1 Sisällys Kyh 22.11.2011 130 TOIMINTA-AJATUKSESTA TULOSKORTTIIN 2 1. Karviaisen toiminta-ajatus 3 2. Karviaisen tahtotila 3 3. Karviaisen toiminta perustuu yhteisille arvoille 3 4. Palvelujen järjestäminen johtoajatukset 4 4.1 Karviainen on seudullinen palveluntuottaja 4 4.2 Terveyden ja toimintakyvyn edistäjä elämänkaaren eri vaiheissa 4 4.3 Karviaisen kaikki asiakkaat yhtä arvokkaita 5 4.4 Karviainen on kehittyvä perusturvaorganisaatio 5 4.5 Sitoutuneet ihmiskeskeiset osaajat 5 5. Karviaisen tasapainotetut tavoitteet 5 5.1 ASIAKASNÄKÖKULMA 5 5.1.1 Tyytyväiset asiakkaat 5 5.1.2 Terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä 6 5.1.3 Lapsiperheiden hyvinvoinnin paraneminen 6 5.2 PROSESSINÄKÖKULMA 6 5.2.1 Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään, rakenteeseen ja tarpeisiin 6 5.2.2 Ikäihmisten palvelujen rakenteen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti 7 5.3 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 7
2 5.3.1 Ammattitaitoinen, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö 7 5.4 TALOUSNÄKÖKULMA 8 5.4.1 Toiminnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin 8 TOIMINTA-AJATUKSESTA TULOSKORTTIIN Karviaisen vuosien 2010 2012 palvelutasosuunnitelman yhteydessä on laadittu kooste Toiminta-ajatuksesta tuloskorttiin. Koosteen osa-alueita on käytetty myös vuosien 2011 ja 2012 talousarvioiden laadinnan yhteydessä. Koostetta on laadittu alla olevan työkalumallin mukaisesti. Tämä asiakirja sisältää toiminta-ajatuksen, toiminnan pohjana olevat arvot, palvelujen järjestämisen johtoajatukset (strategiakartta) ja tasapainotetut tuloskortit.
3 Tasapainotettu toiminnan johtaminen Toimint - ym äris ö Mit ä teki ät haastava mei ä? Visi Mi ä o tahtotilamme Ydinarvo Mit ä asiat meille ärkei ä? Missi Strategi - kartt 1. Mik tavoitteemm Karviaisen olemm ja olemassa toiminta-ajat us Mihi panostamme Tuloskortt Mit ä ova Toimint -suunnitelm Yksik ö kohtaise tavoittee Mi ä o yksi öide teh ävä Mi ä teemme Henki ö- kohtaise tavoittee Mi ä johdon työnteki än tulee ä S T R A T E G I S E T T U L O K S E T Vaikuttavuu yhteisku - nall Laadukkaa palvelu asiakkaall Tehokkaa ja ät toimintatava Motivoitunu ja henki ös ö Karviainen tukee ihmistä ammattitaidolla koko Johtamisprosess elämän ajan! Karviainen on kehittyvä Balentor perusturvakuntayhtymä, joka Missiosta tuloksiin tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin asukkaille ammattitaidolla elämän eri vaiheissa. 2. Karviaisen tahtotila Karviainen on luotettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, jonka asiantuntijuutta, ammattitaitoa ja uusiutumiskykyä arvostetaan. Toimissaan Karviainen kunnioittaa asiakkaan yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Karviainen haluaa kehittää toimintaprosesseja asiakkaan tarpeista lähtien. 3. Karviaisen toiminta perustuu yhteisille arvoille Karviaisen toiminta perustuu yhteisille arvoille, joita ovat Myönteisyys
4 Uudistumiskyky Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Asiakkaan osallisuus MYÖNTEISYYS on positiivinen, optimistinen ja ihmisarvoa kunnioittava tapa toimia. Se tarkoittaa positiivista suhtautumista asiakkaisiin, omaan työhön, työyhteisöön sekä uusiin ideoihin. kohteliaisuutta, joustavuutta ja avoimuutta asiakastyössä tulevaisuusoptimismia ja ratkaisukeskeisyyttä JATKUVA UUDISTUMINEN on osaamisen arviointia ja kehittämistä ammattitaidon ja osaamisen tuntemusta, vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistamista rakentava kriittisyyttä, oppimishalukkuutta, tavoitteellisuutta, innovatiivisuuden arvostamista koulutusta, uuden tiedon ja toimintamallien hankkimista ja siirtämistä käytäntöön näyttöön perustuen tietojärjestelmien ja tekniikan hyödyntämistä OIKEUDENMUKAISUUS on toimintaa ohjaavien sääntöjen tuntemista, niihin sitoutumista ja niiden yhtäläisesti soveltamista. yhteisten sääntöjen ja kriteerien noudattamista asiakkaiden ja alaisten avointa, tasa-arvoista ja myönteistä kohtelua VASTUULLISUUS on oman työn tarkoituksen muistamista ja sen näkemistä osana laajempaa kokonaisuutta varmistamista, että asiakas saa hänelle kuuluvat palvelut, palveluvastuu palveluprosessien eri vaiheiden tiedostamista ja vastuun kantamista niiden loppuunsaattamisesta varmistamista, että palvelukokonaisuutta koskevat tiedot löytyvät itseltä, asiakkailta ja työtovereilta
