811120P Diskreetit rakenteet

Samankaltaiset tiedostot
Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Joukot. Georg Cantor ( )

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

Johdatus matematiikkaan

Joukko-oppi. Joukko-oppi. Joukko-oppi. Joukko-oppi: Mitä opimme? Joukko-opin peruskäsitteet

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Joukko-oppi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

811120P Diskreetit rakenteet

Johdatus matematiikkaan

(2n 1) = n 2

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

811120P Diskreetit rakenteet

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

67-x x 42-x. Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 3, ratkaisuista

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

811120P Diskreetit rakenteet

1 Perusasioita joukoista

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

3. Predikaattilogiikka

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

Injektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim.

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

A-B, kun A < B 1 / 20

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 4. (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N,

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

8. Kieliopit ja kielet

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy /197

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

1. Kuinka monella tavalla joukon kaikki alkiot voidaan järjestää jonoksi? Tähän antaa vastauksen: tuloperiaate ja permutaatio

811120P Diskreetit rakenteet

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Matematiikka kaikille, kesä 2017

Matematiikan tukikurssi

811120P Diskreetit rakenteet

4.3. Matemaattinen induktio

33. pohjoismainen matematiikkakilpailu 2019 Ratkaisut

! 7! = N! x 8. x x 4 x + 1 = 6.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Yhtenäisyydestä. Johdanto. Lähipisteavaruus. Tuomas Korppi

MAT Algebra 1(s)

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

30A02000 Tilastotieteen perusteet

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Johdatus matematiikkaan

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Todennäköisyyslaskenta: Liitteet. Liite 1. Joukko oppi Liite 2. Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit. Ilkka Mellin (2006) 449

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

JOHDANTO KURSSIN AIHEPIIRIIN

LUKUTEORIA johdantoa

Funktioista. Esimerkki 1

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?

Transkriptio:

811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot

4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi Voi olla äärellinen tai ääretön Tietojenkäsittelytieteessä joukko-opin merkintöjä käytetään usein Esimerkkejä joukoista Oulun yliopistossa kirjoilla olevat opiskelijat (äärellinen) ASCII-merkit (äärellinen) Luvulla 7 tasan jaolliset kokonaisluvut (ääretön) funktiot 2

4.1.1 Joukon määrittäminen Kaksi tapaa: 1. Luetellaan joukon alkiot aaltosulkeiden välissä, tai 2. Luonnehditaan joukon alkioita jonkin ominaisuuden (predikaatin) perusteella Esimerkkejä luettelusta: {1,3,5,7}, {1,3,5,,99}, {a,c,e,m} Esimerkkejä predikaattimuodosta {x x kokonaisluku ja 0 < x < 100} {y y reaaliluku ja y 2 > 2} Tehtävä: Esitä joukko {x x kokonaisluku x 2 < 29 } luettelumuodossa funktiot 3

4.1.2 Joukot ja niiden alkiot Tässä joukkoja merkitään isoilla kirjaimilla ja niiden alkioita pienillä kirjaimilla Alkio b kuuluu joukkoon A merkitään b A Alkio b ei kuulu joukkoon A merkitään b A Joukot A ja B ovat samat (A=B) täsmälleen silloin, kun niillä on samat alkiot, ts. x x A x B Huom! Joukon alkiot voivat olla myös joukkoja Tyhjä joukko (merkitään Ø) on joukko, jossa ei ole yhtään alkiota Huom! joukko {Ø} ei ole tyhjä; se on joukko, jonka ainoa alkio on tyhjä joukko funktiot 4

4.1.3 Joukkojen osajoukot Joukko A on joukon B osajoukko (merkitään A B), jos jokainen A:n alkio on myös B:n alkio Siis x (x A x B) Jos A B ja A B, niin A on B:n aito osajoukko, merkitään A B Tyhjä joukko on jokaisen joukon osajoukko Koska x (x Ø x A) on voimassa jokaisella joukolla A Joukko on myös aina itsensä osajoukko, ts. A A Usein oletetaan, että kaikki (tietyssä tilanteessa käsitellyt) alkiot kuuluvat kiinteään perus- eli universaalijoukkoon E funktiot 5

4.1.4 Joukkojen operaatiot Joukkojen A ja B leikkaus koostuu niiden yhteisistä alkioista A B = { x x A ja x B } Leikkaus Venn-diagrammina (Vennin diagrammina) funktiot 6

4.1.4 Joukkojen operaatiot (2) Joukkojen A ja B unioni eli yhdiste on kaikkien A:n ja B:n alkioiden muodostama joukko A B = { x x A tai x B } Unioni Venn-diagrammina funktiot 7

4.1.4 Joukkojen operaatiot (3) Joukon A komplementti koostuu kaikista niistä perusjoukon alkioista, jotka eivät kuulu joukkoon A A c = { x x A } Komplementti Venn-diagrammina A A c funktiot 8

4.1.4 Joukkojen operaatiot (4) Joukkojen A ja B erotus syntyy, kun joukosta A poistetaan joukon B alkiot A \ B = { x x A ja x B } Erotus Venn-diagrammina funktiot 9

4.1.4 Joukkojen operaatiot (5) x P(x) x P(x) Joukkojen laskulait (vrt. logiikan lait) funktiot 10

4.1.4 Joukkojen operaatiot. Tehtäviä Tehtävä 1. Olkoon perusjoukko E = {1,2,3,,10} ja A={2,4,6,8,10} sekä B={1,5,6,7,8}. Määrää joukot a) A B b) A B c) A c d) A \ B Tehtävä 2. Olkoot A ja B mitä tahansa joukkoja. Osoita oikeaksi de Morganin laki (A B) c = A c B c Tehtävä 3. Poista komplementit joukon (A c B c ) c esityksestä joukkojen laskulakien avulla funktiot 11

4.1.5 Joukon koko Joukon A koko eli kardinaalisuus on sen alkioiden lukumäärä, merkitään A Jos joukko A on ääretön, on A = Esimerkkejä Olkoon A = {2,4,1,5,9}. Silloin A = 5 IN = IN + = Z = Joukon A kaikkien osajoukkojen joukko on A:n potenssijoukko ja sitä merkitään P (A) Aina pätee P (A) = 2 A funktiot 12

4.1.6 Karteesinen tulo Joukkojen A ja B karteesinen tulo A B koostuu kaikista järjestetyistä pareista, joissa ensimmäinen alkio kuuluu joukkoon A ja toinen joukkoon B A B = { (a,b) a A ja b B } Luonnollisesti A B = A B Voidaan yleistää useammalle joukolle A 1, A 2,, A n A 1 A 2 A n = {(a 1,a 2,,a n ) a k A k, kun k=1,2,n} Jos A 1 =A 2 = =A n = A, merkitään A A A = A n Tehtävä: Olkoot A={a,b,c} ja B={1,2}. Määritä joukot P(A) ja A B. funktiot 13

4.1.7. Joukkojen esittäminen tietokoneessa Voidaan tehdä monella tavalla x P(x) x P(x) Yleensä ei kuulu ohjelmointikielen perustyyppeihin Yksi tapa on käyttää bittivektoria: Valitaan alkiot äärellisestä joukosta E = {a 1,a 2,..., a n }. Joukkoa A esittää bittijono b 1 b 2 b n missä b i =0 jos a i A ja b i =1 jos a i A Esimerkki. E={a,b,c,d,e,f,g,h,i,j,k}. A={c,e,i,j}. Tällöin A esitetään jonona 00101000110 funktiot 14