Tanssi ja Liiku Mukavassa Seurassa TANSSIURHEILU- KILPAILEMAAN
TANSSIURHEILU KILPAILEMAAN PERUSTIETOA KILPAILEMISESTA Kilpailulisenssi Kilpatanssi n tanssiurheilua, jssa kilpaillaan. Lajissa järjestetään seura-, alue-, valtakunnallisia, GP-, SM-kilpailuja sekä kansainvälisiä kilpailuja (IDSF, Internatinal Dance Sprt Federatin, jnka jäsen Sumen tanssiurheiluliitt n). Pari vi sallistua kaikkiin kilpailuihin, jissa n heille spiva lukka. Aluksi vi hakea kisakkemusta lähiseudulla järjestettävistä kilpailuista. Turun lähiseudulla kilpailuja järjestävät Freglina, Bler, La Team sekä Salssa Swivel. Kaukana eivät myöskään le Pri, Lhja, Helsinki ja sen ympäristökaupungit ja kunnat. Kilpatanssin ensimmäinen taitlukka n F-lukka, jssa petellaan alkeista lähtien 6 ensimmäistä tanssia: hidas englantilainen valssi, tang, quickstep, samba, cha-cha ja jive. Pari vi ryhtyä kilpailemaan suritettuaan katselmuksen (kultatesti), eli kun pari saa riittävän hyvin nämä 6 ensimmäistä tanssia. Ensimmäinen varsinainen kilpataitlukka n E-lukka, jsta jkainen pari alittaa varsinaisen kilpailemisen. E-taitlukkia n eniten seura- ja aluekilpailuissa. Kilpailujen myötä parit keräävät nuspistetiä. Kun 50 pistettä n kerääntynyt, pari nusee seuraavaan taitlukkaan. Taitlukkia n aina A-taslle saakka. Kilpailussa jkainen pari kilpailee samantasisten kilpailijiden kanssa. Taitlukan sisällä parien taidissa n erja: parit tulevat erilaisista lähtökhdista, tiset saattavat harjitella mnta kertaa viikssa, tiset harjittelevat vähemmän, ja se tdennäköisesti näkyy saamisen tasssa. Myös kisakkemus tu ajan mittaan varmuutta. Jkainen pari kilpailee kuitenkin mista lähtökhdistaan. Tärkeintä ei le sijitus muihin nähden, vaan se, että kisatilanne tuntuu kivalta, että pari kkee esittäneensä sen hetkistä parasta saamistaan. J kisaan sallistuminen vaatii rhkeutta, mutta se n myös palkitsevaa! Kisassa arvstellaan parin suritusta kknaisuutena, ei sen sapulia erikseen. Tärkeää n kannustaa paria tanssimaan yhteistyössä keskenään; pari tanssii yhdessä ja tumarit arvstelevat heitä yhdessä. Parin kannattaa asettaa itselleen mia realistisia tavitteita. Vi spia, mikä asia pyritään tekemään seuraavassa kisassa paremmin: esim. asent pysyy, keskitytään pysymään musiikissa/rytmissä kk tanssin ajan, muistetaan nauttia tanssista, tmv. Ja vaikka kisasuritus tuntuisi menneen ns. pskelleen, jkaisesta kisamatkasta varmasti löytyy myös jtain psitiivista tai hauskaa muisteltavaa vaikka arpajaisvitt, pysähdys hampurilaiselle, kauniit maisemat. Kilpatanssia vi tki harrastaa ryhmässä ilman kilpailuihin sallistumista (Harrastetanssi). Kilpailemista kannattaa kuitenkin katselmuksen jälkeen kkeilla vaikkapa lähialueen kilpailuissa - saattaahan kisakärpänen puraista kaikesta hulimatta. Kilpaileminen n kuitenkin mahdllista vain, kun Sumen Tanssiurheiluliitn kilpailulisenssi n maksettu. Lisenssin saa tanssiurheiluliitn sivuilta (www.tanssiurheilu.fi) täyttämällä mat tiedt ja maksamalla pankkisiirrn. Lisenssi n pakllinen vakuutusten takia. Lisenssi ei le kvin kallis ja se n vimassa aina kalenterivuden. Mlemmat parin sapulet tarvitsevat lisenssin. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 1