5 4. Palvelujen järjestäminen johtoajatukset 4.1 Karviainen on seudullinen palveluntuottaja Karviainen on seudullinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja/järjestäjä Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin alueella. Paras-puitelain mukaan Karviaisen alueen väestöpohja on riittävän suuri monipuolisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (perusterveydenhuolto) tuottamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jokaisessa jäsenkunnassa on lähipalveluina koko väestöä tai ikäluokkaa koskevat avopalvelut: äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotipalvelut, lääkärinvastaanotot ja muu kansanterveydellinen vastaanotto, suun terveydenhuolto, sosiaalityö pääsääntöisesti, päihdehuollon katkaisuhoito, erilaisia asumispalveluja, kotihoito ja sen tukipalvelut. Karviaisen alueella toimivia palveluja ovat: lääkärin iltavastaanotto, lastenvalvojan tehtävät, perheneuvola ja muut lasten erityispalvelut, päihdehuollon katkaisuhoito, sosiaalinen kuntoutus, erityiset asumispalvelumuodot ja 4 vuodeosastoa. Karviaista laajemmalla alueella toimivat lääkärin ilta- ja viikonloppu- ja pyhäpäivystys, suun terveydenhuollon päivystys, ensihoito- ja sairaankuljetus ja erikoissairaanhoito sekä osa kehitysvammahuollon ja vammaishuollon palveluista, sosiaalipäivystys ja perhehoidon yksikkö.. 4.2 Karviainen on terveyden ja toimintakyvyn edistäjä elämänkaaren eri vaiheissa Karviaisen toimintatapa on tulevaisuusorientoitunut, jolloin palvelujen järjestämisen johtoajatuksena on tukea ja edistää terveyttä, työ- ja toimintakykyä koko elämänkaaren ajan. Elämänkaariajattelun tarkoituksena on varmistaa tarkoituksenmukainen palvelutoiminta ikäkausittain. Näin ollen panostetaan ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön ja asiakkaiden kotona asumisen tukemiseen. Ihmisiä ja yhteisöjä kannustetaan vastuullisuuteen elämäntavoissa ja hoitosuhteissa. Tämän työn edellytyksenä on, että myös kuntien ja muiden yhteisöjen arvot ja toiminta tukevat terveyden edistämisen tavoitetta. Karviaisen toiminnassa tavoite merkitsee riittävää panostusta suuria väestöryhmiä koskeviin avopalveluihin: neuvolapalveluihin, kansanterveystyön vastaanottoihin, sosiaalityöhön ja kotihoitoon. Myös
6 rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikka on suunnitelmallista ja profiloituu mahdollisimman optimaalisesti elämänkaariajatteluun ja peruspalveluihin. Vuosina 2010 ja 2011 on toteutettu henkilöstöohjelmia Vanhasta uutta - ja Vahvista heikoin lenkki, joiden avulla resursseja on kohdistettu uudelleen vastaamaan elämänkaari- ja peruspalveluajattelua. Palveluprosesseja kehitetään tarkoituksenmukaisiksi periaatteena yhtenäiset toimintakäytännöt. Toiminnan perustana ovat yhteiset arvot ja yhteinen tietopohja. Tämän periaatteen tarkoituksena on vähentää laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia. 4.3 Karviaisen kaikki asiakkaat yhtä arvokkaita Karviaisen kaikki asiakkaat ovat yhtä arvokkaita ja kaikkia kohdellaan seuraavien eettisten periaatteiden mukaisesti: vastuullisuus, tasapuolisuus, kannustaminen asiakkaan omaan vastuunottoon, asiakkaan kokemusten arvostaminen. 4.4 Karviainen on kehittyvä perusturvaorganisaatio Karviaisen yhtymähallituksen, johtajien ja esimiesten tehtävänä on kehittää organisaatioon kasvuorientoitunut ilmapiiri, mikä tarkoittaa henkilöstön ammatillista kasvua sekä organisaation yhteisöllisyyden ja identiteetin kehittämistä. Samalla yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja ja johtoryhmä huolehtivat kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja hyvästä toimivuudesta yli palvelulinjarajojen. 5 Karviaisessa on sitoutuneita ihmiskeskeisiä osaajia Kehittyvän perusturvaorganisaation tavoitteena ovat työhönsä sitoutuneet, kehittyvät ja ihmiskeskeiset osaajat. Karviaisessa arvostetaan henkilöstön hyvää ammatillista osaamista, sitoutumista ja kehittymistä. 5. Karviaisen tasapainotetut tavoitteet
