Paula Kilpeläinen, Anu Räisänen, Marika Koramo ja Pirjo Väyrynen OPPIMISTULOKSET RAKENNUS- JA METSÄALAN PERUSTUTKINNOT Väliraportti lukuvuosilta 2008 2009 ja 2009 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2011:5
Koulutuksen seurantaraportit 2011:5 Paula Kilpeläinen, Anu Räisänen, Marika Koramo ja Pirjo Väyrynen OPPIMISTULOKSET RAKENNUS- JA METSÄALAN PERUSTUTKINNOT Väliraportti lukuvuosilta 2008 2009 ja 2009 2010
Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportit 2011:5 ISBN 978-952-13-4787-0 (pdf) ISSN-L 1798-8934 ISSN 1798-8942 (verkkojulkaisu) www.oph.fi/julkaisut
SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 1 KANSALLINEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA... 5 1.1 Oppimistulosten arvioinnin tavoitteet ja keskeiset periaatteet... 5 1.2 Arvioitava osaaminen... 6 1.3 Kansallisen seurantatiedon tuottaminen, analysointi ja raportointi... 6 1.4 Oppimistulosten arviointi metsäalan ja rakennusalan perustutkinnoissa... 7 2 METSÄALAN PERUSTUTKINNON OPPIMIS-TULOKSET LUKUVUOSINA 2008 2009 JA 2009 2010... 9 2.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010... 9 2.2 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat metsäalan perustutkinnossa... 10 2.2.1 Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja ajoittuminen työssäoppimisen aikana... 11 2.2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi... 12 2.3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat metsäalan perustutkinnossa lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010... 13 2.3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat lukuvuoden mukaan... 20 2.3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sukupuolen mukaan... 21 2.3.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa... 22 2.4 Yhteenveto metsäalan perustutkinnon näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoista sekä arvosanoista... 23 3 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON OPPIMISTULOKSET LUKUVUOSINA 2008 2009 JA 2009 2010... 25 3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010... 25 3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat rakennusalan perustutkinnossa... 27 3.2.1 Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja ajoittuminen työssäoppimisen aikana... 27 3.2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi... 29 3.3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat rakennusalan perustutkinnossa lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010... 30 3.3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat lukuvuoden mukaan... 37 3.3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sukupuolen mukaan... 38 3.3.3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat opetuskielen mukaan... 39 3.3.4 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa... 40 2
3.4 Yhteenveto rakennusalan perustutkinnon näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoista sekä arvosanoista... 41 4 ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA... 42 4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä rakennusalan perustutkinnossa lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010... 43 4.2 Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat rakennusalan perustutkinnossa... 44 4.2.1 Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arviointi... 46 4.3 Erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanat rakennusalan perustutkinnossa... 47 4.4 Erityisopetuksen syyt ja tukitoimet näyttöjen toteuttamisessa... 49 4.5 Yhteenveto erityisopiskelijoiden rakennusalan perustutkinnon näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoista sekä arvosanoista... 51 LÄHTEET... 53 3
JOHDANTO Kansallinen oppimistulosten arviointi tuottaa valtakunnallista arviointitietoa koulutuksen laadusta ja tuloksista. Arviointi tuottaa tietoa ammatillisen perustutkinnon perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta, osaamisen tasosta sekä siitä, miten osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin. Vuodesta 2007 ammatillisen koulutuksen kansallinen oppimistulosten arviointi on perustunut ammattiosaamisen näyttöihin 1. Tietoa tuotetaan näyttöjen arvosanoista ja näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoista. Arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä arviointitiedon tallentaminen ovat yhtenevät kaikissa tutkinnoissa. Kansallisen arviointitiedon tuottaminen aloitettiin sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan, logistiikan sekä kone- ja metallialan perustutkinnoista. Näiden tutkintojen tulokset raportoitiin syksyllä 2010. Vuonna 2008 käynnistyi oppimistulosten arviointi metsäalan ja rakennusalan perustutkinnoissa. Parhaillaan on meneillään kahdeksan ammatillisen perustutkinnon arvioinnit. Tässä raportissa esitellään metsä- ja rakennusalan oppimistulokset sekä näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat kahden ensimmäisen lukuvuoden ajalta. Näyttöjen arvosanat esitellään arvosanajakaumina ja keskiarvoina tutkinnoittain ja arvioinnin kohteittain. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan lukuvuoden, sukupuolen ja opetuskielen mukaan. Arviointitiedon tuottaminen jatkuu edelleen ja koko tutkintoa koskevat tulokset raportoidaan syksyllä 2011. Opetushallitus on parhaillaan kehittämässä sähköistä ammatillisen koulutuksen oppimistulosten seuranta- ja palautejärjestelmää, jonka tavoitteena on tuottaa koulutuksen järjestäjille ajantasaista tietoa niiden oppimistuloksista suhteessa kansalliseen tulokseen. Tällöin koulutuksen järjestäjät voivat itse tunnistaa omia kehittämiskohteitaan ja hyödyntää palautetietoa oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tavoitteena on, että kaikki 52 tutkintoa ovat mukana kansallisessa arvioinnissa vuonna 2012, jolloin sähköinen palaute- ja seurantajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön. 1 Ammattiosaamisen näytöstä käytetään tässä raportissa myös näyttö -termiä 4
1 KANSALLINEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelija-arviointia ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Oppimistulosten arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöihin. Oppimistulostieto tuotetaan suoraan koulutuksen järjestäjän organisoimista ammattiosaamisen näytöistä. Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa vuonna 2006. Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen laatua, edistää työelämäyhteyksiä, tehostaa koulutuksesta työelämään siirtymistä ja yhtenäistää opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammatillisen perustutkinnon perusteet ohjaavat näyttöjen toteuttamista ja arviointia. Ammattiosaamisen näytöt ja siihen integroitu kansallinen oppimistulosten seurantaarviointi muodostavat näyttöjärjestelmän, jonka tuottamaa tietoa on tarkoitus hyödyntää koulutuksen kehittämisessä sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjän tasolla. (L 601/2005; A 603/ 2005; Opetushallituksen määräys M 32/011/2005.) Ammattiosaamisen näytöt tulee suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä. Koulutuksen järjestäjien tulee liittää näytöt myös osaksi omia opetussuunnitelmiaan. Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulee asettaa monijäseninen toimielin, joka ohjaa ja valvoo näyttöjen toteuttamista. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat ja päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. (L 601/ 25 a ; Opetushallituksen määräys 32/011/2005/6; Ammattiosaamisen näytöt käyttöön, 2006.) 1.1 Oppimistulosten arvioinnin tavoitteet ja keskeiset periaatteet Kansallinen oppimistulosten arviointi tuottaa valtakunnallista arviointitietoa koulutuksen laadusta ja tuloksista. Tietoa tuotetaan ammatillisen perustutkinnon perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta, osaamisen tasosta sekä siitä, miten osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin. Arvioinnin tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja oppimistulosten jatkuva kehittäminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon varmistaminen. Keskeisimmät oppimistulosten arviointia ohjaavat periaatteet ovat tavoitelähtöisyys ja kriteeriperusteisuus. Arvioinnin kohteet (osaaminen) ja kriteerit määritetään ennalta, ja ne ovat kaikkien osapuolten tiedossa. Oppimistulosten tiedonkeruu toteutetaan yhdenmukaisesti kaikissa tutkinnoissa. 5
1.2 Arvioitava osaaminen Arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kaikissa tutkinnoissa samat ja ne perustuvat ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen an. Arvioinnin kohteiden sisällöt määrittyvät tutkinnon perusteiden yleisistä tavoitteista ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista. Tutkinnon perusteissa on määritelty arviointikriteerit tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille tutkinnon osittain. Tutkinnon perusteissa on lisäksi määritelty, mitä tutkinnon osan osaamista on vähintään arvioitava ammattiosaamisen näytöllä. 1.3 Kansallisen seurantatiedon tuottaminen, analysointi ja raportointi Kansallinen seurantatieto ammattiosaamisen näytöistä kootaan yhtenäisesti kaikissa tutkinnoissa. Kansalliseen seurantaan koulutuksen järjestäjiltä pyydettävät tiedot perustuvat arvioinnista annettuun määräykseen (M 32/011/2005), näyttötodistuksessa vaadittaviin tietoihin sekä näyttötoiminnan yleisiin laatuvaatimuksiin. Koulutuksen järjestäjät toimittavat kansalliseen seurantaan seuraavat opiskelijaa ja ammattiosaamisen näyttöä koskevat tiedot: 1. Oppilaitoksen numero (Tilastokeskuksen numerointi) 2. Opiskelija suku- ja kaikki etunimet 3. Opiskelijan henkilökohtainen tunniste (opiskelijahallintojärjestelmässä käytetty ID) 4. Opintojen aloituspäivä tässä oppilaitoksessa (pv.kk.vvvv) 5. Opintojen aloituspäivä tässä tutkinnossa (pv.kk.vvvv) 6. Opiskelijan sukupuoli 7. Perustutkinto 8. Tutkinnon osa 9. Tutkinnon osan näytön arvosanat arviointikohteittain (arvosana-asteikko 1 3) 10. Tutkinnon osan näytön arvosana (arvosana-asteikko 1 3) 11. Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättämisen ajankohta (pv.kk.vvvv) 12. Suoritettiinko näyttö työssäoppimisen yhteydessä 13. Ammattiosaamisen näyttöpaikka (työpaikka/oppilaitos) 14. Näyttöpaikka/paikat (Organisaation/yrityksen/oppilaitoksen nimi/nimet) 15. Lyhyt kuvaus/kuvaukset ammattiosaamisen näytöstä 16. Tiedot arviointikeskusteluun osallistuneista 17. Tiedot tutkinnon osan näytön arvosanasta päättäneistä osapuolista 18. Lomakkeen täyttäjän suku- ja etunimi 19. Tietojen täyttämisen päivämäärä (pv.kk.vvvv) Tiedot oppimistuloksista kootaan Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Koulutuksen järjestäjä vastaa eri osapuolten seuranta-arviointiin liittyvästä tiedottamisesta ja perehdyttämisestä, tiedon kokoamisesta, tallentamisesta ja sen toimittamisesta Opetushallitukseen. Opetushallitus puolestaan perehdyttää koulutuksen järjestäjät seuranta-arvioinnin periaatteisiin, laatii tiedonkeruun ohjeet ja lomakkeet sekä 6
