N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen

N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Asemakaavaselostus Asemakaavaluonnoksen selostus Kv 7.12.2015 58 kv liite 2 Kh 16.11.2015 190 kh om Kate 4.11.2015 75 kate om

Asia 133/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija YKS-573 Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti: tuomas.turpeinen@vihti.fi matkap. 044 767 4785 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 15.1.2014 11 kate liite 19 Kuulutus 24.1.2014 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 12.3.2014 39 kate om Kh 24.3.2014 52 kh liite 7 Valmistelumateriaali Kate 14.5.2014 61 kate om Nähtävillä 28.5.-26.6.2014 Kaavaehdotus Kate 25.2.2015 14 kate om Kh 2.3.2015 46 kh om Nähtävillä 23.3.-22.4.2015 Kaavan hyväksyminen Kate 4.11.2015 75 kate om Kh 16.11.2015 190 kh om Kv 7.12.2015 58 kv liite 2 Tämä selostus liittyy 14.5.2014 päivättyyn asemakaavakarttaan (1:1000). Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Raportin on laatinut Tuomas Turpeinen. 2 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaavan tarkoitus 4 1.3 Kaava-alueen määrittely 4 1.4 Luettelo liiteasiakirjoista 5 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3. LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu ympäristö 8 3.4 Suunnittelutilanne 11 3.5 Rakennusjärjestys 12 3.6 Rakennus- ja toimenpidekiellot 12 3.7 Pohjakartta 12 3.8 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 13 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet 13 4.5 Asemakaavaratkaisu 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 20 5.1 Kaavan rakenne 20 5.2 Aluevaraukset 20 5.3 Kaavan vaikutukset 21 5.4 Ympäristön häiriötekijät 22 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 22 5.6 Nimistö 22 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 23 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 23 6.2 Toteuttaminen 23 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 3

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Numero: N 161 Kiinteistöt joita asemakaava koskee: Laidunmaa 927-406-5-135 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. 1.3 Kaava-alueen määrittely Asemakaava-alue sijaitsee Turunväylän (E18) pohjoispuolella, Nummelan taajaman eteläpuolella Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alue rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä 20 kv:n voimajohtoon. Kaava-alue muodostuu suureksi osaksi metsää kasvavasta kallioisesta mäestä, ja kaavan toteuttamisen yhteydessä on todennäköisesti tarve kallion louhinnalle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,7 hehtaaria. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa suurinpiirtein samaan aikaan on laadittu Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunniteltiin nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitettiin katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Suunnittelualueelle tyypillistä kallioista maastoa. Vasemmalla Pillistöntie. 4 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

1.4 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset Liite 3. Havainnekuva Liite 4. Vastineraportti kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Liite 5. Asemakaavan seurantalomake (lisätään kv hyväksymiskäsittelyyn) 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Höytiönnummi - Lehmälähteenmäki liito-oravaselvitys 2014. Luontotieto Keiron, 2014. Lausunto Vihdin Höytiönnummen hiidenkirnun suojelullisesta arvosta. Geologian tutkimuskeskus, 2013. Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C. Kv 9.12.2013. Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Maakuntavaltuuston hyväksymä 20.3.2013. Vihdin Höytiönnummen muinaisjäännöksen arkistoselvitys. Mikroliitti, 2013. Vihdin Höytiönnummen kiviröykkiön arkeologinen kaivaus. Mikroliitti, 2013. Vihdin kunnan Höytinnummen asemakaava - Elinympäristöselvitys. Luontotieto Keiron, 2013. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, 2012. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan Ely-keskus, 2012. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2013. Kv 11.11.2013. Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020. Kv 2010. Etelä-Nummelan liikenneselvitys. Sito Oy & Strafica Oy, 2009 Nummelan eteläosien osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys. Strafica, 2013. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhinta- ja hulevesisuunnitelma sekä esirakentamisen ympäristövaikutukset. Ramboll, 2014. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. Vihdin kunnan mittaustoimi HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 5

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 15.1.2014 11. Kaava kuulutettiin vireille 24.1.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.3.2014 39. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan tavoitteet 24.3.2014 52. Asemakaavaluonnos on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.5.2014. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 28.5.-26.6.2014. Asemakaavaehdotus kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 25.2.2015. Asemakaavaehdotus kunnanhallituksen käsittelyssä 2.3.2015. Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 23.3.-22.4.2015. Asemakaava on valmisteltu hyväksymiskäsittelyyn kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 4.11.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa on esitetty uuden työpaikkaalueen sijoittuminen Vihdin Nummelaan, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteykseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,7 hehtaaria, ja se muodostuu kokonaisuudessaan kunnan omistamasta kallioisesta mäkialueesta. Asemakaavaan on merkitty kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jotka muodostavat yhteensä kahdeksan tonttia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Teollisuus- ja varastorakennusten tonttien lisäksi kaava-alueella sijaitsee yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaava liittyy liikenteellisesti Pillistöntiehen uuden Kirnutie -nimisen tonttikadun kautta. Alueen läpi on mahdollistettu kevyen liikenteen yhteys Kivipolun ja Hiisikujan kautta. Alueen maastonmuodoista ja maaperästä johtuen asemakaavan toteuttaminen tulee vaatimaan kallion louhintaa. Suunnittelualueelle on laadittu hulevesisuunnitelma, jossa on määritetty louhinnalla tavoiteltava maanpinnan likimääräinen korkeusasema, sekä hulevesien käsittely viivytysrakenteessa. Kaava-alueella sijaitseva arkeologinen kaivauspaikka. Museovirasto on kaivausten perusteella poistanut kohteen muinaisjäännösrekisteristään eikä alueella ole muitakaan muinaismuistoja jotka rajoittaisivat alueen maankäyttöä. 6 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Kaava-alue alue sijaitsee Nummelan taajamassa, Vanhan Turuntien (110) pohjoispuolella hieman yli puolen kilometrin etäisyydellä Pajuniityn asemakaava-alueesta. Kohde sijaitsee Nummelan keskustasta noin 3 kilometriä linnuntietä etelään Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä, ja se on pinta-alaltaan noin 6 hehtaaria. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava laaditaan alueelle, joka kattaa edellä mainittujen teiden risteyksessä sijaitsevan metsää kasvavan kallioisen mäen. Kaava-alue rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä 20 kv:n voimajohtoon. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus ilmakuvalla. Vihdin kunnan mittaustoimi. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu Etelä-Nummelan tasankovyöhykkeen eteläpuoliseen ns. Etelä-Nummelan kallioselännealueeseen. Kaava-alue muodostuu metsää kasvavasta kallioselänteestä, joka kohoaa korkeimmillaan noin 90 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se ei ole kuitenkaan korkeimpia kohtia Höytiönnummen alueella, sen korkeimman kohdan kohotessa 108 metriä merenpinnan yläpuolelle. Korkeustaso vaihtelee kaava-alueen kohdalla noin 64-90 m-mpy välillä. Heti Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan pohjoispuolella sijaitsee Höytiönnummen laakea soramuodostuma, jossa toimii mm. ajoharjoittelurata. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Suunnittelualue on pääosin kallioista ja peruskallio on niin lähellä maanpintaa, että myös maaperä luokitellaan kallioksi. Alueen kivilaji on kiillegneissi. Kallioalueen reunamilla on hienorakeisempaa maa-ainesta kuten moreenia, hiekkamoreenia, hiekkaa ja hienoa hietaa sekä hiesua. Kalliomaat ovat maarakentamisen kannalta sikäli ongelmattomia, että ne kantavat eivätkä roudi. Kallioalueilla rakennuksien ja rakenteiden perustaminen onkin helppoa. Rakentamisen maastoon sovittaminen on kuitenkin usein vaikeaa ja johtaa kallion leikkaamiseen, voimakkaisiin paikallisiin korkeuseroihin jne. Myös kallioalueiden maaaines on vaikeasti irrotettavissa. Höytiönnummen työpaikka-alueen toteuttamisen edellytyksenä on hyvin todennäköisesti kallion louhintaa. HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 7

Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kallioperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Suunnittelualue on suureksi osaksi kalliometsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuus on varpujen, lähinnä mustikan, vallitsemaa. Kuivemmilla kohdilla kasvaa myös kanervaa. Kallioalueille tyypillisiä suolaikkuja ei juuri esiinny. Metsät ovat hoidettuja talousmetsiä, joita on harvennettu viime vuosina. Maaperäkartta suunnittelualueelta (GTK). Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on vaihtelevaa, mutta sitä voidaan muokata kalliota louhimalla. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee kahden valuma-alueen rajalla. Suunnittelualueelta vedet laskevat osittain Enäjärveen ja osittain Risubackajokeen - Karhujärveen. (+ 31,9 m-mpy). Suunnittelualueen sisällä ei ole vesistöjä, lukuun ottamatta kaakkoiskulmassa olevaa ojaa. Suunnittelualue ei myöskään sijaitse pohjavesialueella. 3.3 Rakennettu ympäristö Korkeuskäyrät havainnollistavat alueen vaihtelevaa topografiaa. Suunnittelualueen ympäristön valuma-alueet. Likimääräinen sijainti merkitty ympyrällä Alueen historiallisia vaiheita Suunnittelualueella ei ole ollut tunnetusti aikaisempaa asutusta. Höytiönnummen kaakkoispuolella, Pillistöntien pohjoispuolella sijaitsevan mäen päällä kalliolla, lähellä sen korkeinta kohtaa on sijainnut noin 4 metriä leveä kiviröykkiö. Kiviröykkiötä on aikaisemmin epäilty vanhaksi rajamerkiksi tai hautaröykkiöksi. Kesällä 2013 alueella suoritettiin arkeologinen kaivaus, jossa ei löydetty mitään edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin viittaavaa. Kaivauksissa löydettiin hiiltyneitä luita, mutta osteologin tutkimusten perusteella ne ovat eläinten luita. Tutkimuksen perusteella röykkiön keskeltä dokumentoitu kivirakenne sopii tulisijavaihtoehtoon, mutta palamisen jälkien ja palaneiden luiden sijoittuminen pääasiassa röykkiön muihin osiin mutkistaa tulkintaa. Röykkiön sijainti ei ole asuinrakennukselle tyypilli- 8 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

nen, mutta kuitenkin mahdollinen. Kaiken kaikkiaan tutkitun röykkiön alkuperäistä tarkoitusta on pidettävä epävarmana. Koska alueelta ei löydetty arkeologisesti merkittäviä kohteita, ja paikalle on suunniteltu maanrakennusta, arkeologit eivät nähneet röykkiön ennallistamista tarpeellisena. Museovirasto on tehdyn tutkimuksen perusteella poistanut kiviröykkiön muinaisjäännösrekisteristään. Suunnittelualueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. Siellä ei myöskään sijaitse erityisiä kulttuuriympäristöjä. Näkymä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteyksestä itään. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Höytiönnummen asemakaava-alue sijoittuu Nummelan taajaman eteläpuolelle, sen luonnolliselle laajenemisalueelle. Nummelan taajaman keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta juna-asemasta koilliseen, paikkaan, joka on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvulla. Kaupallinen keskusta on viime vuosina laajentunut Pisteeltä itään ja etelään päin kohti Höytiönnummea. Nummelan eteläpuolen peltoaukealle on kaavoitettu Pajuniityn eteläosien asuinalue koulu- ja urheilukeskuksineen. Höytiönnummen lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Nummelan Pisteen alueelle ja sen ympäristöön. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Lähimmät koulut sijaitsevat noin 4 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Huhdanmäen ja Pajuniityn pohjoisosan asemakaava-alueella sijaitsee Pajuniityn perhekeskuksen päiväkoti ja neuvola. Kultasepän yksityinen päiväkoti sijoittuu suunnittelualueen koillispuolelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Vihdin ajoharjoittelurata. Kaava-alueelle tyypillistä luonnonympäristöä. Talousmetsää kaava-alueella. Virkistys Nummelan taajaman eteläpuolella, Höytiönnummen lähiympäristössä, sijaitsevat vielä toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienestysalueinaan. Pillistöntie kuvattuna kaava-alueen eteläosasta. HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 9

Liikenneverkko Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alueelta on tietä pitkin noin 3 kilometriä Nummelan keskustaan ja noin 1 kilometri Linnanniitun asuinalueelle. Porintielle (vt2) sekä Turunväylälle (E18) kummallekin on matkaa hieman yli 2 kilometriä. Näkymä Pillistöntieltä Vanhan Turuntien risteykseen. Kaava-alue kuvassa oikealla. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa samanaikaisesti laaditaan Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Suunnittelualueelta on matkaa noin 3 kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Linja-autot kulkevat myös Vanhalla Turuntiellä. Heti kaava-alueen pohjoispuolelle suunnitellaan ESA-rataa (Espoo-Salo -oikorata) ja sen asemaa, joka toteutuessaan parantaa liikenneyhteyksiä alueelle entisestään. Kunnan omistaman maan ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkeva 20 kv voimalinja. Tekninen huolto Höytiönnummen kaava-alue ei ole kunnallistekniikan piirissä. Aivan kaava-alueen pohjoispuolella kulkee 110 kv voimajohto, jonka lisäksi kunnan omistaman maa-alueen ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkee 20 kv voimalinja. Kunnallistekniikka kulkee lähimmillään linnuntietä pitkin noin 650 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Ympäristöhäiriöt Vuonna 1998 tehdyn Vihdin tieliikenteen meluselvityksen mukaan Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava ei sijoitu Turunväylän melualueelle ennustetilanteessa vuodelle 2020. Aivan kaava-alueen eteläosa kuuluu Vanhan Turuntien melualueeseen. Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan kunnan omistuksessa. Kaava-alueelle ominaista mänty- ja kuusimetsää. 10 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

3.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa suunnittelukohde on taajamatoimintojen aluetta. Myös 110 kv voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 2. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi, ja sen pohjoispuolella kulkee varaus uudelle pääradalle. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on vireillä parhaillaan. Yleiskaava Vihdin kunnan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986, mutta se on oikeusvaikutukseton. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:n 9.12.2013 85. Uudenmaan ELY-keskuksen valituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 6.2.2015. Kunta on valittanut hallintooikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisellaympyrällä. Nummelan eteläosien osayleiskaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), joka on tarkoitettu liikennehakuisille työpaikkatoiminnoille, mutta ei kuitenkaan MRL 114 :ssä tarkoitetuille vähittäiskaupan suuryksiköille. Alueelle voi sijoittua teollisuutta ja varastointia, mikäli toiminta on ympäristövaikutuksiltaan verrattavissa liike- ja toimistotiloihin. Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavasta. HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 11

Pieni osa suunnittelualueen pohjoisosasta on merkitty Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:ssä keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Höytiönnummen asemakaavaa valmistellaan kuitenkin vain työpaikka-alueena, eikä sen alueelle suunnitella keskustatoimintoja. Asemakaava Suunnittelualueen rajalla sijaitsee kunnavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä Pillistöntien asemakaava N 167. Muutoin kaava-alueen välitön lähiympäristö on asemakaavoittamatonta. Kaava-alueelta etäisyys Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueelle N 106 on noin 600 metriä. 3.8 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta ja yritystoiminnan aluetta. Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. 3.5 Rakennusjärjestys Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien asemakaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. 3.6 Rakennus- ja toimenpidekiellot Alueella on voimassa MRL:n mukainen rakennustai toimenpidekielto kunnes valtuuston Nummelan eteläosien osayleiskaavasta tekemä päätös vahvistuu tai kumoutuu. 3.7 Pohjakartta Alueen pohjakartta 1:1000 on saatettu ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. 12 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Höytiönnummen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa, se ei sijaitse pohjavesialueella ja on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 15.1.2014 11. Kaava kuulutettiin vireille 24.1.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokouksessa 12.3.2014 39. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan tavoitteet 24.3.2014 52. Asemakaavaluonnos on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.5.2014. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 28.5-26.62014. Asemakaavaehdotus kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 25.2.2015. Asemakaavaehdotus kunnanhallituksen käsittelyssä 2.3.2015. Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 23.3.-22.4.2015. Asemakaava on valmisteltu hyväksymiskäsittelyyn kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 4.11.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Koska asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 13

Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020:n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa suurinpiirtein samanaikaisesti on tarkoituksena laatia Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. 4.5 Asemakaavaratkaisu Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Suunnittelualueelle laadittiin yksi kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaluonnoksessa esitettiin uuden työpaikkaalueen sijoittuminen Vihdin Nummelaan, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteykseen. Suunnittelualueen pinta-ala oli noin 6 hehtaaria, ja se muodostui kokonaisuudessaan kunnan omistamasta kallioisesta mäkialueesta. 14 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

Asemakaavaluonnokseen merkittiin kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jotka muodostavat yhteensä kahdeksan tonttia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Teollisuus- ja varastorakennusten tonttien lisäksi kaava-alueella sijaitsi yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaavaluonnos liittyi liikenteellisesti Pillistöntiehen uuden Kirnutie -nimisen kadun kautta. Alueen läpi on mahdollistettu kevyen liikenteen yhteys Kivipolun ja Hiisikujan kautta. Alueen maastonmuodoista ja maaperästä johtuen asemakaavan toteuttaminen tulee vaatimaan kallion louhintaa. Jotta louhinta aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille, alueelle laadittiin louhintasuunnitelma kaavaluonnoksen perusteella. Suunnitelmalla louhinta voidaan järjestää siten, että melun eteneminen ympäristössä aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille. Luonnoksen perusteella alueelle laadittiin myös hulevesisuunnitelma, jossa määritetään louhinnalla saavutettava maanpinnan likimääräinen korkeusasema, mikä mahdollistaa hulevesien hallinnan. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan luonnos oli nähtävillä 28.5.-26.6.2014. Kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnoksessa esitetyn kaavaratkaisun pohjalta, ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä näkökohtia. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunto seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, museovirasto, Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo, Vihdin Vesi, Fingrid Oyj, Caruna Oy, Gasum Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto, Rosk n Roll Oy Ab sekä kunnan rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi, tilapalvelu ja museotoimi. Lisäksi lausuntoa pyydetään seuraavilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä: Vihdin yrittäjät ry, Vihti-Seura ry, Vihdin luonto ry ja Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry. Myös muut kaavan osalliset voivat jättää mielipiteensä kaavasta sen nähtävilläolon aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 10 lausuntoa. Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, museovirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Caruna Oy, Fingrid Oyj, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, sekä kunnan ympäristövalvonta, museotoimi ja Vihti-Seura ry. Kaavaluonnokesta saatiin myös kolme mielipidettä yksityisiltä. Alla on referoitu kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. Referoidun lausunnon ja mielipiteen jälkeen on kursiivilla esitetty tarvittaessa vastaus ja mahdolliset muutokset, joihin lausunto tai mielipide on johtanut. Uudenmaan ELY-keskus: Alueen korkeuserot ovat merkittävät, mikä vaikeuttaa teollisuus- ja varastotoiminnan edellyttämien kulkuyhteyksien järjestämistä alueelle. Kulkuyhteyksien toteuttaminen edellyttää ilmeisesti kallion louhintaa. Yhteyksien toteutettavuutta tulee arvioida kaavan jatkotyössä. Lisäksi tulee arvioida kaava-alueelle sijoittuvien toimintojen synnyttämää liikenteen määrää, kaava-alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja mahdollisia liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteitä. Kaavaan tulee lisätä hulevesien hallinnan kaavamääräykset, joissa kiinnitetään huomiota hulevesien viivyttämiseen alueella ja jossa otetaan huomioon tekeille tulevan hulevesisuunnitelman suositukset mahdollisuuksien mukaan. Vastine: Alueelle laaditun louhintasuunnitelman mukaan alueen maastoa on tarkoitus louhia lähelle Vanhan Turuntien ja Pillistöntien tasoa. Näin ollen louhinnan jälkeen alueella ei ole enää merkittäviä korkeuseroja jotka vaikuttaisivat liikenneyhteyksien järjestämiseen. Kaavaselostuksessa on arvioitu kaava-alueelle sijoittuvien toimintojen synnyttämää liikenteen määrää, kaava-alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja mahdollisia liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteitä. Kaavaan on lisätty hulevesien hallinnan kaavamerkinnät tehdyn hulevesisuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan liitto: Uudenmaan liitto katsoo, että asemakaavan valmisteluaineistossa esitetty ratkaisu on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen ja noudattaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitetta kehittää Nummelan taajamaa etelää kohti. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa kaavasta. Kaavan valmisteluaineisto muodostaa hyvän lähtökohdan kaavaehdotuksen valmistelulle. HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 15

Museovirasto: Vihdin kunta on teettänyt vaaditut tutkimukset Mikroliitti Oy:llä. Rakenne (kiviröykkiö) on tutkittu kokonaisuudessaan, mutta sitä ei ole entisöity koska kallio on suunniteltu louhittavaksi pois. Museovirasto katsoo, että Höytiönnummen kiviröykkiö on nyt riittävällä tavalla dokumentoitu ja tutkittu, eikä alueen maankäytölle ole enää muinaismuistolain asettamaa estettä. Höytiönnummen kiviröykkiö on nyt poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta Museoviraston ylläpitämästä kiinteiden muinaisjäännösten kohderekisteristä. Kaavan valmisteluaineistoon Museovirastolla ei ole huomautettavaa. Kaava-alueelta ei tunneta Museovirastolla käytettävissä olevien tietojen mukaan muita muinaisjäännöksiä. Koska kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta, sitä ei tule myöskään merkitä kaavaan suojelukohteena. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo: Kallioalueen louhiminen on aina peruuttamaton muutos maisemassa. Kaavoitettaessa tulisi huomioida myös se, että louhintaa ja sen aiheuttamia voimakkaita maisemavaikutuksia voidaan mahdollisimman paljon välttää. Vaastine: Nyt louhittava Höytiönnummi ei ole lähialueen korkein kohta, eikä se näy maisemakuvassa muusta alueesta erottuvasti. Maisemavaikutukset tulevat olemaan vain paikallisia. Myöskään koko kallioaluetta ei ole tarkoitus louhia. Caruna Oy: Alueelle tuleva rakentaminen edellyttää sähkönhuollon varmistamiseksi muuntamon rakentamista. Vastine: Kaavaan on varattu ohjeellinen muuntamopaikka liitekartan ehdottamalle paikalle. Fingrid Oy: Asemakaavaluonnoksen osoittama rakentaminen sijoittuu lähimmillään noin 70 metrin etäisyydelle 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridillä ei siten ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Tonttien suunnittelun osalta tulee huomioida pelastuslaitoksen raskaan kaluston liikennöintitarve rakennusten läheisyydessä. Rakennusten sijoittelussa tontille tulee mahdollistaa tarpeellisten pelastusteiden järjestäminen rakennusten läheisyyteen. Alueelle tulee järjestää riittävä sammutusveden saanti pelastuslaitoksen tarpeisiin. Tämä tulee huomioida alueen kunnallistekniikan järjestämisen osalta. Vastine: Asemakaava on mitoitettu katualueiden ja tonttien osalta siten, että teollisuus- ja varastotoiminnan edellyttämät, ja myös pelastuslaitoksen raskas kalusto pääsee liikennöimään alueella. Sammutusvesijärjestelmää ei ratkaista asemakaavoituksessa. Asemakaava-alue tullaan liittämään kunnallistekniseen verkostoon, jonka suunnitelmat ovat asemakaavasta erillisiä suunnitelmia. Kunnan ympäristövalvonta: Ympäristövalvonta pitää tärkeänä, että asemakaavatasolla tutkitaan työpaikkatoiminnoille soveltuvien tonttien sijoittamismahdollisuuksia alueelle, joka sijoittuu pohjavesialueiden ulkopuolelle, hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen. Kaavan vaikutukset louhinnan osalta on selvitettävä. Louhinta suositellaan suunniteltavan ja esitettävän kaavakartassa ja -aineistossa siten, että suunniteltu maanpinnan korkeus, louhintamäärät ja ylijäämämaiden hyväksikäyttäminen ovat selkeästi osoitettavissa. Maa-aineslain 2 :n mukaan maa-aineisten oton luvanvaraisuus ei koske rakentamisen yhteydessä irroitettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisten antamaan tai hyväksymään suunnitelmaan. Louhinta edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, mikäli otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Mikäli louhinta kestää yhtäjaksoisesti yli 2 viikkoa tai sitä tehdään muulloin kuin klo 7-18 välisenä ainaka arkisin, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävä ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta. Vastine: Kaavan vaikutukset louhinnan osalta on selvitetty ja arvioitu. Asemakaavaluonnoksen perusteella alueelle on laadittu louhinta- ja hulevesisuunnitelma. Kaavakartassa ja -aineistossa on esitetty louhinnalla saavutettava maanpinnan likimääräinen tavoiteltava korkeusasema. Arviot louhintamäärästä on esitetty louhintasuunnitelman yhteydessä. Louhinnan ylijäämämaita voidaan hyödyntää louhinnan yhteydessä melusuojana, mutta näitä alueita ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan. 16 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

