Kunnanhallitus 6 09.01.2012 Kunnanhallitus 117 04.06.2012 Valtuusto 11 18.06.2012. Luonnonsuojelualueen perustaminen Uusi-Koiskalan alueelle



Samankaltaiset tiedostot
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

js. ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/1 905/2016 Häme Luonnonvarayksikkö Luonnonsuojelualueen perustaminen ASIA

Elinkeino-, liikenne- ja TÖS HAMELY/1447/2017 ymparistokeskus

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

Koirasuonmäen-Pertinkulman luonnonsuojelualue Kunta: Hollola Kiinteistö: Koirasuonmäki-Pertinkulma ( ) Pinta-ala:

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p , arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5027/ /2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.

5278/623/2009. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

LUO/37N2017 Häme Luonnonvarayksikkö Välimaan luonnonsuojelualue. Kiinteistö: Välimaa ( )

Talousarvion lisämääräraha-anomus kunnanhallituksen etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksen tultua voimaan

Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5027/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3588/ /2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

MRL:n toimivuusarviointi

KOLIN KANSALLISPUISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Kunnanhallitus

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Hakija: Piira Ismo ja Grenfors Heidi

Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava-alueen rakennuskiellon jatkaminen MRL 38 :n ja 128 :n mukaisesti

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Valtuusto Sivu 1 / 1

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, , täyd

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOIVURANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. ENO, KALTIMOJÄRVI Tila Koivuranta

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos

Kunnanhallitus SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma


Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI 24.1 )

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6.

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Kunnanhallitus 6 09.01.2012 Kunnanhallitus 117 04.06.2012 Valtuusto 11 18.06.2012 Luonnonsuojelualueen perustaminen Uusi-Koiskalan alueelle 389/41.411/2009 KH 6 Uusi-Koiskalan alueen hankkeen tarkoitus on Koiskalan kylässä sijaitsevan Uusi-Koiskala alueen kehittäminen ja kehittämissuunnitelman laadinta. Alueen maapinta - ala on 520 ha ja lisäksi alue käsittää vesialuetta 190 ha. Alueelle suunnitellaan luontoja retkeilyreitistöjä, mitkä lisäävät niin paikallisesti kuin seudullisestikin ihmisten liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia luonnossa. Hankkeen yhteistyökumppanina on Liikuntakeskus Pajulahti. Hankkeen tavoitteena on yhdistää olemassa olevat Liikuntakeskus Pajulahdesta lähtevät reitit Uusi-Koiskalan alueen reitistöihin. Näiden reittien suunnittelussa huomioidaan myös esteetön liikkumismahdollisuus luonnossa. Reitistöjen laajentamisen tavoitteena on lisätä myös Pajulahden suunnasta kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja elämyksiä luonnossa. Lisäksi reitistöjen yhdistäminen mahdollistaa vapaa-ajan viettoon liittyvien palvelujen yhteiskäytön. Alueen länsiosassa, Kärkjärven ja Pitkäjärven välisen alueen (n. 140 ha) kehittämistä tarkastellaan vapaa-ajan asumisen ja palveluiden alueena. Tälle alueelle on maakuntakaavassa sekä alueen osayleiskaavassa osoitettu loma-asuntojen rakennuspaikkoja ja alueen kehittämisen lähtökohtana pidetään voimassa olevia em. kaavoja. Vapaa-ajan asumisalueen osalta selvitetään mahdollisuudet uusiutuvien ja uusien energiamuotojen hyödyntämiseen esim. maaperästä ja vesistöistä saatavan lämpöenergian hyödyntäminen. Hankkeessa on tutkittu myös mahdollisuutta muodostaa osasta Uusi-Koiskala aluetta monimuotoisen luonnon suojelualue. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa muut yhteistyökumppanit alueelle laadittavan kehittämissuunnitelman toteuttamisessa. Hankkeen ohjausryhmä on valmistellut Pitkäjärven, Ahvenlammin ja Kalliojärven väliselle alueelle viiden erillisen reitin kokonaisuuden. Reitistön yhteismitta on noin 16 kilometriä. Reittien alueelle on suunniteltu yhdysreitit niin Pajulahden nykyisiltä ulkoiluväyliltä kuin Villähteen kesäsiirtolan luota. Molempien suuntien yhdysreittien pituudet ovat 2,5-3,5 km. Tämä reitistö muodostaa poikkeuksellisen hienon ja maisema- sekä luontoarvoiltaan harvinaisen rikkaan kokonaisuuden. Reitit toteutetaan käsityönä ja käsityövälineillä ilman konetyötä lukuun ottamatta esteettömyyden vaatimukset täyttäviä kahta erillistä yhteensä enintään 400 metrin pituista kulkuväylää. Uusi-Koiskalan hankkeessa on tutkittu myös mahdollisuutta muodostaa osasta aluetta monimuotoisen luonnon suojelualue, kuten hankkeen lähtökohdissakin on mainittu.