vastaa tulosten analysoinnista ja raportoinnista. Koulutuksen järjestäjät toimittavat seuranta-arvioinnin tiedot Excel-lomakkeella noin kerran lukuvuodessa. Kaikkien arvioinnin kohteena olevaa tutkintoa tarjoavien järjestäjien tulee osallistua arviointiin. Tiedonkeruu ei koske näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja. Kansallinen seurantatieto kootaan kaikista opiskelijoiden suorittamista näytöistä koko koulutuksen ajalta. Tiedon tuottaminen yksittäisestä tutkinnosta kestää tällöin noin kolme vuotta. Oppimistulokset analysoidaan ja niistä laaditaan kansallinen väliraportti vuosittain. Koko tutkintoa koskevat tulokset raportoidaan arvioinnin päätyttyä. Kansallisissa raporteissa ei julkisteta järjestäjäkohtaisia tuloksia. Kansallisessa raportissa näyttöjen arvosanat esitetään keskiarvioina ja arvosanajakaumina tutkinnoittain, tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan näyttöpaikan, arvioijan, sukupuolen ja opetuskielen mukaan. Raportissa tarkastellaan myös järjestäjien välisiä eroja. Raportti sisältää tiedot myös näyttöjen suorituspaikoista ja arviointiin osallistuneista osapuolista. Opetushallitus toimittaa koulutuksen järjestäjille säännöllisin väliajoin palautetta niiden omista tuloksista suhteessa kansalliseen tulokseen. Palautteen tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjiä oman toiminnan kehittämisessä ja itsearvioinnissa. 1.4 Oppimistulosten arviointi metsäalan ja rakennusalan perustutkinnoissa Metsäalan ja rakennusalan perustutkintojen arviointi käynnistyi Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä (18/502/2008) syksyllä 2008. Arvioinnissa ovat mukana kaikki ko. tutkintoja ammatillisena peruskoulutuksena tarjoavat koulutuksen järjestäjät ja kaikki opiskelijat, jotka aloittivat ko. perustutkinnon opinnot elokuussa 2008. Oppimistulostiedon kokoaminen aloitettiin ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaisesti kaikille pakollisten ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näytöistä. Tietojen kokoamista jatketaan opiskelijoiden opintojen ajan ja tietoa kerätään kaikista tutkinnon osien näytöistä. Tässä väliraportissa esitellään metsä- ja rakennusalan perustutkintojen ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sekä näyttöjen suorituspaikat ja arviointikäytännöt kahden ensimmäisen lukuvuoden ajalta. Metsäalan perustutkinnon tulokset esitellään luvussa 2 ja rakennusalan tulokset luvussa 3. Oppimistulokset esitellään arvosanajakaumina ja keskiarvoina tutkinnoittain, tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan lukuvuoden, sukupuolen ja kielen mukaan. Erityisopiskelijoiden oppimistulokset rakennusalalla raportoidaan luvussa 4. Erityisopiskelijoiden oppimistuloksia ei vähäisen määrän vuoksi raportoida lainkaan metsäalan perustutkinnossa. Samoin metsäalan arvosanoja ei ole mahdollista tarkastella opetuskielen mukaan, sillä aineisto koostui vain suomenkielisten opiskelijoiden suorittamista näytöistä. Koulutuksen järjestäjät toimittivat Opetushallitukseen ensimmäisen lukuvuoden oppimistulostiedot 15.6.2009 mennessä ja toisen lukuvuoden tiedot 15.6.2010 mennessä. Tiedot toimittaneet koulutuksen järjestäjät ovat saaneet palautteet niiden omista tulok- 7
sista suhteessa kansallisiin tuloksiin syksyllä 2009 ja 2010. Oppimistulosten arviointi ko. tutkinnoissa jatkuu kevääseen 2011 saakka. 8
2 METSÄALAN PERUSTUTKINNON OPPIMIS- TULOKSET LUKUVUOSINA 2008 2009 JA 2009 2010 Metsäalan perustutkinnon aineisto on koottu syksyllä 2008 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen (2008 2009) ja toisen (2009 2010) lukuvuoden aikana suorittamista ammattiosaamisen näytöistä. Metsäalan perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena tarjoavia koulutuksen järjestäjiä oli arvioinnin käynnistyessä syksyllä 2008 yhteensä 23, joista 14 toimitti oppimistulostietoja kahden lukuvuoden ajalta. Tilastojen 2 mukaan vuonna 2008 metsäalan perustutkinnon opinnot aloitti 600 opiskelijaa. Näissä välituloksissa on mukana 260 opiskelijan tiedot. 2.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Metsäalan perustutkinto muodostuu 33 ammatillisesta tutkinnon osasta. Ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin kahden lukuvuoden aikana 16 tutkinnon osassa. Taulukko 1 kuvaa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritettuja näyttöjä. Oppimistulostietoja kahden lukuvuoden ajalta kertyi 527 ammattiosaamisen näytöstä. Eniten näyttöjä suoritettiin metsien hoito ja puunkorjuu (f = 228) sekä metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito (f = 74) -tutkinnon osissa ja vähiten metsänhoitotyöt sekä puutavaran autokuljetus (f = 2) -tutkinnon osissa. Metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osa on kaikille metsäalan perustutkinnon opiskelijoille pakollinen, joka useimmiten suoritettaan opintojen alussa. Ensimmäisenä lukuvuonna näyttöjä toteutettiin ainoastaan metsien hoito ja puunkorjuu - tutkinnon osassa (f = 103). Toisena lukuvuonna näyttötietoa saatiin kaikkiaan 16 tutkinnon osasta. Toisen lukuvuoden näytöistä noin kolmannes oli metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan näyttöjä ja vajaa viidennes metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito -tutkinnon osan näyttöjä. Toisena lukuvuonna näyttöjä toteutettiin huomattavasti enemmän kuin ensimmäisenä lukuvuonna; noin 80 % näytöistä suoritettiin toisena lukuvuonna ja vajaa viidennes (19,5 %) ensimmäisenä lukuvuonna. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat suorittivat keskimäärin yhden näytön ja toisena lukuvuonna kaksi näyttöä. Taulukosta 1 havaitaan, että koulutuksen järjestäjät toteuttavat metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan näyttöjä sekä ensimmäisen että toisen lukuvuoden aikana. 2 Tilastotietojen raportointipalvelu WERA 9
Taulukko 1 Näyttöjen lukumäärä (f) tutkinnon osittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Lukuvuosi Tutkinnon osa f % 2008 2009 Metsien hoito ja puunkorjuu, 20 ov 103 100 Yhteensä 103 100 2009 2010 Metsien hoito ja puunkorjuu, 20 ov 125 29,5 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 20, ov 74 17,5 Metsätraktoreiden käyttö, 10 ov 50 11,8 Metsänparannuskoneen käyttö, 5 ov 36 8,5 Energiapuun korjuukoneen käyttö, 5 ov 31 7,3 Energiapuun korjuu, 30 ov 29 6,8 Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut, 40 ov 21 5,0 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 18 4,2 Puun jatkojalostus, 10 ov 9 2,1 Metsäenergian hankinta, 10 ov 7 1,7 Yrityksen johtaminen, 5 ov 6 1,4 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 10 ov 5 1,2 Metsäkoneen käyttö, 5 ov 5 1,2 Metsäkoneiden huolto, 25 ov 4 0,9 Metsänhoitotyöt, 10 ov 2 0,5 Puutavaran autokuljetus, 40 ov 2 0,5 Yhteensä 424 100 2.2 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat metsäalan perustutkinnossa Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näytöt voidaan suorittaa ja arvioida työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa 3. Arvioinnissa kootaan tietoa ammattiosaamisen näytön suorituspaikasta, arviointikeskusteluun osallistuneista ja tutkinnon osan näytön arvosanasta päättäneistä henkilöistä. Näin saadaan tietoa ammattiosaamisen näytöille asetetun työelämälähtöisyyden toteutumisesta eli siitä, kuinka paljon näyttöjä suoritetaan työpaikoilla ja missä määrin työelämä osallistuu näytön arviointiin. 3 Opetushallituksen määräys M 32/011/2005 10
2.2.1 Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja ajoittuminen työssäoppimisen aikana Ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen oppilaitoksessa on hyvin yleistä kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana (kuvio 1). Kaikki ensimmäisen lukuvuoden näytöt järjestettiin oppilaitoksessa ja toisenkin lukuvuoden näytöistä 94 % oli oppilaitosnäyttöjä. Kuvio 1. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka metsäalan perustutkinnossa ensimmäisenä (2008 2009) ja toisena lukuvuonna (2009 2010) Taulukkoon 2 on koottu näyttöjen suorituspaikat tutkinnon osittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010. Suurin osa tutkinnon osien näytöistä on suoritettu oppilaitoksessa. Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut -tutkinnon osan näyttöjä on suoritettu melko tasaisesti sekä oppilaitoksessa että työpaikalla. Yli puolet (57,1 %) metsäenergian hankinta -tutkinnon osan näytöistä on toteutettu työpaikalla. 11