KIPAILUKALENTERI Sumen tanssiurheiluliitt julkaisee vusittain kilpailukalenterin, jsta näkyvät kaikki Sumessa järjestettävät tanssikilpailut sekä niissä tanssittavat ikäsarjat ja taitlukat. Tanssiurheiluliitn kilpailukalenteriin lähettää kukin järjestävä seura kilpailukutsunsa 2-3 kk ennen kilpailun ajankhtaa. Kutsu avautuu kilpailun päivämäärän vieressä levan iknin kautta ja kutsusta käyvät ilmi tarkka kilpailupaikka, tumarien nimet ja tanssittavat kilpailulukat. Kilpailukalenterissa mainitaan aluekilpailu tai valtakunnallinen kilpailu. Kaikkiin näihin vi ilmittautua, js ma ikä-/taitsarja kisissa n. Niiden er n siinä, että aluekilpailussa n pääasiassa taitlukkia E-C ja valtakunnallisissa enimmäkseen ylempiä C-A-taitlukkia ja vähemmän E-D-lukkia. KILPAILULUOKAT JA NOUSUPISTEET Kilpatanssissa kilpailemisen alittaminen n helppa, kska kaikki kilpailevat manikäistensä ja samantasisten kilpakumppanien kanssa. Kunkin parin kilpailulukka määräytyy kahdella perusteella: parin ikä ja parin taittas. Ikäsarjat Ikäsarja Lapsi 1 Lapsi 2 Juniri 1 Juniri 2 Nuris Yleinen Seniri 1 Seniri 2 Seniri 3 Seniri 4 Ikä 9-vutiaat ja sitä nuremmat 10 11-vutiaat 12 13-vutiaat 14 15-vutiaat 16 18-vutiaat 19 34-vutiaat (GP- ja SM-kisissa lukkaa kutsutaan Champin-lukaksi) 35 44-vutiaat 45 54-vutiaat nurempi vähintään 45 ja vanhempi vähintään 55 vutta nurempi vähintään 55 ja vanhempi vähintään 65 vutta Ikäsarjat lapsista nurisn määräytyvät parin vanhemman sapulen mukaan ja pari kilpailee kk vuden siinä ikäsarjassa, jnka ikäsarjaehdn parin vanhempi sapuli täyttää kalenterivuden aikana. Esimerkki: Js parin vanhempi sapuli täyttää 12 vutta 1.11.2011, niin pari siirtyy Lapsi 2 - lukasta Juniri 1 -lukkaan vuden 2011 tammikuun alussa. Yleisessä lukassa tulee parin vanhemman sapulen täyttää ikäsarjaeht ja nuremman sapulen lla yli 15-vutias. Yleisen lukan parit vivat kilpailla vain massa ikäsarjassaan. GP- ja SM kisissa sallistumisikeudet muihin ikäsarjihin määritellään erikseen kilpailukhtaisesti. Senirisarjissa ikäsarja määräytyy parin nuremman sapulen mukaan. Js kilpailuissa ei le maa ikäsarjaa, pari vi sallistua seuraavaan ikäsarjaan, senirilukissa edelliseen ikäsarjaan. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 2
Taitlukat ja vaadittavat tanssit Taitlukat vat E-, D-, C-, B- ja A-lukka. Kaikissa ikäsarjissa ei le kaikkia taitlukkia: - Lapsi 1-lukassa n vain E-lukka - Lapsi 2-lukassa E ja D - Juniri 1- ja 2-lukassa E, D, C ja B. Tätä vanhemmissa ikäsarjissa n kaikki taitlukat. Kaikki kilpailu-uraansa alittelevat kilpaparit sallistuvat ensin man ikäsarjansa E-lukan kilpailuihin. Kilpailuissa kerätään lukkanusupisteitä, ja kun pari n saavuttanut 50 pistettä, se nusee seuraavaan taitlukkaan. E- ja D-lukissa latinalaistanssit ja vakitanssit kilpaillaan yhtenä kilpailuna (paitsi senirilukissa, jissa kilpaillaan D-lukasta alkaen erikseen lattareissa ja vakiissa). C-taitlukasta alkaen kilpaillaan kaikissa ikäsarjissa erikseen vakiissa ja lattareissa ja myös lukkanusupisteet lasketaan erikseen kummassakin lajissa. Tisin sanen