUTOIMINTAA KUVAAVIEN TUNNUSLUKUTIETOJEN LASKENTA... 105 18 PALVELUTOIMINTAA KUVAAVIEN JALOSTETTUJEN TIETOJEN LASKENTA... 105 19 TALOUS- JA TOIMINTANÄKYMÄ... 106 19.1 PALVELUN TALOUDELLISUUS... 110 19.2 PALVELUN YKSIKKÖKUSTANNUS SUORITETASON TUOTTAVUUS... 111

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 1 (109) 1 Tiivistelmä Tässä dokumentissa on kuvattu Kuntatieto-ohjelman tavoitetilan yleisiä periaatteita sekä kuntaorganisaation tietotuotannon tavoitetilaa. Erillisessä dokumentissa on kuvattu toimialatason tavoitetilanne valtakunnantasolla. Mahdollistajat Tavoitetilan mahdollistajiin liittyvistä periaatteista tärkeimmiksi on määritetty, 1. Kuntien vastuulla olevissa palveluissa suositaan valtakunnantasoisten operatiivisten tietojärjestelmien kehitystä ja käyttöönottoa 2. Kunnissa siirrytään integroituihin toiminnan ja talouden suunnittelua tukeviin tietojärjestelmiin 3. Tietovarastojen toteutusta tukevien valtakunnantason käsite- ja tietomallien määrittäminen ja ylläpito päätoimialoille = SoTe ja Oppiminen 4. Kuntien sisäisen ja ulkoisen tietohuollon osalta tulee määrittää yhdelle hierarkiatasolle yhteiset laskentakohteet, tarkoittaa käytännössä yhdellä tasolla yhteisiä tehtävä- ja palveluluokittelun mukaisia kohteita 5. Nyt useat organisaatiot keräävät ja jalostavat kuntien talous- ja toimintatietojen pohjalta kuntien toimintaa kuvaavia mittari- ja indikaattoritietoja. Näille tiedoille tulee luoda kevyt sertifiointikäytäntö. Nämä tiedot tulee saadaan avoimeen käyttöön koottuna yhteen palveluympäristöön 6. Kunnille yhteisiä hallinnon palveluja ja tiedon toissijaista käyttöä tulevia ympäristöjä tarjoavat organisaatiot luovat palveluympäristönsä yhdelle tai pakottavassa tilanteessa kahdelle tietojärjestelmäalustalle. 7. Kuntien tietovarastoista valtiontason ympäristöihin tieto toimitetaan pääsääntöisesti XML-pohjaisissa sanomissa 8. Olemassa olevia valtakunnantason rekisterejä käytetään kuntien toimintaa kuvaavien jalostettujen tietojen tuottamisessa lähdejärjestelminä, mikäli ne ovat tietosisällön ja kokonaistaloudellisuuden kannalta tehokkaampia kuin erilliset tiedonkeruut 9. Kuntien palvelutoimintaa kuvaavat tiedot tulee aina pystyä liittämään paikkaan 10. Tulee suosia yhteisiä kuntien ja valtakunnantason tietovarastoratkaisuja 11. Kriittisimpien palvelukokonaisuuksien osalta tulisi määrätä säädösperusteisesti yhtenevän toiminta- ja taloustiedon tuottamisvelvollisuus palvelun järjestäjälle ja menettely valtakunnantason tietohuollon ratkaisulle [esim vesihuolto] 12. Kuntia kuvaavan jalostetun tiedon saaminen käyttöön avoimen datan periaatteiden mukaiseen ympäristöön Ulkoista käyttöä tukeva kuntien tietotuotanto Tässä dokumentissa määrittelyn konkreettisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi kuntien tietotuotannon rakenne on määritetty perustuvaksi kuntatason tietovarastoon. Tavoitetilan määrittely ei sulje pois tietojen tuottamista muilla kun DW -ratkaisuilla kunhan tiedot, tietojen rakenteet ja tiedonsiirto tapahtuu dokumentissa kuvatulla tavalla. Tavoitetilan kuntaorganisaation tietotuotantoympäristö koostuu organisaatiotason tietovarastosta EDW [mahdollisimman vähän erillisiä operatiivisia raportointikantoja tai toimialatason tietovarastoja] ja siihen liittyvästä tiedon jalostus- ja raportointi- ja

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 2 (109) julkaisuvälineistä. Tietovarastoon kerätään niin taloutta, resursseja kuin toimintaakin kuvaavaa tietoa yhtenäiseen tietomalliin. Tietovarastoon kerätyn tiedon pohjalta voidaan tuottaa niin kunnan järjestäjä- kuin tuottajaroolinkin tarpeiden mukaista tietoa. Tavoitetilan tietovarastoon viedään palvelutapahtumatason [prosessi-] tietoa operatiivisista ja hallinnon tietokannoista pääsääntöisesti vuorokausifrekvenssillä. Toteutus voi edetä vaiheittain, jolloin 1.vaiheessa tietovarastoon tuodaan laskentakohteittain perus- ja tunnusluutasoita tietoa, josta muodostetaan yksinkertaisen jalostusprosessin kautta mittari- ja indikaattoritason tietoa. Vaiheittain siirrytään palvelutapahtumatason tietojen keräämiseen tietovarastoon, josta voidaan jalostaa moninaisiin päätöksenteon ja ohjauksen tarpeisiin toimintaa ja taloutta kuvaavia jalostettuja tietoja. Jalostetun tiedon osuus kuntaorganisaatioiden tietovarastosta vastaa myös valtio-ohjauksen tietotarpeita, jolloin jalostettu tietosisältö ja tietomalli voi olla hyvin pitkälle sama kuin valtakunnantason kuntien toimintaa kuvaavan tietovaraston tietosisältö ja tietomalli; näin voidaan rationoida tiedon keruuta kunnista valtakunnantasolle sekä tietovarastojen rakentamista ja niihin pohjautuvia palveluja. Kuntien päätöksentekoa tukevan tiedon tuottamisprosessi tukeutuu vielä pitkään perinteiseen organisaatiotason tietovarastoon EDW [1] ja sitä hyväksikäyttävien BItyökalujen kautta tapahtuvaan tiedon jalostukseen [2]. Tällöin EDW:hen viedään ETLprosesseilla pääsääntöisesti palvelutapahtumatason tietoa [1]. EDW:stä muodostetaan erilaisiin tiedon jalostustarpeisiin data martteja, jotka takaavat tehokkaat palvelut. Tällä perusmallilla tuetaan sekä kunnan sisäistä että ulkoista [3] päätöksentekoa tukevaa tietotuotantoa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 3 (109) EDW:hen tuodaan pääsääntöisesti rakenteista tietoa kuntien reaali- ja rahaprosessista, lähde-järjestelminä kunnan operatiiviset ja hallinnon tietojärjestelmät. Yhä enemmän halutaan saada tiedon jalostusprosessiin niin internettiin, sosiaaliseen mediaan, erilaisiin teknisiin laiteympäristöihin kuin erilaisiin kohteisiin asennetuista antureistakin saatavaa ns ei-rakenteista / multimodaalia tietoa, joka voi olla esim ääntä, videokuvaa tai erilaista streaming-dataa. Tällaista tietoa tallentuu myös kuntien palveluympäristöistä. Tällaista BigDataksi [4] luokiteltua tietoa kerätään ja hyväksikäytetään yleisimmin em muonimuotoisia tietomuotoja tukevissa tiedonhallintaympäristöissä ja primäärinä tallennusympäristönä ns. pilvi, eli tietoverkon yli käytettävät ohjelmistot, käyttöympäristöt ja tallennuskapasiteetti. Pilvipalvelu ympäristö voi tarjota tavoitetilassa määritellyn tiedon varastointi toiminnalli-suuden ja ympäristöön voidaan kerätä ja tallentaa myös perinteistä rakenteista tietoa esim kuntien tietojärjestelmistä [6]. Koska tässä kuvauksessa esitetyssä tavoitetilassa tietovaraston alimmalle tasolle kerätään myös palvelutapahtumatietoa, jossa tapahtumat kohdistuvat yksilöityyn, esimerkiksi tunnistettavaan henkilöön, tulee pilvipalveluja käytettäessä erittäin hyvin selvittää tietosuojaan ja rekisterinpitovelvoitteisiin liittyvät kysymykset ja suunnitella huolellisista, mitä tietoa kuntien palveluista voidaan kerätä ja tallentaa pilviympäristöihin, ennen pilvipalveluihin siirtymispäätöksen tekemistä. Käytännössä organisaation on suositeltavaa luoda itselleen ns. pilvipalvelustrategia, jossa edellä mainittuihin asioihin on otettu kanta ja määritetty millä kriteeristöllä ja ehdoilla pilvipalveluympäristö mahdollistaa em mukaisen käytön. Tietojoukkoa, jotka on tallennettu sekä EDW-, että BigData-ympäristöihin tulee voida käyttää integroidusti yhdessä tiedonjalostusprosessissa. Tällöin BI/IM-välineistön on tuettava ja tarjottava tällaista tietovarastoja integroivaa palvelua, jonka avulla BI/IMvälineistö voi erilaisissa jalostuspalveluissa käyttää koko tietomassaa hyväksi [5]. Yhä enemmän kuntien tietotarpeet edellyttävät myös ulkoisten (muualla kuin kunnan toimin-nassa ja tietojärjestelmissä syntyvä tieto) tietojen hyödyntämistä tiedon jalostusprosessissa lähtötietoina. Tällaiset tiedot voidaan kerätä ja tallentaa EDW:hen [7] tai ne voivat olla tarjolla jonkin BigData pilvipalvelun [8] kautta. Jos ulkoinen tieto on stabiilisti luokiteltua ja harmonisoitua, voidaan sitä käyttää kuntien BI-välineistöllä myös suoraan data marttien kautta. Mikäli lähtötiedot ovat stabiilissa ympäristössä harmonisoitu, tieto kohdistuu masterdataperiaatteiden mukaan ylläpidettyihin kohteisiin ja lähdetietovarannoissa on asianmukaiset palvelurajapinnat ja palvelut, voidaan käyttää myös ns virtuaalista lähtötietovarantoa, jolloin lähdejärjestelmän tietoa ei pysyvästi tallenneta tietovarastoon vaan sitä luetaan online lähde-tietovarannosta [9].

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 4 (109) Kuntien taloutta ja toimintaa kuvaava tilastotyyppinen ja päätöksentekoa tukeva tieto kootaan kuntaorganisaation ympäristössä yhteen DataMartiin [3], josta se välitetään XMLmuodossa valtakunnan tason kuntadatamartiin, joka muodostaa ko kuntatiedon valtakunnantason tietovarannon, jota hyödynnetään mm KuntaNetra-käyttöliittymän kautta. KuntaData-Martin kautta voidaan välittää tiedot myös muihin valtakunnantason ko tietojoukkoja sisältäviin tietovarantoihin [11]. Valtakunnantason tietovarantoihin voidaan tiedonvälitys toteuttaa myös niin, että kullekin tietojoukolle määritetään XML-muotoinen sisältö, joka välitetään välityspalvelun kautta kaikille ko tietojoukkoa tarvitseville tietovarannoille [10].Seuraavassa käsitellään rakenteisen tiedon perinteistä tietovarastoosiota. Valtio-ohjaus Valtio-ohjausta tukeva tietotuotanto tulee tukea uutta kuntaohjausmallia. Kuntaohjausmallin tulee koostua kestävän talouden ja tasapainon ennustamis-, suunnittelu-, seuranta-, ohjaus- ja arviointiprosesseja tukevista palveluista ja tiedoista. Em prosesseissa tulee kattavasti tuottaa ja käyttää niin kuntien ja tehtävien kokonaiskustannuksia, väestömäärää, palvelumääriä kuin laskennallisia yksikkökustannuksiakin kuvaavia tietoja. Kuntaohjausmallin tulee sisältää tietoina niin toimintaa osoittavia kuin tarvittavilta osin selittäviäkin tietoja samoin kuin ohjelmatason toimenpiteiden toiminto- ja vaikutustietoja. Samoin malliin tulee sisällyttää lakiin pohjautuvien kehittämisohjelmien ja muiden merkittävimpien kehittämisohjelmien toiminto- ja vaikutustietoa. Tavoitetilassa tulee määrittää tavoitteille ja toimenpiteille sekä niiden tuloksellisuutta kuvaavien tietojen välille kausaalisuutta ja merkittävyyttä kuvaavat tiedot tehostamaan päätöksentekoa, korjaavia toimenpiteitä ja suuntaamista sekä ohjausta.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 5 (109) 2 Kuntatieto-ohjelman viitekehys ja rajaus Kuntien toimintaa kuvaava talous- ja toimintatieto syntyy kunnan prosesseissa. Tietoa kunnan toiminnasta tarvitaan kunnan sisällä ja kunnan ulkopuolella. Kunnan toimintaa kuvaavaa tietoa tuotetaan/jalostetaan kunnan sisäisessä raportoinnissa ja kunnan ulkoisessa raportoinnissa. Kunnan ulkoinen tietohuolto käsittää, 1. Kunnasta ulospäin tapahtuvan tietovirran ulkoisten käyttäjien tarpeisiin [kuntien ulkoinen raportointi] 2. Ulkoisten tiedontuottajien tarjoaman tiedon, jota kunnat tarvitsevat omassa toiminnassaan [ulkoisen tiedon käyttö] Työn rajaus: 1. Kuntien operatiivisten ja muiden toimijoiden operatiivisten tietojärjestelmien ja tietokantojen välinen tiedonvälitys ja siihen liittyvä toiminta ja palvelut on rajattu pois 2. Ulkoisten tiedontuottajien tarjoaman operatiivisen tiedon välitys kunnan ympäristöihin on rajattu pois 3. Kuntien taloutta, tuotannontekijöitä ja toimintaa kuvaavien tietojen luonti ja ylläpito operatiivisissa järjestelmissä ei kuulu osana ulkoista tietohuoltoa, mutta se on käsitelty sen rajapintana ja lähtötietoympäristönä. 4. Kuntien tuottaman tiedon markkina-paikkatyyppinen toiminta on rajattu pois. Se otetaan huomioon toimintaympäristönä, jos sellaisia ympäristöjä on rakentumassa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 6 (109) 2.1 Kuntien ulkoinen tietohuolto käsitteenä Kuntien ulkoiseen tietohuoltoon on tässä työssä sisällytetty, 1. Kuntatiedon Tuotanto 2. Kuntatiedon Jalostus a. poimi b. muokkaa c. lataa 3. Kuntatiedon Esitys 4. Kuntatiedon Jakelu Kuntien taloutta, tuotannontekijöitä ja toimintaa kuvaavien tietojen luonti ja ylläpito operatiivisissa järjestelmissä ei kuulu osana ulkoista tietohuoltoa, mutta se on käsitelty sen rajapintana ja lähtötietoympäristönä. Myös tavoitetilan mahdollistajissa on käsitelty operatiivisia järjestelmiä. Alla olevassa kuvassa esitetty perinteiseen tietovarastoon pohjautuva tiedolla johtamisen tiedon tuotannon, jalostuksen, esittämisen ja jakelun malli.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 7 (109) 3 Kunnan toiminnan tarkastelu Kunnan toimintaa tarkastellaan ekosysteemimäisesti. Liike-elämässä puhutaan nykyään paljon ekosysteemeistä. Biologiassa ekosysteemi tarkoittaa luontonsa puolesta verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Tietotekniset palvelut muodostuvat loppukäyttäjän ja organisaatioiden näkökulmasta lähes aina ekosysteemistä. Ekosysteemit ovat usein monimutkaisia ja riippuvuudet vahvoja, joskus jopa vaikeasti tunnistettavissa. Tietohallinto- ja bisnespäättäjien johtamishaasteissa korostuukin entistä enemmän kokonaisuuksien ja verkostojen hallinta. Ekosysteemiä ja sen toimintaa voi suunnitelmallisesti kehittää ja luoda sen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia julkisissa palveluissa = toiminnan kehittämis- /tehostamismahdollisuuksia]. Tunnistamalla oman ekosysteemin keskeiset toimijat, niiden roolit ja vahvuudet voi kaikkien verkostossa toimivien kilpailuetu [tehokkuus, vaikuttavuus] kasvaa merkittävästi. Yhdessä toimijat jakavat tietoa ja osaamista, luovat yhteisiä toimintamalleja sekä parantavat tehokkuutta ja laatua. Luottamus on keskeinen tekijä, jotta ekosysteemille voi syntyä suotuisat olosuhteet. Arkipäivän ekosysteemissä toimitaan parhaimmillaan niin, että kaikki toimijat saavat siitä myös oman hyötynsä. Kommunikaatio on avointa ja rakentavaa. Yhteistyötä tehdään ennakoiden, yhteisistä toimintatavoista sopien. Tällainen ekosysteemi kestää sisäisen kilpailun ja luo uusia mahdollisuuksia myös pitkällä aikavälillä. Toimivia ekosysteemejä muodostuu reaalimaailmassa erilaisista tarpeista ja näkökulmista. Tässä yhteydessä ekosysteemi on lähinnä kunnallisiin palveluihin liittyvä toimijoiden verkosto.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 8 (109) Kunnan toimintaa tulisi tarkastella tasapainoisesti kaikkien ekosysteemin jäsenten kannalta, siis niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Nyt tilastoinnissa ja valtiovallan ohjauksessa näkökulma rajoittuu vain kunnan ja valtiovallan talousnäkökulmaan. 3.1 Kuntaekosysteemi ja jäsenten näkymä kunnan toiminnan tuloksellisuuteen ja suorituskykyyn Kunnan ekosysteemissä ulkoisen tietohuollon kannalta merkittävimmät jäsenet ovat, 1. Kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana 2. Valtiovalta lainsäätäjänä, ohjaajana ja rahoittajana 3. Kuntapalvelujen asiakkaat palvelujen käyttäjinä ja rahoittajina Merkittävimmät jäsenten näkökulma kunnan suorituskykyyn ja tuloksellisuuteen on karkeasti, 1. Kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana a. kunta katsoo tasapainoisesti oman ja asiakkaiden/kuntalaisten näkökulmasta toimintaa kaikista näkökulmista 2. Valtiovalta lainsäätäjänä, ohjaajana ja rahoittajana a. lainsäätäjän ja rahoittajan roolissa (valtioneuvosto, VM) painottuvat i. talousnäkökulma