7 5.1 ASIAKASNÄKÖKULMA 5.1.1 Tyytyväiset asiakkaat Tavoitteena on asiakkaiden tyytyväisyys Karviaisen toimintaan. Tätä tavoitetta mitataan säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä joka toinen vuosi. Seuraavat asiakastyytyväisyyskyselyt ovat vuonna 2012. Tavoitteena on palveluihin tyytyväinen asiakas siten, että asiakastyytyväisyys saavuttaa kyselyssä keskimäärin tason hyvä. Tavoitetta seurataan kyselyjen välillä myös asiakaspalautejärjestelmillä ja valitusten määrällä. 5.1.2 Terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä Asiakasvaikuttavuuden näkökulmasta menestystekijä läpi elämänkaarien on riittävä panostus ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä työssäkäynnin ja kotona asumisen tukemiseen. Ennalta ehkäisevän työn vaikuttavuustavoitteena on, että väestön elämäntavat paranevat, kansansairaudet pysyvät hallinnassa ja sairastavuus alenee. Näitä vaikutuksia mitataan välillisesti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn, vakioitujen kansansairausindeksien ja sairastavuusindeksin avulla. Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi. Tavoitteena on, että Karviaisen keskimääräinen ikävakioitu sairastavuusindeksi saavuttaa viitekuntien keskimääräisen tason 3 vuoden kuluessa ja että kansantautien indeksit suhteessa maan keskiarvoon eivät huonone. Kouluterveyskyselyn osalta tavoitteena on, että kyselyjen välillä nuorten elämäntavat ja terveys paranevat. 5.1.3 Lapsiperheiden hyvinvoinnin paraneminen Lasten ja nuorten palveluiden osalta päätavoite on vanhemmuuden tukeminen erilaisissa perheissä osana perheiden arkea. Tässä voidaan menestyä siten, että tarjotaan kuntien perheiden ja lapsiväestön tarvitsemia palveluja oikea-aikaisesti sekä että käytetyt hoito- ja tukimenetelmät saavat aikaan positiivisia muutoksia lasten ja perheiden elämässä. Tavoitteen toteutumista mitataan lastensuojelun kustannusten kehittymisellä. Tavoitteena on että lastensuojelun kustannukset laskevat. Tavoitteen saavuttamiseksi panostetaan seuraaviin toimenpiteisiin edelleen ehkäisevän työn kehittämiseen neuvolatoiminnan kehittäminen vanhemmuutta paremmin tukevaksi vanhempainryhmätoiminnan avulla
8 sivistystoimen kanssa tehtävän työn tehostaminen avohoidon palveluiden kehittämiseenn perhetyön tehostamisella muiden avohuollon tukitoimien systematisoinnilla ja yhteistyöllä hinta-laatu suhteeltaan hyviksi todettujen palveluntuottajien kanssa sijaishuollon rakenteen muuttamiseen perhehoidon lisäämisellä laitosmaisen sijaishuollon sijaan sijaishuollon palveluiden laadunhallinnalla ja kustannusten ennustettavuuden parantumisella kilpailutuksen myötä 5.2 PROSESSINÄKÖKULMA 5.2.1 Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään, rakenteeseen ja tarpeisiin Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrää ja laatua säätelevät lukuisat lait ja asetukset kuten nk. neuvola-asetus lääkäripalvelujen ja suun terveydenhuollon palvelujen osalta, sosiaalihuollon lait määritellen aikarajat, joissa palvelu on tarjottava sekä uudistuneet lait kuten vammaispalvelulaki lisäten asiakkaiden saamia palveluja määrällisesti ja laadullisesti. Lisäksi hoitoonpääsyn aikarajat on kirjattu kansanterveyslakiin (nyk. terveydenhuoltolaki). Kaikkia edellä mainittuja aikarajoja ja muita laadullisia tai määrällisiä kriteerejä seurataan valtakunnallisesti ja kriteerien noudattamatta jättäminen aiheuttaa sanktioita valvontaviranomaisten taholta. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus asiakkaille on pääsääntöisesti valtakunnallisten suositusten mukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen. Tavoitteena on, että koko Karviaisen alueella palvelujen saatavuus ja etuuksien käsittelyajat noudattavat normitettuja käsittely- ja hoitoonpääsyaikoja. Palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan systemaattisesti jonotietoja ja käsittelyaikoja seuraamalla. 5.2.2 Ikäihmisten palvelujen rakenteen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Ikäihmisten palvelujen osalta tavoitteena on palvelurakenteen kehittäminen STM:n Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti. Tavoitteena on, että 3 vuoden kuluessa yli 75 vuotiaista