Hankkeen ohjausryhmä esittää, että Uusi-Koiskalan alueelle suunniteltujen reittien, mukaan lukien kunnan alueella kulkevat yhdysreitit, muodostamalle yhteensä noin 213 ha:n maa-alueelle ja noin 18 ha:n vesialueelle perustetaan luonnonsuojelualue alla olevien reunaehtojen mukaan ja luonnonsuojelualueen perustamiselle haetaan tukea Hämeen ELY-keskukselta. Alueella on kolme hyvin pitkälle tuhoutunutta ja osittain mädäntynyttä pientä hökkelirakennelmaa, jotka kaikki puretaan. Aluetta tulee hoitaa kaikin puolin sen luontoarvoja kunnioittaen. Reunaehdot: 1. Aluetta tulee hoitaa luonnonsuojelualueen vaatimalla tavalla, + alueen neljän, kaksi laavua,nuotiopaikan jätehuolto ja puuhuolto pitää olla kunnan hoidossa tai vastuulla, + taimiston hoito sekä maisemallinen metsänhoito on sallittua, + marjastus ja sienestys alueella on sallittua, + rajattu telttailu on sallittua siihen osoitetuilla paikoilla, + pysäköintipaikat on tehtävä/osoitettava alueen rajalle, + muu kuin harrastekalastus on kielletty. 2. Alueella olevaa luontoa ei saa vahingoittaa ja alueella on kiellettyä, + moottoriajoneuvolla ajo, paitsi huoltoajo, + ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, + suunnistuskilpailut, + teiden ja reittien koneellinen teko lukuun ottamatta esteettömyysvaatimukset täyttäviä väyliä, + kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen, + metsästys sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen, + samoin kaikenlainen muutkin luontoa ja luontoarvoja vahingoittava toiminta. Luonnonsuojelualueeksi esitetyn alueen nykyinen käyttötarkoitus on metsätalous, ja kunta saa alueesta metsänmyyntituloja. Kuultiin 12.12.2011 kokoontuneessa kunnanhallituksessa asiantuntijana projektipäällikkö Seppo Virtasta. Luonnonsuojelualueeksi esitetyn maa-alueen nykyinen pääasiallinen käyttötarkoitus on talousmetsäkäyttö, mistä kunta saa puunmyyntituloja. Lisäksi alueen eteläosa on yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), johon voidaan sallia haja-asutusrakentamista vähintään 0,5 ha:n tonteille. Liitteenä nro 4/9.1.2012 on aluetta koskeva osayleiskaavaote, mistä ilmenee tarkemmin alueen nykyinen kaavan mukainen käyttötarkoitus. Mikäli em. alue, mikä käsittää 213 ha maa-aluetta, perustetaan luonnonsuojelualueeksi merkitsee se alueen nykyisen käyttömahdollisuuden muuttumista ja se tullaan jatkossa mahdollisen kaavamuutoksen myötä yleiskaavassa merkitsemään SL -alueeksi eli luonnonsuojelualueeksi. Kunnan taloudelliset menetykset