Taulukko 2 Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka tutkinnon osittain Työpaikka Oppilaitos Tutkinnon osa f % f % Metsien hoito ja puunkorjuu, 20 ov 3 1,3 225 98,7 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, 20 ov 1 1,4 73 98,6 Metsätraktoreiden käyttö, 10 ov 2 4,0 48 96,0 Metsänparannuskoneen käyttö, 5 ov 36 100,0 Energiapuun korjuukoneen käyttö, 5 ov 31 100,0 Energiapuun korjuu, 30 ov 29 100,0 Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut, 40 ov 9 42,9 12 57,1 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 10 ov 5 100,0 Puun jatkojalostus, 10 ov 9 100,0 Metsäenergian hankinta, 10 ov 4 57,1 3 42,9 Metsänhoitotyöt, 10 ov 2 100,0 Yrityksen johtaminen, 5 ov 6 100,0 Puutavaran autokuljetus, 40 ov 2 100,0 Metsäkoneiden huolto, 25 ov 4 100,0 Metsäkoneen käyttö, 5 ov 5 100,0 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 2 11,1 16 88,9 Ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen työssäoppimisen yhteydessä on hyvin vähäistä kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ensimmäisen lukuvuoden aikana ei suoritettu yhtään näyttöä työssäoppimisen yhteydessä. Toisen lukuvuoden näytöistä noin 6 % suoritettiin työssäoppimisen yhteydessä. 2.2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien pitää olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita. Asetuksen (A 603/2005, 11 ) mukaan ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näytön arvioinnissa. Metsäalan ensimmäisen ja toisen lukuvuoden näytöt ovat suurimmaksi osaksi opiskelijan ja opettajan yhdessä arvioimia (Taulukko 3). Ensimmäisen lukuvuoden näytöistä yli 90 % oli opettajan ja opiskelijan yhdessä arvioimia. Noin joka kymmenennessä näytössä oli opettajan ja opiskelijan lisäksi mukana myös työelämän edustaja. Toisena lukuvuonna yli 80 % näytöistä oli opettajan ja opiskelijan yhdessä arvioimia. Noin 16 % näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa. 12
Taulukko 3 Arviointikeskusteluun osallistuneet Lukuvuosi Arviointiin osallistuneet f % 2008 2009 Opiskelija ja opettaja 93 90,3 Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 10 9,7 2009 2010 Yhteensä 103 100,0 Opiskelija ja opettaja 352 83,0 Opiskelija ja työelämän edustaja 3 0,7 Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 69 16,3 Yhteensä 424 100,0 Suurin osa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden näyttöjen arvosanoista oli opettajan yksinään päättämiä. Ensimmäisenä lukuvuonna opettaja päätti yksin yli 90 % näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä noin joka kymmenennen näytön arvosanan. Toisena lukuvuonna yli 90 % näyttöjen arvosanoista oli opettajan yksinään päättämiä. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90,3 92,2 0,0 1,9 1.lukuvuosi ( f = 103) % 2.lukuvuosi ( f = 424) % Opettaja 90,3 92,2 Työelämän edustaja 0,0 1,9 Opettaja ja työelämän edustaja 9,7 5,9 9,7 5,9 Kuvio 2. Arvosanasta päättäminen 2.3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat metsäalan perustutkinnossa lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Ammattiosaamisen näytöt tulee arvioida voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta. Ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikko muutettiin opetusministeriön asetuksella 488/2008 10.7.2008 viisiportaisesta kolmiportaiseksi kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat tulee tallentaa tutkinnoittain, tutkinnon osittain ja arviointikohteittain 4. 4 M 32/011/2005 13
Kuvio 3 osoittaa metsäalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen prosentuaaliset jakaumat arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanojen jakauman. Kuvion tiedoissa ovat mukana kaikki ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetut tutkinnon osat. Suurin osa opiskelijoista (46 55 %) sai lähes kaikissa arvioinnin kohteissa arvosanan hyvä. Kiitettävän arvosanan sai arviointikohteesta riippuen noin 29 48 % opiskelijoista. Tyydyttävien arvosanojen määrä vaihteli arviointikohteittain 6 %:sta 17 %:iin. Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta, jossa kiitettävien arvosanojen osuus oli lähes puolet. Aikaisempien arviointien tapaan 5 tyydyttäviä arvosanoja saatiin eniten työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Yli puolet (55 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi H2 ja reilu kolmannes (32,8 %) ylsi kiitettävään arvosanaan. Noin 12 % opiskelijoista sai lopulliseksi arvosanaksi tyydyttävän (T1). Kuvio 3. Metsäalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan jakauma Taulukossa 4 on esitetty ammattisaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, mediaani, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan osalta. 6 Taulukko kuvaa kaikkia mukana olleita tutkinnon osia. 5 Näyttötietoa ammattiosaamisesta II, Arviointikokeilu II 2004 2007 6 Keskihajonta= kuvaa havaintoarvojen (arvosanojen) poikkeamaa keskiarvosta, Moodi= yleisin arvosana, Mediaani= on suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista (arvosana) keskimmäinen 14
Yleisin arvosana (moodi) on hyvä (H2) lähes kaikissa arvioinnin kohteissa. Poikkeuksena on elinikäisen oppimisen avaintaitojen, jossa yleisin arvosana on kiitettävä. Mediaani on kaikissa arvioinnin kohteissa kaksi. Keskihajonnat ovat kaikissa kohteissa melko pienet, mikä kertoo siitä, että arvosanat ovat keskittyneet keskiarvon ympärille. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelevat arviointikohteesta riippuen 2,1 2,4. Keskiarvon perusteella parhaimmat arvosanat opiskelijat ovat saaneet elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta ja heikoimmat arvosanat työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Taulukko 4 Ammattisaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, mediaani, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain metsäalan perustutkinnossa Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaitojen Tutkinnon osan näytön arvosana f 519 519 519 519 527 Keskiarvo 2,2 2,2 2,1 2,4 2,2 Mediaani 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Moodi 2 2 2 3 2 Keskihajonta 0,655 0,667 0,665 0,600 0,639 Puuttuvia tietoja 8 8 8 8 0 f = näyttöjen lukumäärä, jossa ko. arvioinnin kohdetta on arvioitu Taulukkoon 5 on koottu kaikki metsäalan ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetut näytöt ja niiden arvosanojen keskiarvo, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan osalta. Yleisin arvosana (moodi) on hyvä (H2) lähes kaikissa tutkinnon osissa. Keskiarvot vaihtelevat tutkinnon osasta ja arvioinnin kohteesta riippuen 1,8 ja 3.0. Keskihajonnat ovat kaikissa tutkinnon osissa melko pienet. Heikoimmat arvosanat opiskelijat ovat saaneet työn perustana olevan tiedon ja työprosessin hallinnasta ja parhaimmat arvosanat elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Tutkinnon osittain tarkasteltuna parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat metsäkoneiden huolto - ja metsäkoneen käyttö -tutkinnon osissa ja heikoimmat metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen sekä energiapuun korjuukoneen käyttö -tutkinnon osissa. 15
Taulukko 5 Tutkinnon osa Metsien hoito ja puunkorjuu, 20 ov Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain tutkinnon eri osissa Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaitojen Tutkinnon osan näytön arvosana f 224 224 224 224 228 keskiarvo 2,13 2,18 2,07 2,35 2,13 moodi 2 2 2 3 2 Metsänhoitoja puunkorjuupalvelut, 40 ov keskihajonta,709,756,730,679,715 f 21 21 21 21 21 keskiarvo 2,14 2,38 2,52 2,67 2,43 moodi 2 2 3 3 2 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 10 ov Metsätraktoreiden käyttö, 10 ov keskihajonta,573,498,512,483,507 f 5 5 5 5 5 keskiarvo 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,447,447,447,447,447 f 50 50 50 50 50 keskiarvo 2,24 2,16 2,28 2,54 2,28 moodi 2 2 2 3 2 Puun jatkojalostus, 10 ov keskihajonta,591,618,573,503,573 f 9 9 9 9 9 keskiarvo 2,11 2,33 2,22 2,00 2,11 moodi 2 2 3 2 2 Metsäenergian hankinta, 10 ov keskihajonta,782,500,833,000,782 f 7 7 7 7 7 keskiarvo 2,57 2,43 2,43 2,71 2,43 moodi 3 2 3 3 2 Metsänhoitotyöt, 10 ov keskihajonta,535,535,787,488,535 f 2 2 2 2 2 keskiarvo 2,00 2,50 3,00 3,00 2,50 moodi 2 2 a 3 3 2 a Yrityksen johtaminen, 5 ov keskihajonta,000,707,000,000,707 f 6 6 6 6 6 keskiarvo 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 moodi 2 2 2 2 2 Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito, 20 ov keskihajonta,000,000,000,000,000 f 72 72 72 72 74 keskiarvo 2,25 2,26 2,06 2,53 2,24 moodi 2 2 2 3 2 keskihajonta,645,605,669,556,637 16
Tutkinnon osa Puutavaran autokuljetus, 40 ov Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaitojen Tutkinnon osan näytön arvosana f 2 2 2 2 2 keskiarvo 2,00 2,00 2,00 2,50 2,00 moodi 2 2 2 2 a 2 Metsäkoneiden huolto, 25 ov keskihajonta,000,000,000,707,000 f 4 4 4 4 4 keskiarvo 3,00 3,00 2,25 3,00 3,00 moodi 3 3 2 3 3 Metsänparannuskoneen käyttö, 5 ov keskihajonta,000,000,500,000,000 f 36 36 36 36 36 keskiarvo 2,28 2,42 2,19 2,81 2,44 moodi 2 2 a 2 3 3 Metsäkoneen käyttö, 5 ov keskihajonta,615,604,624,401,607 f 5 5 5 5 5 keskiarvo 2,60 2,80 2,80 3,00 2,80 moodi 3 3 3 3 3 Energiapuun korjuukoneen käyttö, 5 ov keskihajonta,548,447,447,000,447 f 31 31 31 31 31 keskiarvo 1,68 1,94 1,77 2,00 1,97 moodi 2 2 2 2 2 Energiapuun korjuu, 30 ov keskihajonta,475,359,497,000,180 f 29 29 29 29 29 keskiarvo 2,34 2,34 1,97 2,52 2,34 moodi 2 2 a 2 3 2 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat keskihajonta,553,670,421,574,553 f 16 16 16 16 18 keskiarvo 2,00 1,75 2,31 2,19 2,06 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,516,447,479,403,416 Suurin osa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetuista metsäalan näytöistä on suoritettu metsien hoito ja puunkorjuu (43,3 %), metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito (14 %) ja metsätraktoreiden käyttö (9,5 %) -tutkinnon osissa. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan näiden eniten näyttöjä suoritettujen tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja. 17
