Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? 3
Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 4
Mitä sovittelu on? Restoratiivinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen. Käsitellään tekoja, tunteita, tarpeita ja ratkaisuja. Sovittelu on tulevaisuussuuntaista. Käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla
Sovittelun käyttöalueet Riita- ja rikosasioiden sovittelu Koulu- ja oppilaitossovittelu Naapuruussovittelu Perhesovittelu Työyhteisösovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Tuomioistuinsovittelu Suomen Asianajajaliiton sovittelu Kansainvälinen sovittelu
Sovittelun tasot oppilaitoksissa Vertaissovittelu Koulutetut oppilaat sovittelijoina Aikuisjohtoinen sovittelu Koulutetut koulun henkilökunnan jäsenet sovittelijoina Nuorten nopeutettu menettely Kuntakohtaisesti sovittelutoimiston kautta Riita- ja rikossovittelu Koulutetut rikossovittelijat sovittelevat
Miksi sovittelu kouluihin? Oppilaat voivat OPPIA sovitellessaan konflikteja = pedagoginen perusta Oppilaat omistavat konfliktinsa ja heillä on OIKEUS olla osallisena ratkaisuja etsittäessä = demokraattinen perusta Oppilailla on enemmän ASIANTUNTEMUSTA ja aikaa riitojensa selvittelyyn, joten aikuisten kannattaa antaa oppilaille mahdollisuus = pragmaattinen perusta (Hareide 2006)
Sovittelun taustalla restoratiivinen ajattelu Sosiaalinen oppiminen (Kauppila, Kavanagh, Bower, Helkama) Yhteistoiminnallinen oppiminen (Dewey, Johnson & Johnson) Restoratiivinen oppiminen Dialogi (Isaacs) Restoratiivisen tilan käsite (Poikela, Wickens)
Restoratiivisen oppimisen vaiheet, sisältö ja tulokset sovittelussa (Gellin 2011 / Lapin yliopisto / 166 vastaajaa / 430 ilmaisua) MISSÄ OPITAAN: Restoratiivisen ympäristön / tilan tunnusmerkit Osallisuus Kohtaaminen Yhteistyö Ratkaiseminen MITEN OPITAAN: Restoratiivisen oppimisen sosiaaliset elementit Kuunteleminen Kunnioitus Keskustelu / Dialogi Vuorovaikutus Reflektio Ymmärrys Ilmaisu ajatuksille, tunteille, tarpeille ja teoille MITÄ OPITAAN: Restoratiivisen oppimisen tuottamat tulokset Empatia Sosiaaliset taidot Vastuunotto Pystyvyys Aktiivinen kansalaisuus Gellin 2011
Mitä kouluissa sovitellaan? nimittelyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön liittyvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentointia tekstiviestein tai netissä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pakottamista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilottamista
Havainnosta sovittelun tilaukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta ja puuttumisesta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa
Sovittelun prosessi Sovittelun pelisäännöt: Vapaaehtoisuus Puolueettomuus Vaitiolo Etsitään ratkaisuja - ei rangaistuksia Sovittelun askeleet: 1. Tervehtiminen ja pelisäännöt 2. Tarinat ja tunteet 3. Ratkaisut 4. Sopiminen 5. Seuranta
Mitä sovittelu opettaa? Oppilailta kerättyjä kommentteja 2009 On opittu käsittelemään riitatilanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää, yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. Versossa voi oppia tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuutta ja pitämään lupauksensa. Aina ei voi turvautua siihen, että muut ratkaisevat riidat. Täs ollaan opittu hyvii taitoi meijän tulevii avioliittoi varten.
Sovittelu on oppimisprosessi Osallistava ja oppimista tuottava asioiden käsittely auttaa osapuolia muuttamaan käyttäytymistään myönteiseksi. (Pehrman 2005) Sitoutuminen annettuihin lupauksiin palauttaa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. (Hill & Wright 2006) On tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus konfliktinhallinnan ja riitojen ratkaisun opetteluun, vaikka itsekin voisi opettajana tai aikuisena tilanteen selvittää.
Sovittelu on tärkeää 83 % vertaissovittelijoista kokee onnistuneensa osapuolten auttamisessa 90 % vertaissovittelijoista pitää sovittelua koulussaan hyväksyttynä toimintatapana 91 % osapuolista ilmoitti kertoneensa oman näkemyksensä 88 % osapuolista kertoi pitäneensä antamansa lupauksen 87 % osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, että oppilaat voivat sopia riitojaan vertaissovittelussa - Likertin asteikko 5= täysin samaa mieltä, 4= melko samaa mieltä, 3= en osaa sanoa, 2= melko eri mieltä, 1= täysin eri mieltä (Gellin 2011)
Vertaisuus kannattaa 95 % sovitteluista johtaa sopimukseen, jonka todetaan seurannassa pitäneen 89 % vertaissovittelijoista pitää tärkeänä mielipahaa aiheuttavaan toimintaan puuttumista heti 90 % vertaissovittelijoista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä 68 % vertaissovittelijoista näki, että verson avulla konflikteja on tuotu helpommin esiin - Likertin asteikko 5= täysin samaa mieltä, 4= melko samaa mieltä, 3= en osaa sanoa, 2= melko eri mieltä, 1= täysin eri mieltä (Gellin 2011)
Restoratiivinen ajattelu koko koulun perustana (B. Morrison) Mahdollisuus restoratiiviseen työskenteyyn vaikeissakin tilanteissa Restoratiivisia menettelyjä kehitetään arkipäivän konfliktien hallintaan Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys omassa oppilasyhteisössä, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empatian kehittyminen ja sitoutuminen siihen, että kukin toimii yhteiseksi parhaaksi
9 askelta sovitteluun 1. Otetaan yhteys Suomen sovittelufoorumiin 2. Sovitaan koulutuspäivämääristä 3. Koulutetaan henkilökunta 4. Valitaan ohjaaja- ja oppilasryhmä 5. Koulutetaan ohjaajat ja sovittelijat 6. Tiedotetaan koko kouluyhteisöä ja vanhempia 7. Käynnistetään toiminta ja tiedotetaan asiasta 8. Nivotaan toiminta koulun arkeen 9. Huolehditaan jatkokoulutuksesta
Rauha on tahdon asia Martti Ahtisaari (2009): Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoittelu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katsottava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehittyä rauhanvälityksen asiantuntijamaa, rauhanvälityksen suurvalta.
Ota yhteyttä! VERS0: Hankejohtaja Maija Gellin 040-7079076 Koulutusjohtaja Eeva Saarinen 0400-234688 VERSO ja MiniVerso: Koulutussihteeri Katja Väisänen 045-1290303 MiniVerso: Projektikoordinaattori Jonna Linnanahde 040-1816333 etunimi.sukunimi@sovittelu.com www.sovittelu.com/vertaissovittelu