luonnonsuojelualueen perustamisesta kohdistuvat pääasiassa alueen puunmyyntitulojen menetykseen. Vuonna 2009 tarkistetun metsätaloussuunnitelman mukaan puunmyyntitulojen menetys lähimmän kymmenen vuoden jaksossa on 400.000 ja sen jälkeen puunmyyntitulojen menetys on keskimäärin 100.000 kymmenen vuoden jaksoilla. Lisäksi käyttötarkoituksen muuttaminen ei mahdollista haja-asutustonttien myyntiä alueen n. 49 ha:n suuruisesta eteläosasta. Lisäksi on huomioitava, että perustettavaksi esitetty luonnonsuojelualue on merkittävä koko Lahden seudun kannalta. Ainoa tieyhteys alueelle kulkee Lahden kaupungista. Alue tulee palvelemaan näin laajasti Lahden seudun asukkaita. Perustettavaksi esitetylle luonnonsuojelualueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Lopulliset rauhoitussäännöt laaditaan yhdessä ELY -keskuksen kanssa. Ehdotus: (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus hyväksyy Uusi-Koiskala -alueen ohjausryhmän esittämän tämän liitteenä nro 4/9.1.2012 olevaan karttaan rajatun n. 213 ha:n maa-alueen ja n. 18 ha:n vesialueen perustamisen luonnonsuojelualueeksi ohjausryhmän esittämillä käyttötarkoitusehdoilla ja -rajoituksilla edellyttäen, että valtio myöntää Nastolan kunnalle merkittävän korvauksen kunnalle aiheutuvista taloudellisista menetyksistä ko. alueen nykyisen käyttötarkoituksen muuttuessa luonnonsuojelualueeksi. Em. perusteella Nastolan kunta hakee valtiolta korvausta em. taloudellisista menetyksistä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen mukaisesti. KH 117 Uusi-Koiskalan kehittämishankkeen ohjausryhmä on laatinut retkeilyreittisuunnitelman Pitkäjärven, Ahvenlammin ja Kalliojärven väliselle alueelle. Retkeilyreitistö kattaa viiden erillisen reitin kokonaisuuden sekä yhdysreitit Pajulahdesta ja Villähteen kesäsiirtolan luota. Reitistön yhteismitta on noin 20 kilometriä. Alueelle on tarkoitus toteuttaa kaksi esteetöntä retkeilyreittiä nuotiopaikkoineen. Uusi-Koiskalan kehittämishankkeen yhtenä tarkoituksena on ollut tutkia mahdollisuutta muodostaa osasta Uusi-Koiskalan aluetta monimuotoisen luonnon suojelualue, jotta Nastolan kunnan alueella säilyisi mahdollisimman monipuolinen, eliölajeiltaan rikas luonto ja turvattaisi sen myötä kansalaisille mahdollisuuksia virkistäytyä ja retkeillä luonnossa. Hollola, Lahti ja Nastola ovat yhteisissä ympäristötavoitteissaan asettaneet tavoitteekseen, että suojelualueiden määrä seudulla on 2 % koko pinta-alasta vuoteen 2015 mennessä ja 5 % vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä Nastolan pinta-alasta vain 0,18 % on suojelualueita. Uusi - Koiskalan kehittämishankkeen suunnitelman

mukaisen luonnonsuojelualueen perustamisen kautta luonnonsuojelualueiden osuus Nastolan pinta-alasta nousisi vajaaseen yhteen prosenttiin (0,82 %), joten vieläkään ei pääsä lähelle ympäristötavoitteen mukaista määrää. Hankkeen ohjausryhmä on valmistellut luonnonsuojelualueen perustamista Uusi-Koiskalan keskeisille alueille Pitkäjärven ja Kalliojärven väliselle alueelle. Luonnonsuojelualueeksi esitetään 230 hehtaarin suuruista aluetta, josta vesistöaluetta on noin 18 hehtaaria. Luonnonsuojelualueen rajauksesta on neuvoteltu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa, joka on hyväksynyt esitetyn rajauksen. Lisäksi hankkeen ohjausryhmä on valmistellut yhdessä Hämeen ELY -keskuksen kanssa alueelle suunnitellun luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöt: Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty - metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet - kasvien ja kasvinosien ja sienien ottaminen lukuun ottamatta marjojen ja ruokasienien poimintaa - ojittaminen ja kaikenlainen maa- ja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottaminen - metsästys - koiran vapaana pitäminen - muu kalastus kuin onkiminen ja pilkkiminen kunnan omistamilla vesialueilla - rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen - tulenteko, telttailu, leiriytyminen ja yöpyminen - suunnistuskilpailut sekä muut maastokilpailut ja -harjoitukset - moottoriajoneuvoilla liikkuminen - kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti alueen maisemakuvaan, luonnonolosuhteisiin tai eliöstöön Sallitut toimet Edellä olevien määräysten estämättä alueella sallitaan - kunnan suunnitelman mukaisten ulkoilureittien avaaminen maastoon enintään 1,5 metrin leveydeltä ja reitteihin liittyvien rakenteiden rakentaminen sekä niiden ylläpito - alueella olemassa olevien teiden kunnossapito ja niiden käyttö huoltoajoon, inva-autojen ajoon ja pysäköintiin merkitylle pysäköintialueelle - Lapakiston rantaan vievän esteettömyyspolun päähän 12 m x 8 m suuruisen invapysäköintialueen rakentaminen - kunnan suunnitelman mukaisten viiden nuotiopaikan (joista yksi on laavu) perustaminen - Lapakiston ja Sammaliston rannalla sijaitsevien heikkokuntoisten mökki- ja talousrakennusten hävittäminen Kunta vastaa nuotiopaikkojen puuhuollosta ja jätehuollosta sekä reitteihin liittyvien rakenteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Hoito- ja käyttösuunnitelma