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 9 (109) 1. talouden tasapainon perustunnusluvut, tase, käyttötalous, riskit, vastuut, investoinnit ii. tuottavuusnäkökulma 1. palvelujen yksikkökustannukset 2. toimialojen, palvelukokonaisuuksien kokonaistuottavuus iii. tuottavuustietoa täydentävä taloudellisuus 1. palvelujen kustannukset asiakasta tai asukasta kohden iv. palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset (kustannusvaikutukset) v. palvelujen tuottamisen kustannusvaikuttavuus b. ohjaajan roolissa (hallinnonala, ministeriö, virastotaso) i. palvelukyky (tarjooma, tarjonta, saatavuus, saavutettavuus) ii. tuottavuus iii. taloudellisuus iv. Palvelujen vaikuttavuus (etenkin palvelun vaikutus ja asiakaskokemus, laatu osatekijänä) 3. Kuntapalvelujen asiakkaat palvelujen käyttäjinä ja rahoittajina a. Palvelukyky (tarjooma, tarjonta, saatavuus, saavutettavuus) b. Palvelujen rahoitus (verotuksen taso, palvelun hinta) c. Palvelujen vaikuttavuus (etenkin palvelun vaikutus ja asiakaskokemus, laatu osatekijänä) 4. Elinkeinoelämä a. Palvelun käyttäjänä (tarjooma, tarjonta, saatavuus, saavutettavuus) b. Palvelujen tuottajana (oma tarjooma, kilpailukyky verrattuna kunnan tuotantoon) c. Palvelujen rahoitus (verotuksen taso, palvelun hinta)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 10 (109) 4 Kuntien päätoimialat ja palvelut sekä niiden erityispiirteet Kuntien päätoimialoilla (SoTe, Oppiminen ja Tekninen) tyypilliset palvelut poikkeavat monin tavoin toisistaan. 4.1 SoTe palvelut Kuntien SoTe-palveluille on tyypillistä, 1. Palvelut jakautuvat elämänkaareen sidottuihin ja sitomattomiin palveluihin 2. SoTe:ssa on hyvin suuri määrä palvelutuotetason palveluja 3. Palvelut kohdistuvat (palvelun kohde) aina henkilöön tai henkilöryhmään 4. Palvelukokonaisuuksien sisällä toiminta jakautuu useille toimijoille ja toimipaikoille 5. Osa palveluista muodostuu yksittäisen palvelun käyttämisestä (esim päivystyskäynti) 6. Merkittävä osa palvelutoiminnasta muodostuu tarpeeseen pohjalta annettavasta palvelujen kokonaisuudesta, kokonaisuuksia ovat mm a. palvelukokonaisuus (asiakas käy läpi oman valinnan ja suurelta osin ammattihenkilön ohjauksen kautta suuren määrän erillisiä palvelutuotteiden käyttötilanteita, palvelut voivat muodostua perusterveyden- sosiaali- ja erikoissairaanhoitoon kuuluvista palveluista b. palvelujakso, joka muodostuu jatkuvatyyppisestä palvelusta, jota annetaan esim palvelu- ja hoitosuunnitelmien pohjalta esim Kotihoidon palvelujakso 7. Merkittävää on tarkastella erillisten palvelutuote/suoritetason mittareiden lisäksi myös asiakkaan palvelukokonaisuuden tai palveluprosessin tärkeimpien palveluketjujen tasolla toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 11 (109) 4.2 Oppimisen palvelut Kuntien Oppimisen-palveluille on tyypillistä, 1. Palvelut jakautuvat elämänkaaren vaiheiden mukaisiin kokonaisuuksiin, perinteisesti lapsuus ja nuoruusikään, yhä enemmän kuitenkin myös oppimisen palveluja tuotetaan myös aikuisikäisille 2. Palvelun kohden on henkilöjoukko tai harvemmin yksittäinen henkilö 3. Palvelukokonaisuudet koulutusasteissa seuraavat tietyssä järjestyksessä toisiaan, rajapinnassa, jossa siirryttäessä koulutusasteelta toiselle syntyy oma tietojoukkonsa sekä muodostuu tietynlainen tietotarve 4. Koulutusasteiden sisällä tapahtuvan oppimistoiminnan sisällä syntyy tutkinnon osasuoritteita / opintosuorituksia. Opettamisen ja oppimisen alin mittaamisen perusyksikkö on opetus/oppimistunti.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 12 (109) 5. Palvelu tapahtuu opetusasteen sisällä yksittäisellä toimipaikkatasolla 6. Oppimisessa primääri mittaamisen kohde on oppimistulokset (opetuksen vaikuttavuus) toiminnan taloudellisuus (esim /tutkinto tai opintosuorite) ja tuottavuus ( /opetustunti oppilastunti) 4.3 Tekniset palvelut Kuntien Teknisille palveluille on tyypillistä, 1. Palvelujen kohde on yleensä fyysinen kohde tai hanke 2. Tekniset palvelut ovat hyvin erillisiä kokonaisuuksia 3. Suuri osa palveluista on järjestetty ja tuotettu yhteistoiminta-aluetasolla 4. On hyvin vähän asiakkaan tarpeista johtuvia palvelukokonaisuuksia 5. Pieni osa palveluista on yksittäisiä palvelutapahtumia (esim joukkoliikenteen käyttö) 6. Osa palveluista liittyy tiettyyn asiakkaan hankkeeseen (esim tontinhankintarakentaminen) 7. Osa palveluista on kuntien sisäisiä hankkeita (esim kaavoitus, kadut, puistot) 8. Osa palveluista on jatkuvia sopimusperusteisia palveluja (esim vesihuolto) 9. Suuri osa ei-viranomaispalveluista tuotetaan ulkoisten tuottajien kautta 10. Teknisissä palveluissa primääri mittaamisen kohde on fyysisen kohteen määrätieto ( m, m2, kpl) ja sen tuottamiseen kohdistuvat yksikkökustannukset. Merkittävää on tuottavuuden ja yksikkökustannusten kannalta sisäisen ja ulkoisen tuotannon vertailu.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 13 (109) Koska kuntien päätoimialoilla toimintaympäristöt poikkeavat em mukaisesti voimakkaasti toisistaan, on ko toimialojen reaaliprosesseihin liittyvät tavoitetilat kuvattu erillisessä dokumentissa, samoin kuin rahaprosessinkin tavoitetila. 5 Kuntien toiminnan ja päätöksenteon jäsentäminen 5.1 Kuntien toiminta Kuntien toiminta jäsennetään yleisesti pääprosesseihin, ydinprosesseihin ja tukiprosesseihin Päätöksenteko käsitellään usein johtamiseen kuuluvana, joka taas luokitellaan tukiprosessiksi. Se antaa harhaanjohtavan kuvan päätöksenteon merkityksestä.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 14 (109) On parempi luokitella päätöksenteko koko toimintaa ohjaavaksi prosessiksi. Alla olevassa kuvassa on eroteltu strategisen tason johtaminen ja ohjaus [A], toiminnan seuranta ja arviointi [B] sekä toiminnan jatkuva parantaminen [C].

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 15 (109) 5.2 Kuntien päätöksentekoprosessit Päätöksenteon ja johtamisen tulee pohjautua riittävään tietoon. Johtaminen käsitetään yleisesti strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toiminnaksi. Julkisrahoitteisen palvelun osalta voidaan jakaa se vain strategiselle ja operatiiviselle tasolle ja ottaa taktisen tason sijaan hankkeistetun kehittämisen taso..

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 16 (109) 5.3 Kuntien rooli Palveluiden osalta kunnilla on kaksi pääroolia, 1. Palveluiden järjestäjän rooli 2. Palvelutuottajan rooli Eri toimialoilla näiden osuudet kokonaistoiminnasta vaihtevat. Tietotarpeet poikkeavat rooleittain ja osittain myös toimialoittain.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 17 (109) 6 Kuntien tiedolla johtamisen päätehtävät Kuntien ydinpalveluissa on samoin kuin muuallakin tiedolla johtamisessa jäsennettävissä kaksi päätehtävää. Tiedolla johtamisen kaksi päätehtävää ovat: MITÄ [tehdään oikeita asioita] mitä palveluja tarjotaan asiakkaille, mikä on palvelun sisältö, mille asiakasjoukolle, palvelujen määrä o Määritetään tavoitteet ja tarjotaan käyttöön resurssit MITEN [tehdään asiat oikein] miten palvelut järjestetään parhaiten, miten palvelut tuotetaan parhaiten Julkisrahoitteisten ydinpalvelujen perimmäinen päämäärä on kokonaishyödyn maksimointi. mahdollisimman suuri saatava hyöty käytettävissä olevilla rajallisilla resursseilla Julkisrahoitteisissa palveluissa hyöty käsitetään hyvinvointihyötynä tai palveluhyötynä. Aidoimmillaan tiedolla johtaminen on sitä, että huomioidaan päätöksenteossa kaikki toiminnan osapuolet; heidän tarpeensa, panostuksensa ja hyötynsä. Tällöin päästään kokonaistuottavuuden ja -vaikuttavuuden kannalta parhaaseen tulokseen ja estetään osaoptimointi sekä muu epätarkoituksenmukainen toiminta. Julkishallinnon organisaatio katsoo toimintaa lopulta kustannusvaikuttavuuden kannalta ja pyrkii siinä mahdollisimman hyvään tulokseen. Asiakas taas pyrkii palvelujen käytön kautta mahdollisimman suureen hyvinvointihyötyyn, sitä kautta elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Mittaamisen kannalta tällä hetkellä ei ole käytössä elämänlaadun saatikka onnellisuuden mittareita eikä johdonmukaista mittaustapaa..

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 18 (109) 6.1 Kuntien tiedolla johtaminen Päätöksentekoprosessissa tarvitaan eri tasoilla ja eri vaiheissa tietoa, jota tuotetaan tietojärjestelmäpalveluilla. Alla olevassa kuvassa on esitetty yleinen julkisrahoitteisten palvelujen tiedolla johtamisen viitekehys, jossa on kuvattu päätöksenteon vaiheita, tietojärjestelmäpalveluita ja osittain myös prosessissa tarvittavia/tuotettavia tietojoukkoja. Kuntien tiedolla johtamiseen liittyvä tietotuotanto on ollut tähän mennessä käytännössä alla olevan kuvan katkoviivakolmion sisällä olevaa toimintaa. Tavoitteellisessa tilanteessa on käytettävissä ja käytetään myös viitekehikon keski- ja yläosan palveluja ja tietoja päätöksenteon tukena. Oheisen kuvan sisältö on yksityiskohtaisemmin kuvattu dokumentissa https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/sotetietojohtaminen/tiedolla-johtamisen-kasikirja-docx/view

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 19 (109) 6.2 Kuntien strategisen tason tiedolla johtaminen Strategiaprosessi ja tiedolla johtamisen nykytila. Perinteisesti strategiset päämäärät ja tavoitteet määritetään näkökulmittain. Tavoitteille määritetään mittarit ja tavoitetasot. Tavoitteisiin pääsemiseksi määritetään strategiset toimenpiteet, joille usein määritetään vain toimintomittarit, kun tavoitteellisesti tulisi pystyä määrittämään myös toimenpiteen vaikutusmittarit. Tyypillisesti strategia jäsennetään näkökulmittain tavoitteiksi ja niiden saavuttamista kuvaaviksi mittarilistoiksi. Tyypillisesti tällä hetkellä ei kuvata merkittävyyttä ja kausaalisuutta. Strategisen tason tiedolla johtaminen poikkeaa operatiivisesta johtamisesta siinä, että kukin organisaatio määrittää omien lähtökohtiensa, toimintaympäristönsä, näkökulmiensa ja päämääriensä suhteen täysin omanlaisensa strategiset tavoitteet ja niitä tukevat strategiset toimenpiteet, jolloin näiden saavuttamista osoittavat, tukevat ja ohjaavat tietotarpeet (mittarit ja indikaattorit) ovat esim kuntien välillä täysin yksilöllisiä ja erilaisia. On hyväksyttävä, että strategisten mittaritietojen pohjalta ei voida verrata kuntia eikä myöskään määrittää yhteistä strategista johtamista ja päätöksentekoa tulevia jalostettuja tietoja.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 20 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 21 (109) Strategian toteuttamista auttavat jäsentämällä näkökulmat kausaaliseen rakenteeseen ja asemoimalla tavoitteet tähän kehikkoon. Näin tavoitteista muodostu puumainen, kausaalinen rakenne. Tähän tulee lisätä merkittävyystieto, joka auttaa strategian seurannan ja ohjaustoiminnan suuntaamista vaikuttavimpiin kohtiin. Tavoitetilassa on hyvin tärkeä pystyä määrittämään strategisille toimenpiteille myös vaikutusta kuvaavia mittareita.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 22 (109) Em mittaristopuumallin avulla saadaan tuotettua päätöksenteon tueksi muutosherkempää [nopeammin reagoiva], luotettavampaa ja ennustavampaa tietoa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 23 (109) Esimerkki kuntien strategisen suunnittelun jäsennyksestä Esimerkki kunnan strategisten tavoitteiden toimenpiteiden/keinovalikoimasta, kausaalisuudesta ja dynamiikasta, joka esittää strategian logiikan kaaviona. Kuntien strategiaprosessissa strategiset valinnat, päämäärät ja tavoitteet tulee jäsentää jo työstämisen aikana. Tämä helpottaa kommunikointia ja suunnitteluprosessin tuloksellista läpivientiä, suuri hyöty saadaan myös kun sen pohjalta voidaan visuaalisesti kiinnittää toimenpiteet, niiden tavoitteet ja mittarit strategian ylätasoille..