Vihdin museotoimi: Vihdin museo paheksuu, että tieto alueen historiaan liittyvistä tutkimuksista tuli viiveellä museolle huolestuneen kuntalaisen kautta. Kunnan sisäistä tiedotusta on parannettava. Kajoaminen peruskallioon tuhoaa paikallisen kulttuuriympäristön arvoja aina lopullisesti. Tässä tapauksessa kiviröykkiön osalta olisi syytä jatkaa tutkimuksia radiohiiliajoituksella. Saatamme ymmärtämättömyyttämme menettää merkittävän osan paikallista historiaa. Geologian tutkimuskeskus on arvioinut Höytiönnummen hiidenkirnun paikallisesti arvokkaaksi, ja sitä se todellakin on. Vastine: Museoviraston Mikroliitti Oy:lle antama tutkimuslupapäätös MV/104/05.04.01.02/2013 on ollut valitusosoituksineen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti julkisesti nähtävillä kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnanviraston ulkoseinällä sekä kunnan www-sivuilla. Museovirasto katsoo kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan, että Höytiönnummen kiviröykkiö on riittävällä tavalla dokumentoitu ja tutkittu, eikä alueen maankäytölle ole enää muinaismuistolain asettamaa estettä. Höytiönnummen kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta. Museovirasto katsoo myös, että koska kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta, sitä ei tule myöskään merkitä kaavaan suojelukohteena. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija on arvioinut lausunnossaan, että Höytiönnummen hiidenkirnu on käytössä olevalla neliportaisella asteikolla ns. vähiten arvokas, eikä se ole erityisen harvinainen tai sisällä sellaisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen suojelua. Lainaus lausunnosta: Höytiönnummen hiidenkirnun geologisen ja maisemallisen arvon huomioon ottaen kirnu on neliportaisella asteikolla (kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen, paikallinen) paikallisesti arvokas. (...) Kirnu ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen tai sisällä sellaisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen ehdotonta suojelua. Vihdin kunnan alueella on useita muitakin hiidenkirnuja, joista osa on maakunnallisesti arvokkaita. Näin ollen kiviröykkiön tai hiidenkirnun suojelulle tai tarkemmalle tutkimukselle ei ole tarvetta. Vihti-Seura ry: Kaava-alueella sijaitsee paikallisesti arvokas hiidenkirnu ja sen vieressä pienempi hiidenkirnumainen uurre kalliossa. On hyvä, että hiidenkirnu on huomioitu tiestön nimistössä. Tonttijakoa / tiestöä tulee muuttaa kuitenkin siten, että hiidenkirnu säilytetään. Vihti-Seuran näkemyksen mukaan hiidenkirnu täytyy ja voidaan ehdottomasti suojella. Alueella sijaitsee myös kiviröykkiö, joka on Vihdin kunnan tilaamassa kaivauksessa hajotettu. Kunnan tilaama tutkimus on hyvä asia, mutta se on jäänyt pahasti kesken. Löydökset tulisi tutkia tarkemmin radiohiiliajoituksella ja röykkiö tulisi kasata uudelleen paikallisen arvon vuoksi. Muinaismuistoihin ei tulisi kajota ennen kuin jälkitöiden tekeminen on suunniteltu. Kunnan tulee huolehtia tutkimuksen loppuun saattamisesta, röykkiön uudelleen kasaamisesta ja sen suojelusta osana kaavaa. Vihtiin on tärkeää saada työpaikka-alueita, mutta niiden suunnittelussa tulee huomioida kulttuuriympäristö, luonnonmuistomerkit, muinaisjäännökset, rakennushistoria sekä jo olevan asutuksen, yritysten ja työpaikkojen edut. Tärkeää on huomioida jo varhaisessa vaiheessa paikallisesti merkittävät kohteet, koska niitä ei koske niin tiukka säätely kuin muuten suojeltuja kohteita. Kaavoittajan tulisi tälläisissä tapauksissa kuulla varhaisessa vaiheessa myös paikallisia toimijoita. Kaava on mahdollista toteuttaa myös paikallisesti arvokkaat muistomerkit säilyttäen. Vastine: Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija on arvioinut lausunnossaan, että Höytiönnummen hiidenkirnu on käytössä olevalla neliportaisella asteikolla ns. vähiten arvokas, eikä se ole erityisen harvinainen tai sisällä selalisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen suojelua. Lainaus lausunnosta: Höytiönnummen hiidenkirnun geologisen ja maisemallisen arvon huomioon ottaen kirnu on neliportaisella asteikolla (kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen, paikallinen) paikallisesti arvokas. (...) Kirnu ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen tai sisällä sellaisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen ehdotonta suojelua. Vihdin kunnan alueella on useita muitakin hiidenkirnuja, joista osa on maakunnallisesti arvokkaita. Näin ollen hiidenkirnu ei vaadi suojelua asemakaavassa. Alueella sijaitseva kiviröykkiö ei ole enää muinaismuistolain suojelema muinaismuisto. Museovirasto katsoo kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan, että Höytiönnummen kiviröykkiö on riittävällä tavalla dokumentoitu ja tutkittu, eikä alueen maankäytölle ole enää muinaismuistolain asettamaa estettä. Höytiönnummen kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta. Museovirasto katsoo myös, että koska kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta, sitä ei tule myöskään merkitä kaavaan suojelukohteena. Alueella sijaitseva kiviröykkiö ja hiidenkirnu on pyritty ottamaan huomioon uusien katujen nimeämisessä. Alue on tarkoitus louhia katujen ja korttelialuei- HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 17