sama pari vi kilpailla esim. vakiissa C-lukassa ja lattareissa A- lukassa. C-lukasta alkaen pari vi erikistua jk vakiihin tai lattareihin. Senirilukissa tämä n mahdllista j D-lukasta alkaen. Js tanssii mlempia lajeja, vi sallistua 10-tanssikisihin, jissa mlemmat lajit kilpaillaan yhtenä kilpailuna. E-lukassa tanssitaan 6 tanssia: klme latinalaista (samba, cha-cha ja jive) sekä klme vakitanssia (valssi, tang ja quickstep). D-lukassa tanssitaan 8 tanssia: lattareissa edellisten lisäksi rumba ja vakiissa fxtrt. C-lukasta alkaen tanssitaan 10: lattareissa edellisten lisäksi pas dblea ja vakiissa wieninvalssia. Kun pari hallitsee kaikki 5 tanssia per laji, se vi sallistua GP- ja SM-kisihin, jissa ei le erikseen taitlukkia, vaan pelkästään ikäsarjat. Kisasurituksista jaettavat pisteet eli lukkanusupisteet Kilpailun vittava pari saa pisteitä yhden enemmän kuin finaalissa n pareja, kuitenkin enintään 7 pistettä. Tiseksi tullut saa pisteen vähemmän kuin finaalissa n pareja (enintään 5), klmas kaksi pistettä vähemmän kuin finaalissa n pareja jne. Eli js kisataan perinteinen 6 parin finaali, pisteet jakautuvat seuraavasti: vittaja saa 7 pistettä tiseksi sijittunut 5 pistettä klmanneksi sijittunut 4 pistettä neljänneksi sijittunut 3 pistettä viidenneksi sijittunut 2 pistettä kuudenneksi sijittunut 1 pisteen. mahdllinen 7. pari saa myös yhden pisteen. Lisäksi kaikki parit saavat yhden pisteen jkaiselta karsinta- tai semifinaalikierrkselta, js sellaisia n llut esim. js pääsee 1. karsintakierrkselta semifinaaliin ja tanssii semifinaalin (muttei pääse finaaliin asti), pari saa kisasta 2 pistettä. Kun lukkanusuun tarvittava pistemäärä (50) tulee täyteen, liitt ilmittaa asiasta pareille seuran välityksellä. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 3
KILPAILUIHIN ILMOITTAUDUTAAN ETUKÄTEEN Osallistumismaksu Freglinan kilpailuvastaava timittaa keskitetysti ilmittautumiset eteenpäin järjestävälle seuralle määräpäivään mennessä. Freglinalaiset ilmittautuvat haluamiinsa kisihin seuran timitilissa levaan siniseen kansin, mutta Blern seurakisihin 21.4.2012 ilmittaudutaan j sähköisesti. Määräpäivän jälkeenkin vi ilmittautua, mutta sallistuminen ei sillin le varmaa, js lisäpari aiheuttaa muutksia kisa-aikatauluun. Kisailmittautuminen n sitva. Js pari jää pis kilpailuista, eikä le ilmittanut peruutuksesta (pätevä syy!) järjestävälle seuralle ennen kisapäivää, pari jutuu maksamaan peruutusmaksun. Myös sairaustapauksissa n aina ilmitettava kisajärjestäjälle parin pisjäännistä ja timitettava järjestäjälle lääkärintdistus, jllin peruutusmaksua ei peritä. Muussa tapauksessa ilmittautumisen vi peruuttaa ilman peruutusmaksua vielä kisakutsussa merkittyyn päivämäärään asti. Kisakutsu kannattaa lukea lppuun asti! Pisjäännit saattavat muuttaa kisapäivän aikataulua ja muita kilpailijita khtaan n reilua ilmittaa pisjäänneistä järjestävälle seuralle ennen kilpailua, vielä kilpailupäivänäkin, js esim. sairastuu yllättäen. Kisakutsussa n yleensä puhelinnumer, jka päivystää kisapäivänä tai jhn vi lähettää tekstiviestin. Kilpailuihin n aina sallistumismaksu. Sen suuruus ja maksutapa