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 24 (109) Erinomainen tapa työstää ja jäsentää strategiaa on kuvata se strategiakarttatekniikalla, konkreettisimmin sen soveltaminen näkyy tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittaristojen puumaisena/verkostomaisena rakenteena. Kunnallisten (samoin kuin kaikkien julkishallinnon toimijoiden) organisaatioiden ongelmana strategian määrityksessä on poliittisen tason päätöksentekijöiden tapa luoda kompromissi ottamalla mukaan eri arvomaailmaa edustavien tahojen esittämiä asioita [ lisäys menetelmällä, siis jokainen saa joukon omia asioita mukaan ja lopputulos on asioiden summa, ei synteesi]. Näin usein strategisten tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden määrä tulee aivan liian suureksi. Parempi tapa olisi luoda yhteinen näkemys ydinasioista [siis kompromissi asioiden sisällä], näin strategiasta tulee tiivis, ydinasioihin pureutuva, helposti seurattava ja ohjattava kokonaisuus. Esimerkki kuntatason strategisten mittareiden todellisesta elämästä = viidakosta [liian paljon, liian eritasoisia] Strategisten tavoitteiden ja mittareiden tueksi määitetään kunnissa usein niitä tukevista indikaattoreita. Tämä on erittäin hyvä tapa nähdä strategia laajempaa kokonaisuutta. Samoin näistä indikaattoripattereista voitaisiin saada myös kuntien yhteisiä sekä yhteisiä valtio-ohjauksen tarpeisiin.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 25 (109) Alla esimerkki strategisia mittareita tukevasta indikaattoripatterista. 6.2.1 Esimerkki: Hyvinvointikertomuksen tiedot strategista päätöksentekoa ja ohjausta tukevaa tietoa yhdestä näkökulmasta Hyvinvointikertomus on hyvä esimerkki siitä, miten valtakunnantasolla tuotetaan kunnista/kunnissa tietoa muistakin kuin talousnäkökulmasta = hyvinvointi. Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomuksen raportointitapa Indikaattoritieto Hyvinvoinnin ja terveyden suora mittaaminen on vaikeaa. Usein joudutaan käyttämään mittareita, jotka osoittavat esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä tai vajetta. Mittaamisessa käytettäviä jalostettuja tilastollisia tunnuslukuja nimetään indikaattoreiksi tai osoittimiksi. Hyvinvointi-indikaattorit tuottavat vertailukelpoista tietoa kunnan hyvinvointi- ja terveyspolitiikan kehityskulun tilasta ja suunnasta. Laaja tietoaineisto pyritään tiivistämään luvuksi, jonka avulla kehityskulkua tai muutosta voidaan seurata vertailukelpoisesti. Tiedot kerätään väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa toiminnan kohdentamisen. Kuntakohtaisten tietojen vertailu toiseen vastaavan kokoiseen kuntaan tai alueen muihin kuntiin tuo usein arvokasta lisätietoa. Vertailutiedon tulkinnassa tarvitaan tuntemusta indikaattorista ja ilmiöön liittyvistä taustoista.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 26 (109) Sähköinen hyvinvointikertomus tukee ja helpottaa indikaattoritiedon kokoamista. Hyvinvointikertomuksessa käytettävien indikaattoreiden tulisi kattavasti kuvata väestön ja palvelujen tilannetta. Suomessa on laadittu lukuisia indikaattoriluetteloita eri tarkoituksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avainindikaattoriohjelma on määritellyt alue- ja kuntatasoisia avainindikaattoreita, jotka on tuotettu luotettavasti nykyisistä tietolähteistä. Esimerkiksi Hyvinvointikompassi.fi sisältää koottuna hyvinvoinnin, terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden avainindikaattorit. Paikallinen tieto Kunnat tuottavat runsaasti paikallista tietoa omasta toiminnastaan. Tämän tiedon hyödyntäminen hyvinvointikertomustyöskentelyssä tukee toiminnan kohdentamista ja seurantaa. Paikallinen tieto on ajantasaista ja usein yksityiskohtaisempaa kuin valtakunnallinen tilastotieto. Paikallista tietoa tuotetaan esimerkiksi tilastoina palvelujen käytöstä ja siitä ketkä näitä palveluja käyttävät. Paikallista ja alueellista tilastollista tietoa tuottavat mm. poliisi, seurakunnat ja ympäristötoimi. Lisäksi paikallista tietoa tuotetaan erilaisissa projekteissa ja tutkimushankkeissa. Kokemustieto Kokemustieto vahvistaa eri näkökulmien huomioimista osana hyvinvointikertomustyötä. Kokemuksellista tietoa voidaan kerätä kuntalaisilta kuin myös palveluissa toimivilta työntekijöiltä sekä vapaaehtoisilta toimijoilta. Kokemustieto täydentää indikaattoritietoa ja sen avulla saadaan ymmärrystä ilmiöiden paikallisesta luonteesta. Samalla kokemustieto auttaa myös tunnistamaan heikkoja merkkejä ilmiöiden kehittymisestä. Kokemustiedon koostamiseen ja hyödyntämiseen on kehitetty lukuisia menetelmiä, joita on mahdollista hyödyntää myös hyvinvointikertomustyössä. Hyvinvointikertomus on analyysi johon kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata näihin tarpeisiin. Tiedot kerätään väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomuksen valmistelu tukee eri toimijoiden yhteistä hyvinvointiasioiden oppimisprosessia.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 27 (109) Hyvinvointikertomuksen tiedoissa on hyvin jäsennetty esitysmuoto sekä absoluuttiseen arvoa että muutosta kuvaavaan muotoon. Indikaattoripatteristo muodostuu perusindikaattoreista ja teemittaisista indikaattoreista.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 28 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 29 (109) Näitä täydentävät kuntien itse valitsemat ja tuottamat indikaattorit.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 30 (109) 6.3 Kuntien operatiivisen tason tiedolla johtaminen Kunnille määritetään tehtävät ja niiden hoitaminen toteutetaan tuottamalla palveluja. Koska suurin osa kuntien tehtävistä on yhteisiä kaikille kunnille ovat operatiivisen tason tietotarpeetkin hyvin yhteneviä. Tässä poiketaan niin laskentakohteiden kuin tietojenkin suhteen strategisen tason toiminnasta. Myös operatiivisen tason toimintaa jäsennetään / tarkastellaan näkökulmittain. Operatiivisen tason toimintaa tarkastellaan suorituskyvyn ja tuloksellisuuden kannalta. Merkittävimpiä näkökulmia ovat tuottavuus, taloudellisuus, vaikuttavuus ja palvelukyky, nämä ovat kausaalisuuden näkökulmasta myös suorituskykyä ja tuloksellisuutta mittaavia osoittavia tekijöitä.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 31 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 32 (109) Eri näkökulmien mittaritiedot voidaan yhdistää yhteiseksi puurakenteeksi. Mittaritiedon tuottamisessa edetään aina vaiheittain, yleisimmin lähdetään ylimmän tason mittareista ja edetään alatasolle.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 33 (109) 6.3.1 Palveluiden järjestäjän operatiivinen taso Palveluiden järjestäjä tarvitsee geneeristä mittaristopuusta tyypillisesti [vihreät] tietoa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 34 (109) 6.3.2 Palveluiden tuottaja operatiivinen taso Palveluiden tuottaja tarvitsee geneveristä mittaristopuusta tyypillisesti [vihreät] tietoa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 35 (109) 6.4 Tehtävien luokittelun [lakisääteinen, kunta ottanut tehtäväksi ei lakisääteinen] vaikutus raportointitarpeisiin Kuntien tehtävät lainsäädännön näkökulmasta jakautuvat lakisääteisiin tehtäviin ja kunnan yleiseen toimialaan kuuluviin tehtäviin (eli tehtävät jotka kunta voi perustuslain 121 :n nojalla itselleen ottaa). Kuntien lakisääteiset tehtävät jakautuvat pääluokkiin (Kuntiin kohdistuvan valtion ohjauksen periaatteet, Normihanketyöryhmän ehdotukset 2011, Valtiovarainministeriön julkaisuja 13/2011-pohjalta) Lakisääteiset a) Tehtävä on lakisääteinen, mutta kunnalle vapaaehtoinen. b) Tehtävä on lakisääteinen ja määrärahasidonnainen. c) Tehtävä on lakisääteinen ja määrärahasta riippumaton. d) Tehtävä on lakisääteinen ja tarvesidonnainen. e) Tehtävä on lakisääteinen toimeksiantotehtävä. f) Tehtävä on lakisääteinen ja velvoittava. Kuntien ohjauksen ja sisäisen päätöksenteon kannalta on tarvetta saada tietoa em luokittelun mukaisesti. Em luokittelun mukaista tietoa ei tarvita jatkuvan seurannan frekvenssillä, vaan riittää vuosi / valtuustokauden / hallituskauden taso.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 36 (109) 6.5 Kuntien päätöksentekoon liittyvät liiketoimintapalvelut Yleistetyn, geneerisen päätöksentekoprosessin osaprosessit ovat toiminnan suunnittelu ja toiminnan ohjaus jota tukee toiminnan seuranta [seurantaa tehdään vain ohjauksen tarpeisiin]. Päätöksentekoa tukevia osaprosesseja ovat toiminnan sisäinen ja ulkoinen arviointi sekä toiminnan suunnittelua, ohjausta ja arviointia tukeva toiminnan tutkimus. Päätöksenteon osaprosesseissa tietotuotannon peruspalvelut ovat samoja [lähtötietojen keruu ja hallinta sekä tiedon jalostaminen ja analyysi]. Päätöksenteon osaprosesseissa lisäarvopalveluilla [benchmarking, ennustaminen, simulointi, optimointi] on erilainen rooli ja painoarvo.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 37 (109) 7 Valtiotason päätöksenteko - Kuntien ohjaus Kuntien toiminnan ohjaukseen [valtiohallinnon rooli] liittyvät liiketoimintapalvelut Valtiohallinhallinnon toimesta tapahtuva kuntien ohjaus jakautuu, 1. normiohjaukseen, a. Normi- eli säädösohjaus tarkoittaa eduskunnan säätämissä laeissa sekä asetuksissa ja muissa alemmanasteisissa säädöksissä tai määräyksissä säänneltyä ohjausta, joka yleensä velvoittaa toiminnasta vastuussa olevaa organisaatiota tai henkilöä toimimaan tietyllä tavalla. Laki, asetus tai alemmanasteinen määräys on velvoittava. Sen noudattamatta jättäminen on yleensä sanktioitu. 2. resurssiohjaukseen, a. Resurssiohjaus on päätöksentekoa siitä, mihin voimavaroja käytetään. Valtion resurssiohjauksen keskeisin väline on talousarvio, jonka avulla eduskunta päättää vuosittain valtakunnan tasolla valtion käytettävissä olevien voimavarojen tasosta ja suuntaamisesta.. Kunnanvaltuustot päättävät kunnan budjetin yhteydessä voimavarojen käytöstä eri tehtäviin.. Kunnilla on itsehallintonsa puitteissa mahdollisuus päättää voimavarojen käytöstä tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla, joskaan kunnan liikkumavara ei, ainakaan taloudellisen tilanteen ollessa heikko, ole kovin suuri, koska lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa. 3. informaatio-ohjaukseen [tiedon avulla ohjaaminen] a. Informaatio-ohjaus tarkoittaa sellaista tiedon jakamista ja välittämistä, jolla pyritään vaikuttamaan ohjauksen kohteena olevaan toimijaan. Tietoa välitetään esimerkiksi tutkimusten, suositusten, suunnitelmien, raporttien ja periaatekannanottojen kautta. Informaatio-ohjaukseen ei sinällään liity määräyksiä, eikä pakottavia velvoitteita tai sanktioita, vaan se on luonteeltaan ei-sitovaa. Informaatio-ohjausta on esimerkiksi tiedon välittäminen ja kouluttaminen sekä projekteihin tai muuhun kehittämistoimintaan - kehittämistoiminnan käsitteen ollessa varsin vakiintumaton - osallistuminen tai sen tukeminen. Informaatio-ohjaukseksi voidaan myös lukea monenlainen vuorovaikutus, kuten työryhmissä, verkostoissa tai erilaisissa neuvottelujärjestelmissä harjoitettava tietojen vaihto ja yhteistyö. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksista kertovat raportit, julkaisut, artikkelit, asiantuntijapuheenvuorot ja -esitelmät, seminaariraportit ja -koosteet ovat esimerkkejä informaatio-ohjauksesta. Ohjelmat ja strategiset asiakirjat, opaskirjat, suositukset ja esimerkiksi laatua mittaavat indikaattorit tai standardit ovat informaatio-ohjausta, koska niillä ei ole normin sitovuutta eikä niiden noudattamatta jättämiseen liity oikeudellisia tai taloudellisia seuraamuksia. 4. valvonta ja tarkastustoiminnan kautta tapahtuvaan ohjakseen [etu- ja jälkikäteinen valvonta] a. Valvontaa ovat etukäteisvalvonnan piiriin kuuluvat lupa- ja ilmoitusmenettely, johon luvan myöntämisen ehdoksi voidaan liittää

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 38 (109) viranomaisen etukäteen suorittama toimitilojen sekä henkilöstörakenteen- ja määrän tarkastus. Valvottava raportoi toiminnastaan valvonta- ja tarkastusviranomaisille tilinpäätöksissään ja toimintakertomuksissaan. Ennakollista valvontaa sisältyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä vaadittaviin kelpoisuuksiin, joista on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevassa lainsäädännössä sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa. Normi-, resurssi- sekä valvonta- ja tarkastustoiminnan kautta tapahtuvassa ohjauksessa päätöksenteko muodostuu edellä kuvatuista osaprosesseista ja päätöksenteon osaprosesseissa tietotuotannon peruspalvelut ja lisäarvopalvelut ovat samoja kuin kuntien sisäisessä päätöksenteossakin, painoarvot ovat kylläkin erilaisia. Ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavaa tietoa saadaan tiedonkeruun ja tilastoinnin, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta saatavan informaation sekä toiminnan seurannan ja arvioinnin avulla. Jälkikäteisvalvonta toteutuu useimmiten siten, että valvontaviranomainen saa tiedon yksittäistapauksista valituksista ja kanteluista, eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin kautta tai epävirallisista yhteydenotoista ja tarkastuspyynnöistä. 7.1.1 Kuntien uusi ohjausjärjestelmä Kuntien ohjausjärjestelmän valmistelutyö on meneillään valtiovarainministeriössä. Kuntatieto-hankkeella on ollut käytettävissä osa Jukka Pekkarisen johtaman kuntatalouden makro-ohjauksen kehittämistyöryhmän valmistelutyön materiaaleja.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 39 (109) 7.1.1.1 Kuntien ohjausjärjestelmän menetelmät ja prosessit Yleistetysti kuntien ohjausjärjestelmän toimintamalli ja prosessit ovat kuvassa. Kuntien ohjausmalli tuo kuntatieto-ohjelmalle lisävaatimuksia.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 40 (109) Kuntaohjauksessa on pitkälti samat päätöksentekoon ja johtamiseen liittyvät liiketoimintaja tietojärjestelmäpalvelut kuin kuntien sisäisessä päätöksenteossakin. Ohjauksen keinot ja vaikutusmallit sekä dynamiikka poikkeavat kuntien sisäisestä päätöksenteosta. Kuntatalouden makro-ohjauksen uusi toimintamalli Julkisen talouden suunnitelma. Vahvistetaan koko julkista taloutta koskevat rahoitusasematavoitteet Vahvistetaan alasektoreiden rahoitusasemaa koskevat tavoitteet Kuntien rahoitusasemaa, rahoituskehys, koskevassa suunnitelmassa lisäksi hallinnonalakohtainen menorajoite (tehtävät-velvoitteet-rahoitus) Ennuste kuntatalouden Tuloista Menoista Investoinneista (=liikkumavara, sopeutustarve) Esitetään kutakin alasektoria koskevat yksilöidyt toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi, voivat käsittää kuntien tehtäviä niihin osoitettavaa rahoitusta verotusta maksuperusteita rakenteellisia uudistuksia

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 41 (109) Lakisääteiset kehittämisohjelmat (STM, OKM) tavoitteen-toimenpiteet Muut kehittämisohjelmat - tavoitteen-toimenpiteet Tarkistus Ennusteen päivitys Tavoitteiden saavuttamisen seuranta (tasapainoura, tai saavutetaanko tasapaino liina korkealla tulo/menotasolla) Poikkeavuuksien syyt selvitettävä, erityisesti onko syy o suhdanteissa o rakenteellisia Seurataan suunnitelman toteutumista (osana julkisen talouden velka, miten kuntien velkaosuus käsitellään tässä osana, onko alasektoreille velkatavoite?) Kuntatalousohjelman seuranta Ennuste ja seuranta Menokehitystä tulee pystyä seuraamaan ajantasaisesti tehtävä ja menoryhmittäin kustannustenjaon edellyttämällä menoluokituksella kuntaryhmittäin ja alueittain Seurannan tulisi tarjota tietoa kustannuskehityksen syistä menojen volyymi hintojen ja yksikkökustannusten kehitys Tällaista tietoa tarvitaan mm kuntien palvelutuotannon jälkikäteisen kustannustehokkuuden arviointiin ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin pohjatietona. Myös kuntien vapaaehtoisten palveluiden menokehitystä tulee johdonmukaisesti seurata. Veroperustemuutosten vaikutusten arviointi ja kunnallisverotuksen tason jälkikäteisseurannan merkitys ja tarve korostuvat. Tulee seurata myös toimintatulojen kehitystä. Budjettidirektiivi Tietotarpeet 1. Julkisen sektorin ja sen alasektoreiden talouskehityksestä saadaan a. Kataja b. ajantasainen c. yhtenäine kuva 2. Piilevät vastuut 3. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarve tarkentaa ohjeita kuntien tilinpäätösten ja liitteiden sisällöstä 4. Tehtäviä ja menoja koskevat luokitukset 5. Tiedot kustannuskehityksen syistä Kuntatalouden tasapainotavoitteen asettaminen Kansantalouden tilinpidon käsittein = nettoluotonanto