Alueelle laaditaan tarvittaessa ELY-keskuksen ja kunnan yhteistyönä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka sisältää tarpeelliset toimet alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja turvaamiseksi. Kunta vastaa suunnitelman mukaisten toimien tekemisestä. Poikkeamislupa Edellä olevista määräyksistä voidaan Hämeen ELY-keskuksen luvalla poiketa, mikäli poikkeaminen on luonnonsuojelualueen hoidon, käytön, tutkimuksen tai muun erityisen syyn vuoksi perusteltua. Luonnonsuojelulain mukaan hoito- ja käyttösuunnitelma tulee laatia kansallispuistoille. Muille luonnonsuojelualueille se laaditaan tarpeen mukaan. Luonnonsuojelualueiden suunnitelmallisella hoidolla ja käytöllä pyritään ensisijaisesti turvaamaan alueen luontoarvot. Lisäksi tavoitteena on luonnonsuojelun yhteensovittaminen alueen eri käyttömuotojen kuiten retkeilyn kanssa. Lapakiston luonnonsuojelualueelle on todettu olevan tarve hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle. Alue on ollut aikaisemmin talousmetsänä ja alueella on useita taimikoita, jotka vaativat hoitotoimenpiteitä. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kirjataan mm. ne metsänhoitotoimet, jotka alueella ovat sallittuja. Tarvetta on esimerkiksi taimikon hoidolle, jotta puusto pääsee kasvamaan elinvoimaisena. Korvauspäätös: Ympäristöministeriö on kirjeellään 19.3.2012 valtuuttanut Hämeen ELY -keskuksen sopimaan suojelualueen perustamisesta ja maksamaan Nastolan kunnalle korvausta taloudellisen hyödyn menettämisestä 200 000 euroa. Korvaus voidaan maksaa sen jälkeen, kun luonnonsuojelualueen perustamispäätös on saanut lainvoiman. Ympäristöministeriö on kirjeessään todennut, että rauhoitettavaksi esitetty alue täyttää osittain METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden kriteerit (luokat I-III). Alue on monipuolinen kokonaisuus, joka soveltuu myös sijaintinsa ja kokonsa vuoksi hyvin osaksi METSO-ohjelmaa. METSO-ohjelman avulla kunnat voivat tarjota omistamiaan metsiä suojeltavaksi ja hakea korvausta taloudellisista menetyksistä. Kunnanhallitus on iltakoulussaan 2.4.2012 tuonut esiin tarpeen käsitellä Uusi-Koiskalan alueen määrittelemistä vaihtoehtoisesti myös virkistysalueeksi, jolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Yleiskaavan maankäyttötarkoitusta kuvaavana aluevarausmerkintänä retkeily- ja ulkoilualueella (VR) käsitetään yleensä taajama-alueen ulkopuolisia ulkoiluun varattuja luonnonmukaisia viheralueita, joilla voi olla ulkoilureittejä ja pienimuotoisia toimintapisteitä. Kaavamääräyksillä voidaan tarkemmin määritellä kohteen luonne ja ohjata alueen käyttöä. Kallio-, Pitkä- ja Särkijärven alueen osayleiskaavassa on suunnitellulle retkeilyalueelle annettu seuraavat kaavamääräykset: Ahvenlammen lounaisranta on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR).