ilmenevät kilpailukutsusta. Maksun vi maksaa etukäteen järjestävän seuran tilille tai sen vi maksaa paikan päällä, mutta se vi lla muutaman eurn suurempi kuin etukäteen maksettuna. Kaikki tarvittavat tiedt sekä kilpailujen pitpaikka selviävät kilpailukutsusta. HUOMAA: Järjestävän seuran mien parien ei tarvitse maksaa sallistumismaksua. On humattava, että myös lasten hultajat maksavat nrmaalin yleisön sisäänpääsymaksun. Tanssijat maksavat siis kilpailumaksun ja muut stavat yleisön pääsylipun (aikuiset / lapset / piskelijat / eläkeläiset, hinnasta päättää järjestävä seura). KILPAILUUN VALMISTAUTUMINEN Kilpailuaikataulu Matka kilpailupaikalle Kun kilpailut lähestyvät, Tanssiurheiluliitn nettisivujen kilpailukalenteriin ilmestyy kilpailukutsun viereen kilpailujen aikataulu. Se julkaistaan yleensä viimeistään viikka ennen kilpailua. Myös Tanssijan Tulspalvelimen keskustelupalstaa kannattaa seurata. Tulspalvelimen sivuilla ylärivillä n linkki Kilpailut- Kilpailukalenteri, jsta löytyy lista tulevista kilpailuista. Listan yhteydessä jkaisen kisan khdalla n Kutsukuvake, Aikataulukuvake ja jidenkin kisjen khdalla myös kuvake, jsta aukeaa sivu, jssa n lista kisaan kyseiseen päivämäärään mennessä ilmittautuneet parit. Listasta vi esim. tarkistaa, että ilmittautuminen n mennyt perille tai että ma peruutus n humiitu (man parin nimi yliviivattu). Yhteiskuljetusta kilpailupaikille ei tavallisesti le järjestetty, vaan parit hultajineen hitavat matkat itsenäisesti. Kannattaa kysellä muilta pareilta, ketkä vat lähdössä kisaamaan ja mahdllisuuden mukaan spia yhteisistä kisamatkista. On mukava matkata yhdessä ja jakaa kisajännitys samissa tunnelmissa levien kanssa, ja samalla säästää bensakuluissa. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 4
Matkaan kannattaa varata riittävästi aikaa, kska kisapaikalla n hyvä lla hyvissä ajin (viimeistään tuntia ennen man kisasurituksen alkua, mielellään 1,5-2 tuntia ennen). Kisapukua ei kannata laittaa päälle vielä autmatkalle, vaan pakata se siististi pukupussiin ja pukeutua matkan ajaksi justaviin ja mukaviin vaatteisiin. Eväät ja muut mukaan pakattavat Asu ja hiukset Kisapukujen ja -kenkien lisäksi kannattaa ttaa mukaan ainakin: - kenkäharja - varasukat/-sukkahusut - meikkipussi - dedrantti - harja ja kampa sekä hiustenlaittvälineet (mutilututteet, geeli, lakka, pinnit, mahdlliset hiuskristeet) - laastaripakkauskaan ei le pahitteeksi. Mukaan vit ttaa myös mat eväät ja ehdttmasti ma jumapull, jssa n jk vettä tai laimeaa vähäskerista mehua. Eväiksi vi ttaa mukaan esim. hedelmiä, pillimehua, sämpylää, hedelmässeita, energiapatukita, erityisesti js n jkin erityisrukavali. Kilpailupaikalla n yleensä myös puffetti, jsta saa leipää, mehua, kahvia, pullaa, makeisia, limsaa, jskus myös lämmintä rukaa. Kilpailupäivän aamuna n syytä syödä kunnllinen hiilihydraattipitinen aamiainen. Puura, mysliä tai murja, leipää, maita, jgurttia, mehua, hedelmiä, mikä kenellekin parhaiten maistuu. Vaatetus n varsin pelkistetty E- ja vielä D-lukassakin. Pjan vaatteita löytyy tavallisista vaatekaupista ja tyttökin vi halutessaan käyttää valmisvaatteena