den osalta lähelle Pillistöntien ja Vanhan Turuntien korkeusasemaa. Hiidenkirnu ja kiviröykkiö sijaitsevat 5-10 metriä maanpinnan tavoiteltua korkeusasemaa ylempänä, joten niiden säilyttäminen ei onnistu kun työpaikka-alue toteutetaan. Asemakaavaprosessi aloitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekemisellä, ja vuorovaikutus eri osallisten kanssa on tärkeässä roolissa kaavoituksessa. Kuitenkin MRL:n korostama vuorovaikutusprosessi osallisten kanssa, eli muunmuassa em. paikallisten toimijoiden kuuleminen, aloitetaan nimenomaan asettamalla kaavan valmisteluaineisto julkisesti nähtäville. Tästä osalliset pääsevät esittämään mielipiteitään. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana pidettiin myös kaikille asukkaille ja toimijoille avoin kaavan yleisötilaisuus, jossa esiteltiin kaavaluonnosta, vastattiin osallisten kysymyksiin ja keskusteltiin kaavan jatkosuunnittelusta. Mielipide A: Toivon, että kunnan virkamiehet ottavat huomioon lähiasutuksen. Louhintatyötä ei voida tehdä niin, että siitä ei aiheutuisi haittaa lähialueen asukkaille. Suunniteltu työpaikka-alue on sijoitettu nykyisin lähialueen asukkaiden virkistysalueena käyttämälle alueelle. Kaavassa esitetty pieni alue ei enää riitä virkistykseen. Honkasalonmäki on saanut ympäristö- ja maaainesluvan, mikä toteutuessaan on liikaa. Melumittauksia ei ole tehty luotettavasti, koska räjäytys ja rikotus ei ole mukana mittauksissa. Melun ohjearvot ovat viitteellisiä ja ne rasittavat ihmisiä kohtuuttomasti. Työpaikka-alueen toteuttaminen tarkoittaa sitä, että jäämme kahden louhintakohteen väliin, mikä on kohtuuton rasite. Toivon, että Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava tullaan muuttamaan työpaikka-alueesta virkistysalueeksi. Vastine: Lähialueen asutus on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan kaavan suunnittelussa. Kunta on tilannut konsultilta louhintasuunnitelman, jossa louhinta kaikkine vaiheineen pyritään järjestämään siten, että lähialueen asukkaille tulisi mahdollisimman vähän haittaa. Uusi rakentaminen vaatii hyvin usein maaston muokkausta, ja suuriakin louhinta- ja räjäytystöitä tehdään nykytekniikalla jopa tiiviiseen rakennetuilla kaupunkialueilla olemassa olevien rakennusten vieressä ilman merkittäviä haittoja tai vaurioiden syntymistä. Asemakaava-alueen lähiympäristössä on laajoja ja vastaavanlaisia metsä- ja luontokohteita, jotka eivät kaavan toteutuksen myötä tule häviämään. Näin ollen kaavan toteuttaminen ei vähennä lähialueen asukkaiden mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Honkasalonmäen louhintaan myönnetty maaaineisten ottolupa sekä ympäristölupa on tätä kirjoitettaessa muutoksenhaussa, eikä oikeusasteiden päätöstä voida ennakoida. Tässä ei myöskään arvioida tai oteta kantaa Hankasalonmäen louhintaa varten tehdyn louhintasuunnitelman laatijan pätevyyteen. Nyt tehdyssä louhintasuunnitelmassa räjäytys ja rikotus ovat mukana melumittauksissa. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhintaa varten louhinnan tekijä hakee omat tarvittavat lupansa, jossa määritetään tietyt lupaehdot. Yleisesti ottaen Honkasalonmäen louhintaa on tarkoitus jatkaa pidemmän aikaisesti, ja se toteutetaan vain maa-ainesten ottamista varten. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhinta on tarkoitus suorittaa niin nopeasti kuin mahdollista, ja nyt tehtyä louhintasuunnitelmaa noudattaen vain siinä laajuudessa, kuin kaava-alueen toteuttaminen vaatii. Käytössä olevat melun ohjearvot on hyväksytty valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992), ja ne ovat yleisesti käytössä maankäytön suunnittelussa. Mielipide B: En vastusta alueen suunniteltua muutosta. Toivon jopa, että suunnitellun juna-aseman kaava tulisi nopeasti käsittelyyn. Louhintatasanteita voisi tehdä kaksi. Ensimmäinen tien tasalle ja toinen mäessä edellistä korkeammalla. Näiden tasojen väliin jäisi metsäkaista johon hulevedet saisi johdettua ja maisemointi olisi silmään sopivampaa. Louhinta pitää suorittaa niin nopeasti kuin voidaan. Mielellään louhintaa ei suoriteta kesällä kun ihmiset ulkoilevat alueella. Lupaehdoissa pitää olla maininta ettei murskaamoon saa tuoda ulkopuolista mursketta. Vastine: Louhintasuunitelman mukaan korttelialueet sekä katualueet on tarkoitus louhia ns. tasaiseksi, lähelle Pillistöntien ja Vanhan Turuntien tasoa. Näin louhimalla saadaan mahdollisimman tehokkaasti uutta tonttitilaa. Louhintasuunnitelman yhteydessä on myös laadittu hulevesisuunnitelma, jossa hulevesien käsittely on suunniteltu. Louhinta on tarkoitus suorittaa mahdollisimman nopeasti. Mielipide C: Kaavaselostuksessa ei ole tuotu esille mitä hyötyjä alueen toteuttamisesta olisi lähialueen asukkaille ja miten ne vaikuttavat alueen tonttien ja kiinteistöjen arvoon. 18 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

Kaavaan merkityllä lähivirkistysalueella ei saa tehdä louhintaa, ja luonto siellä pidetään mahdollisimman koskemattomana. Vanhan Turuntien ja työpaikka-alueen väliin jätetään olemassa olevaa tiheää metsää näkö- ja melusuojaksi liitteen ehdottamalla tavalla. Mahdollisen louhinnan määrä minimoidaan ja murskaus toteutetaan mahdollisimman kaukana. Vastine: Kaavaan merkityllä lähivirkistysalueella ei ole tarkoitus tehdä louhintaa lukuunottamatta pientä osaa sen ja korttelin 357 rajalla, ja se pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Koska liitteessä ehdotetussa paikassa tullaan louhimaan kalliota ja täyttämään tien risteyksessä olevaa monttua, niin olemassa olevaa puustoa ei valitettavasti voida jättää paikalle. Kaavaehdotukseen on kuitenkin kyseiseen kohtaan merkitty tontille 10 metriä leveä istutettava alueen osa, joka tarkoittaa sitä, että siihen tulee istuttaa kasvillisuutta. Kaavaratkaisun valinta ehdotusvaiheesta hyväksymiskäsittelyyn Asemakaavaratkaisun valintaan vaikuttavat kaavasta esitetyt lausunnot ja muistutukset, vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset sekä kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittely. Merkittävimmät muutokset ja valinnat kaavaehdotuksesta hyväksyttävään kaavaan. Kaavaan on lisätty hulevesien hallinnan kaavamääräykset. Kaavaan on lisätty rakennusten maisemaan ja ympäristöön sovittamista koskeva kaavamääräys. Teollisuus- ja varastorakennusten (TY) korttelialueiden tehokkuus on muutettu e=0.35. Työpaikka-alueen toteuttamisen ja louhinnan synnyttämän liikenten määrää on arvioitu kaavaselostuksessa. Louhintaa tullaan suorittamaan vain sen verran, kuin alueen toteuttaminen vaatii. Murske hyötykäytetään, mutta sitä ei ole tarkoitus ottaa enempää kuin maanpinnan likimääräinen korkeustason saavuttaminen vaatii. Louhintasuunnitelmassa murskauspaikka on pyritty sijoittamaan siten, että haittavaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Suunnitelman mukaan murskaus tapahtuu kaavaalueen pohjoisosassa. Kaavaratkaisun valinta luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen Ehdotusvaiheessa asemakaava on pysynyt hyvin pitkälti valmisteluaineistossa esitetyn kaltaisena. Merkittävimmät muutokset ja valinnat kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen: Asemakaavaan on merkitty louhintasuunnitelman perusteella louhinnalla tavoiteltava maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Asemakaavaan on lisätty paikka hulevesialtaalle. Kaava-alueelle on lisätty ohjeellinen puistomuuntamolle tarkoitettu alueen osa. Korttelin 357 tontin 3 Vanhan Turuntien puoleiseen reunaan on lisätty istutettava alueen osa. Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen Ehdotusvaiheesta saatujen lausuntojen ja muistutusten sisältö ja niihin mahdollisesti annetut vastineet on käyty läpi vastineraportissa (liite 4). HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 19