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 42 (109) Kuntien kirjanpito nyt: Tasapainossa, kun Vuosikate -/poistot. Edellyttäisi, että poistot määritetty tuloslaskelmassa riittävän korkealle. Tasapainossa kun vuosikate riittää kattamaan nettoinvestoinnit. Poistojen laskentasääntöjen tiukentaminen (tarkistettua yleisohjetta noudatettava 2013 alkaen). Säädöksiä tulisi kiristää niin, että Linjausesitys 1: Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Linjausesitys 2: Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin Linjausesitys 3: Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä jatketaan ja sitä kehitetään alijäämän kattamisvelvollisuuden kanssa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tietotarpeet 1. Julkisen sektorin ja sen alasektoreiden talouskehityksestä saadaan a. kattava b. ajantasainen Julkisen talouden vuosittainen tarkistus Tietotarpeet 1. Tulos- ja menokehitystä koskevat ennusteet päivitetään 2. Tavoitteiden saavuttamista seurataan 3. Poikkeamat selvitetään 4. Korjaavia toimenpiteitä valmistellaan 5. Näiden selvittämiseksi tarvitaan a. ajantasaista tietoa toteutuneesta ja b. kuluvan vuoden kehityksestä c. sekä ennakkotietoa talousarviovuoden kehitysnäkymistä Kuntatalouden vakauden ylläpitäminen Osa ohjauksen kokonaisuutta ja vuosittaista tarkastusmenettelyä 1. Yhteisöveron jako-osuuden muuttaminen 2. Valtionosuusprosentin muutos Tietotarpeet 1. Kuntien verokertymistä on saatavilla jo nyt ajantasainen kuukausitieto

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 43 (109) 2. TK julkaisee jo nyt kuntien ¼ vuotistilastot kahden kuukauden viiveellä, tietojen käytettävyyttä heikentää se että kuntien ja kuntayhtymien tietoja ei julkaista sulautettuna Kustannustenjaon tarkistus Tehdään jatkossa vuosittain. 1. Tarkistettaan perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaiseksi 2. Valtionosuusprosentti kokonaisarvioinnin pohjalta 3. Lain 59 pyk määritetään tarkemmin kustannustenjaon tarkastuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset Tietotarpeet 1. Tulee pystyä selvittämään johtuuko tarkistustarve a. valtion toimenpiteiden vaikutusten aliarvioimisesta vai b. kuntien omista toimista 2. Kustannustenjaon laskentaa tulee nopeuttaa, kuntien talos- ja toimintatilasto tulee valmistua nykyistä nopeammin [aikavaatimus?] 3. Kustannustenjaon tarkistuksessa tarvittavat tiedot tulee tuottaa pääsosin suoraan tilastoista [?] Ennusteet Kuntatalouden keskipitkän aikavälin ennustaminen korostuu. Tietotarpeet 1. Kuntien ja kuntayhtymien talousarviotieto tulo- ja menoeristä 2. Talousarviovuoden investoinnit [talousarviotietoihin liittyvä] 3. Kehyskauden investoinnit [talousarviotietoihin liittyvä] Taloudellisten vaikutusten arviointi Kehittämisehdotusten taloudellisista vaikutuksista tarvitaan nykyistä parempaa tietoa. Tietotarpeet 1. Uusien tehtävien talousvaikutukset 2. Poistettavien / muutettavien tehtävien talousvaikutukset Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien arviointi Kehitetään 1. Ulotetaan kuntakonsernitasolle, edellyttää tulos- ja rahoituslaskelmatason tietojen keräämistä [TK kerää nyt konsernitaseen] Kuntasektorin sulautus Kehitetään Huomioita: 1. Olisiko syytä tuottaa tietopohja ohjausprosessin eri vaiheissa samoille kohteille, samalla luokittelulla ja tasolla a. Ennustevaihe b. Suunnitteluvaihe c. Seurantavaihe d. Arviointivaihe

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 44 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 45 (109) 7.1.1.2 Kuntien ohjausjärjestelmän vaatimukset kuntien ulkoiselle tietohuollolle Kuntaohjauksen järjestelmässä on vaatimuksia kuntien ulkoisen tietohuollon kehittämiseen, Talouden ohjaus kunnissa 1. Alijäämän uuden kattamisvaatimuksen huomioiminen Talouden tarkastelu 1. Talouden tasapainon määritelmän vahvistaminen ja käyttöönotto kunnissa 2. Poistojen uuden laskentasäännön implementointi 3. Kuntayhteisöjen sujautettujen tilinpäätöstietojen tuottaminen Ennustaminen 1. Kuntien talousarvio- ja taloussuunnittelutiedot määritettävä [VM,KL] 2. Kunnissa tuotettava organisaatioiden talousarviotiedot(1v) ja taloussuunnittelutiedot (3v) Lainsäädännön uudistuksen, kuntien uusien tehtävien taloudellisten vaikutusten arviointi 1. Kunnat osallistuvat miten vaikuttavat palvelumääriin ja mikä yksikkökustannus [uudet palvelut, vaikutus muihin palveluihin] Julkisen talouden suunnitelman teko 1. Tasapainotavoite 2. Kuntien investointitarvetta ja investointisuunnitelmia kuvaavat tiedot määritettävä [VM,KL] 3. Kunnissa tuotettava investointitarvetta ja investointisuunnitelmia [KP] kuvaavat tiedot 4. Piilevien vastuita kuvaavien tietojen määritys [VM,KL] 5. Piileviä vastuuta kuvaavien tietojen tuotanto 6. Toimintatulojen korostaminen -> vaikutus raportointitarpeisiin Julkisen talouden suunnitelman seuranta ja ohjaus 1. Suunnitellun ja toteutuneen toiminnan tulosten poikkeamat -> selvitetään syyt [aiheuttaja, syy] Valtionosuusprosentin muuttaminen 1. Suunnitellun ja toteutuneen toiminnan tulosten poikkeamat -> selvitetään syyt [aiheuttaja, syy] Kustannustenjaon tarkistaminen 1. Suunnitellun ja toteutuneen toiminnan tulosten poikkeamat -> selvitetään syyt [aiheuttaja, syy] Arviointi [taloudellisissa vaikeuksissa olevat] 1. Kuntayhtymätason arviointi [sulautukset] 2. Kuntakonsernitason arviointi [sulautukset] a. kuntakonsernitason tulos- ja rahoituslaskelmat

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 46 (109) 7.1.1.3 Suunnitellun ja toteutuneen toiminnan tulosten poikkeamat -> selvitetään syyt [aiheuttaja, syy] Nyt ohjausmallissa on kuvattu, että selvitetään vain onko syy rakenteellinen vai suhdanteista johtuva. Tehokkaampi tapa olisi jäsentää syyn aiheuttajatahot merkittävimpiin osapuoliin [kunta, valtio, kuntalainen asiakas] sekä toimintaympäristöön / olosuhteisiin. Poikkeaman aiheuttajat kohdistuvat näihin. Huomioitava, että kuntaohjauksen tavoitteisiin päästään vain kehittämistoimenpiteiden avulla. Nämä määräytyvät jo hallitusohjelmaa tehtäessä tai ohjelmakauden alussa ja ovat siten olennainen osa julkisen talouden suunnitelmaa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 47 (109) Kuntaohjauksen järjestelmässä on pysyvästi vain koko toiminnan tuloksellisuutta kuvaavaa tietoa. Siksi tarvitaan sitä tukemaan strategisten / HO tasoisten kehittämistoimenpiteiden tuloksellisuutta kuvaavaa tietoa. Vain näin voidaan ohjata kuntia kohti julkisen talouden suunnitelman mukaista tilannetta. Ohjelma/hanketason toiminnan ohjausta tukeva toiminnan tuloksellisuutta kuvaava geneerinen mittaristopuumalli toimii kehikkona, johon ohjauksen tarvitsema tietopohja määritetään.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 48 (109) Makrotason tarkastelussa ylimpänä tasona on kokonaiskustannusten tarkastelu kunta-, toimiala-, ja tehtävätasolla. Em tasoinen tarkastelu ei kerro kuntatoimijoiden tehokkuudesta, taloudellisuudesta eikä tuottavuudesta eikä tuo riittävää asiakasnäkymää toimintaan.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 49 (109) Tavoitteellisessa toiminnan suunnittelu- ja ohjausmallissa tarkastellaan tehtäviin liittyen väestö- ja asiakasmäärää sekä palvelumääriä, jolloin saadaan näkyville myös toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta / yksikkökustannuksia kuvaavat suhdeluvut. Asiakaskunta Väestö Asiakasmäärä Saatavuus Saavutettavuus Vaikuttavuus Tuottavuus Tehtävä Palvelu Määrät Yksikkö- kustan- nukset Kokonaiskustannusten kehitys Sekä kunnallisen päätöksenteon että valtio-ohjauksen kannalta paras malli on tuottaa tehtäviin kohdistuva kokonaiskustannus-, väestö-, asukasmäärä-,asiakasmäärä, palvelumäärä [ja niistä laskettu yksikkökustannustieto] kaikissa päätöksenteon päävaiheissa = ennustamis-, suunnittelu, seuranata/ohjaus- ja arviointivaiheissa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 50 (109) Samoin kustannustietojen [menotiedot] lisäksi myös tuloihin ja investointeihin liittyvät päätiedot tulee tuottaa kaikissa päätöksenteon päävaiheissa = ennustamis-, suunnittelu, seuranta/ohjaus- ja arviointivaiheissa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 51 (109) Kuntien toimintaan vaikuttavat monet toimijat. Siten myös toiminnan tuloksellisuus on monen toimijan yhteisvaikutuksen tulos. Näin myös mittaamisessa tulee pystyä tuottamaan tietoa kokonaistuloksellisuudesta ja erityisesti kunnan oman toiminnan vaikutusosuudesta samoin kuin valtio-ohjauksen vaikutuksesta.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 52 (109) Kuntien ohjaus on monialaista, poikkihallinnollista ja hidasvaikutteista, joten tehokas ohjauksen tiedolla johtamismalli edellyttää, kokonaisuuksien osittamista, kausaalisuuden hyödyntämistä, merkitsevyyden huomioimista ja esittämistä -> näin toimien mahdollistetaan muutosherkemmän tiedon tuottaminen päätöksenteon ja ohjauksen tueksi.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 53 (109) 7.1.2 Esimerkki hallitusohjelmatason ohjelmista rakennepoliittinen ohjelma Kuntaohjausjärjestelmässä jo vuonna 2015 tulee näkymään tasapainotavoitteen välitavoitteessa rakennepoliittisen ohjelman oletettuja vaikutuksia. Kuntatalouden ohjausjärjestelmä Hallitus on päättänyt uudesta kuntatalouden ohjausjärjestelmästä. Kuntien makrotalouden uudistamisella pyritään mekanismiin, jolla kuntatalouden kestävyys voitaisiin turvata ja esim. suhdanneluonteisten vaikutusten suuruutta hillitä. Uudessa toimintamallissa kuntatalouden keskipitkän aikavälin tasapainotavoite on tarkoitus asettaa niin, että ikäsidonnaisten menojen kasvusta aiheutuva paine (arvio lähivuosina 0,7 % BKT:stä) kuntatalouden rahoitusasemaan tulee katetuksi. Kuntakohtaisten valtionosuuksia merkittävästi pienentävien vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan todennäköisesti 3-4 v. siirtymäaika, jolla olisi myös jonkinlaisia valtiontalouden vaikutuksia. Tarkastellaan muutamaa RAKPOLin kuntien toimintaan vaikuttavaa tavoiteta/toimenpidekokonaisuutta. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa 25.3.2014 P1 Kuntien tehtävät, velvoitteet ja normit (Kuntien tehtävien kartoitus, raportti 2012, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2/2013 mukaan) Erillinen listaus. Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavansuuruisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 54 (109) rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä hankkeita arvioidaan kriittisesti kehyspäätöksen yhteydessä. Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015 2016. Kuntakokeiluihin haki 28 kuntaa tai kuntaryhmää. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt jatkoneuvottelut kuuteen eri toimintamallikokonaisuuteen (hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyö ja nuorisotakuu) hakeneiden 17 kunnan ja kuntaryhmän kanssa. Kokeilujen edellyttämät lainsäädäntömuutokset annetaan eduskunnalle syysistuntokauden 2014 alussa. P2 SoTe palvelurakenne ja -rahoitus Hallitus ja oppositiopuolueet ovat sopineet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksesta. Uudistus toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden täydellisen integraation (erikois- ja peruspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä) viidellä sote-alueella. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti hallitus on asettanut laajapohjaisen (mm. parlamen-taarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) työryhmän, joka laatii selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta 2015. P3 Kelpoisuusvaatimukset Ministeriön esitys kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6f ja 3.2 kanssa. Ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. P4 Kuntarakenne Hallituksen esitys eduskunnalle kuntarakennelain muutokseksi annetaan keväällä 2014. Lain-säädäntö tulee voimaan kesällä 2014. Valtioneuvosto päättää mahdollisista kuntaliitoksista siten, että ne voivat tulla voimaan 2017 alusta lukien.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 55 (109) Rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet kohdistuvat / käyttävät erilaisia toiminnan tehostamiskeinoja, joiden vaikutusmekanismi kohdistuu eritasoisiin mittareihin. Ohjelman seurannan ja ohjauksen kannalta tulee siten määritellä hyvin toimenpiteiden vaikutuskohta ja sille oikeat mittarit.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 56 (109) 8 Kuntien päätöksenteon liiketoimintapalvelujen yleistetty tiedontuotantoprosessi Yleistetty päätöksentekoprosessi ja siihen liittyvä tiedon tuotanto. Kuntatieto-ohjelmassa on ulkoisen tietohuollon osalta kyse siitä, 1. Mitä tietoa kunnista tarvitaan, mihin kohteisiin se tulee tuottaa ja missä ulottuvuuksissa sitä tulee tarkastella 2. Luodaan laskentasäännöstö siitä miten tietoa tuotetaan, kuvataan lähtötiedot ja lähdejärjestelmät 3. Kootaan tieto tavoitteen mukaisiin tietovarantoihin, joissa lähdejärjestelmistä kerätystä tiedosta jalostetaan kohdan 1 mukaiset tiedot 5. Louhitaan tarvittaessa lisätietoja 6. Analysoidaan tietoa päätöksenteon tueksi 7. Käytetään tietoa päätöksenteossa