stettua pulihametta ja paitaa. Enimmäkseen tytöt kuitenkin käyttävät tarkitukseen tehtyä mekka. Käsityötaitiset vivat mmella sellaisen itsekin peruskaavja sveltaen. Vaatteita vi myös kysellä käytettyinä ismmilta tanssijilta. Lisäksi käytettyjä mekkja ym. asuja n myytävänä kisissa. Pukua stettaessa n hyvä varmistaa sen spivuus maan lukkaan. Aina erikishankinta n alussa tanssikengät, jtka vat paklliset kilpailuissa. Tanssikenkiä saa staa tanssikenkiä myyvistä erikisliikkeistä. Kaikissa tanssikilpailuissa n yleensä paikalla vähintään yksi tanssikenkiä ja muita tanssitarvikkeita myyvä yritys. Kenkiä vi tilata myös netin kautta, js kk n tiedssa. Kenkiä stettaessa kannattaa mainita parin kilpailulukka: kaikki kengät eivät le sallittuja kaikissa lukissa. Kenkäkauppiailta saa staa myös mm. kilpatanssilevyjä. Kilpatanssissa n tarkat puku- ja kampaussäännöt, jtka vaihtelevat lukittain. Js asu ei le sääntöjen mukainen, siitä saa humautuksen kilpailunjhtajalta ja puute n krjattava seuraaviin kilpailuihin mennessä. Tarkemmat säännöt ja tieta pukusäännöistä löytyy Tanssiurheiluliitn sivuilta jkaiseen ikä- ja taitlukkaan määriteltyinä. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 5
KILPAILUPAIKALLA Kisapaikan vet avautuvat yleensä 1-2 tuntia ennen kilpailun alkamista. Kilpailupaikalla n syytä lla hyvissä ajin, mielellään 1,5-2 tuntia ennen man kilpailusurituksen alkamista. Oman parinsa kanssa kannattaa spia, missä ja mihin aikaan kilpailupaikalla tavataan. Kun tulee paikalle ajissa, ehtii tutustua kisapaikkaan, mikata mahdlliset tutut, ttutella kisapäivän tunnelmaan. Hultajat ehtivät etsiä mieluisat istumapaikat itselle ja tanssijille, tanssijat pukea rauhassa kisapuvut ja harjitella/lämmitellä kilpalattialla taukjen aikana (js aikataulussa sellaisia n). Tällöin pääsee hyvään kisavireeseen ajissa. 1) Ilmittautuminen Kilpailupaikalle saavuttaessa pari ilmittautuu. Samalla maksetaan sallistumismaksu käteisellä (js maksettu etukäteen, ta kuitti mukaan). Ilmittautumisen yhteydessä pari saa numerlapun (pjalle) ja yleensä pienen kilpailija-tarran (tytölle). Numerlappu kiinnitetään hakaneulilla pjan kilpailupaidan selkään. Tytön tarraa ei kiinnitetä kilpailuasuun, vaan sen vi laittaa verryttelytakkiin tm. vaatteeseen, jssa se timii tytön pääsylippuna kisapaikalla liikuttaessa. Vanhemmat ja muut mukana seuraavat katsjat stavat pääsylipun, jnka hinta esim. aluekisissa n aikuisille keskimäärin 10 eura (pääsylippujen hinnat selviävät kilpailukutsusta). Myytävänä n usein myös kilpailujen käsihjelma, jsta näkee aikataulun sekä kaikkien kilpailuun sallistuvien parien nimet. Vimassaleva ja päivitetty kilpailuaikataulu n aina nähtävissä kilpailupaikan seinällä. Se kannattaa tarkistaa kilpailupaikalla, sillä aikatauluihin vi jskus tulla pieniä muutksia esim. jnkun lukan jäädessä pis peruutusten vuksi. 2) Kenkätarkastus Yleensä kilpailupaikilla n kenkätarkastus. Siinä tarkastetaan, ettei kenkien phjissa le naulja tai muuta vikaa, jista visi aiheutua naarmuja lattiaan. Parin mlempien sapulien pitää käydä näyttämässä kenkänsä kenkätarkastuksessa ennen kilpalattialle mena. Js tämä unhtuu, kilpailujen kuuluttaja saattaa kutsua parin kilpailunumern perusteella kenkätarkastukseen. Kenkätarkastuksessa n syytä käydä heti ilmittautumisen jälkeen. 