Muilta osin alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueelle on annettu seuraavat rakentamis- ja maankäyttömääräykset: Rantavyöhykkeellä muu kuin maa- ja metsätaloutta sekä yleistä ulkoilua ja retkeilyä varten tarpeellinen rakentaminen on kielletty. Alueen metsänhoidossa tulisi ottaa huomioon alueen virkistyskäyttö ja alueen erityispiirteet sekä noudattaa ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Metsänhoidossa erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, ettei siitä aiheudu vesistöihin kuormitusta ja päästöjä. Lapakiston retkeilyalueen perustamisen myötä alueen käyttötarkoitus muuttuu laajasti retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Tämä tuo tiukempia vaatimuksia metsätalouden kannalta. Metsänhoitotoimenpiteet ovat alueella sallittuja, mutta alueen metsähoidossa on huomioitava alueen virkistyskäyttö. Tehokas metsän hyödyntäminen alueella esimerkiksi avohakkuilla tulee kieltää osoitettaessa alue retkeilyalueeksi. Alueella ei ole erikseen tällä hetkellä kielletty metsästystä tai moottoriajoneuvolla ajoa. Alueella liikkuu nykyisin omatoimisia retkeilijöitä jokamiehenoikeudella. Kunnan perustaessa ja rakentaessa alueelle opastetun retkeilyreitistön oheispalveluineen (tulentekopaikat, wc, laavu) ja ohjatessa ulkoilijoita alueelle, ei metsästyksen salliminen alueella ole jatkossa mahdollista. Metsästys alueella tullaan siis kieltämään joka tapauksessa, perustetaan alueelle luonnonsuojelualue tai vain retkeilyalue. Alueen toteuttaminen retkeilyalueena sallii luonnonsuojelualuetta vapaammin tulenteon, telttailun, leiriytymisen ja yöpymisen alueella, suunnistuskilpailujen sekä muiden maastokilpailuiden ja -harjoituksien järjestämisen ja moottoriajoneuvolla liikkumisen alueen metsäautoteillä. Taloudelliset vaikutukset Alueen maankäytön käyttötarkoituksen muutoksella on vaikutusta kunnan talouteen. Nykyisellään alue on valtaosaltaan metsätalousmaata, jolla on lähinnä rantojen osalta rajoituksia metsänhoidon kannalta. Perustettaessa alueelle luonnonsuojelualue tai retkeilyalue, alueella ei voida jatkossa sallia voimakkaiden metsänhoitotoimenpiteiden kuten avohakkuiden tekemistä, eikä aluetta voida jatkossa hyödyntää talousmetsänä. Alueen käyttötarkoituksen vaikutus kunnan talouteen on arvoitu seuraavan kymmen vuoden aikajaksolle alueen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti seuraavasti: Luonnonsuojealue: ELY:n korvaus 200 000 Metsänhoitotulot 56 500 Menot 13 800 Tulot yhteensä 242 700 Retkeily- ja ulkoilualue:

Metsänhoitotulot 72 800 Menot 20 000 Tulot yhteensä 52 800 Tulo- ja menoarviot perustuvat 13.11.2008 tehtyyn metsänhoitosuunnitelmaan vuosille 2009-2018. Metsäsuunnitelman laskennassa käytetyt kantohinnat ja suunnitelmassa ehdotettujen metsänhoitotöiden arvonlisäverottomat yksikköhinnat vastaavat laatimisajankohdan keskimääräistä hintatasoa. Menoissa ei ole huomioitu retkeilyalueen perustamiseen liittyvien rakenteiden kustannuksia, koska ne ovat yhtä suuret molemmissa maankäyttömuodoissa. Esityslistan liitteenä (liite nro 5/4.6.2012) on toimitettu seuraavat liitteet: - Lapakiston retkeilyreitistökartta - Lapakiston luonnonsuojelualueen rajauskartta - Lapakiston luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöt - Ympäristöministeriön kirje 19.3.2012 korvauspäätöksestä. Ehdotus: Päätös: VAL 11 Käsittely: (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy 230 ha:n suuruisen Lapakiston luonnonsuojelualueen perustamisen Uusi-Koiskalan alueelle Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatimien rauhoitussääntöjen mukaisesti ja hyväksyy Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämän korvauksen 200.000. Hyväksyttiin yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun kuluessa valtuutettu Jarkko Notkola esitti valtuutettu Sami Reinikan kannattamana kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeavan esityksen, joka kuuluu seuraavasti: "Esitän, että valtuusto pitää ko. alueen metsätalousmaana, ts. ei perusteta alueelle luonnonsuojelualuetta eikä retkeilyaluetta." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti äänes tyksen toimitettavaksi nimenhuudolla, mikä hyväksyttiin, ja teki seuraa van hyväksytyn äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kunnanhalli tuksen ehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jarkko Notkolan esityksen hyväksymistä, äänes tä vät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä (äänestyslista pöytäkirjan liite nro 3/18.6.2012) annettiin 28 "jaa"-ääntä, 14 "ei"-ääntä ja 1 valtuutettu äänesti "tyhjää". Päätös: Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen äänestyksen jäl keen ää nin 28-14 hy väksyä valtuuston päätökseksi kunnanhallituksen ehdotuk sen. Tämän pykälän liitteenä (liite nro 4/18.6.2012) ovat seuraavat liitteet: - Lapakiston retkeilyreitistökartta

- Lapakiston luonnonsuojelualueen rajauskartta - Lapakiston luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöt - Ympäristöministeriön kirje 19.3.2012 korvauspäätöksestä.