9 asuu kotona 91-92 % (nyt Karkkila 89,9%, Nummi-Pusula 90,1 %, Vihti 89,2%) säännöllisen kotihoidon piirissä on 14% (nyt Karkkila 17%, Nummi-Pusula 17%, Vihti 13%) tehostetun asumispalvelujen piirissä 6% (nyt Karkkila 9,5%, Nummi-Pusula 2,3%, Vihti 6,6%) omaishoidon tuen saajia on 5-6% (nyt Karkkila 2,7%, Nummi-Pusula 2,7%, Vihti 2,6%) pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enintään 3% (nyt Karkkila 3%, Nummi-Pusula 10%, Vihti 3%) Mittari on ko. palveluiden kattavuusprosentti yli 75 vuotiaiden osalta. Palvelurakenteen kehittämisessä on keskeistä ehkäisevän toiminnan, kotona ja kodinomaisessa yksikössä asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. 5.3 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 5.3.1 Ammattitaitoinen, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö Henkilöstönäkökulmasta menestystekijänä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Tavoitteena henkilöstön osalta on, että työtä on tekemässä hyvinvoiva, kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö ja että henkilöstöresurssi vastaa alueen tarpeita. Näitä tavoitteita mitataan kelpoisuusehdot täyttävien henkilöiden suhteellisella osuudella, työtyytyväisyyskyselyllä ja henkilöstöresurssin määrällä suhteessa suosituksiin. Henkilöstökysely tehdään joka toinen vuosi. Henkilöstökysely tehdään vuoden 2011-2012 vaihteessa. Tavoitteena on, että tyytyväisyys keskimäärin paranee edellisestä kyselystä (vuoden vaihde 2009-2010). Tavoitteena on myös henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen siten, että eläköityminen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä ja sairauspoissaolojen suhteellinen osuus pienenee. Työssä pysyvyyden mittareita ovat eläköitymisen ajankohta ja sairauspoissaolojen suhteellinen osuus.
10 5.4 TALOUSNÄKÖKULMA 5.4.1 Toiminnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin Palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hallinta voidaan saavuttaa hillitsemällä palvelutarpeen kasvua ja tehostamalla Karviaisen toimintaa. Tässä voidaan menestyä ottamalla huomioon hyvinvoinnin ja terveyden näkökohdat jäsenkuntien kaikessa päätöksenteossa. Myös riittävän suuri väestöpohja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestettäessä liitettynä toimipaikkojen tuotantotaloudelliseen käyttöön sekä kustannustehokkaisiin hoitoketjuihin luo taloudellista tehokkuutta toimintaan. Tavoitteena talouden osalta on, että tarvevakioitujen terveydenhuollon ja vanhustyön kustannusten indeksi on valittujen viitekuntien (Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi ja Tuusula) keskiarvon alapuolella ja että se pysyttelee lähellä maan keskiarvoa. Tavoitteena on myös, että kiinteistö- ja hallintomenojen suhteellinen osuus kokonaismenoista pysyy korkeintaan aloitusvuoden tasossa. Näitä tavoitteita mitataan terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidulla kustannusindeksillä sekä kiinteistö- ja hallintomenojen osuudella kaikista menoista. Terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioitu kustannusindeksi tarkoittaa sitä, että kuntien sosiaali- ja terveysmenoille on laskettu tarvevakioidut kertoimet, jotka ottavat huomioon kuntien erilaiset väestörakenteet sekä muut palveluiden tarpeeseen vaikuttavat tekijät kuten sairastavuuden. Tarvevakioinnin avulla kunnat saatetaan vertailukelpoisiksi, jolloin mahdolliset havaitut erot johtuvat pääasiassa muista tekijöistä kuin väestön palvelujen tarpeesta. Koko maan tarvevakioitu arvo on 100. Tarvevakiointi ei kerro palveluiden laadusta tai tehokkuudesta." Onnistuminen tavoitteissa edellyttää, että palvelujen tarjonta sekä palvelurakenne ovat oikeassa suhteessa väestön määrään, rakenteeseen ja sijaintiin. TÄYDENTÄVÄ OHEISMATERIAALI: Täydentävänä oheismateriaalina jaetaan: Kooste Karviaisien toimintaympäristöstä, palvelutasosuunnitelman taustamateriaalia, laadittu 2009, eräitä päivityksiä 2011 SWOT-analyysit, laadittu 2009 ja 2011, palvelutasosuunnitelman taustamateriaalia, jaetaan myöhemmin
11 Täydentävät koosteet: Henkilöstöjohtaminen, laadittu 2010, Viestintä, laadittu 2010, jaetaan myöhemmin.