3) Kisapaikalla lämmittely Ilmittautumisen ja kenkätarkastuksen jälkeen vi mennä lämmittelemään ja tutustumaan kilpailusaliin. Js maan kilpailusuritukseen n vielä aikaa, vi lämmitellä harjitteluvaatteissa, muuten kannattaa vaihtaa kilpailuvaatteet päälle j tässä vaiheessa (numerlappu pjan paitaan!). Lämmittely nnistuu kilpalattialla yleensä ennen kilpailun alkua ja taukjen aikana. Js tauka ei le spivasti ennen maa lukkaa, vi lämmitellä ja muistella kuviita esim. kilpalattian sivulla tai käytävällä. Yleensä lämmittelyä varten n varattu jnkinlainen tila salin päädyistä. Jillakin kilpailupaikilla vi lla myös erillinen lämmittelysali. Lämmittely, venyttely ja tanssikuviiden muistelu parin kanssa kisapaikalla auttaa pääsemään parhaaseen mahdlliseen kisasuritukseen. Tärkeintä n kuitenkin reipas ja ilinen, hyvä mieli! Jskus kisissa n esiinmarssi, yleensä pas dblen sidessa. Se järjestetään yleensä ennen kilpailupäivän päälukkien semifinaalien/finaalien alkamista. Esiinmarssissa kaikki vielä kilpailussa mukana, eli karsintjen ja semifinaalien jälkeen jatkn päässeet, parit marssivat lattialle numerjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan. Marssin jälkeen n pieni avajaispuhe. Esiinmarssia ei le läheskään kaikissa kisissa, eikä ainakaan ennen aamupäivän kilpailuja. Esiinmarssi n merkitty kilpailujen aikatauluun. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 6
4) Kisasurituksen jälkeen KILPAILUSUORITUS Oma tanssisuritus Oman kisasurituksen jälkeen kannattaa tarkkailla kilpailupaikan seinää, jhn ilmestyy jnkin ajan kuluttua tiet jatkn päässeistä pareista. Sen lisäksi parien numert myös kuulutetaan. Finaalin jälkeen tiet sijituksesta ilmestyy kilpailupaikan seinälle vasta ns. line-upin jälkeen. Vaikka itse ei aina pääsisikään karsinnista jatkn, vi jäädä katsmaan jatkkierrksia. Pääsylippu n vimassa kk päivän niin tanssijille, kuin katsjillekin. Katsmalla muita ppii itsekin! Parin n itse hulehdittava siitä, että sen mlemmat sapulet vat valmiina ikeaan aikaan kisaamaan. Kuuluttaja pyytää kunkin lukan tanssijita valmistautumaan yleensä ennen edellisen lukan viimeistä tanssia. Js sarjassa tanssitaan karsintakierrs tai semifinaali, parit kutsutaan lattialle kilpailunumerilla. Finaaliin parit kutsutaan lattialle numerlla ja nimellä numerjärjestyksessä (esim. pari numer 1 Ville Vallatn, Peppi Pitkätssu, Freglina Kaarina). Jskus eriä vi lla useampikin. Kuuluttaja luettelee kunkin erän parien numert. Yleensä eräjak tulee myös näkyviin salin seinälle. Js vaki- ja latinalaistanssit tanssitaan erikseen, niiden välissä n muutama muu lukka, jtta pari ehtii halutessaan käydä vaihtamassa vaatteet. Tumarien ruksit ja finaalin sijalukupisteet Palkintjen jak Js kilpailuissa n karsinta (yli 13 sallistuvaa paria/lukka) tai semifinaali (8-12 sallistuvaa paria/lukka), jnkin ajan kuluttua surituksesta tulee seinälle tulslista, jssa näkyvät kunkin parin eri tumareilta saamat ruksit. Jatkn selvinneiden parien