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 57 (109) 8.1.1 Tietotarpeiden määrittely Tietotarpeiden määrittely jakautuu / vaiheistuu 1. Määritetään päätöksenteossa tarvittavat tiedot [faktat] 2. Määritetään kohteet joihin em tiedot tulee kohdistaa 3. Määritetään missä ulottuvuuksissa ja ulottuvuuksien tasoilla toimintaa/kohteita tarkastellaan 8.1.2 Tietojen tuottamiseen liittyvä määrittely Tietojen tuottamista varten määritetään 1. Laskentasäännöt 2. Laskentasäännöistä johdetaan tarvittavat lähtötiedot 3. Kuvataan mistä lähdejärjestelmistä on saatavissa laadukkaimmin ja tehokkaimmin tarvittavat lähtötiedot 8.1.3 Tarvemäärityksen mukaisen tiedon tuottaminen osoittavan tiedon laskenta Tarvemäärityksen mukainen tieto tuotetaan pohjautuen, 1. Tietovarastoon, johon tieto kerätään ja kootaan määritetyn ETL-prosessin mukaisesti 2. Tietovarastoon tieto kerätään sillä tasolla kuin mitä tietotarvemäärityksissä on päätetty ja mitä tietovarastotason tietolouhinta edellyttää 3. Tuotetaan tiedon jalostusprosessissa määrityksen mukaiset osoittavat tiedot 8.1.4 Tarvemäärityksen mukaisen tiedon tuottaminen selittävän tiedon laskenta Tarvemäärityksen mukainen tieto tuotetaan pohjautuen, 1. Tuotetaan tiedon jalostusprosessissa määrityksen mukaiset selittävät tiedot 8.1.5 Ennalta määrittämättömän tiedon tuotanto Päätöksenteon tueksi tarvitaan aina tapauskohtaisesti sellaista tietoa jota ei ole määritetty tuotettavaksi jatkuvasti ja ennalta määritetyn mukaisesti. Tällöin Bi-välineinä louhitaan [poraudutaan] yksityiskohtaisemmalle tietotasolle, josta tuotetaan tarvittava tieto. Tämä tarvittava tieto voidaan tuottaa, 1. joko tietovarastoon tallennetusta palvelutapahtumatason tiedosta tai 2. lähdejärjestelmistä louhimalla 8.1.6 Tietoon pohjautuva toiminnan analyysi Päätöksenteon tueksi voidaan käyttää em tavalla tuotettuja jalostettuja tietoja suoraan tai tuotetun tiedon pohjalta voidaan tehdä analyysejä, jotka antaa uudenlaista, lisäarvoa tuottavaa tietoa. Analyysit voivat olla 1. tulostietojen suoraa analyysiä tai 2. jalostettuja analyysin kautta tuotettuja uusia tietoja.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 58 (109) 8.1.7 Tietoon pohjautuva päätöksenteko Em tiedon pohjalta päätöksentekijä tekee parhaan valinnan, joka on usein toimintaa kehittävä toimenpide. 9 Kuntien ulkoisen tietohuollon tarkastelun perusrakenteet ja - mallit Yhteiskunnan toimintaa tarkastellaan ulkoa päin, 1. Sektori/Organisaatiolähtöisesti, -näkökulmasta 2. Hallinnonala- toimialalähtöisesti, -näkökulmista Samoin myös valtiotasolla tarkastellaan kuntien toimintaa osana kokonaisuutta tai erikseen, 1. Sektori/Organisaatiolähtöisesti, -näkökulmasta 2. Hallinnonala- toimialalähtöisesti, -näkökulmista Näistä näkökulmista muodostuu myös kuntien ulkoiselle tietohuollolle kaksi perusmallia. 1. Kuntien toimintaa halutaan katsoa erillisenä sektorina tai osana koko yhteiskuntaa. 2. Kuntien toimintaa halutaan katsoa erillisenä tai osana/yhtenä toimijana hallinonalatai toimialakokonaisuudessa Näissä kahdessa näkökulmassa tietotarpeet poikkevat tyypillisesti osittain toisistaan. Sektori/Organisaatiolähtöisesti tarkastellaan kuntia lähinnä valtion valtioneuvoston /keskushallinnon - valtiovarainministeriön/kuntaministeriön kautta. Hallinnonala/toimialalähtöisessä tarkastelussa kunnan toimialatason toimintaa katsotaan osana kaikkia hallinnonalaan kuuluvaa toimijakenttää. Tällöin tietotarve on tyypillisesti yksityiskohtaisempaa ja spesifisempää kuin sektori/organisaatiolähtöisessä tarkastelussa. Tässä valtion toimijoina ovat lähinnä ministeriöt ja avainvirastot.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 59 (109) Silloin kun valtakunnantasolla ei ole tarve saada hallinnonala/toimiala-näkökulmasta kattavaa kuvaa toiminnasta muodostuu alla olevan kuvan mukainen ympäristö. Silloin kun valtakunnantasolla on tarve saada hallinnonala/toimiala-näkökulmasta mahdollisimman hyvä kuva toiminnasta muodostuu alla olevan kuvan mukainen ympäristö. Voidaan ajatella, että hallinnonalat tuottavat tiedot sektori/organisaatiolähtöiseen tarkasteluun. Tavoitetilassa hallinnonala/toimialatasoisiin tietovarantoihin keräytyvää tietoa käytetään hyväksi myös sektori/organisaatiotason toiminnan tarkastelussa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 60 (109) 10 Kuntien ulkoisen raportoinnin ja tietopalvelun ekosysteemi ja sen täysimääräinen hyödyntäminen Tällä hetkellä kuntien palvelutoimintaan liittyviä tietoja kerää ja jalostaa moni taho. Osa näistä tiedoista jää täysimääräisesti hyödyntämättä, koska ne eivät ole kaikkien saatavissa, tai niiden käytettävyys nykymuodossa on heikko. On saatavissa olennainen lisäarvo ko tiedoille, jos voidaan toimia verkostomaisesti -> saattaa tavoitetilassa kyseinen tieto kaikkien käyttöön käyttökelpoisessa muodossa ja käyttökelpoisin välinein. Kuntien toimintaa kuvaavaa tietotuotantoon liittyvä ekosysteemi, 1. Kunnat a. Kunnat tuottavat tietoa omaa tarvetta varten b. Kunnat toimittavat tietoa sopimusperusteisesti i. Edunvalvonta Kuntatyönantaja ii. Edunvalvonta Kuntaliitto c. Kunnat toimittavat tietoa sopimusperusteisesti i. Heille palvelua tuottaville yrityksille inhouse ii. Helle palvelua tuottaville yrityksille ulkoinen palvelutarjoaja iii. Kuntien välillä 2. Valtio a. Kerää tietoa kunnista säädösperusteisesti b. Kerää tietoa kunnista sopimusperusteisesti 3. Kaupalliset yritykset a. Keräävät ja jalostavat tietoa sopimusperusteisesti -liiketoimintaa b. Keräävät ja jalostavat jakelevat avoimen tiedon pohjalta - liiketoimintaa 4. Yhdistykset, edunvalvojat a. Keräävät tietoa kunnista sopimusperusteisesti Kuntien toimintaa kuvaavaa tietoa kerätään, 1. Säädösperusteisesti [G-G/L] 2. Julkishallinto/ sopimusperusteisesti [G-G/L] 3. Liiketoiminta/ sopimusperusteisesti [G-B] Maksullisuus / maksuttomuus 1. Taso Kunta Tilastoviranomainen, säädösperusteisesti maksutonta 2. Taso Tilastoviranomainen Hyväksikäyttäjä, sopimusperusteista- > maksullista 3. Taso Tilastoviranomainen Hyväksikäyttäjä, säädösperusteista-> maksullista tai maksutonta Data voi olla, 1. Avointa dataa - liiketoiminta driverina 2. Säädösperusteista - lakiin ja asetuksiin pohjautuva pakko Sopimusperusteista - julkinen hyöty tai liiketoimint

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 61 (109) Mahdolliset kehityspolut (rinnakkaiset) 1. Kaikki julkisilla varoilla tuotettu tieto on avointa [tietosuoja huomioiden] 2. Kaikkien ekosysteemien jäsenten tuottama jalostettu tieto saadaan ekosysteemisopimuksella avoimeen käyttöön [ kansallinen etu + liiketoimintaperiaate] 3. Yhä enemmän velvoitetaan kunnista korvauksetta tiettyjen tietojen tuottamiseen tilastoviranomaisille 4. Yhä enemmän velvoitetaan korvauksetta tiettyjen avaintietojen tuottamiseen kuntia ohjaavalle tasolle Kyseisen verkoston tuottamalle tiedolle luodaan kevyt sertifiointimenettely. Sertifikaatin myöntämisessä kriteereinä, 1. Tieto tuotettu kohdemäärittelyn mukaiselle kohteelle 2. Tieto tuotettu määrittelyn mukaisella laskentasäännöllä 3. Käytetty lähtötieto täyttää kattavuuskriteerit 4. Käytetty lähtötieto täyttää laatukriteerit 5. Auditoitu tuotantoympäristö

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 62 (109) Mahdollisten kehityspolkujen edellytykset ja vaikutukset 1. Kaikki julkisilla varoilla tuotettu tieto on avointa [tietosuoja huomioiden] a. Edellyttää i. päätöstä, millä aikataululla mikin tietojoukko siirretään avoimeen käyttöön ii. tiedon avoimuutteen liittyvien ehtojen määritys iii. avoimen tiedon hyödyntämisympäristöä b. Vaikutukset i. luo edellytykset sille, että julkisten toimijat ja liiketoimintayritykset voivat hyödyntää vapaasti tietoa sekä jalostus- että tietopalvelujen kehittämisessä ii. em kohta luo uusia kuntatietoja hyödyntäviä jalostettuja tietoja ja tietopalveluja 2. Kaikkien ekosysteemien jäsenten tuottama jalostettu tieto saadaan ekosysteemisopimuksella avoimeen käyttöön [ kansallinen etu + liiketoimintaperiaate] a. Edellyttää i. Päätöstä ja sopimuksia, joiden perusteella toimijajoukon tuottama jalostettu tieto on käytettävissä kuntien ulkoisessa ohjauksessa ja arvioinnissa joko avoimen datan perusteisesti tai sopimusperusteisesti

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 63 (109) ii. Toimijat tuottavat jalostetun tiedon pääsääntöisesti yhdessä sovituille laskentakohteille b. Vaikutukset i. Eri toimijoiden tuottama tieto tuottaa nykyistä laajemman tarvitsijoiden käytössä olevan kuntien ulkoisen tiedon ii. Eri toimijoiden tietoa voidaan käyttää yhdessä iii. Toimijoiden kesken muodostuu käytännössä työnjako -> kansantaloudellinen tehokkuus kasvaa 3. Yhä enemmän velvoitetaan kunnista korvauksetta tiettyjen tietojen tuottamiseen tilastoviranomaisille a. Edellyttää i. säädösperustaan pohjautuvan tietojoukon laajentamista b. Vaikutukset i. tukee paremmin tietotarvetta ii. kuntien tietotuotannon kustannusten kasvua iii. tilastotieto-statuksella olevan tiedon absoluuttisen ja suhteellisen määrän kasvu 4. Yhä enemmän pakotetaan korvauksetta tiettyjen avaintietojen tuottamiseen kuntia ohjaavalle tasolle a. Edellyttää i. tiukat ohjausvälineet ja käytännöt b. Vaikutukset i. tukee paremmin tietotarvetta ii. kuntien tietotuotannon kustannusten kasvua

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 64 (109) 11 Palvelujen järjestämis- ja tuotantomallit ja niiden kehittyminen ja vaikutus ulkoiseen tietohuoltoon Teknisen ja ympäristötoimialojen julkishallinnon vastuulla olevia palveluja järjestää ja tuottaa kunnat, valtiohallinnon alueelliset tai valtakunnantason organisaatiot. Monessa palvelukokonaisuudessa tiettyä palvelukokonaisuutta tuottavat yhdessä sekä kunta että valtiohallinnon organisaatiot, jaottelu tapahtuu tällöin palvelun kohteen mukaan (segmentointi koon tai tyypin mukaan). Osittain tässä luokassa on myös palveluvastuu jaettu palvelun sisällön mukaan. Yhden joukon muodostavat palvelut, jossa samassa palvelukokonaisuuteen prosessiin osallistuu sekä kuntatason toimija että virastotason/valtakunnantason toimija. Samoin yhä enemmän palveluprosessiin osallistuu myös asiakkaat sähköisten palvelujen kautta.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 65 (109) 11.1 Sähköisten palveluympäristöjen kehitys mahdollistajana ja vaikutukset kuntien ulkoiseen tietohuoltoon 11.1.1 VE1.1 Sama palvelu yksi virastotason toimija / tietovaranto Tässä vain valtiotason toimija ja käytössä vain valtiotason operatiivinen järjestelmä, jolloin se voi toimia valtakunnantason tietovarastona raportoinnissa ja tietopalveluissa. Tämä on ulkoisen tietohuollon kannalta tehokkain. 11.1.2 VE1.2 Sama palvelu monta toimijaa Tässä eri toimijoilla on joko 1. Omat operatiiviset järjestelmät, josta välitetään tiedot valtakunnantason tietovarastoon tai 2. Valtakunnantasolla yksi operatiivinen tietojärjestelmä, jolloin se voi toimia valtakunnantason tietovarastona raportoinnissa ja tietopalveluissa. Näistä jälkimmäinen on ulkoisen tietohuollon kannalta tehokkaampi ratkaisu. 11.1.3 VE2.1 Palveluprosessissa useita toimijoita Tässä aluetason toimijoilla, 1. Omat operatiiviset järjestelmät, josta välitetään tiedot valtakunnantason tietovarastoon tai 2. Valtakunnantasolla yksi operatiivinen tietojärjestelmä, jolloin se voi toimia valtakunnantason tietovarastona raportoinnissa ja tietopalveluissa. Näistä jälkimmäinen on ulkoisen tietohuollon kannalta tehokkaampi ratkaisu. 11.1.4 VE2.2 Palveluprosessissa useita toimijoita Tässä kunta ja aluetason toimijoilla, 1. Omat operatiiviset järjestelmät, josta välitetään tiedot valtakunnantason tietovarastoon tai 2. Valtakunnatasolla yksi operatiivinen tietojärjestelmä, jolloin se voi toimia valtakunnantason tietovarastona raportoinnissa ja tietopalveluissa. Näistä jälkimmäinen on ulkoisen tietohuollon kannalta tehokkaampi ratkaisu 11.1.5 VE3.1 Vain kuntatoimija ja tiedonvälitystarve valtakunnantasolle Kuntatason operatiivisesta järjestelmästä tiedonvälitys valakunnantason tietovarastoon. 11.1.6 VE3.2 Vain kuntatoimija eikä tiedonvälitystarvetta ulkoisesti Ei vaihtoehtoja.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 66 (109) 11.2 Sähköisten palveluympäristöjen kehitys mahdollistajana ja vaikutukset kuntien ulkoiseen tietohuoltoon

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 67 (109) Sähköisen asioinnin kehittämishankkeissa on keskitytty valtakunnantason [VE1.1] ja valtakunnan-toimialatason [VE1.2] palveluympäristöjen kehittämiseen. Konseptilla VE1.2 on kehitteillä mm opetustoimialan oppijan ympäristö, SoTe-toimialan sähköisen ajanvarauksen ympäristö ja teknisen sektorin rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin ympäristö sekä maatalouden tukijärjestelmä. Näissä osa palveluprosessiin liittyvästä tiedosta keräytyy asiointiympäristöön liittyvään asioinnin tietovarastoon. Tällöin jos asiointi tapahtuu kunnalliseen palveluun liittyen, osa palveluprosessin tiedoista tallentuu valtakunnantason tietovarastoon. Toiminnan tehokkuuden ja toteutettavuuden kannalta VE3.1 ja VE3.2 eivät ole tavoiteltavia.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 68 (109) 11.3 Yhteispalvelupisteiden kehitys mahdollistajana ja vaikutukset kuntien ulkoiseen tietohuoltoon