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueelle on kaavoitettu kolme ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta yhden tonttikadun varteen. Suunnittelualueella on myös yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysaluetta. Mitoitus Alueelle voidaan rakentaa tehokkuudella e=0.35 teollisuus- ja varastorakennuksia. Maankäyttö jakautuu kaava-alueella seuraavasti: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY): Pinta-ala: 38 500 m 2 Kerrosala: 13 503 k-m 2 Tehokkuus: e=0.35 Osuus kokonaispinta-alasta: 58 % Yleinen pysäköintialue (LP): Pinta-ala: 3331 m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 5 % Lähivirkistysalue (VL): Pinta-ala: 17 334 m 2 Kerrosala: 20 k-m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 26 % Kadut ja kevyen liikenteen väylät: Pinta-ala: 7469 m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 11 % Yhteensä: Pinta-ala: 66 551 m 2 Kerrosala: 13 523 k-m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 100 % 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY) Alueelle voidaan rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Rakennukset voidaan TY -korttelialueilla rakentaa kahteen kerrokseen, ja jokaista 100 k-m 2 kohden tulee rakentaa yksi autopaikka. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa tonteittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja niiden tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennukset ja rakennelmat tulee rakentaa siten, että ne sopeutuvat maisemaan ja ympäristöön julkisivun rakennusmateriaalin ja värien suhteen. Värityksen tulee olla luonnonläheinen ja hillitty. Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen teollisuusja varastorakennusten sekä katualueiden ja yleisen pysäköintialueen ulkopuolelle jääneet alueet. Lähivirkistysalue toimii teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen ja kaava-alueen itä- ja eteläpuolisen asutuksen välisenä ns. suojavyöhykkeenä louhintatöiden aikana. Lähivirkistysalueelle on merkitty rakennusoikeutta 20 k-m 2, joka mahdollistaa esim. kodan tai vastaavan rakennelman sijoittamisen alueelle. Yleinen pysäköintialue (LP) Merkinnällä on osoitettu yleiseen pysäköintiin tarkoitetut alueet. Yleinen pysäköintialue toimii mm. liityntäpysäköintipaikkana. Kadut ja kevyen liikenteen väylät: Kaava-alueen tonttikatuna toimii uusi katualue Kirnutie, jolta korttelialueiden tonttiliittymät tulee järjestää. Asemakaavassa on mahdollistettu kevyen liikenteen yhteys kaava-alueelle pohjoisesta ja mahdollinen yhteys tulevaisuudessa kaava-alueen läpi Pillistöntieltä korttelialueiden läpi Kivipolkua ja Hiisikujaa pitkin. Hiisikuja on mitoitettu siten, että sen kautta voidaan kulkea lähivirkistysalueelle, jos se halutaan tulevaisuudessa ottaa rakentamiskäyttöön asemakaavamuutoksella. Kortteleiden 355-357 kaikki tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Tontit ovat pinta-alaltaan noin 3800-5900 m 2 ja niiden rakennusoikeus vaihtelee noin 1300-2100 k-m 2 välillä (e=0.35). 20 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan: Kaavan mukainen rakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja muuttaa paikallista maisemakuvaa. Kaava-aluetta hallitseva kalliomäki tullaan tasoittamaan osaksi. Myös kaava-alueelle ominainen mänty- ja kuusimetsä tullaan kaatamaan uusien tonttien paikalta, mutta lähivirkistysalueeksi merkityllä alueella ei tulla tekemään merkittävää puiden kaatamista tai louhintaa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan tulevat kuitenkin olemaan paikallisia. Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin Suunnittelualueella ja sen välittömässä lähiympäristössä ei ole käytännössä palveluita ja työpaikkoja tällä hetkellä. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee ajoharjoittelurata, joka työllistää muutamia ihmisiä. Tulevaisuudessa kaava-alueen pohjoispuolelle rakentuu uusi Pajuniityn asuinalue, johon rakennetaan mm. uusi koulukeskus urheilukenttineen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden toteutuessa alueen palvelutaso paranee, mikä tuo myös mukanaan uusia työpaikkoja. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan toteuttaminen lisää työpaikkojen määrää alueella. Tämä aiheuttaa liikenteen lisääntymistä Höytiönnummen alueella. Suurin osa kaava-alueelle suuntautuvasta lisäliikenteestä tulee kulkemaan Vanhan Turuntien ja Pillistöntien ja kautta vt 2:lle ja takaisin. Näin olleen asemakaavan toteuttaminen ei lisää taajaman/asuttujen alueiden sisäistä liikennettä. Asemakaava-alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, joka vähentää kasvavan liikenteen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Koska louhinnalla pyritään pääsemään lähelle Vanhan Turuntien ja Pillistöntien korkeustasoa, niin alueen nykyiset korkeuserot tulevat tasoittumaan. Näin ollen kulkuyhteyksien järjestäminen uusille tonteille ei ole vaikeaa. Kaava-alueen toteuttamisen aiheuttamat vuorokausittaiset liikennemäärät riippuvat paljolti siitä, missä aikataulussa työ toteutetaan. Arvioiden mukaan louhinnan aikainen raskaiden kuljetusajoneuvokäyntien määrä alueella olisi arkipäivittäin noin 20-50 kappaletta. Kun huomioidaan liikennemäärät Vanhalla Turuntiellä (noin 1000 ajoneuvoa vrk), toiminnan aiheuttama lisäys on olematon. Tuleva työpaikka-alue on tulevaisuudessa hyvin saavutettavissa niin kävellen, pyöräillen kuin myös bussilla. Pillistöntietä on tarkoitus parantaa lisäämällä sen varteen kevyen liikenteen väylä. Kun Pajuniityn asemakaava-alue alkaa rakentumaan, niin yhteydet Nummelan suuntaan kävellen ja pyörällä paranevat. Lähimmät tämän hetkiset bussipysäkit sijaitsevat Vanhan Turuntien varressa noin 400 metrin etäisyydellä. Tulevaisuudessa linja-autoliikenne on tarkoitus kulkea myös Pillistöntietä pitkin. Myös tulevaisuudessa uusi juna-asema on tarkoitus sijoittua aivan Höytiönnummen työpaikka-alueen pohjoispuolelle. Kaava-alueella sijaitseva yleinen pysäköintialue toimii myös liityntäpysäköintipaikkana. Liikennejärjestelyjä on tarkoitus parantaa tulevaisuudessa Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä ja Pillistöntiellä risteyksestä Pajuniityn alueelle. Pillistöntien ja liittymäalueen parantamisen tilatarpeita on tutkittu Pillistöntien asemakaavassa (N 167). Vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin Asemakaavan toteuttaminen tulee aiheuttamaan väistämättä jonkin verran häiriötä ympäristöön melun, tärinän ja pölyn muodossa. Louhinnan toteuttamisesta lisää kohdassa 6.2. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä. Vaikutukset virkistykseen Kaavan ratkaisuilla ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistykseen. Koko kallioaluetta ei ole tarkoitus louhia, vaan noin puolet siitä jää lähivirkistyskäyttöön. Höytiönnummen lähiympäristössä on yleisesti kattavat virkistysmahdollisuudet kaavan toteuttamisen jälkeenkin. Näin ollen kaavan toteuttaminen ei tule vaikuttamaan lähialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen tulee vaikuttamaan jonkin verran luontoon ja luonnonympäristöön. Suuri osa kaava-alueesta on lähes luonnontilaista metsää kasvavaa kallioaluetta, joka tulee muuttumaan merkittävästi, mutta siellä ei ole todettu olevan merkittäviä luontoarvoja. Alueella sijaitseva kiviröykkiö on tehtyjen tutkimusten perusteella poistettu muinaisjäännösrekisteristä. Myöskään hiidenkirnulla ei ole asiantuntijan näkökulmasta nähty olevan sellaista arvoa, että se tulisi suojella. HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 21

Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategiaan Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaava tukee ilmastostrategian tavoitteita tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Tämän lisäksi työpaikkatoimintojen sijoittuminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle tukee strategiaa. Vaikutukset talouteen Suunniteltu teollisuus- ja varastorakentaminen ja sitä kautta lisääntyvä rakennusoikeus alueella tuottaa kunnalle tuloja maanvuokrauksen ja -myynnin muodossa. Myös louhinnasta syntyvistä maa-aineksista saadaan tuloja. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan toteutus tulee vaatimaan kaava-alueen kallioisten alueiden louhintaa, joka aiheuttaa jonkin verran häiriötä ympäristöön melun, tärinän ja pölyn muodossa (lisää kohdassa 6.2). 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä 2. 5.6 Nimistö Alueen katujen ja kevyen liikenteen väylien nimistössä on käytetty Höytiönnummen kaava-alueen luonnonympäristön elementtejä, ja erityisesti sen alueella sijaitsevaa hiidenkirnua ja kiviröykkiötä. 22 HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA, N 161