numert ja nimet näkyvät lihavituna. Karsintakierrksilla tumarit antavat ruksin jkaisesta tanssista erikseen niille pareille, jtka he haluavat seuraavalle kierrkselle. Listasta näkee, mille pareille tumarit vat antaneet rukseja ja kuinka paljn. Karsintakierrkselta seuraavalle kierrkselle tai semistä finaaliin pääsevät minimäärän tai enemmän rukseja saaneet parit. Tämä minimiruksimäärä vaihtelee jkaisessa kisassa kilpailevien parien tasn mukaan. Semifinaalissa kukin tumari antaa kussakin tanssissa ruksin kuudelle kussakin tanssissa jatkn haluamalleen parille. Finaaliin pääsee 6 eniten rukseja saanutta paria. Js 6. ja 7. pari saavat yhtä mnta ruksia, he mlemmat pääsevät finaaliin, jllin tanssitaan 7 parin finaali. Js 6., 7. ja 8. pari saavat yhtä mnta ruksia, tanssitaan näiden klmen parin kesken ylimääräinen karsintakierrs. Finaalissa vittajapari n se, jnka sijalukumäärä n pienin eli pari, jnka tumarit vat sijittaneet sijalle 1, 2 tai 3 jne. Nämä tumarien kustakin tanssista antamat sijaluvut lasketaan yhteen ja niistä mudstuu sijalukumäärä. Vittaja n se pari, jnka sijalukumäärä n pienin (skating-järjestelmä). Yleensä kilpailuissa n 5 tumaria, paitsi GP-kisissa, jissa n 7 tumaria. Seurakilpailuissa (yleensä ainastaan E-lukkia) tumareita vi lla jpa "vain" klme. Kun tanssit n tanssittu, seuraa palkintjen jak. Sen ajankhta kunkin ikäsarjan/taitlukan salta n ilmitettu kisa-aikataulussa. Palkintjenjakn sallistuvat vain kunkin lukan finaalissa tanssineet parit. Palkintjen jakja järjestetään yleensä muutama kisapäivän aikana ja niiden ajankhdat n siis merkitty aikatauluun. Palkinnt jaetaan yleensä siinä järjestyksessä kuin lukat n tanssittu. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 7
Kilpailun lpuksi Palkintjen jakn mennään kilpailuasussa. Yleensä kuuluttaja kutsuu tanssijat lukittain ensin line upiin eli riviin timitsijapöydän eteen. Siitä parit kutsutaan nutamaan palkintjaan yleensä sijasta 6 alkaen, vittajapari saa palkintnsa viimeisenä. Jskus näkee myös palkintjenjakja, jtka alitetaan klmannesta sijasta ja jatketaan siitä ylöspäin. Kun parin numer ja nimi kutsutaan, pari kävelee keskilattialle, kumartaa/niiaa ensin yleisölle ja kävelee sitten reippaasti (lapset esim. käsi kädessä) palkintjen jakajien lu nniteltavaksi ja siirtyy sen jälkeen palkittujen riviin. Onnittelussa periaate n: pika kättelee ensin naispulisen palkintjenjakajan ja sitten miehen, ja tyttö ensin miehen ja sitten naispulisen nnittelijan (js nämä asiat unhtuvat, se ei le mikään katastrfi! Ne saattavat unhtua kkeneeltakin parilta). Sijille 1, 2 ja 3 sijittuneet nusevat palkintpallille, js sellainen kisapaikalla n ja tuulettavat siellä ilisesti nnistunutta suritustaan. Muista PALAUTTAA NUMEROLAPPU, ennen kuin lähdet kisapaikalta. Palauttamatta jääneestä ja/tai kadnneesta numerlapusta seurat velittavat yleensä vähintään 20 eura. Js lappu kuitenkin vahingssa tulee ktiin asti, sen vi palauttaa pstitse jk suraan järjestävälle seuralle (kannattaa sittaa ensin jllekin seuran timihenkilölle) tai timittaa Freglinan salille. Näin välttyy 20 eurn sakkmaksulta. TANSSIURHEILU - KLPAILEMAAN Sivu 8