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 69 (109) Sähköinen asiointiympäristö osana yhteispalvelupisteen toimintaa. Jos yhä useampi kuntapalvelu siirtyy valtakunnantason toimijoiden hoidettavaksi, voidaan palvelutaso ja saatavuus ja saavutettavuus turvata siirtämällä palveluprosessiin kuuluva toiminta ja henkilöt yhteispalvelupisteisiin. Palvelut, jotka ovat asiakkaan luona tapahtuvia, itse fyysisen toimipaikan sijainti ei ole merkityksellistä.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 70 (109) 12 Tiedolla johtamisen kypsyystasot Julkisrahoitteisten palvelujen tiedolla johtamisen tasoa voidaan arvioida Tiedolla johtamisen nykyinen kypsyystasomallien avulla. Kypsyystason analysointi tulee tehdä johonkin viitekehikkoon esim. kypsyysmallipohjat TDWI BI-kypsyystasomalli, Gartnerin BI-kypsyymalli tai CGI Bi-kypsyysmalli. Alla olevassa kuvassa on otettu moduuleja TDWI- ja CGI-malleista ja lisätty SoTe-Tiedolla johtamishankkeen kokemusten pohjalta elementtejä. Kypsyystasomallia ja siihen liittyviä ulottuvuuksia käytetään pohjana kun luodaan tiekarttaa tavoitetilaan pääsemiseksi. Tiedolla johtamisen kypsyystasoja voidaan tarkastella myös yksinomaan siltä kannalta kuinka kehittynyttä päätöksenteko on ja mitä tietoa eri tasoilla tarvitaan. Tarkastelussa tulisi ottaa huomioon kuntaekosysteemin kaikki merkittävimmät jäsenet näkökulmina. Alla esimerkki ko mallin soveltamisesta.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 71 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 72 (109) 13 Tavoitetilan määrityskehikko Tavoitetilan määrityksessä on käytetty kehikkoa, jossa 1. Nykytila 2. Tulevat tarpeet 3. Toimintaympäristön kehittyminen 4. Mahdollistajat Näiden lähtötietojen pohjalta on luotu ensin toiminnallisia perusvaihtoehtoja tavoitetilaksi.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 73 (109) 14 Tavoitetilan mahdollistajat, niiden käyttö ja arviointi Tavoitetilan määrityksessä pyritään mahdollisimman hyvään ratkaisuehdotukseen, jossa on päästy mahdollisimman hyvin toteuttamaan tarpeet ja toteutus pohjautuu ulkoisen tietohuollon kehittämisen mahdollistajien maksimaaliseen hyväksikäyttöön. Mahdollistajat ovat osittain riippuvaisia toisistaan tai niillä on keskinäisiä vaikutuksia toisiinsa. Mahdollistajia tarkastellaan tavoitetilan määrittämisessä niin hyötyjen, kustannusten kuin toteutettavuudenkin kannalta. Mahdollistajia voidaan käyttää eri painoarvoilla ja eri tavoin toimiala- tai tietojoukkoa käsittelevissä osatavoitetiloissa. Tavoitetilan arviointi tapahtuu valtakunnan / kansantalouden tasolla. Siis sekä hyöty / lisäarvo, kustannus- sekä toteutettavuustarkastelu tehdään ottaen huomioon kaikki ekosysteemin toimijat = sidosryhmät. Näistä merkittävimpiä ovat valtio, kuntaorganisaatiot, tutkimusoragnisaatiot ja elinkeinoelämä.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 74 (109) Id Mahdollistaja Vaikutusmekanismi ulkoisen tietohuollon hyötyihin Vaikutusmekanismi ulkoisen tietohuollon kustannuksiin Mahdollistajan käyttö KUTIssa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuntien - kuntaorganisaatioiden määrä ja koko Erilaisten operatiivisten tietojärjestelmien määrä kunnissa Kuntien tietojärjestelmäja tietosisältörakenne Tietojen standardoinnin taso kuntien tietojärjestelmissä Kuntien tietojärjestelmien käyttötavat ja soveltamiskäytännöt Kuntien yhteiset tietojärjestelmä- ja tietopalvelut ja palveluyritystarjooma Kuntien sisäistä ja ulkoista palvelua tukevat tietovarastot Tietovarastojen standardoinnin taso [loog ja fyys tietomallit] Kuntien yleisen raportointiympäristöjen taso Kuntayksiköiden koon kasvu edellyttää ja mahdollistaa DW ja raportointiympäristöjen kehittämisen olennaisesti nykyistä kattavammin kuntakentässä. Tietojärjestelmien suuri määrä vähentää tehokkuutta ja tiedon laatua. Hajautuneet ja tietoa monistavat ympäristöt heikentävät tehokkuutta ja tiedon laatua. Mahdollistaa laatutason parantamisen. Standardien ja yhteisten suositusten vastainen käyttö aiheuttaa tehottomuutta ja laatuongelmia. Eri tasoinen tehostaminen mahdollistuu jos toteutettu tarkoituksenmukaisesti. Jos sisäistä ja ulkoista raportointia tukee sama tietovarasto, voidaan tarpeet toteuttaa nopeammin ja laadukkaaammin. Standardoinnin taso / yhteiset de facto määritykset nopeuttavat tietojärjestelmien rakentamista ja parantavat tiedon saatavuutta ja laatua. Jos kuntien raportointiympäristö on kehittynyt, voidaan palvella erilaisia tietotarpeita nopeammin ja tieto tarjooma ja tarjonta on paremmin tarpeiden mukainen. Lisää kuntien raportoinnin tietojärjestelmäkustannuksia, mutta parantaa päätöksentekoa, kun tietopohja nykyistä parempi. Ulkoiseen raportointiin menevä työmäärä vähenee olennaisesti nykyisestä. Kokonaiskustannukset laskevat. Tietojärjestelmien suuri määrä vähentää tehokkuutta ja lisää kustannuksia. Hajautuneet ja tietoa monistavat ympäristöt heikentävät tehokkuutta ja lisäävät kustannuksia. Liian pitkälle viety standardointi aiheuttaa suuria lisäkustannuksia. Koordinoitu ja oikean tason standardointi vähentää kokonaiskustannuksia. Standardien ja yhteisten suositusten vastainen käyttö aiheuttaa tehottomuutta ja lisää kustannuksia. Eri tasoinen tehostaminen ja kustannussäästöt mahdollistuvat jos toteutettu tarkoituksenmukaisesti. Jos sisäistä ja ulkoista raportointia tukee sama tietovarasto, voidaan tarpeet toteuttaa pienemmillä kustannuksilla. Standardoinnin taso / yhteiset de facto määritykset laskevat ulkoista tietohuoltoa tukevien tietojärjestelmien rakentamis- ja käyttökustannuksia. Kuntien raportointiympäristön rakentaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, mutta parempien päätösten ja tiedon tuottamisen kustannusvaikutus on voimakkaasti positiivinen. Ei KUTIn vaikutuspiirissä. Ei KUTIn vaikutuspiirissä. Ei KUTIn vaikutuspiirissä. Kuntien tilikarttastandardi. Kriittisten kohtien identifiointi Kuteissa. Yhteiset käyttöön liittyvät suositukset jatkotyönä. Mahdollisuuksien identifiointi KUTissa. KUTI Tavoitetilan tulee pohjautua mahdollisimman pitkälle kuntien sisäistä ja ulkoista tietotarvetta palveleviin tietovarastoratkaisuihin. KUTI Tavoitetilan tulee ohjata mahdollisimman laajasti toimiala/kuntatason tietovarastojen tietomallien yhteisten määritysten tekemiseen ja käyttöön. KUTI Tavoitetilan tulee ohjata mahdollisimman laajasti toimiala/kuntason raportointiympäristöjen tason kehittymiseen. 10 Rajapintojen standardointi - tietosiirtomuodot Tiedonsiirtomuotojen laaja de facto standardointi mahdollistaa tiedon irrotuksen, keräämisen ja jalostamisen tehostamisen ja ympäristöjen toteutusten nopeuttamisen. Yhteisten tiedonsiirtomuotojen määritys ja ylläpito aiheuttaa lisäkustannuksia. Tiedonsiirtomuotojen laaja de facto standardointi mahdollistaa tiedon irrotuksen, keräämisen ja jalostamisen tehostamisen kautta merkittäviä kustannussäästöjä. KUTI Tavoitetilan tulee ohjata mahdollisimman laajasti tietojoukkojen ja tietoryhmien tasolla yhteisten tiedonsiirtomuotojen käyttöön tiedonvälityksessä ja palveluissa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 75 (109) 11 Rajapintojen standardointi tiedon välitys [palveluväylä.] Tiedon välityksen kansallisten ratkaisujen käyttö voi hieman parantaa tiedon laatua ja nopeuttaa ympäristöjen toteutuksia. Tiedon välityksen kansallisten ratkaisujen käyttö voi lisätä tai vähentää kustannuksia. KUTI Tavoitetilan tulee ohjata tiedonvälityksessä mahdollisimman laajasti kansallisten ympäristöjen käyttöön jos se on tarkoituksenmukaista. 12 Sama tietovarasto kuntatason ja valtakunnantason raportoinnissa Edellyttää valtakuntatason operatiivista / primääriä tietojärjestelmää tai kehittynyttä tietovarastomallia. Mahdollistaa ulkoisen tietohuollon kustannusten olennaisen alentamisen. KUTI Tavoitetilan tulee ohjata tähän jos se on olennaisesti kustannustehokkaampi ja riskitasoltaan hyväksyttävä.. 13 Erilaisten tietotarpeiden koordinoitu toteutus tietovarastoissa Muuttuvien tietotarpeiden toteuttaminen mahdollistuu helpommin, tehokkaammin ja nopeammin. Tietovaraston rakentamisen lisäkustannus-> potentiaali kustannussäästöön.. Tietovaraston hyödyntämisestä aiheutuva kustannustason olennainen alentuminen. KUTI Tavoitetilan tulee ohjata tähän jos se on olennaisesti kustannustehokkaampi ja riskitasoltaan hyväksyttävä.. 14 15 Tiedon kohdistaminen sisäisessä ja ulkoisessa raportoinnissa samoille kohteille Yksi tieto toimitetaan ulos vain kertaalleen Ulkoisen tietohuollon tiedon laatutason olennainen parantuminen ja tehostuminen. Tehostumisen ja laatutason parantuminen. Ulkoisen tietohuollon kustannusten olennainen alentuminen. Kustannusten minimointi. KUTI Tavoitetilan tulee pohjautua siihen, että sisäisen raportoinnin ja ulkoisen raportoinnin ydinkohteet ovat samat palveluryhmätasolla. KUTI Tavoitetilan tulee pohjautua siihen, että tieto tuotetaan ulos vain kertaalleen. 16 17 Yksi tieto toimitetaan ulos vain yhteen paikkaan Tietty tietotarve jalostetaan yhteiseen käyttöön vain yhdessä paikassa Tehostumisen parantuminen. Kun sovittu näin tiedon tuottamisvastuista, voidaan panostaa tiedon laatuun ja käytettävyyteen. Kustannusten minimointi. Kustannusvaikutus riippuu rajapintaratkaisuista. Kun päällekkäisestä tiedon jalostuksesta eri organisaatioissa päästään pois, kansantaloudelliset kokonaiskustannukset alenevat. KUTI Tavoitetilan tulee pohjautua siihen, että kunnista tieto toimitetaan mahdollisimman vähän määrään ulkoisia ympäristöjä. KUTI Tavoitetilan tulee mahdollistaa se, että ulkoisesti tarvittavan tiedon jalostus voi toimia monnituottajamallilla ja hajautetusti, mutta silti se luo yhtenäisen loogisen kokonaisuuden. 18 Tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset Vaatimukset tulee olla suhteutettu tarpeisiin ja hyötyihin. Toimittamiseen liittyvät vaihtoehtoiset tavat. Tietyt vaatimukset voivat aiheuttaa merkittäviäkin lisäkustannuksia. KUTI tavoitetilanteessa tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset pohjautuvat todellisiin tarpeisiin ja ovat kustannusvaikuttavia. 19 Kerätyn tiedon harmonia, yhdistettävyys Tiedon paremman yhdistettävyyden kautta saavutetaan lisäarvoa. MD määrityksistä lisäkustannuksia, tiedon hyväksikäytössä olennaisia kustannussäästöjä [käytettävyys paranee ja laatukustannukset pienenevät] KUTI tavoitetila määrittyy niin, että ulkoisesti kerätty tieto on yhdistettävää ja riittävällä tasolla harmonisoitua. Kunnissa on ydintieto harmonisoitu riittävällä tasolla. 20 Tiedon käytettävyys - avoimuus Esim avoin data-periaate mahdollistaa lisäarvon tuotannon maksimoinnin. Muut käytettävyystekijät [laatu, tietomuodot ] parantavat tiedon lisäarvon. Lisäkustannukset pieniä. KUTI tavoitetilassa hyväksikäytettävä tieto on säädösperusteen mahdollistamissa rajoissa avointa ja riittävän laadukasta.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 76 (109) 21 22 Kerätyn ja jalostetun tiedon hyödyntämisympäristö - työkalut Ulos toimitettava tietosisältö vastaa käyttäjien tarpeita Tiedon käytöstä saatava lisäarvo mahdollistuu. Tarpeettoman tiedon tuottamatta jättäminen - ei merkittävää vaikutusta. Tarve-tuotanto vastaavuus lisää hyötyjä. Lisäkustannukset. Tarpeettoman tiedon tuottamatta jättäminen vähentää kustannuksia. Jos ei tuoteta tarpeellista tietoa päätöksenteon virheet aiheuttavat kustannuksia/hyöpotentiaali jää käyttämättä. KUTI tavoitetilassa kerätty tieto on saatavissa tarkoituksenmukaisessa muodossa ja tavoilla tyypillisten hyväksikäyttöympäristöjen ja palveluiden tarpeisiin.. KUTI tavoitetilassa ei kerätä sellaista tietoa, jonka lisäarvo ei ole olennaisesti suurempi kuin sen keräämisestä aiheutuvat kustannukset

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 77 (109) 15 Mahdollistajien tavoitteellisen käytön periaatteet 15.1 Kuntarakenteen kehitys mahdollistajana ja vaikutus kuntien ulkoiseen tietohuoltoon Jos kuntarakenne kehityssuunta on, 1. Suuremmat kuntayksiköt 2. Kuntien määrän väheneminen 60 120:een on sillä suoranainen vaikutus, 1. Laskentakohteiden määrä vähenee 2. Kuntien ulkoisen tietohuollon kokonaiskustannukset pienenevät 3. Tietohuolto tehostuu

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 78 (109) 15.2 Kuntien operatiiviset tietojärjestelmä- ja tietovarantorakenne Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Kuinka hajautunutta lähdejärjestelmien tieto on kuntien operatiivisissa tietokannoissa = lähdetietokantojen määrä Tavoitetila: Tietojärjestelmien uusimmissa ja uusia käyttöönotettaessa tulisi pyrkiä ratkaisuihin, jossa samaa tietovarantoa käyttäisi mahdollisimman moni ohjelmisto. 15.3 Kunnissa käytetään operatiivisessa toiminnassa valtakunnantason tietojärjestelmää ja tietokantaa Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Kuinka hajautunutta lähdejärjestelmien tieto on kuntien operatiivisissa tietokannoissa = lähdetietokantojen määrä, siksi jos vaihtoehtona on valtakunnantason tietojärjestelmä ja tietokanta on se kustannustehokkain ratkaisu. Tavoitetila: Jos on mahdollista, käytetään kuntien operatiivisessa toiminnassa valtakunnantason tietojärjestelmää ja tietokantaa. Valtionhallinto ja kunnat pyrkivät aktiivisesti edistämään yhteisten tietojärjestelmien/palveluiden kehittämistä. 15.4 Tietojen standardointitaso kuntien operatiivisissa tietojärjestelmissä Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Kohteiden määrittelyt ja luokittelut 2. Tietojen määrittelyt ja luokittelut 3. Kohteiden luotettava identifiointi [master kohteet] -> tietojen kohdistettavuus ja yhdistettävyys Tavoitetila: Ulkoisen tietohuollon kohteet on määritetty ja luokiteltu. Luokittelut on tehty mahdollisimman laajaa tarvetta tukeviksi [mielellään vain yksi valtakunnantason luokittelu käytössä]. Kuntien sisäistä ja ulkoista raportointia varten on määritetty ja luokiteltu laskentakohteet tehtäväluokka/palveluryhmätasolla yhteneväksi. Tavoitetila: Ulkoisen tietohuollon tiedot on määritetty ja luokiteltu. Luokittelut on tehty mahdollisimman laajaa tarvetta tukeviksi [mielellään vain yksi valtakunnantason luokittelu käytössä]. Tavoitetila: Kunnissa on käytössä merkittävimpien ydintietojen hallintomalli ja hallintajärjestelmät

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 79 (109) 15.5 Kuntien suunnittelu- ja raportointikäytännöt Päätöksenteon tehokkuuteen vaikuttaa. Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Tehdäänkö toiminnan- ja talouden suunnittelu yhdessä, esim palvelutuotepohjalla [tuotepohjainen budjetointi] 2. Tarkastellaanko toimintaa kokonaisuutena talous- ja toimintanäkökulmista yhtenevästi Näin joudutaan niin suunnittelussa kuin seurannassakin käsittelemään palvelutarjoomaa, palvelumääriä, yksikkökustannuksia/tuottavuustietoja koko päätöksentekoketjussa. Tavoitetila: : Kuntien ydinpalveluja suunnitellaan ja tarkastellaan yhtenevästi toiminta- ja taloustietojen kautta. = siirrytään taloussuunnittelmasta/budjetista ja erillisestä toimintasuunnitelmasta yhtenevään talous- ja toimintasuunnitelmaan. 15.6 Kuntien suunnittelu- ja raportointiympäristöt Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Kuinka suuri osa raportoinnista tapahtuu erillisistä operatiivisista tietokannoista 2. Kuinka suuri osa raportoinnista tapahtuu erillisistä operatiivisista raportointikannoista 3. Kuinka suuri osa raportoinnista tapahtuu toimialatasoisista tietovarastoista 4. Kuinka suuri osa raportoinnista tapahtuu organisaatiotasoisista tietovarastoista Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Kuinka kehittyneillä raportointivälineillä kuntien raportointi tehdään Tavoitetila: : Kuntien suunnittelu- ja raportointiympäristöt pystyvät käyttämään yhteistä tietovarastoa tai käyttämään ja välittämään yhteisiä tarvittavia tietoja. 15.7 Kuntien yhteiset tietojärjestelmäpalvelut Kunnat voivat hankkia tietojärjestelmäpalveluja palveluna. Näitä palveluja tuottavat organisaatiot pyrkivät tarjoamaan palvelut mahdollisimman pienellä määrällä erilaisia tietojärjestelmiä ja vakiomaan ne, mikä itsessään rationoi ulkoista tietohuoltoa. Erilasten operatiivisten tietojärjestelmien määrän väheneminen -> erilaisten tietokantojen määrän väheneminen. Kun tietojärjestelmäpalveluja tarjoavat organisaatiot pyrkivät toimimaan tehokkaasti, johtaa se siihen, että pyritään luomaan vain yksi ns. toissijasta käyttöä tukevia järjestelmiä ja tietovarastoja, mikä johtaa erilaisten tietovarastojen määrän vähenemiseen.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 80 (109) Tavoitetila: Kunnille tietojärjestelmäpalveluja tuottavat organisaatiot vähentävät käytössä olevia rinnakkaisia palvelujärjestelmiä konsolidoimalla niitä. Tietoa kokoavia ympäristöjä [tiedon toissijainen käyttö] rakennettaessa pyritään vain yhteen palveluympäristöön. 15.8 Kuntien tietovarastoihin liittyvä standardointi Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, kuinka laajasti on luotu yhteisiä määrittelyjä, luokitteluja ja standardeja tietovarastoihin liittyen 1. Yhteiset käsitteet 2. Yhteiset sanastot 3. Yhteiset käsitemallit 4. Yhteiset tietomallit 5. Yhteiset sisäiset rajapinnat [operatiiviset tietokannat -> tietovarastot] Tavoitetila: Kuntien merkittävimpiin ydinpalveluihin liittyvään toimintaan on määritetty ja ylläpidetään käsitteistö ja sanasto. VALTAKUNNANTASOLLA. Tavoitetila: Kuntien merkittävimpiin ydinpalveluihin liittyviin tietovarastoihin on määritetty ja ylläpidetään käsitemallit.. VALTAKUNNANTASOLLA. Tavoitetila: Kuntien merkittävimpiin ydinpalveluihin liittyviin tietovarastoihin on määritetty ja ylläpidetään tietomallit.. VALTAKUNNANTASOLLA. Tavoitetila: Kuntien merkittävimpiin ydinpalveluihin liittyviin tietovarastoihin on määritetty ja ylläpidetään rajapinnat operatiivisten ja tietovarastojen väliseen tiedonsiirtoon.. VALTAKUNNANTASOLLA.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 81 (109) 15.9 Kuntien tietojärjestelmien ulkoisten rajapintojen taso Ulkoisen tietohuollon tehokkuuteen vaikuttaa, 1. Kuinka laajasti ja hyvin on ulkoisessa tiedonsiirrossa /-välityksessä käytettävät tiedot standardoitu 2. Kuinka laajasti pystytään käyttämään kansallisia tiedonvälityspalveluja Tavoitetila: Ei käytetä manuaalista tiedonvälitystä. Tavoitetila: Käytetään vain erikoistapauksissa web-lomakkeille käsin tallennusta Tavoitetila: Käytetään kansainvälisiä standardeja jos ne ovat laajalti käytössä, käyttötilanteeseen sopivia Tavoitetila: Jatkuvassa tiedonvälityksessä käytetään x tiedonsiirtotapaa, jos tietomäärät ovat pieniä Tavoitetila: Jatkuvassa tiedonvälityksessä käytetään x tiedonsiirtotapaa, jos tietomäärät ovat suuria