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on laadittu havainnepiirros, jossa on esitetty kaavanlaatijan näkemys siitä, millaiseksi alue voisi tulevaisuudessa rakentamisen myötä muodostua. 6.2 Toteuttaminen Kallion louhinta Kyseessä ei ole vain maa-ainesten ottamiseen tarkoitettu kivenlouhimo, vaan alueella tapahtuva kiviaineksen ottaminen liittyy asemakaavan toteuttamiseen ja rakentamiseen. On hyvin yleistä, että asemakaavan toteuttaminen vaatii kallion louhintaa ja muuta maan muokkausta, ja esimerkiksi monissa kaupungeissa toteutetaan hyvin isoja louhintaprojekteja asemakaavojen toteuttamiseksi vain muutamien metrien etäisyydellä asuinrakennuksista. Kallion louhintaa on mahdollista tehdä asuinrakennusten lähellä, kun kyse on asemakaavan toteuttamisesta/rakentamisesta. Nykylainsäädännön mukaan kaavan toteuttamiseen tarvittavaan louhintaan ei tarvita ympäristölupaa tai maa-aineslupaa, kun toimenpide perustuu viranomaisen hyväksymään suunnitelmaan. Asemakaava-alueen korttelialueet voidaan louhia rakennusluvalla ja katualueet katu- ja kunnallistekniikan suunnitelmalla. Näin ollen Höytiönnummen työpaikka-alueen louhiminen ei vaadi ympäristölupaa tai maa-aineslupaa. Kaavan louhintaa vaativat alueet on tarkoitus toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, mutta asian tarkempi suunnittelu tulee ajankohtaiseksi vasta kaavan lainvoimaistuttua. Asemakaava-alueen toteuttamisessa tullaan noudattamaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Hulevedet Kaavamääräysten mukaan tonteilla suositellaan vettä läpäisevien pintojen käyttämistä sekä hulevesien johtamista viheralueille ja painanteisiin ennen hulevesiverkostoon johtamista. Työpaikkaalueen hulevedet tulee viemäröidä ja johtaa viemärissä keskitettyyn viivytysrakenteeseen ennen kaava-alueen ulkopuolelle johtamista. Vihdissä 4.11.2015 Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija HÖYTIÖNNUMMEN TYÖPAIKKA-ALUEEN ASEMAKAAVA N 161 23

Kaava N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 15.1.2014 11 kate liite 19

Asia 217/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti tuomas.turpeinen@vihti.fi puh. (09) 4258 3167, matkap. 044 767 4785 Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins.amk Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti: miia.peratalo@vihti.fi puh. (09) 4258 3437, matkap. (044) 042 1345 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 15.1.2014 11 kate liite 19 Perusselvitykset ja tavoitteet Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Raportin on laatinut Tuomas Turpeinen. Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu toteutetaan rinnan asemakaavatyön kanssa. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee myös katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia. 2 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirteittäin kaavatyön tarkoitus ja tavoitteet sekä kaavatyön lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen. Tämä suunnitelma on laadittu Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan laatimiseksi sekä alueen katujen ja yleisten alueiden suunnitelmien laatimista varten. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan Vihdin kunnan kaavoitustoimessa sekä kunnan internet-sivuilla. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan työn edetessä. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161 3

Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Vihdin kunnan Härköilän kylässä, liikenteellisesti hyvällä paikalla. Asemakaava-alue sijaitsee Turunväylän (E18) pohjoispuolella, Nummelan taajaman eteläpuolella Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Alustava kaava-alue muodostaa lähes kolmiomaisen alueen, ja se rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien väliseen kahden kiinteistön ajoyhteytenä toimivaan kevyen liikenteen väylään. Suunnittelualue on suurelta osin kunnan omistuksessa, mutta sen länsiosa on yksityisten omistamaa. Kaava-alue muodostuu suureksi osaksi metsää kasvavasta kallioisesta mäestä, ja kaavan toteuttamisen yhteydessä on todennäköisesti tarve kallion louhinnalle. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 10 hehtaaria. Kaava-alueen lopullinen rajaus tarkentuu kaavatyön edetessä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartalla @ Vihdin kunnan mittaustoimi. Kaava-alueen alustava rajaus vasemmalla kantakartalla sekä oikealla ilmakuvalla @ Vihdin kunnan mittaustoimi. n 25.4.2013 10:26:10 4 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161

Suunnittelutehtävän määrittely ja alustavat tavoitteet Asemakaavoitus on alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan asemakaavan tarkoituksena on muun muassa osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan sekä hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa samanaikaisesti on tarkoituksena laatia Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaavaalueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Suunnittelualue muodostuu vaihtelevasta kallioisesta ja kumpareisesta maastosta, ja työpaikka-alueen toteuttamisen edellytyksenä on hyvin todennäköisesti kallion louhintaa. Louhinta tulee aiheuttamaan mm. melua kaava-alueen lähiympäristöön, ja tämä tulee ottaa erityishuomion kohteeksi kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavatyön lopulliset tavoitteet täydentyvät kaavan laadintaprosessin aikana yhteistyössä osallisten kanssa. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Suunnittelualueelle tyypillistä kallioista maastoa. Vasemmalla Pillistöntie. MRA 41 Katusuunnitelma Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeuttaminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161 5

Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualuetta ympäröivä yhdyskuntarakenne on suurelta osin rakentamatonta metsäistä maastoa. Alueen ympäristöön on sijoittunut joitain omakotitaloja, sekä suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Vihdin ajoharjoittelurata. Kaava-alueelta on tietä pitkin noin 3 kilometriä Nummelan keskustaan ja noin 1 kilometri Linnanniitun asuinalueelle. Porintielle (VT2) sekä Turunväylälle (E18) kummallekin on matkaa hieman yli 2 kilometriä. Kaava-alue on rakentamaton. Suunnittelualueen lähiympäristöön on sijoittunut jonkin verran omakotiasutusta, joista suurin osa Höytiönnummentien, Kattilamäentien ja Kukkulakujan varteen. Myös Pillistöntietä pohjoiseen on joitain omakotitaloja. Vihdin ajoharjoittelurata on sijoittunut kaava-alueen pohjoispuolelle soramonttuun. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kuusta ja mäntyä kasvavaa kalliometsää. Kaava-alueelle tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Höytiönnummen alueella on tehty myös arkeologinen selvitys, jossa tutkittiin paikalla ollut kivimuodostelma. Selvityksen perusteella alueelta ei löydetty arkeologisesti merkittäviä kohteita. Myös Höytiönummen hiidenkirnu on inventoitu asiantuntijan toimesta, joka arvioi sen suojelutarpeeltaan ns. alimpaan luokkaan (paikallisesti arvokas). Kaava-alueelle tyypillistä luonnonympäristöä. Aivan kaava-alueen pohjoisosassa kulkee 110 kv voimajohto, jonka lisäksi kunnan omistaman maa-alueen ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkee 20 kv voimalinja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa 2008. Tavoitteista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat kohdat: Talousmetsää kaava-alueella. Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Pillistöntie kuvattuna kaava-alueen eteläosasta. 6 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161

Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa suunnittelukohde on taajamatoimintojen aluetta. Myös 110 kv voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty, ei vahvistettu) sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi, ja sen pohjoispuolella kulkee varaus uudelle pääradalle. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on juuri käynnistynyt. Siinä määritetään yleiset kehittämislinjat elinkeinoille ja innovaatiotoiminnalle, logistiikalle, tuulivoimalle, viherrakenteelle ja kulttuuriympäristöille. Yleis- ja osayleiskaavat Vihdin kunnan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986, mutta se on oikeusvaikutukseton. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:n 9.12.2013 85. Kaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), joka on tarkoitettu liikennehakuisille työpaikkatoiminnoille, mutta ei kuitenkaan MRL 114 :ssä tarkoitetuille vähittäiskaupan suuryksiköille. Alueelle voi sijoittua teollisuutta ja varastointia, mikäli toiminta on ympäristövaikutuksiltaan verrattavissa liike- ja toimistotiloihin. Pieni osa suunnittelualueen pohjoisosasta on merkitty Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:ssä keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Höytiönnummen asemakaavaa valmistellaan kuitenkin vain työpaikka-alueena, eikä sen alueelle suunnitella keskustatoimintoja. Asemakaavat Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoittamatonta. Kaava-alueelta etäisyys Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueelle N 106 on noin 600 metriä. Selvitykset ja suunnitelmat Lausunto Vihdin Höytiönnummen Hiidenkirnun suojelullisesta arvosta. Geologian tutkimuskeskus, 2013. Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C. Kv 9.12.2013. Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Maakuntavaltuuston hyväksymä 20.3.2013. Vihdin Höytiönnummen kiviröykkiön arkeologinen kaivaus. Mikroliitti, 2013. Vihdin kunnan Höytinnummen asemakaava - Elinympäristöselvitys. Luontotieto Keiron, 2013. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, 2012. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan Ely-keskus, 2012. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2013. Kv 11.11.2013. Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:stä. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161 7