Kuviossa 4 tarkastellaan metsien hoito ja puunkorjuu, metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito ja metsätraktoreiden käyttö -tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakaumaa. Kaikissa tutkinnon osissa yleisin arvosana on hyvä (H2). Kiitettävän arvosanan sai reilu kolmannes opiskelijoista. Lähes viidennes opiskelijoista sai tyydyttävän arvosanan metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osasta. 100 Metsien hoito ja puunkorjuu (f = 228) Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito (f = 74) Metsätraktoreiden käyttö (f = 50) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tyydyttävä (T) % Hyvä (2) % Kiitettävä (K3) % 19,7 47,4 32,9 10,8 54,1 35,1 6,0 60,0 34,0 Kuvio 4. Tutkinnon osan näytön arvosanojen prosentuaalinen jakautuminen metsien hoito ja puunkorjuu, metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito ja metsätraktoreiden käyttö -tutkinnon osissa Metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osa (20 ov) Ensimmäisen ja toisen lukuvuoden näytöistä noin 43 % suoritettiin metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osassa. Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa on H2, lukuun ottamatta elinikäisen oppimisen avaintaitojen a, jossa vajaa puolet opiskelijoista (46,4 %) sai kiitettävän arvosanan (kuvio 5). Kiitettävän arvosanan sai arviointikohteesta vaihdellen noin 30 46 % opiskelijoista. Tyydyttävän arvosanan sai arviointikohteesta riippuen noin 11 23 % opiskelijoista. Tyydyttäviä arvosanoja (T1) opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta. 18
Kuvio 5. Metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito -tutkinnon osa (20 ov) Vajaa viidennes näytöistä toteutettiin metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito -tutkinnon osassa. Yleisin arvosana lähes kaikissa arvioinnin kohteissa on H2 (kuvio 6). Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa yleisin arvosana on kiitettävä, jonka sai yli puolet opiskelijoista. Tyydyttävän arvosanan sai noin 3 19 % opiskelijoista arviointikohteesta riippuen. Tyydyttäviä arvosanoja (T1) opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Kuvio 6. Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 19
Metsätraktoreiden käyttö -tutkinnon osa (10 ov) Metsätraktoreiden käyttö -tutkinnon osassa suoritettiin yhteensä 50 näyttöä. Yleisin arvosana lähes kaikissa arvioinnin kohteissa on H2 (kuvio 7). Seuraavaksi yleisin arvosana on kiitettävä, jonka sai arviointikohteesta vaihdellen noin 28 54 % opiskelijoista. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa. Tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta ei saatu yhtään tyydyttävää arvosanaa. Kuvio 7. Metsätraktoreiden käyttö -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 2.3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat lukuvuoden mukaan Kuviossa 8 vertaillaan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja arviointikohteittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010. Kuvion tiedoissa ovat mukana kaikki tutkinnon osat. Näyttöjen arvosanojen eroja on selvitetty tilastollisen testauksen 7 avulla. Arvosanojen keskiarvojen väliset tilastollisesti merkitsevät erot on merkitty kuvioon asteriskilla(*) 8. Tulokset osoittavat, että arvosanat ovat kaikissa arvioinnin kohteissa toisena lukuvuonna selvästi parempia kuin ensimmäisenä lukuvuonna. Suurimmat erot ovat elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa ja tutkinnon osan näytön arvosanassa. Pienin ero arvosanoissa on työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. 7 Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida, kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti merkitsevä ero viittaa siihen, että eron taustalla ovat vähintään 95 %:n todennäköisyydellä muut kuin satunnaiset tekijät. Tilastollisessa testauksessa on käytetty Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal Wallis -testiä. 8 * = jokseenkin merkitsevä, ** = merkitsevä, *** = erittäin merkitsevä 20
3 2 1 Työprosessin ** Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin * Työn perustana olevan tiedon ** Elinikäisen oppimisen avaintaidot*** Tutkinnon osan näytön arvosana*** 1.lukuvuosi (f = 103) 1,97 2,05 1,92 2,07 1,98 2.lukuvuosi (f = 424) 2,21 2,25 2,16 2,51 2,27 Kuvio 8. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna 2.3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sukupuolen mukaan Miehet suorittivat 508 ja naiset 19 ammattiosaamisen näyttöä metsäalan perustutkinnon ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna. Kuviossa 9 vertaillaan naisten ja miesten saamia arvosanojen keskiarvoja arviointikohteittain. Miehet ovat saanet naisia hieman parempia arvosanoja lähes kaikilla osaamisalueilla. Suurin ero miesten hyväksi on työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Naiset saivat miehiä parempia arvosanoja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa. Sukupuolten väliset erot arvosanoissa eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että suoritettujen näyttöjen määrä vaihtelee paljon sukupuolten välillä (ks.kuvio 9). 21
3 2 1 Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Mies (f = 508) 2,16 2,22 2,12 2,42 2,21 Nainen (f = 19) 2,11 2,00 2,00 2,53 2,11 Kuvio 9 Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan 2.3.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa Kuviossa 10 koulutuksen järjestäjät (n = 14) on ryhmitelty ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvojen mukaiseen järjestykseen. Kuviossa koulutuksen järjestäjän tulos on muodostunut kaikkien suoritettujen näyttöjen tutkinnon osien näytön arvosanojen keskiarvosta. Tulosten perusteella koulutuksen järjestäjät on luokiteltu kolmeen ryhmään: ryhmä 1 = järjestäjät, joiden arvosanojen keskiarvot jäävät alle 2,0, ryhmä 2 = järjestäjät, joiden arvosanojen keskiarvot ovat välillä 2,0 2,5 ja ryhmä 3 =järjestäjät, joiden arvosanojen keskiarvot ovat yli 2,5 (ks.kuvio 10). Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien järjestäjien ammattiosaamisen näytön arvosanojen keskiarvo on 1,7, toiseen ryhmään kuuluvien järjestäjien 2,2 ja kolmanteen ryhmään kuuluvien järjestäjien 2,8 9. Heikoin yksittäisen järjestäjän keskiarvo oli 1,4 ja paras 2,8. 9 Ryhmien väliset erot arvosanoissa ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä, Kruskal Wallis Test (p-arvo 0,000) 22
Arvosana ryhmä1 (f=4) ryhmä2 (f=8) ryhmä3 (f=2) 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 ka.1,7 ka.2,2 ka.2,8 0 2 4 6 8 10 12 14 16 = Koulutuksen järjestäjä Kuvio 10. Koulutuksen järjestäjät tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaan 2.4 Yhteenveto metsäalan perustutkinnon näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoista sekä arvosanoista Kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana suoritettiin yhteensä 527 ammattiosaamisen näyttöä. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat suorittivat keskimäärin yhden näytön ja toisena lukuvuonna kaksi näyttöä. Lähes kaikki näytöt suoritettiin oppilaitoksessa. Noin 5 % näytöistä toteutettiin työpaikalla. Näyttöjen suorittaminen työpaikalla ja työssäoppimisen yhteydessä lisääntyy selvästi opintojen edetessä. Opettaja ja opiskelija arvioivat yhdessä useimmiten kahden ensimmäisen lukuvuoden näytöt. Opettaja, opiskelija ja työelämän edustaja arvioivat yhdessä noin 15 % ammattiosaamisen näytöistä. Yleisin arvosana lähes kaikissa arvioinnin kohteissa on H2. Yleisin arvosana elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta oli kiitettävä. Yli puolet opiskelijoista (55 %) sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi H2 ja reilu kolmannes (32,8 %) sai kiitettävän arvosanan. Reilu kymmenes (12,1 %) opiskelija sai lopulliseksi arvosanaksi tyydyttävän (T1). 23
Opiskelijat saivat parhaimmat arvosanat elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta ja heikoimmat aikaisempien arviointien tapaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat ovat toisena lukuvuonna selvästi parempia kuin ensimmäisenä lukuvuonna. Miehet saivat naisia parempia arvosanoja lähes kaikissa arvioinnin kohteissa. Naiset saivat miehiä parempia arvosanoja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Arvosanoissa ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä sukupuolten välisiä eroja. Näyttöjen arvosanoissa sekä näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoissa on eroja koulutuksen järjestäjien välillä. 24