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 82 (109) 15.10 Kuntien ja valtiohallinnon yhteiset tietovarastot Mahdollistajina 1. Yhteiset rekisterit 2. Yhteiset tietovarastot Tavoitetila: Rakennetaan yhteisiä rekisterejä ja tietovarastoja kun ne ovat kustannustehokkaampia kuin hajautetut ympäristöt. 15.11 Valtakunnantasoiset rekisterit Kun on toteutettu valtakunnantasoisia rekisterejä (joissa tieto tyypillisesti palvelutapahtuma ja asiakastasolla) joko valtakunnantasoista operatiivista toimintaa, resurssi- tai talousohjausta varten, tulee näitä tietovarantoja käyttää täysimääräisesti hyväksi tilastoinnin, tietopalveluiden ja vertailupalveluiden lähdetietovarantoina, mikäli tieto on valtakunnantasoisissa rekistereissä käyttötarkoitukseen riittävän, ajantasaista kattavaa ja laadukasta,koska tämä on kustannustehokkain ratkaisu. 15.12 Erilaisten tietotarpeiden koordinointi Tavoitetila: Aina kun uusi ulkoinen toimija tarvitsee merkittävän määrän kuntien tietoja jota myös muut tarvitsevat tulee asia hoitaa koordinoidusti. 15.13 Yhteiset kohteet niin sisäisessä kuin ulkoisessa raportoinnissa Tiedon tuottamisessa on merkittävämpää kuinka moneen eri laskentakohteeseen tietoa tuotetaan kuin se, kuinka monta eri tietoa tuotetaan laskentakohteille. Kuntien ulkoisessa tietohuollossa merkittävimmin laskentakohteiden määrää kasvattaa se, että tilastoinnin laskentakohteet määrittyvät tehtäväluokittelun mukaan, jota kunnat eivät käytä sisäisessä raportoinnissa. Tavoitetila: Kuntien ulkoisen käytön kohteet tulee olla vähintään yhdellä hierarkiatasolla samoja kuin kuntien sisäisessä käytössä yksi kohdehierarkiataso. 15.14 Tieto toimitetaan kunnista ulos vain kerran ja yhteen paikkaan Nyt kuntien toiminnoista siirretään usein samasta kohteesta tai toiminnosta kohdetietoa ja toimintatietoa useaan paikkaan. Tavoitetilassa kuntien tulee julkaista kaikki ohjauksen ja tilastoinnin tarvitsemat tiedot kaikkien käyttöön kohde- ja toimintoluokittain.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 83 (109) Kohte- ja toimintoluokat, joihin tulisi em sääntöä soveltaa ovat esim, 1. Organisaatio ja siihen liittyvät tiedot 2. Toimintayksikkö ja siihen liittyvät tiedot 3. Toimintayksikköön tai palveluun liittyvät resurssit 4. Palvelutoiminta 5. Palvelun kohde asiakas ja siihen liittyvät tiedot Kunkin tietojoukon keruusta tulee vastata yksi tietty organisaatio ja tiedot kerätään yhteen tietojen hyväksikäytöstä tietovarantoon (keskitetty ei hajautunut). 15.15 Tiedon toimittamiseen liittyvät muut vaatimukset Tavoitetila: Tiedon toimittamiseen ei aseteta turhia tai vähän lisäarvoa tuottavia kustannuksia lisääviä vaatimuksia. Merkittäviä kustannuksia aiheuttavissa uusissa vaatimuksissa tulee tietopyynnön esittäjän esittää kustannus/hyötylaskelma. 15.16 Kunnista toimitetaan / kerätään vain tarpeellista tietoa Tavoitetila: Aina kun määritetään uusi suurehko tietokokonaisuus, jota tulee kunnista toimittaa ulkoiseen käyttöön, tulee arvioida sekä tiedon hyötyarvo että tiedon toimittamiseen liittyvät kustannukset. Tiedon käyttöarvon tulee olla vähintään 2-kertaa suurempi kuin tuottamiskustannukset. 15.17 Kunnista ulos toimitetun tiedon käytettävyys Kohdetyypit, johon tietoa kohdistetaan ovat, 1. Piste koordinaatti 2. Viivamainen kohde esim segmentti, verkoston osa 3. Alue vapaa geometria polygoni 4. Alue - grid Tavoitetila: Kaikessa ulos toimitetussa tiedossa tulee olla paikannuksen mahdollistava tieto. MasterData-tason kohde id. 15.18 Kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien kerättyjen ja jalostettujen tietojen avoin käyttö Tavoitetila: Kaikki julkisilla varoilla kerätty kuntien toimintaa ja taloutta kuvaavat tiedot tulee olla avoimesti käytössä. Käytännössä merkittävien kuntien päätöksenteossa ja ohjauksessa tarvittava tieto on jalostettua mittari- ja indikaattoritason tietoa sekä niiden laskennassa käytetyt laskentakohteiden tunnusluku- ja peruslukutason tiedot. Nämä kaikki tuotetaan tavoitetilassa kuntaorganisaation DW/BI-ympäristössä ja tallennetaan pysyvästi erillisiin

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 84 (109) tauluihin laskentajaksoittain DW:hen. Näiden taulujen osajoukko muodostaa kunnista valtakunnantasolla kerättävän tietovarannon ja tietopalveluympäristön, jota tässä kutsutaan KuntaNetraksi.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 85 (109) 15.19 Kunnista ulos toimitetun tiedon käyttöympäristöt Tavoitetila: Tieto on käytettävissä avoimen datan periaatteiden mukaisessa ympäristössä

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 86 (109) 15.20 Kuntien tietovarastoympäristöt 15.20.1 Kuntien sisäisen ja ulkoisen raportoinnin tavoitteellinen perusarkkitehtuuri Kuntien päätöksentekoa tukevan tiedon tuottamisprosessi tukeutuu vielä pitkään perinteiseen organisaatiotason tietovarastoon EDW [1] ja sitä hyväksikäyttävien BItyökalujen kautta tapahtuvaan tiedon jalostukseen [2]. Tällöin EDW:hen viedään ETLprosesseilla pääsääntöisesti palvelutapahtumatason tietoa [1]. EDW:stä muodostetaan erilaisiin tiedon jalostustarpeisiin data martteja, jotka takaavat tehokkaat palvelut. Tällä perusmallilla tuetaan sekä kunnan sisäistä että ulkoista [3] päätöksentekoa tukevaa tietotuotantoa. EDW:hen tuodaan pääsääntöisesti rakenteista tietoa kuntien reaali- ja rahaprosessista, lähde-järjestelminä kunnan operatiiviset ja hallinnon tietojärjestelmät. Yhä enemmän halutaan saada tiedon jalostusprosessiin niin internettiin, sosiaaliseen mediaan, erilaisiin teknisiin laiteympäristöihin kuin erilaisiin kohteisiin asennetuista antureistakin saatavaa ns ei-rakenteista / multimodaalia tietoa, joka voi olla esim ääntä, videokuvaa tai erilaista streaming-dataa. Tällaista tietoa tallentuu myös kuntien palveluympäristöistä. Tällaista BigDataksi [4] luokiteltua tietoa kerätään ja hyväksikäytetään yleisimmin em

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 87 (109) monimuotoisia tietomuotoja tukevissa tiedonhallintaympäristöissä ja primäärinä tallennusympäristönä ns. pilvi, eli tietoverkon yli käytettävät ohjelmistot, käyttöympäristöt ja tallennuskapasiteetti. Pilvipalvelu ympäristö voi tarjota tavoitetilassa määritellyn tiedon varastointitoiminnallisuuden ja ympäristöön voidaan kerätä ja tallentaa myös perinteistä rakenteista tietoa esim kuntien tietojärjestelmistä [6]. Koska tässä kuvauksessa esitetyssä tavoitetilassa tietovaraston alimmalle tasolle kerätään myös palvelutapahtumatietoa, jossa tapahtumat kohdistuvat yksilöityyn, esimerkiksi tunnistettavaan henkilöön, tulee pilvipalveluja käytettäessä erittäin hyvin selvittää tietosuojaan ja rekisterinpitovelvoitteisiin liittyvät kysymykset ja suunnitteella huolellisista, mitä tietoa kuntien palveluista voidaan kerätä ja tallentaa pilviympäristöihin, ennen pilvipalveluihin siirtymispäätöksen tekemistä. Käytännössä organisaation on suositeltavaa luoda itselleen ns. pilvipalvelustrategia, jossa edellä mainittuihin asioihin on otettu kanta ja määritetty millä kriteeristöllä ja ehdoilla pilvipalveluympäristö mahdollistaa em mukaisen käytön. Tietojoukkoa, jotka on tallennettu sekä EDW-, että BigData-ympäristöihin tulee voida käyttää integroidusti yhdessä tiedonjalostusprosessissa. Tällöin BI/IM-välineistön on tuettava ja tarjottava tällaista tietovarastoja integroivaa palvelua, jonka avulla BI/IMvälineistö voi erilaisissa jalostuspalveluissa käyttää koko tietomassaa hyväksi [5]. Yhä enemmän kuntien tietotarpeet edellyttävät myös ulkoisten (muualla kuin kunnan toiminnassa ja tietojärjestelmissä syntyvä tieto) tietojen hyödyntämistä tiedon jalostusprosessissa lähtötietoina. Tällaiset tiedot voidaan kerätä ja tallentaa EDW:hen [7] tai ne voivat olla tarjolla jonkin BigData pilvipalvelun [8] kautta. Jos ulkoinen tieto on stabiilisti luokiteltua ja harmonisoitua, voidaan sitä käyttää kuntien BI-välineistöllä myös suoraan data marttien kautta. Mikäli lähtötiedot ovat stabiilissa ympäristössä harmonisoitu, tieto kohdistuu masterdataperiaatteiden mukaan ylläpidettyihin kohteisiin ja lähdetietovarannoissa on asianmukaiset palvelurajapinnat ja palvelut, voidaan käyttää myös ns virtuaalista lähtötietovarantoa, jolloin lähdejärjestelmän tietoa ei pysyvästi tallenneta tietovarastoon vaan sitä luetaan online lähde-tietovarannosta [9]. Kuntien taloutta ja toimintaa kuvaava tilastotyyppinen ja päätöksentekoa tukeva tieto kootaan kuntaorganisaation ympäristössä yhteen DataMartiin [3], josta se välitetään XMLmuodossa valtakunnan tason kuntadatamartiin, joka muodostaa ko kuntatiedon valtakunnantason tietovarannon, jota hyödynnetään mm KuntaNetra-käyttöliittymän kautta. KuntaData-Martin kautta voidaan välittää tiedot myös muihin valtakunnantason ko tietojoukkoja sisältäviin tietovarantoihin [11]. Valtakunnantason tietovarantoihin voidaan tiedonvälitys toteuttaa myös niin, että kullekin tietojoukolle määritetään XML-muotoinen sisältö, joka välitetään välityspalvelun kautta kaikille ko tietojoukkoa tarvitseville tietovarannoille [10]. Seuraavassa käsitellään rakenteisen tiedon perinteistä tietovarastoosiota.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 88 (109) 15.20.2 Kuntien tietovarastoarkkitehtuurien nyky- ja tavoitetila Tietovarastorakenteessa on merkittävintä kuinka monella eri tasolla raportointiympäristöjä ja tietovarantoja rakentuu. Laajimmillaan raportoinnin tasoja voi olla kunnissa 4. Laajimmillaan tietovarastotasoja voi olla kunnissa 3. Syyt tasojen määrään ovat osin 1. kuntakohtaisesta kehityshistoriasta, 2. tietosuojavaatimuksista, 3. organisaation toimialalaajuudesta (yhden toimialan vai monitoimialaorganisaatio) johtuvia. KUNTIEN TIETOVARASTO- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMIEN Kuntatason raportointi Organis aatio SYYT: 1. Tarve 2. Kaupalliset intressit 3. Historia Toimialan raportointi SoTe Toimial Oppimi nen Teknine n Hallinnon raportointi Talous/ HR/ERP Operatiivinen raportointi ODS/Ra portoin ODS/Ra portoin ODS/Ra portoin Operatiivinen Operati toiminta ivinen Operati ivinen Operati ivinen Operati ivinen Operati ivinen Operati ivinen Operati ivinen Operati ivinen Hallinto SOTE Oppiminen Tekninen Kuntiin nyt rakentuvien tietovarastojen rakenne on esitetty yllä olevassa kuvassa. Tavoitetila: Kunnallisissa organisaatioissa talouteen ja toimintaa sekä resursseihin liittyvä tieto kerätään organisaationtason tietovarastoon EDW. Sekä sisäinen että ulkoinen päätöksentekoa tukeva tietotuotanto tehdään tähän tietovarastoon kerätyn tiedon pohjalta.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 89 (109) Tavoitteellinen kuntien tietovarastorakenne on esitetty seuraavassa kuvassa. 15.20.3 Tietovaraston mallinnus Tietovarasto voidaan mallintaa vaihtoehtoisilla tavoilla. Seuraavassa kuvataan ja kolme eri tyyppistä keskitetyn tietovaraston tietomallinnusta. Yleensä raportointikannassa tiedot mallinnetaan raportoinnin kannalta optimaalisella tavalla. Tällöin käytetään mm. ns. tähtimallia tietovarastointimallinnuksessa. Keskitetyn tietovaraston mallinnukset voivat noudattaa: normaalimuotoista, Kimballin tähti/lumihiutale tai Data Vault mallinnusta. Tavoitetila: Tavoitetilan tietovarastossa käytetään joko normaalimuotoista tai Data Vaultmuotoista mallinnustapaa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 90 (109) 15.21 Tietovarastoon kerättävän tiedon taso Olennaista on kerätä ja tallentaa tieto tietovarastoon sellaisella tasolla, joka mahdollistaa tarpeen mukaisen tietotuotannon. Mitä alemmalle/yksityiskohtaisemmallae tasolle mennään, sitä kalliimmaksi tulee ympäristön rakentaminen, ylläpito ja käyttö. Toisaaalta, jos tieto on liian ylätasolla ei saada tuotettua tarpeen mukaista tietoa, ja hyötypotentiaali jää käyttämättä. Tavoitetila: Kuntien tietovarastoon viedään pääsääntöisesti tapahtumatason tietoa. Tietovarasto mallinnetaan niin, että alkuvaiheessa osa tiedoista voidaan tuoda tietovarastoon ns summatasoilla, esim talouden tiedot laskentajaksoissa kustannuspaikoittain tililajitasolla sekä toimintatiedot summattuina määrätietoina (esim suoritemäärät palvelutuotteittain).

