Suomen kuntatekniikan yhdistys on myöntänyt Kuntatekniikan saavutus 2015 palkinnon kahdelle kaupunkien kehittämisen uusia toimintatapoja ja suunnittelukäytäntöjä luoneelle hankkeelle. Palkinnot luovutettiin Turussa Kuntatekniikan päivillä 21.5.2015. Kuntatekniikan saavutuksina palkittiin Oulun Hiukkavaaran integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli ja WSP:n Helsingin kaupungille tekemä Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi -selvitystyö. Saavutuksen valinnut lehdistöraati halusi tänä vuonna painottaa suunnittelukäytäntöjen kehittämistä tukevia hankkeita. Niiden avulla kaupunkien kehittämisen toimintatavat saadaan paremmin vastaamaan tulevien vuosikymmenten tarpeita. Oulun kaupunki kehitti hankkeen avulla energia-asemakaavaa ja kaupunkikehittämisen elinkaarimallia, korttelimalleja, uusia energia-, rakentamis- ja palveluratkaisuja, osallisuutta, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, tontinluovutuksen malleja, talvikaupunkistrategiaa ja Hiukkavaaran Living Labin sisältöjä, käytäntöjä ja sopimuksia. HIUKKAVAARAN INTEGROIVAN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ELINKAARIMALLI - UUSIA AVAUKSIA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN YHTEISTYÖHÖN Asemakaavoitus on uusilla suunnittelualueilla perinteisesti noudattanut totuttuja malleja, joissa kaupunkitaho laatii asemakaavan, jonka jälkeen käynnistyy tontinluovutus ja rakentaminen. Hiukkavaaran keskuksessa on pilotoitu toimintamallia, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa asemakaavoituksen alusta asti, ja yhteistyön toivotaan jatkuvan elinkaaren loppuun saakka. Tavoitteena on ollut luoda joustavaa kaupunkisuunnittelua, -kehittämistä ja asemakaavaa, jossa käyttäjän rooli asemakaavan suunnittelussa nousee merkittävään asemaan sekä saavutetaan kestävämpiä ja taloudellisempia ratkaisuja. Tavoitteena on myös ollut osallistamisen myötä kaavoitusprosessin nopeuttaminen muun muassa valitusten vähentymisellä. Asemakaavaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä muun muassa rakennuttajien, tutkimustahojen, kuntalaisten, kaupunkiorganisaation eri tahojen sekä liikenteen, katujen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty muun muassa Helsingin, Espoon, Jyväskylän ja Tuusulan kanssa. Hiukkavaaran keskuksen asemakaava Hiukkavaaraan syntyy uusi kaupunginosa noin 20 000 asukkaalle, noin 10 000 asunnolle ja 1 800 työpaikalle. Kaupunginosa muodostuu useista asuinalueista ja tiiviistä kaupunkimaisesta asuin- ja palvelukeskittymästä, Hiukkavaaran keskuksesta. Hiukkavaaran alue on Oulun tulevaisuuden tärkein laajentumissuunta ja investointien kohde. Alueesta rakennetaan pohjoisen kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen kansainvälistä edelläkävijää, joka on yksityisille ja julkisille toimijoille kiinnostava näyteikkuna Oulusta maailmalle. Tavoitteena on persoonallinen, omaleimainen, sekä moderni ja kestävän kehityksen mukainen uusi aluekeskus sekä asunto- ja työpaikka-alue, jolla on vahva identiteetti. Hiukkavaaran kaavarungon suunnittelu tehtiin vuosina 2006-2008. Kaavarunkoalueen laajuus on 1500 ha. Kaavarungon valmistumisen jälkeen suunnittelu on edennyt vaiheittain, kehittyen ja syventyen kohti kestävämpiä arvoja, asemakaavoja sekä rakentamista. Nyt asemakaavoituksen työn alla on ollut noin 115 ha laajuinen Hiukkavaaran keskus, joka on neljäs Hiukkavaaran kaupunginosan
kaavoitettavista alueista. Se tulee olemaan noin 40 000 lähialueen asukasta palveleva Oulun uusi aluekeskus. Keskukseen sijoittuu monipuolista asumista noin 4 000 asukkaalle, laajat kunnalliset ja yksityiset palvelut sekä työpaikkoja. Hiukkavaaran keskuksen asemakaavaehdotus on nähtävillä 22.5.-22.6.2015 Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli - INURDECO Käyttäjälähtöisemmän ja kestävämmän asemakaavoituksen selvittämiseksi Oulun kaupunki perusti kehittämishankkeen Hiukkavaaran keskuksen asemakaavan rinnalle. Hiukkavaaran keskus Kestävä pohjoinen talvikaupunki - Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli - INURDECO on yhteishanke, jossa Oulun kaupunki, Hartela-Forum Oy, Skanska Talonrakennus Oy, Sonell Oy ja Oulun yliopisto kehittivät monistettavissa olevia vuorovaikutteisia kestävän ja energisoivan kaupungin suunnittelukäytäntöjä ja -työkaluja. Kokoavana viitekehyksenä on ollut haasteellisiin pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltava ja rakennettava esimerkkikaupunginosa, joka toimii kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen testiympäristönä, käyttäjälähtöisenä Living Labina, jossa yritykset voivat testata tuotteitaan. Hankkeen nimi on lyhennys sanoista Integrative Urban Development Concept. Integroivalla kaupunkikehitystyöllä tarkoitetaan toimintatapaa, joka mahdollistaa keskinäisen oppimisen ja uusien ratkaisujen löytämisen. Yritysten tavoitteena on ollut oman liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen. Hanketta on rahoittanut Tekes sekä Oulun yliopistoa lisäksi Euroopan unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja Oulun Energia. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut 2 050 322, josta tuettu osuus oli 1 242 600. Oulun kaupungin osuus hankkeessa on ollut 320 000, josta tuettu osuus on ollut 139 000. Kehittämishankkeen rahoituspäätös saatiin 13.11.2012, ja hanke päättyi Oulun kaupungin osalta 28.2.2015. Oulun kaupunki kehitti hankkeessa konkreettisen asemakaavahankkeen avulla integroivan kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja kumppanuuskaavoituksen käytäntöjään, laatii niihin liittyvän Suomen ensimmäisen talvikaupunkistrategian ja koosteen talvikaupungin suunnitteluohjeista, asemakaavoituksen vuorovaikutussuunnitelman, aurinkoenergiaselvityksen sekä määritteli energisoivan asemakaavan kriteerejä ja käyttäjälähtöisiä toimintamalleja. Hankkeessa kehitettiin joustavan kaavan käytäntöjä, virtuaalista vuorovaikutteista suunnittelua, energiamalleja, maapolitiikan toimintamalleja, tontinluovutusmenettelyjä ja Living Lab -käytäntöjä. Skanska Talonrakennus Oy on tutkinut Hiukkavaaran keskuksessa energiantehokkuuslaskentamalleja ja uuden sukupolven kerrostaloasuinkortteleita. Hartela- Forum Oy on tutkinut hukkaenergiaa hyödyntävän hybridikorttelin kehittämistä sekä laajaa kehittäjäroolia alueen toteutuksessa. Sonell Oy on kehittänyt asiakasvuorovaikutusta virtuaalityökaluja hyödyntäen sekä uuden sukupolven pientalokortteleita. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta on tutkinut yhteistyössä tehtävää kaupunkikehittämistä ja erilaisia energiatehokkaita korttelimalleja. Ympäristö-ja kemiantekniikan tutkimusryhmä on kehittänyt energialaskentamalleja, energian tuotantotapojen kestävyystarkaste-
lua, tuulimallinnusta ja kestävän kehityksen arviointityökaluja. Taloustieteiden tiedekunta on tutkinut liiketoimintaekosysteemin kehittämistä Living Lab -ympäristössä. Hankkeen rinnalla on sen tavoitteista ja tuloksista syntynyt useita eri selvityksiä, suunnitelmia ja opinnäytetöitä kuten talven tutkimusta, Oulun kaupunkikulttuurin toimenpideohjelmaan liittyvä elämysten kaava, talvikaupungin julkisten tilojen lumimitoitusohjeita sekä rakenteellisen pysäköinnin kustannusselvitys. Integroivan työskentelyprosessin koordinaattorina toimi Oulun kaupungin asemakaavoitus. Työtapoina olivat teemakohtaiset ohjausneuvottelut hankeosapuolten välillä, säännölliset suunnittelun ja selvitysten edistymistä kartoittavat työkokoukset ja säännölliset kaksipäiväiset työpajat. Lisäksi järjestettiin teemakohtaisia ja tarvelähtöisiä työpajoja, ideapäiviä, virtuaalisia kaupunkimallin esittelyjä ja kuntalaiskyselyjä. Eri tapahtumiin on osallistunut satoja henkilöitä. Runsasta kehittämishanketoimintaa koordinoimaan perustettiin vuoden 2012 lokakuussa Hiukkavaaran hankesalkku ja sitä koordinoiva työryhmä, sekä Hiukkavaaran viestinnän ja markkinoinnin työryhmä,. Asemakaavaprosessi itsessään on ollut merkittävä Living Lab. Toiminta on käynnistynyt rakentamisen osalta vuonna 2013 Hiukkavaaran Kivikkokankaan RESCA -uusiutuvan energian pilottihankkeella, jonka jatkoksi on perustettu Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia -hanke. Lukuisia kehittämishankkeita on käynnissä. Oulun kaupungilla hankkeesta vastasi tiimi, johon kuuluivat kaavoitusarkkitehti/projektipäällikkö Leena Kallionniemi, koordinaattori Ari Saine, kaavoitusarkkitehti Eini Vasu ja kaavoitusarkkitehti Jere Klami. Lisäksi hankkeessa työskentelivät arkkitehti Riitta Kosonen ja arkkitehtiylioppilas Eevamaria Juuti. Hankkeen vastuullinen johtaja oli asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen. Liitteenä Hiukkavaaran keskuksen energisoivan asemakaavan lähtökohdat ja malli asemakaavaehdotuksesta. Lisätietoja: - INURDECO raportti sekä laaditut selvitykset kokonaisuudessaan http://www.ouka.fi/oulu/hiukkavaara/raportit Leena Kallioniemi Kaavoitusarkkitehti, projektipäällikkö p. 044-703 2425 leena.k.kallioniemi@ouka.fi
Hiukkavaaran keskuksen integroivan kaupunkikehittäminen ja energisoiva asemakaava. Oulun kaupungin asemakaavoitus 2015.
Hiukkavaaran keskuksen havainnekuva 15.4.2015. Havainnekuvan mallinnus Arkkitehdit M3 Oy