3 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON OPPIMISTULOKSET LUKUVUOSINA 2008 2009 JA 2009 2010 Rakennusalan perustutkinnon oppimistulostiedot on koottu syksyllä 2008 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen (2008 2009) ja toisen (2009 2010) lukuvuoden aikana suorittamista ammattiosaamisen näytöistä. Rakennusalan perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena tarjoavia koulutuksen järjestäjiä oli arvioinnin käynnistyessä syksyllä 2008 yhteensä 52, joista 42 toimitti oppimistulostietoja kahden lukuvuoden ajalta. Tilastojen 10 mukaan vuonna 2008 rakennusalan perustutkinnon opinnot aloitti 2 725 opiskelijaa. Näissä välituloksissa on mukana 1 636 opiskelijan oppimistulostiedot. 3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Rakennusalan perustutkinto muodostuu 39 ammatillisesta tutkinnon osasta. Ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin kahden lukuvuoden aikana 26 tutkinnon osassa. Taulukko 6 kuvaa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritettuja näyttöjä. Oppimistulostietoja kahden lukuvuoden ajalta kertyi 3 700 ammattiosaamisen näytöstä. Eniten näyttöjä suoritettiin perustustyöt (f = 1267) - ja runkovaiheen työt (f = 756) -tutkinnon osissa ja vähiten vedeneristys -tutkinnon osassa (f = 1). Perustustyöt -tutkinnon osa on kaikille rakennusalan perustutkinnon opiskelijoille pakollinen, joka useimmiten suoritetaan opintojen alussa. Ensimmäisenä lukuvuonna näyttöjä toteutettiin kuudessa eri tutkinnon osassa. Eniten näyttöjä toteutettiin perustustyöt -tutkinnon osassa (f = 870) ja vähiten runkovaiheen-, ja sisävalmistuvaiseen työt -tutkinnon osissa (f = 1). Toisena lukuvuonna näyttötietoa saatiin kaikkiaan 26 tutkinnon osasta. Eniten näyttöjä suoritettiin runkovaiheen työt -tutkinnon osassa (f = 755) ja vähiten vedeneristys -tutkinnon osassa (f = 1). Toisena lukuvuonna näyttöjä toteutettiin huomattavasti enemmän kuin ensimmäisenä lukuvuonna; yli 70 % näytöistä suoritettiin toisena lukuvuonna ja vajaa kolmannes (26,8 %) ensimmäisenä lukuvuonna. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat suorittivat keskimäärin yhden näytön ja toisena lukuvuonna kaksi näyttöä. Taulukko 6. osoittaa, että koulutuksen järjestäjät toteuttavat esimerkiksi perustustyöt -ja muuraus -tutkinnon osien näyttöjä sekä ensimmäisen että toisen lukuvuoden aikana. 10 Tilastotietojen raportointipalvelu WERA 25
Taulukko 6 Näyttöjen lukumäärä (f) tutkinnon osittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Tutkinnon osa 1. lukuvuosi 2008 2009 2. lukuvuosi 2009 2010 f % f % Perustustyöt, 15 ov 870 87,6 397 14,7 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 51 5,1 122 4,5 Raudoitus ja betonointi, 10 ov 36 3,6 103 3,8 Muuraus, 10 ov 34 3,4 219 8,1 Runkovaiheen työt, 35 ov 1,1 755 27,9 Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov 1,1 292 10,8 Yhteensä 993 100 Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov 394 14,6 Korjausrakentaminen, 10 ov 110 4,1 Laatoitus, 10 ov 69 2,5 Muottityöt, 10 ov 51 1,9 Hirsirakentaminen, 10 ov 38 1,4 Maarakennuskoneen käyttö, 10 ov 32 1,2 Maarakennuskoneen huolto, 10 ov 23 0,8 Teräsrakentaminen, 10 ov 19 0,7 Piharakentaminen, 10 ov 15 0,6 Maarakennuskoneiden käyttö, 35 ov 13 0,5 Teräsohutlevyrakentaminen, 10 ov 13 0,5 Mittaus, 10 ov 9 0,3 Rappaus, 10 ov 8 0,3 Ikkunatyöt, 10 ov 8 0,3 Maarakennustyöt, 35 ov 6 0,2 Ympäristökiven asennus, 10 ov 4 0,1 Rakentamispalvelut, 10 ov 2 0,1 Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö, 10 ov 2 0,1 Maa- ja kiviainesten jalostaminen, 10 ov 2 0,1 Vedeneristys, 10 ov 1,0 Yhteensä 993 100 2 707 100 26
3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat rakennusalan perustutkinnossa Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näytöt voidaan suorittaa ja arvioida työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa 11. Arvioinnissa kootaan tietoa ammattiosaamisen näytön suorituspaikasta, arviointikeskusteluun osallistuneista ja tutkinnon osan näytön arvosanasta päättäneistä henkilöistä. Näin saadaan tietoa ammattiosaamisen näytöille asetetun työelämälähtöisyyden toteutumisesta eli siitä, kuinka paljon näyttöjä suoritetaan työpaikoilla ja missä määrin työelämä osallistuu näytön arviointiin. 3.2.1 Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja ajoittuminen työssäoppimisen aikana Ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen oppilaitoksessa on hyvin yleistä etenkin ensimmäisen lukuvuoden aikana (kuvio 11). Lähes kaikki (97 %) ensimmäisen lukuvuoden näytöt järjestettiin oppilaitoksessa. Myös toisen lukuvuoden näytöistä yli 60 % toteutettiin oppilaitoksessa. Näyttöjen suorittaminen työpaikalla lisääntyy selvästi opintojen edetessä. Toisena lukuvuonna jo noin 40 % näytöistä toteutettiin työpaikalla. Kuvio 11. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka rakennusalan perustutkinnossa ensimmäisenä (2008 2009) ja toisena lukuvuonna (2009 2010) 11 Opetushallituksen määräys M 32/011/2005 27
Taulukkoon 7 on koottu näyttöjen suorituspaikat tutkinnon osittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010. Kaikille opiskelijoille pakollinen tutkinnon osa perustustyöt on toteutettu suurimmaksi osaksi (89,6 %) oppilaitoksessa. Joka kymmenes ko. tutkinnon osan näyttö on suoritettu työpaikalla. Runkovaiheen työt- ja raudoitus- ja betonointi - tutkinnon osien näyttöjä on suoritettu tasaisesti sekä oppilaitoksessa että työpaikalla. Osa tutkinnon osien näytöistä on toteutettu joko kokonaan oppilaitoksessa (esimerkiksi teräsrakentaminen -tutkinnon osa) tai työpaikalla (esimerkiksi maarakennuskoneen käyttö - tutkinnon osa). Taulukko osoittaa myös. että koulutuksen järjestäjät toteuttavat saman tutkinnon osien näyttöjä sekä oppilaitoksessa että työpaikalla. Taulukko 7 Näyttöjen lukumäärä (f) tutkinnon osittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Tutkinnon osa Työpaikka Oppilaitos f % f % Perustustyöt, 15 ov 130 10,4 1 126 89,6 Runkovaiheen työt, 35 ov 302 40 453 60 Maanrakennuskoneiden käyttö, 35 ov ei tietoa ei tietoa Maanrakennuskoneiden käyttö, 35 ov 13 100 ei tietoa Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov 160 55 131 45 Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov 156 39,6 238 60,4 Muuraus, 10 ov 31 12,3 222 87,7 Laatoitus, 10 ov 15 21,7 54 78,3 Raudoitus ja betonointi, 10 ov 60 44,8 74 55,2 Rappaus, 10 ov 1 12,5 7 87,5 Muottiyöt, 10 ov 17 33,3 34 66,7 Teräsrakentaminen, 10 ov ei tietoa 19 100 Teräsohutlevyrakentaminen, 10 ov ei tietoa 13 100 Hirsirakentaminen, 10 ov 19 50 19 50 Korjausrakentaminen, 10 ov 63 57,3 47 42,7 Ikkunatyöt, 10 ov ei tietoa 8 100 Vedeneristys, 10 ov 1 100 ei tietoa Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö, 10 ov 2 100 ei tietoa Maa- ja kiviainesten jalostaminen, 10 ov 2 100 ei tietoa Maarakennuskoneen huolto, 10 ov 9 39,1 14 60,9 Maarakennuskoneen käyttö, 10ov 25 100 ei tietoa Piharakentaminen, 10 ov 9 100 ei tietoa Ympäristökiven asennus, 10 ov 4 100 ei tietoa Mittaus, 10 ov 1 11,1 8 88,9 Rakentamispalvelut, 10 ov 2 100 ei tietoa Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 20 11,6 153 88,4 Ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen työssäoppimisen yhteydessä on melko vähäistä ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana (taulukko 8.) Ensimmäisen lukuvuo- 28
den näytöistä noin kymmenes ja toisen lukuvuoden näytöistä reilu kolmannes (31 %) suoritettiin työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjen suorittaminen työssäoppimisjaksolla lisääntyy selvästi opintojen edetessä samalla, kun näyttöjen suorittaminen työpaikalla lisääntyy. Taulukko 8 Näytön suorittaminen työssäoppimisen yhteydessä lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Lukuvuosi Kyllä Ei f % f % 2008 2009 97 9,8 896 90,2 2009 2010 839 31 1 868 69 3.2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien pitää olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita. Asetuksen (A 603/2005, 11 ) mukaan ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näytön arvioinnissa. Rakennusalan ensimmäisen ja toisen lukuvuoden näytöt ovat useimmiten opiskelijan ja opettajan yhdessä arvioimia (taulukko 9). Ensimmäisen lukuvuoden näytöistä yli 90 % oli opettajan ja opiskelijan yhdessä arvioimia. Joka kymmenennessä näytössä opettajan ja opiskelijan lisäksi oli mukana myös työelämän edustaja. Toisena lukuvuonna noin puolet (50,1 %) näytöistä oli opettajan ja opiskelijan yhdessä arvioimia. Työpaikalla suoritetut ammattiosaamisen näytöt lisäävät työelämän edustajan osallistumista näytön arviointiin. Toisen lukuvuoden näytöistä jo lähes puolet (44,8) opettaja, opiskelija ja työelämän edustaja arvioivat yhdessä. Taulukko 9 Arviointikeskusteluun osallistuneet Lukuvuosi Arvioinnissa mukana f % 2008 2009 Opiskelija ja opettaja 895 90,3 Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 96 9,7 Yhteensä 991 100,0 2009 2010 Opiskelija ja opettaja 1 336 50,1 Opiskelija ja työelämän edustaja 87 3,3 Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 1 195 44,8 Opettaja ja työelämän edustaja 14 0,5 Arviointikeskustelua ei pidetty 34 1,3 Yhteensä 2 666 100,0 29
Suurin osa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden näyttöjen arvosanoista oli opettajan yksinään päättämiä. Opettaja päätti yksin lähes kaikkien (95,5 %) näyttöjen arvosanoista ensimmäisenä lukuvuonna. Toisenakin lukuvuonna noin 70 % näyttöjen arvosanoista oli opettajan yksinään päättämiä. Työpaikalla suoritetut näytöt lisäävät selvästi myös työelämän edustajan osallistumista näytön arvosanan päättämiseen. Toisena lukuvuonna vajaa kolmannes (28,8 %) näyttöjen arvosanoista oli opettajan ja työelämän edustajan yhdessä päättämiä. 100 95,5 90 % 80 70 68,3 60 50 40 30 28,8 20 10 0,0 4,5 2,9 0 1.lukuvuosi ( f = 991) % 2.lukuvuosi ( f = 2666) % Opettaja 95,5 68,3 Työelämän edustaja 0,0 2,9 Opettaja ja työelämän edustaja 4,5 28,8 Kuvio 12. Arvosanasta päättäminen 3.3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat rakennusalan perustutkinnossa lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Ammattiosaamisen näytöt tulee arvioida voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta. Ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikko muutettiin opetusministeriön asetuksella 488/2008 10.7.2008 viisiportaisesta kolmiportaiseksi kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat tulee tallentaa tutkinnoittain, tutkinnon osittain ja arviointikohteittain 12. Kuvio 13 osoittaa rakennusalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 saatujen arvosanojen prosentuaaliset jakaumat arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanojen jakauman. Kuvion tiedoissa ovat mukana kaikki ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetut tutkinnon osat. Suurin osa opiskelijoista (58 60 %) sai kaikissa arvioinnin kohteissa arvosanan hyvä. Kiitettävän arvosanan sai arviointikohteesta riippuen noin 25 35 % opiskelijoista. Tyydyttävien arvosanojen määrä vaihteli arviointikohteittain 7 %:sta 15 %:iin. Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Aikaisempien arviointien tapaan 13 tyydyttäviä arvosanoja saatiin eniten työn perustana olevan tiedon hallinnasta. 12 M 32/011/2005 13 Näyttötietoa ammattiosaamisesta II, Arviointikokeilu II 2004 2007 30