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 91 (109) 15.22 Tietovarastoon kerättävän tiedon perusulottuvuudet Olennaista on kerätä ja tallentaa tieto tietovarastoon sellaisella ulottuvuuksilla, joka mahdollistaa tarpeen mukaisen tietotuotannon. Tietotuotannon laskentakohteiden perusulottuvuudet ovat, Yleinen ulottuvuus on aika = laskentajakso. Toimialakohtaisia ulottuvuuksia = asiakkaiden ominaisuudet, palvelutapahtuman attribuutit. Tavoitetila: Laskentakohteiden perustarkastelu-ulottuvuudet määritetään valtakunnantasolla. Nämä vaikuttavat suoraan myös tietovarastoon tallennettavan tiedon tasoihin ja ulottuvuuksiin. Tavoitetila: Kunnat määrittävät ydinprosessinsa omien tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. Siksi ei ole järkevää pyrkiä luokittelemaan ja määrittämään valtakunnantasolla kuntien prosesseja.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 92 (109) 15.22.1 Tietovaraston rakentamisen RoadMap Kuntien tietovaraston rakentaminen voi tapahtua vaiheittain edeten yksinkertaisempien vaiheiden kautta kohti tavoitetilaa. Tietovarastoon viedään eri vaiheissa eri tasoista tietoa. Alkuvaiheessa viedään operatiivisista järjestelmistä poimittua tunnuslukutasoista / summatason tietoa. Tieto viedään tietovaraston tietokantaan, ei suoraan data martteihin. Tunnuslukutasoiselle tiedolle on tietovaraston mallinnuksessa määritetty omat taulut. Kyseiset tunnuslukutasoiset tiedot ovat samoja joita tuotetaan tavoitetilanteessa tietovarastoon tallennetuista palvelutapahtumatason tiedoista. Tällöin jalostetut tunnuslukutasoiset tiedot tallennetaan pysyvästi suoraan käytettäviksi tiedoiksi. Tunnisteellinen, henkilötason palvelutapahtumatason tieto viedään tietovaraston alimmalle tasolle omaan osioonsa, johon on käyttöoikeudet vain henkilötietoja ETL-prosessissa käsittelevillä henkilöillä. Anonymisoitu palvelutapahtumatason tieto viedään tietovaraston seuraavalle tasolle omaan osioonsa, johon on käyttöoikeudet tiedon toissijaisilla hyödyntäjillä.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 93 (109) Tietovaraston tietojen toissijaiset Hyödyntäjät, Ei henkilötietoja Tietovaraston tietojen toissijaiset Hyödyntäjät, Ei henkilötietoja Tietovaraston latausta suorittavat henkilöt ETL1 tason prosessi Henkilötietojen käyttöoikeus

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 94 (109) 15.22.1.1 Taso 1 Lähtötaso [tietovarasto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 1. Laskentajakson kustannuspaikkakohtaiset kustannukset tileittäin / menolajeittain / kustannuslajeittain 2. Tieto kustannuspaikkojen kohdistumisesta palvelu- ja tehtävä kohteille [pysyvät ajurit] 3. Tieto toiminnan volyymeistä laskentajaksoittain [palveluittain/tehtävittäin palvelumäärät ja asiakasmäärät], joiden avulla voidaan menot/kustannukset kohdistaa toiminnan tietojen kautta palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisille laskentakohteille [täydentävä, täsmentävä tieto] Tietovarastosta tuotettavat jalostetut tiedot 1. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / menot tileittäin / lajeittain

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 95 (109) 15.22.1.2 Taso 2 Lähtötaso [taloushallinto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 1. Erilliseen tietovarastoon ei kerätä tietoja Taloushallinnon järjestelmässä /ERP-järjestelmässä kerättävät lähtötiedot 1. Taloushallinnon tapahtumien yhteydessä esim palkkatapahtumien yhteydessä henkilötason palkkamenot kohdistetaan palvelutuotteille ja tehtäville pysyvien ajuritietojen avulla [ajuritietona mille palvelutuotteille ko henkilön työ kohdistuu ja millä osuudella] Taloushallinnon järjestelmään / ERP tuotettavat jalostetut tiedot 1. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / meno tileittäin / lajeittain

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 96 (109) 15.22.1.3 Taso 3 kuntataso [tietovarasto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 1. Laskentajakson kustannuspaikkakohtaiset kustannukset tileittäin / menolajeittain / kustannuslajeittain 2. Tieto kustannuspaikkojen kohdistumisesta palvelu- ja tehtävä kohteille [pysyvät ajurit] 3. Tieto toiminnan volyymeistä laskentajaksoittain [palveluittain/tehtävittäin palvelumäärät ja asiakasmäärät], joiden avulla voidaan menot/kustannukset kohdistaa toiminnan tietojen kautta palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisille laskentakohteille [täydentävä, täsmentävä tieto] 4. Palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisista kohteista kattava tieto kuntatason palvelumääristä, asiakasmääristä ja väestömääristä. Tietovarastosta tuotettavat jalostetut tiedot 1. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / menot tileittäin / lajeittain kuntatasolla 2. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / palvelusuorite kuntatasolla 3. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asiakas kuntatasolla 4. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asukas kuntatasolla

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 97 (109) 15.22.1.4 Taso 4 kuntataso ja osittainen asiakassegmenttitaso [tietovarasto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 1. Laskentajakson kustannuspaikkakohtaiset kustannukset tileittäin / menolajeittain / kustannuslajeittain 2. Tieto kustannuspaikkojen kohdistumisesta palvelu- ja tehtävä kohteille [pysyvät ajurit] 3. Tieto toiminnan volyymeistä laskentajaksoittain [palveluittain/tehtävittäin palvelumäärät ja asiakasmäärät], joiden avulla voidaan menot/kustannukset kohdistaa toiminnan tietojen kautta palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisille laskentakohteille [täydentävä, täsmentävä tieto] 4. Palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisista kohteista kattava tieto kuntatason ja osittain asiakassegmenttitason palvelumääristä, asiakasmääristä ja väestömääristä. Tietovarastosta tuotettavat jalostetut tiedot 1. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / menot tileittäin / lajeittain kuntatasolla ja osittain asiakassegmenttitasolla 2. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / palvelusuorite kuntatasolla ja osittain asiakassegmenttitasolla 3. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asiakas kuntatasolla ja osittain asiakassegmenttitasolla 4. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asukas kuntatasolla ja osittain asiakassegmenttitasolla

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 98 (109) 15.22.1.5 Taso 5 yksikkötaso [tietovarasto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 1. Laskentajakson kustannuspaikkakohtaiset kustannukset tileittäin / menolajeittain / kustannuslajeittain 2. Tieto kustannuspaikkojen kohdistumisesta palvelu- ja tehtävä kohteille [pysyvät ajurit] 3. Tieto toiminnan volyymeistä laskentajaksoittain [palveluittain/tehtävittäin palvelumäärät ja asiakasmäärät], joiden avulla voidaan menot/kustannukset kohdistaa toiminnan tietojen kautta palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisille laskentakohteille [täydentävä, täsmentävä tieto] toiminta yksiköittäin 4. Palvelu- ja tehtäväluokittelun mukaisista kohteista kattava tieto kuntatason palvelumääristä, asiakasmääristä ja väestömääristä toiminta yksiköittäin. Tietovarastosta tuotettavat jalostetut tiedot 1. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / menot tileittäin / lajeittain kuntatasolla ja yksikkötasolla 2. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / palvelusuorite kuntatasolla ja yksikkötasolla 3. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asiakas kuntatasolla ja yksikkötasolla 4. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asukas kuntatasolla ja yksikkötasolla

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 99 (109) 15.22.1.6 Taso 6 palvelutapahtumataso [tietovarasto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 1. Laskentajakson kustannuspaikkakohtaiset kustannukset tileittäin / menolajeittain / kustannuslajeittain 2. Laskentajakson palvelutapahtumat 3. Väestötieto asiakassegmenteittäin ja yksiköittäin. Tietovarastosta tuotettavat jalostetut tiedot 1. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / menot tileittäin / lajeittain kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain] 2. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / palvelusuorite kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain] 3. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asiakas kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain] 4. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asukas kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain]

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 100 (109) 15.22.1.7 Taso 7 palvelutapahtumataso [tietovarasto] Tietovarastoon kerättävät lähtötiedot 4. Laskentajakson taloustapahtumat 5. Laskentajakson palvelutapahtumat 6. Väestötieto asiakassegmenteittäin ja yksiköittäin. Tietovarastosta tuotettavat jalostetut tiedot 5. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / menot tileittäin / lajeittain kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain] 6. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / palvelusuorite kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain] 7. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asiakas kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain] 8. Palveluluokittelun mukaisille kohteille kohdistuneet laskentajakson kustannukset / asukas kuntatasolla, yksikkötasolla, asiakassegmenttitasolla ja asiakastasolla [tapahtumittain]

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 101 (109) 15.23 Mahdollistajien käyttöönoton RoadMap

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 102 (109) 16 Tietoon pohjautuva toiminnan kehittäminen Tiedolla johtamisen näkökulmasta kuntien tietotuotanto voidaan kiteyttää, Kuntien toiminnasta tulee tuottaa tietoa primääristi toiminnan kehittämisen tarpeisiin (ei seurannan, tilastoinnin ), siis tuotetaan sellaista tietoa, jonka avulla voidaan toimintaa kehittää mahdollisimman tuloksellisesti. Julkisrahoitteisten palvelujen merkittävimmät kehittämiskohteet ovat, 1. Taloudellisuuden kehittäminen 2. Tuottavuuden kehittäminen 3. Palvelukyvyn kehittäminen 4. Vaikuttavuuden kehittäminen Vaikka kunta toimii palvelujen järjestäjän / tuottajan rooleissa, on sen otettava huomioon myös kuntaekosysteemin muiden jäsenten tavoitteet. Eri näkökulmat muodostavat käytännössä kausaalisen rakenteen. Toiminnan kehittämisessä on tiettyjä yleisiä kehittämiskohteita, joiden tuloksellinen käyttö [toimenpiteiden valinta ja ohjaus] edellyttää tuekseen tietoa.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 103 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 104 (109) 16.1 Palvelun tuotantoprosessin kehittäminen Palvelujen tuotantoprosessin kehittämisessä tarvitaan myös sellaista tietoa (prosessin vaiheisiin liittyvää tietoa ja toimintolaskentatyyppistä tietoa), jota ei ole järkevää tuottaa kattavasti ja jatkuvasti, koska tällaisen tiedon kerääminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Tavoitetila: Tällaista tuotantoprosessien kehittämisessä tarvittavaa tietoa tulee siksi tuottaa vain kehitystyötä tukemaan tietyltä ajata kerättynä otantatyyppisenä tietona. 16.2 Palvelun asiakasprosessin kehittäminen Tavoitetila: Kun kehitetään tiettyjen asiakasjoukkojen prosesseja (palvelukokonaisuuksia, palveluketjuja), joissa asiakasjoukko käyttää useita palveluja, jotka voivat kuulua eri palveluryhmiin ja myös eri toimialoihin, on mahdollista mitata tällaista asiakasprosessia jatkuvasti. Tällöin tarvitaan palvelutapahtumatason tietovarastossa joko kutakin asiakasprosessia identifioiva tieto tai muu looginen (riittävän luotettava) tapa tunnistaa tiettyyn asiakasprosessin liittyvät palvelutapahtumat.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 105 (109) 17 Palvelutoimintaa kuvaavien tunnuslukutietojen laskenta Palvelutoimintaa kuvaavia tunnuslukutietoja ovat mm, 1. Palvelun kokonaiskustannukset 2. Palvelun määrät 3. Palvelua saaneet asiakkaat [faktinen asiakaskunta] 4. Palvelun kohdejoukko [potentiaalinen asiakaskunta] 5. Palvelun tuottamiseen käytetyt tuotannon tekijät 6. Palvelun tuottamiseen sidotut tuotannon tekijät 18 Palvelutoimintaa kuvaavien jalostettujen tietojen laskenta Jalostetun tiedon laskenta. Jalostettua tietoa 1. Palvelun taloudellisuus 2. Palvelun yksikkökustannukset 3. Palvelun/suoritteen tuottavuus Kun ilmiötä/kohdetta mitataan on kuntien palveluissa huomioitava se, että mitattavaan arvoon vaikuttaa olennaisesti muiden toimijoiden toiminta. Tämä vaikuttaa mitä tietoa valitaan mitattavaksi/tuotettavaksi.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 106 (109) 19 Talous- ja toimintanäkymä Taloutta ja toimintaa tarkastellaan aikaulottuvuuksissa 1. Suunnitelma -> tavoite 2. Toteuma 3. Ennuste Taloutta kuvaavat suunnitelma tiedot 1. Talousarvio (1v) liitteineen 2. Taloussuunnitelma (3v) Taloutta kuvaavat seuranta tiedot 1. Tilipäätös liitteineen Taloutta kuvaavat arviointi tiedot 1. Talouden arviontikertomus Toimintaa kuvaavat suunnitelma tiedot 1. Toimintasuunnitelma (1v) liitteineen Toimintaa kuvaavat seuranta tiedot 1. Toimintakertomus liitteineen Taloutta kuvaavat arviointi tiedot 1. Toiminnanarviontikertomus Kunnallisissa organisaatioissa talouden ja toiminnan suunnittelu tapahtuu nyt liian erillisinä prosesseina. Toiminnan suunnittelussa ja seurannassa tulisi käsitellä koko toimintaa yhtenevästi niin, että kaikissa vaiheissa on käytössä toimintaa kuvaava tieto ja siitä johdettu/siihen liittyvä taloustieto. Talousnäkymässä taloutta tarkastellaan suunnitelma, seuranta ja ennuste- ulottuvuksissa. Taloutta kuvaavat mittarit ja tunnusluvut muodostavat puumaisen [osittain hierarkinen, kausaalinen] rakenteen.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 107 (109) Kuntien taloussuunnittelua ja seurantaa on tehty perinteisesti pääasiassa/primääristi organisaatioulottuvuudessa, jossa alimman tason peruskohde on kustannuspaikka [1].

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 108 (109) Taloustietojen [menot, tulot, kustannukset ] kohdistaminen eri ulottuvuuksien laskentakohteille voi tapahtua monella eri tavalla. Yleisin tapa on kohdistaa :t esim palvelutuotteille ja tehtäväluokittelun kohteille [2] erillisessä [jälkikäteen tehtävässä] laskennassa, jossa peruslähtötietona on laskentajakson organisaatiokohteille tuotettu tili/lajitason taloustieto. :n kohdistaminen esim palvelutuotteille voi tapahtua myös taloushallinnon järjestelmässä taloustapahtumittain. Samoin :n kohdistaminen myös asiakaskohteille [3]. Tavoitteellinen tapa on kohdistaa :t näille laskentakohteille kustannuslaskennan periaatteiden mukaan [tuotantotekijöiden käytön mukaan], lähtöaineistona palvelutapahtumatason tiedot laskentajaksolta [ns. muuttuvien kohdistusajurien laskenta]. Toinen tapa on käyttää ns. pysyviä kohdistusajureita [esim vuositasolla jokin arvioitu/otantalaskenta resurssin/tuotannontekijän kohdistumisosuus laskentakohteille]. Perusmallissa organisaatiorakenteeseen kohdistetut taloustiedot kohdistetaan ydinpalveluille jakamalla yleishallinnon ja yleisten tukipalveluiden taloustiedot ydinpalveluiden kustannuspaikoille. ydinpalveluiden kustannuspaikkojen taloustiedot kohdistetaan ydinpalveluille kustannuslajeittain määritystenmukaisten kohdistustekijöiden avulla lasketuilla kohdistuskertoimilla.

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 109 (109)

Kuntatieto-ohjelma Yleinen tavoitetila 25.6.2014 110 (109) 19.1 Palvelun taloudellisuus Palvelun taloudellisuustieto kuvaa sitä millä kustannustasolla asukaskuntaan, asiakaskuntaan tai asukas- tai asiakassegmenttiin suhteutettuna palvelut tuotetaan. Palvelun taloudellisuustieto luokittuu sen mukaan mihin kustannuksia suhteutetaan, 1. Palvelun kustannukset / asukasmäärä 2. Palvelun kustannukset / asukassegmentti, - joukko 3. Palvelun kustannukset / asiakasmäärä 4. Palvelun kustannukset / asiakassegmentti