Suurin osa opiskelijoista (60,3 %) sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi H2 ja reilu kolmannes (32,1 %) ylsi kiitettävään arvosanaan. Noin joka kymmenes opiskelija sai lopulliseksi arvosanaksi tyydyttävän (T1). Kuvio 13. Rakennusalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan jakauma Taulukossa 10 on esitetty ammattisaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, mediaani, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan osalta. 14 Taulukon tiedoissa ovat mukana kaikki tutkinnon osat. Taulukossa f eli frekvenssi kertoo näyttöjen lukumäärän, jossa ko. arvioinnin kohdetta on arvioitu. Yleisin arvosana (moodi) on hyvä (H2) kaikissa arvioinnin kohteissa. Myös mediaani on kaikissa arvioinnin kohteissa kaksi. Keskihajonnat ovat kaikissa kohteissa melko pienet, mikä kertoo siitä, että arvosanat ovat keskittyneet keskiarvon ympärille. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelevat arviointikohteesta riippuen 2,1 2,3. Opiskelijat ovat saaneet parhaimmat arvosanat keskiarvon perusteella tarkasteltuna työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta ja heikoimmat arvosanat työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Taulukko 10 Ammattisaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, mediaani, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain rakennusalan perustutkinnossa 14 Keskihajonta= kuvaa havaintoarvojen (arvosanojen) poikkeamaa keskiarvosta, Moodi= yleisin arvosana, Mediaani= on suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista (arvosana) keskimmäinen 31
Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaitojen Tutkinnon osan näytön arvosana f 3 654 3 655 3 620 3 576 3 700 Keskiarvo 2,2 2,3 2,1 2,3 2,2 Mediaani 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Moodi 2 2 2 2 2 Keskihajonta 0,619 0,588 0,627 0,584 0,581 Puuttuvia tietoja 46 45 80 124 0 f = näyttöjen lukumäärä, jossa ko. arvioinnin kohdetta on arvioitu Taulukkoon 11 on koottu kaikki rakennusalan ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetut näytöt ja niiden arvosanojen keskiarvo, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan osalta. Lähes kaikissa tutkinnon osissa ja kaikissa arvioinnin kohteissa yleisin arvosana (moodi) on hyvä (H2). Keskiarvot vaihtelevat tutkinnon osasta ja arvioinnin kohteesta riippuen välillä 1,58 3.00. Heikoimmat arvosanat lähes kaikissa tutkinnon osissa liittyvät työn perustana olevan tiedon an ja parhaimmat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen an. Keskihajonnat ovat kaikissa tutkinnon osissa melko pienet. Tutkinnon osittain tarkasteltuna heikoimmat arvosanat saatiin teräsrakentaminen -tutkinnon osassa ja parhaimmat arvosanat piharakentaminen - tutkinnon osassa. 32
Taulukko 11 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain tutkinnon eri osissa Tutkinnon osa Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaitojen Tutkinnon osan näytön arvosana Perustustyöt f 1267 1249 1250 1250 1234 keskiarvo 2,18 2,13 2,24 2,08 2,22 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,595,643,617,657,606 Runkovaiheen työt Maarakennustyöt Maarakennuskoneiden käyttö (35 ov) Sisävalmistusvaiheen työt Ulkoverhous- ja kattotyöt f 756 756 756 755 739 keskiarvo 2,28 2,22 2,31 2,10 2,23 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,577,602,573,644,583 f 6 6 6 6 6 keskiarvo 2,50 2,50 2,50 2,33 2,00 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,548,548,548,516,000 f 13 13 13 13 13 keskiarvo 2,31 2,46 2,31 2,00 2,54 moodi 2 2 2 2 3 keskihajonta,480,519,630,577,519 f 293 292 292 289 291 keskiarvo 2,29 2,24 2,31 2,15 2,30 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,545,588,552,595,514 f 394 385 385 354 354 keskiarvo 2,31 2,24 2,35 2,18 2,34 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,559,590,538,606,543 Muuraus f 253 253 253 253 252 keskiarvo 2,19 2,20 2,19 2,02 2,26 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,592,651,587,556,574 Laatoitus f 69 69 69 69 56 keskiarvo 2,46 2,42 2,39 2,32 2,43 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,531,553,548,556,568 Raudoitus ja betonointi f 139 139 139 139 139 keskiarvo 2,26 2,22 2,37 2,13 2,26 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,556,611,579,588,582 Rappaus f 8 8 8 8 8 keskiarvo 2,38 2,25 2,75 2,50 2,50 moodi 2 2 3 2 2 keskihajonta,518,463,463,535,535 Muottityöt f 51 51 51 51 51 keskiarvo 2,41 2,33 2,37 2,22 2,41 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,497,622,488,577,497 Teräsrakentaminen Teräsohutlevyrakentaminen Hirsirakentaminen f 19 19 19 19 19 keskiarvo 1,58 1,58 1,58 1,84 1,63 moodi 1 1 1 2 2 keskihajonta,607,607,607,375,597 f 13 13 13 13 13 keskiarvo 2,00 1,69 1,92 1,85 1,85 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,000,480,277,376,376 f 38 28 28 28 28 keskiarvo 2,11 2,32 2,29 2,14 2,46 33
Tutkinnon osa Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaitojen Tutkinnon osan näytön arvosana moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,689,670,659,356,508 f 110 110 110 110 110 keskiarvo 2,29 2,25 2,28 1,98 2,24 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,531,515,561,558,620 Ikkunatyöt f 8 0 0 0 0 keskiarvo 2,00 moodi 2 keskihajonta,535 Korjausrakentaminen Vedeneristys Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö Maa- ja kiviainesten jalostaminen Maarakennuskoneen huolto Maarakennuskoneen käyttö (10 ov) Piharakentaminen Ympäristökiven asennus f 1 1 1 1 1 keskiarvo 3,00 3,00 3,00 2,00 3,00 moodi 3 3 3 2 3 keskihajonta f 2 2 2 2 2 keskiarvo 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,707,707,707,707,707 f 2 2 2 2 2 keskiarvo 2,00 2,00 2,00 2,50 2,00 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,000,000,000,707,000 f 23 23 23 23 23 keskiarvo 2,26 2,43 2,09 1,96 2,22 moodi 2 3 2 1 2 keskihajonta,689,728,733,825,600 f 32 32 32 32 32 keskiarvo 2,47 2,44 2,53 2,56 2,47 moodi 3 3 3 3 3 keskihajonta,567,669,567,564,621 f 15 15 15 15 15 keskiarvo 2,60 2,60 2,53 2,33 2,60 moodi 3 3 3 2 3 keskihajonta,507,632,516,617,507 f 4 4 4 4 4 keskiarvo 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 moodi 3 3 3 3 3 keskihajonta,000,000,000,000,000 Mittaus f 9 9 9 9 9 keskiarvo 1,89 2,00 2,00 1,67 2,56 moodi 2 2 2 1 3 keskihajonta,601,500,500,707,527 Rakentamispalvelut Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat f 2 2 2 2 2 keskiarvo 3,00 2,00 3,00 2,00 3,00 moodi 3 2 3 2 3 keskihajonta,000,000,000,000,000 f 173 173 173 173 173 keskiarvo 2,23 2,28 2,23 2,12 2,24 moodi 2 2 2 2 2 keskihajonta,543,556,551,599,567 Suurin osa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetuista rakennusalan näytöistä on suoritettu perustustyöt (34,2 %), runkovaiheen työt (20,4 %) ja ulkoverhous ja kattotyöt (10,6 %) -tutkinnon osissa. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan näiden eniten näyttöjä suoritettujen tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja. 34
Kuviossa 14 tarkastellaan perustustyöt -, runkovaiheen työt - ja ulkoverhous ja kattotyöt - tutkinnon osien näyttöjen arvosanoja. Kaikissa tutkinnon osissa suurin osa (59 61 %) opiskelijoista sai arvosanaksi H2. Kiitettävään arvosanaan ylsi lähes joka kolmas opiskelija. Noin joka kymmenes näyttö perustyöt -tutkinnon osassa arvioitiin tyydyttävän tasoiseksi. Runkovaiheen työt ja ulkoverhous ja kattotyöt -tutkinnon osien näytöistä tyydyttävän arvosanan sai noin 5 % opiskelijoista. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tyydyttävä (T) % Hyvä (2) % Kiitettävä (K3) % Perustyöt (f=1267) 10,3 61,2 28,5 Runkovaiheen työt (f= 756) 6,5 58,7 34,8 Ulkoverhous- ja kattotyöt (f=394) 0 4,8 59,1 36 Kuvio 14. Tutkinnon osan näytön arvosanojen prosentuaalinen jakautuminen perustustyöt -, runkovaiheen työt - ja ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osissa Perustustyöt -tutkinnon osa (15 ov) Lähes kaikki ensimmäisen lukuvuoden näytöt on suoritettu perustyöt -tutkinnon osassa. Yleisin arvosana ko. tutkinnon osassa on kaikissa arvioinnin kohteissa H2 (Kuvio 15). Seuraavaksi yleisin arvosana on kiitettävä, jonka sai arviointikohteesta vaihdellen noin 26 34 % opiskelijoista. Tyydyttävän arvosanan sai arviointikohteesta riippuen noin 10 18 % opiskelijoista. Opiskelijat saivat kiitettäviä arvosanoja (K5) eniten työmenetelmien, -välineiden sekä materiaalin hallinnasta. Tyydyttäviä arvosanoja (T1) opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon hallinnasta. 35
Kuvio 15. Perustyöt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain Runkovaiheen työt -tutkinnon osa (35 ov) Toisena lukuvuonna 2009 2010 opiskelijat suorittivat näyttöjä eniten runkovaiheen työt - tutkinnon osassa. Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa on H2. Kiitettävään arvosanaan ylsi arviointikohteesta vaihdellen noin 26 37 % opiskelijoista. Tyydyttävän arvosanan sai noin 6 16 % opiskelijoista arviointikohteesta riippuen. Kiitettäviä arvosanoja (K5) opiskelijat saivat eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Tyydyttäviä arvosanoja (T1) saatiin eniten työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Kuvio 16. Runkovaiheen työt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 36
Ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osa (10 ov) Kaikki ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osan näytöt suoritettiin toisena lukuvuonna. Yleisin arvosana oli kaikissa arvioinnin kohteissa H2. Seuraavaksi yleisin arvosana oli kiitettävä, jonka sai arviointikohteesta vaihdellen noin 29 38 % opiskelijoista. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Työprosessin (f = 385) 8,3 59,7 31,9 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin (f = 385) 3,1 59,2 37,7 Työn perustana olevan tiedon (f = 354) 11,0 60,2 28,8 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (f = 354) 3,4 58,8 37,9 Tutkinnon osan näytön arvosana f = 394) 4,8 59,1 36,0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 17. Ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 3.3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat lukuvuoden mukaan Kuviossa 18 vertaillaan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja arviointikohteittain lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010. Tulokset kuvaavat kaikkia tutkinnon osia. Näyttöjen arvosanojen eroja on selvitetty tilastollisen testauksen 15 avulla. Arvosanojen keskiarvojen väliset tilastollisesti merkitsevät erot on merkitty kuvioon asteriskilla(*) 16. Tulokset osoittavat, että arvosanat ovat kaikissa arvioinnin kohteissa toisena lukuvuonna parempia kuin ensimmäisenä lukuvuonna. Suurimmat erot ovat työprosessin sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Myös tutkinnon osan näy- 15 Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida, kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti merkitsevä ero viittaa siihen, että eron taustalla ovat vähintään 95 %:n todennäköisyydellä muut kuin satunnaiset tekijät. Tilastollisessa testauksessa on käytetty Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal Wallis -testiä. 16 * = jokseenkin merkitsevä, ** = merkitsevä, *** = erittäin merkitsevä 37
3 2 1 Työprosessin *** tön arvosana on toisena lukuvuonna parempi. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen sekä työn perustana olevan tiedon hallinnan osaaminen ovat samaa tasoa molempina lukuvuosina. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin *** Työn perustana olevan tiedon Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana*** 1.lukuvuosi (f = 993) 2,12 2,20 2,07 2,24 2,18 2.lukuvuosi (f = 2707) 2,23 2,31 2,12 2,26 2,27 Kuvio 18. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna 3.3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sukupuolen mukaan Miehet suorittivat 3 430 ja naiset 270 ammattiosaamisen näyttöä rakennusalan perustutkinnossa ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna (kuvio 19). Miehet ovat saaneet keskimäärin naisia parempia arvosanoja kaikilla osaamisalueilla. Arvosanojen erot ovat tilastollisesti merkitseviä lukuun ottamatta elinikäisen oppimisen avaintaitojen a. Suurimmat erot miesten hyväksi ilmenevät työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin, työn perustana olevan tiedon sekä työprosessin hallinnassa. Tutkinnon osan näytön arvosana on myös miehillä selvästi parempi kuin naisilla. Pienimmät erot arvosanoissa on elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa. 38
Kuvio 19. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan 3.3.3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat opetuskielen mukaan Ruotsinkieliset opiskelijat saivat suomenkielisiä opiskelijoita hieman parempia arvosanoja lähes kaikilla arvioiduilla alueilla (kuvio 20). Suurin ero arvosanoissa on ruotsinkielisten hyväksi työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Suomenkieliset opiskelijat puolestaan saivat ruotsinkielisiä opiskelijoita parempia arvosanoja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa. 3 2 1 Työprosessin Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työn perustana olevan tiedon ** Elinikäisen oppimisen avaintaidot* Tutkinnon osan näytön arvosana Suomi (f = 3533) 2,20 2,28 2,10 2,26 2,24 Ruotsi (f = 167) 2,26 2,32 2,23 2,16 2,32 Kuvio 20. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo opetuskielen mukaan 39
Arvosana 3.3.4 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa Kuviossa 21 koulutuksen järjestäjät (n = 42) on ryhmitelty ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvojen mukaiseen järjestykseen. Kuviossa koulutuksen järjestäjän tulos on muodostunut kaikkien suoritettujen näyttöjen tutkinnon osien näytön arvosanojen keskiarvosta. Tulosten perusteella koulutuksen järjestäjät on luokiteltu neljään ryhmään: ryhmä 1 = heikoin neljännes, ryhmä 2 = parhain neljännes ja ryhmä 3 = keskitasoiset (ks. kuvio 22). Heikoimpaan neljännekseen kuuluvien järjestäjien ammattiosaamisen näytön arvosanojen keskiarvo on 2,1, keskitasoisten järjestäjien 2,2 ja 2,3 ja parhaimpaan neljännekseen kuuluvien järjestäjien 2,5 17. Heikoin yksittäisen järjestäjän keskiarvo oli 2,0 ja paras 2,7. 3 ryhmä1 (n=11) ryhmä3 (n=20) ryhmä2 (n=11) 2,8 2,7 2,6 2,4 2,2 2 2 1,8 1,6 ka.2,1 ka.2,2 ka.2,3 ka.2,5 1,4 1,2 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 = Koulutuksen järjestäjä Kuvio 21. Koulutuksen järjestäjät tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaan 17 Heikoimpaan ja parhaimpaan neljännekseen kuuluvien koulutuksen järjestäjien erot arvosanoissa ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä, Kruskal Wallis Test (p-arvo 0,000) 40
3.4 Yhteenveto rakennusalan perustutkinnon näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoista sekä arvosanoista Kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana suoritettiin yhteensä 3 700 ammattiosaamisen näyttöä. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat suorittivat keskimäärin yhden näytön ja toisena lukuvuonna keskimäärin kaksi näyttöä. Suurin osa näytöistä oli oppilaitosnäyttöjä: noin 70 % näytöistä toteutettiin oppilaitoksessa ja noin kolmannes (28,2 %) työpaikalla. Näyttöjen suorittaminen työpaikalla ja työssäoppimisen yhteydessä lisääntyy selvästi opintojen edetessä. Ensimmäisen lukuvuoden näyttöjen arviointiin osallistuvat useimmiten opettaja ja opiskelija. Toisena lukuvuonna työelämän edustajan osallistuminen näytön arviointiin lisääntyy. Opettaja, opiskelija ja työelämän edustaja arvioivat 44 % toisen lukuvuoden näytöistä yhdessä. Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa oli H2. Suurin osa opiskelijoista (60,3 %) sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi H2 ja reilu kolmannes (32,1 %) sai kiitettävän arvosanan. Noin joka kymmenes opiskelija sai lopulliseksi arvosanaksi tyydyttävän (T1). Opiskelijat saivat parhaimmat arvosanat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Heikoimmat arvosanat opiskelijat saivat aikaisempien arviointien tapaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat ovat toisena lukuvuonna hieman parempia kuin ensimmäisenä lukuvuonna. Miehet saivat naisia parempia arvosanoja kaikissa arvioinnin kohteissa. Suurimmat erot miesten hyväksi ilmenevät työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin, työn perustana olevan tiedon sekä työprosessin hallinnassa. Lukuun ottamatta elinikäisen oppimisen avaintaitojen a, ruotsinkieliset opiskelijat saivat suomenkielisiä opiskelijoita hieman parempia arvosanoja kaikissa muissa arvioinnin kohteissa. Näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavoissa on eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Myös näyttöjen arvosanoissa on tilastollisesti merkitseviä eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Arviointiasteikon kapeudesta johtuen erot arvosanoissa eivät ole kuitenkaan kovin suuria. 41
4 ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA Oppimistulostieto erityisopiskelijoiden näytöstä kootaan erillisellä Excel-lomakkeella, koska erityisopiskelijat voivat suorittaa näytöt mukautetuin tavoittein ja heidän näyttönsä voidaan arvioida numeerisen arvioinnin lisäksi tai sijasta myös sanallisesti. Arvosanojen ja näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen lisäksi tietoa kootaan myös erityisopetuksen syistä, mahdollisista tukitoimien tarpeesta näytön suorittamisessa sekä HOJKSIN laadinnasta. Erityisoppilaitoksissa, erityisryhmissä ja tavallisissa opetusryhmissä opiskelevien erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä kootaan seuraavat tiedot: 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen nimi ja nro (Tilastokeskuksen numerointi) 2. Tiedot siitä, opiskeleeko opiskelija 1=erityisoppilaitoksessa, 2=erityisopiskelijoiden ryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa vai 3=tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa 3. Perustutkinto (Tilastokeskuksen käyttämä numerointi) 4. Tutkinnon osan (ent. opintokokonaisuuden) ammattiosaamisen näyttö: annetaan täydellinen ammatillisen perustutkinnon perusteissa käytetty tutkinnon osan nimi (huom! yhdyshenkilöille toimitetaan uudet tutkinnon osan koodit heti niiden valmistuessa) 5. Opiskelijan sukupuoli (1 = mies, 2 = nainen) 6. Tiedot siitä, onko HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) tehty? 1=kyllä, 2=ei, 3=en osaa sanoa 7. Opintojen aloituspäivä tässä oppilaitoksessa (pp.kk.vvvv) 8. Opintojen aloituspäivä tässä tutkinnossa (pp.kk.vvvv) 9. Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättämisen ajankohta (pp.kk.vvvv) 10. Ammattiosaamisen näyttöpaikka: 1 = työpaikka, 2 = oppilaitos. (Jos tutkinnon osan näyttö muodostuu osanäytöistä, joista yksikin on suoritettu työpaikalla, valitaan työpaikka.) 11. Organisaation/yrityksen/oppilaitoksen nimi/nimet, jossa /joissa ammattiosaamisen näyttö on toteutettu. (Jos tutkinnon osan näyttö on annettu useammassa paikassa, suorituspaikkojen nimet erotellaan pilkulla.) 12. Lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä. Teksti vastaa näyttötodistuksen kuvausta. (Opiskelijahallintojärjestelmään vietävä kuvaus tai kuvaukset eroteltuna pilkulla, jos tutkinnon osan näyttö muodostuu osanäytöistä.) 13. Tiedot siitä, käytettiinkö ammattiosaamisen näytön arvioinnissa mukautettuja tavoitteita 1=kyllä, 2=ei 14. Miten näytön tavoitteita mukautettiin? (vastataan vain, jos tavoitteita on mukautettu) 15. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan 1=numeerisena, 2=numeerisena ja sanallisena, 3=ainoastaan sanallisena 16. Ammattiosaamisen näytön arvosanat arviointikohteittain (työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalin, työn perustana olevan tiedon, elinikäisen oppimisen avaintaitojen ) (arvosana-asteikko 1-3) (Merkitse lisäksi * jos mukautettu) 17. Tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön arvosana, mikäli numeerista arviointia on käytetty (arvosana-asteikko 1 3, 1=tyydyttävä, 2=hyvä, 3=kiitettävä) (Merkitse lisäksi * jos mukautettu) 18. Näytön sanallinen arviointi, jos annettu 19. Mitä tukitoimia on järjestetty eritysopiskelijan näytön toteuttamiseksi? 20. Arviointikeskusteluun osallistuivat: 1 = opiskelija ja opettaja(t), 2 = opiskelija ja työelämän edustaja(t) 3 = opiskelija, opettaja(t) ja työelämän edustaja(t), 4 = opiskelija ja työelämän 42
edustaja(t), 5 = arviointikeskustelua ei pidetty 6= muita henkilöitä, keitä? (Jos tutkinnon osan näyttö muodostuu osanäytöistä, valitaan vaihtoehto, jossa ovat kaikki eri vaiheissa mukana olleet osapuolet.) 21. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päätti: 1 = opettaja, 2 = työelämän edustaja, 3 = opettaja ja työelämän edustaja. 22. Erityisopetuksen syy (vaihtoehdot perustuvat Tilastokeskuksen käyttämään luokitukseen) 1 = hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja vaikeuksia kuten AD/HD tai ADD), 2 = kielelliset vaikeudet (vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia), 3 = vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta), 4 = lievä kehityksen viivästyminen (laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää), 5 = vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain; yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisistä toiminnoissa), 6 = psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat), 7 = fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä, 8 = autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet, 9 = liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cpoireyhtymä, lyhytkasvuisuus), 10 = kuulovamma, 11 = näkövamma, 12 = muu syy: edellyttää erityisopetusta 23. Tiedot täyttäneen henkilön suku- ja etunimi. 24. Tietojen täyttämisen päivämäärä (pp.kk.vvvv). 4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä rakennusalan perustutkinnossa lukuvuosina 2008 2009 ja 2009 2010 Erityisopiskelijoiden oppimistulostietoja kahden lukuvuoden ajalta kertyi 17 koulutuksen järjestäjältä 190 ammattiosaamisen näytöstä. Näyttöjä toteutettiin 15 tutkinnon osassa. Suurin osa erityisopiskelijoista (83 %) opiskeli ammatillisissa oppilaitoksissa tavallisessa opiskelijaryhmässä. Opiskelijoista 3 % opiskeli erityisopiskelijoiden ryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa ja vain noin 1 % erityisoppilaitoksessa. Suurin osa (93 %) erityisopiskelijoiden näytöistä oli miesten suorittamia näyttöjä. Erityisopiskelijoiden suorittamat tutkinnon osat ja niissä suoritettujen näyttöjen määrät on koottu taulukkoon 12. 43
Taulukko 12 Erityisopiskelijoiden suorittamat ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain Lukuvuosi Tutkinnon osa f % 2008 2009 Perustustyöt, 15 ov 50 82,0 Laatoitus, 10 ov 5 8,2 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 6 9,8 Yhteensä 61 100,0 2009 2010 Perustustyöt, 15 ov 22 17,1 Runkovaiheen työt, 35 ov 33 25,6 Maarakennustyöt, 35 ov 2 1,6 Maarakennuskoneiden käyttö, 35 ov 5 3,9 Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov 18 14,0 Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov 18 14,0 Muuraus, 10 ov 11 8,5 Laatoitus, 10 ov 2 1,6 Raudoitus ja betonointi, 10 ov 4 3,1 Muottityöt, 10 ov 1,8 Teräsrakentaminen, 10 ov 2 1,6 Korjausrakentaminen, 10 ov 2 1,6 Maarakennuskoneen huolto, 10 ov 4 3,1 Piharakentaminen, 10 ov 1,8 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 4 3,1 Yhteensä 129 100,0 4.2 Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisja arviointitavat rakennusalan perustutkinnossa Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS (L 630/1998, 20 ). Suurimalle osalle erityisopiskelijoista (72 %) oli laadittu HOJKS. Noin 12 % erityisopiskelijoista puuttui henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Jopa 16 % näytön arvioinnin dokumentointilomakkeen täyttäjistä ei osannut sanoa, onko HOJKS tehty vai ei. 44
HOJKS laadittu (f = 190) En osaa sanoa 16 % Ei 12 % Kyllä 72 % Kuvio 22. Opiskelijoiden henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Lähes kaikki (96,7 %) ensimmäisen lukuvuoden näytöt toteutettiin oppilaitoksessa ja vain muutama prosentti työpaikalla (kuvio 23). Näyttöjen suorittaminen työpaikalla lisääntyy selvästi toisena lukuvuonna: toisen lukuvuoden näytöistä lähes 40 % suoritettiin työpaikalla. Kuvio 23. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka rakennusalan perustutkinnossa ensimmäisenä (2008 2009) ja toisena lukuvuonna (2009 2010) 45
4.2.1 Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida numeerisen arvioinnin lisäksi (tai sijasta) myös sanallisesti (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 ). Lisäksi ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytön tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu tai mukauttamalla vain yhden tai useamman tutkinnon osan tavoitteet. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 8 :n mukaisesti. Tällöin arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Kuvioissa 24 ja 25 tarkastellaan erityisopiskelijoiden näyttöjen arviointikäytäntöjä rakennusalan perustutkinnossa. Kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana suoritettujen näyttöjen arviointiin osallistuvat useimmiten opettaja ja opiskelija (kuvio 24). Reilu neljännes arviointikeskusteluista oli sellaisia, että niihin osallistui opettajan ja opiskelijan lisäksi myös työelämän edustaja. Suurin osa (83 %) arvosanoista oli opettajan yksin päättämiä. Arviointikeskusteluun osallistuneet Näytön arvosanasta päätti 27 % Opiskelija ja opettaja(t) (n=139) 17 % Opettaja (n=157) 73 % Opiskelija, opettaja(t) ja työelämän edustaja(t) (n=51) 83 % Opettaja ja työelämän edustaja (n=32) Kuviot 24. ja 25. Erityisopiskelijoiden näytön arviointikeskusteluun osallistuneet ja näytön arvosanasta päättäneet henkilöt rakennusalan perustutkinnossa. Suurin osa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ammattiosaamisen näytöistä on arvioitu numeerisesti. Vajaa viidennes näytöistä on arvioitu numeerisesti ja sanallisesti. Erityisopiskelijoiden oppimistulosaineistossa ei ollut yhtään mukautetuin tavoittein suoritettuja näyttöjä. 46
Taulukko 13 Ammattiosaamisen näytön arviointi Näytön arvosana on annettu f % 1.lukuvuosi Numeerisena 41 67,2 Numeerisena ja sanallisena 12 19,7 Ainoastaan sanallisena 1 1,6 Puuttuvat/ei tietoa 7 11,5 Yhteensä 61 100 2.lukuvuosi Numeerisena 93 72,1 Numeerisena ja sanallisena 18 14,0 Puuttuvat/ ei tietoa 18 14,0 Yhteensä 129 100 4.3 Erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanat rakennusalan perustutkinnossa Kuviossa 26 kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen prosentuaaliset jakaumat arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanojen jakauma. Kuvion tiedoissa ovat mukana kaikki ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana suoritetut tutkinnon osat. Suurin osa opiskelijoista (50 60 %) sai kaikissa arvioinnin kohteissa arvosanan hyvä. Kiitettävän arvosanan sai arviointikohteesta riippuen noin 10 16% opiskelijoista. Tyydyttävien arvosanojen määrä vaihteli arviointikohteittain 27 %:sta 43 %:iin. Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Tyydyttäviä arvosanoja annettiin eniten työn perustana olevan tiedon hallinasta. Suurin osa opiskelijoista (60 %) sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi H2 ja reilu kymmenes ylsi kiitettävään arvosanaan. Noin kolmannes opiskelijoista sai lopulliseksi arvosanaksi tyydyttävän (T1). Rakennusalan erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanojen jakauma poikkeaa perusopiskelijoiden arvosanoista erityisesti siinä, että erityisopiskelijat saavat selkeästi enemmän tyydyttäviä arvosanoja ja vähemmän kiitettäviä (Ks. 13 ja 26). 47
Kuvio 26. Erityisopiskelijoiden arvosanojen jakaumat arviointikohteittain rakennusalan perustutkinnossa Kuviossa 27 vertaillaan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja arviointikohteittain kahtena lukuvuonna. Tiedoissa ovat mukana kaikki tutkinnon osat. Ensimmäisen ja toisen lukuvuoden arvosanojen väliset erot eivät ole suuria. Keskiarvot vaihtelevat arviointikohteittain välillä 1,6 2,0. Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa on hyvä. Keskiarvo on alle kaksi lähes jokaisessa arvioinnin kohteessa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa. Heikoimmat arvosanat opiskelijat ovat saaneet työn perustana olevan tiedon hallinnasta ja parhaimmat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidoista. 48