Vaikutusten arviointi Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla suunnitelman toteuttamisen ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutukset, jotka koskevat aluetta. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suhteessa asetettaviin tavoitteisiin. Vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu alueelta laadittaviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavaehdotuksen mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Kaavaprosessin aikana tullaan arvioimaan erityisesti seuraavia kaavasuunnitelman vaikutuksia: Vaikutuksen rakennettuun ympäristöön kaavaratkaisun vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (eheyteen, hajautumiseen jne.) ja taajamakuvaan kaavaratkaisun vaikutukset virkistykseen (virkistysmahdollisuudet; lisääntyykö, kaventuuko, muuttuuko) kaavaratkaisun vaikutukset ympäröivään liikenneverkkoon, liikennemääriin ja liikenteen järjestämiseen kaavaratkaisun vaikutukset alueen tekniseen huoltoon (kunnallistekniikan rakentamistarpeisiin, nykyisen järjestelmän kuormittumiseen) kaavaratkaisun vaikutukset ympäristöhäiriöihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön kaavaratkaisun vaikutukset alueen maisemaan kaavaratkaisun vaikutukset luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen kaavaratkaisun vaikutukset vesistöihin ja vesitalouteen (veden ekologiseen kiertoon, pohja- ja pintavesiin, vesialueisiin) kaavaratkaisun vaikutukset kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Vaikutukset talouteen kaavaratkaisun vaikutukset kunnan talouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (investointeihin, uusiin työpaikkoihin, uusiin veronmaksajiin, palveluiden tuottamiskustannuksiin jne.) Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen kaavaratkaisun vaikutukset liikenneturvallisuuteen kaavaratkaisun vaikutukset ympäristön puhtauteen (pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskit, ilmanlaatu) kaavaratkaisun vaikutukset meluun 8 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161

Katusuunnitelman ratkaisujen vaikutuksia arvioidaan mm. seuraavista näkökohdista: liittymäkorkeudet tonteilta katuun katukorkeus suhteessa asuntojen korkeustasoon (melu, näköyhteys huoneistoihin, roiskevesi, aurauslumi yms.) pintamateriaalien ja rakenneratkaisujen vaikutukset ajorytmiin ja sitä kautta liikennemeluun (kiihdytykset, jarrutukset, materiaalimuutosten vaikutukset rengasääniin) katujen kunnossapito johtojen ja kaapeleiden rakentaminen ja ylläpito katu- ja rakennuskortteleiden ulkovalaistusten yhteensovittaminen Eri tekijöiden vaikutukset arvioidaan ja optimoidaan suunnittelussa siten, että loppuympäristö on toimiva, viihtyisä, turvallinen ja ulkoasultaan kaunis katu sekä katutila. Näkymä Pillistöntieltä Vanhan Turuntien risteykseen. Kaava-alue kuvassa oikealla. Vaikutusalue Asemakaavalla on vaikutuksia laajalti ympäristöönsä, koska kysymyksessä on uuden rakentamattoman alueen muuttaminen työpaikka-alueeksi. Kaavan toteuttaminen tulee hyvin todennäköisesti vaatimaan kallioperän louhintaa, mikä aiheuttaa väliaikaista melua lähiympäristöön. Kaavan toteuttamisen jälkeen uuden työpaikkarakentamisen aiheuttama liikennemäärien kasvu tuo omat vaikutuksensa ympäristöön. Vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutuksia arvioidaan laadittujen perusselvitysten sekä asetettujen tavoitteiden pohjalta, peilaten kaavaratkaisun toteuttamisen vaikutuksia lähtökohtatilanteeseen. Tavoitteet asetetaan eri osallisryhmiä ja eri toimialojen asiantuntijoita kuullen. Kaikilla osallisryhmillä on mahdollisuus osallistua vaikutusten arviointiin kaavaprosessin kuluessa. Kunnan omistaman maan ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkeva 20 kv voimalinja. Kaava-alueelle ominaista mänty- ja kuusimetsää. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161 9

Osallistuminen Osallistuminen painottuu kaavaprosessin alkuvaiheisiin, jolloin osallisilla on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa kaavan sisältöön. Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön liittyvää palautetta kunnan verkkosivuilla tai sähköpostitse kaavoituksesta vastaaville kunnan edustajille. Kaavan laatijaan voi ottaa myös yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai käymällä kunnanvirastolla (tapaamisaika varattava mieluiten etukäteen) koko kaavaprosessin ajan. Eri viranomaistahojen kanssa ollaan yhteydessä kaavatyön aikana, ja heidän kanssa tullaan pitämään tarpeen mukaan neuvotteluita. Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa Suunnittelun käynnistyminen Asemakaavatyö käynnistyy työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinnalla. Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsiteltyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ilmoitetaan kaavatyön vireille tulosta ja OAS:in nähtävillä olosta (MRL 63 ). Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavaprosessin ajan ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavaprosessin kuluessa. Suunnitelmaa koskevissa puutteellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan OAS:iin tekemistä muutoksista huolimatta osallistumis- ja arviointisuunnitelman puutteelliseksi, on hänellä mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). Vihdin alueesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Kaavatyön käynnistymisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta lähetetään tieto ELY-keskukselle. Osallisten kannalta keskeinen suunnitteluvaihe on kaavan valmistelu, jolloin tehdään muun muassa tarvittavia lisäselvityksiä kaava-aluetta koskien sekä täsmennetään kaavatyön tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-aluetta koskien yksi tai useampi kaavaluonnos. Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan hyväksyttyä kaavan valmisteluaineiston, asetetaan se (kaavaluonnos ym.) julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta (MRL 62 ja MRA 30 ). Valmisteluaineistosta pyydetään myös lausuntoja. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään tarvittaessa ns. valmisteluvaiheen yleisötilaisuus. Tässä mahdollisessa kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esittää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Asemakaavaehdotus Kaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kunnanhallitus hyväksyy asetettavaksi julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Tarvittavilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vastine. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä siitä järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 ). Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollisesti muutoksia ennen kaavan hyväksymistä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korjattu asemakaavaehdotus viedään kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kautta kunnanhallitukseen, joka esittää sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksyminen Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan ilmoituslehdissä ja internet-kotisivuilla. Lisäksi hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto MRL:n mukaisesti niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 10 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161

Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu Katujen ja yleisten alueiden suunnittelun aloittamisesta ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdissä sekä Vihdin kunnan kotisivuilla. Mielipiteensä katujen ja yleisten alueiden suunnitteluratkaisuista voivat esittää alueen maanomistajat, Vihdin kunnan jäsenet ja mm. alueella toimivat asukas- yms. yhdistykset sekä kirjallisesti että suullisesti. Mielipiteet kirjataan ylös ja kootaan yhteen luetteloon. Myöskin kunnan viranomaiset ja hallintokunnat voivat lausua suunnittelua koskevia mielipiteitä. Yhdyskuntatekniikan verkostoja alueelle rakentavat laitokset osallistuvat suunnitteluprosessiin. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmaehdotukset asetetaan 14 vuorokauden ajaksi julkisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää suunnitelmaehdotuksista kirjallisia muistutuksia, joihin annetaan kunnan vastine. Katujen ja yleisten aluieden suunnitelmat hyväksyy kaavoitus ja tekninen lautakunta asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan keskeisiä osallisia ovat ainakin: kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen kiinteistönomistajat lähialueen asukkaat alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt, kuten: -- Vihdin yrittäjät ry -- Vihti-Seura ry -- Vihdin luonto ry -- Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry kunnan hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten teknisen ja ympäristökeskuksen alaiset -- rakennusvalvonta, -- ympäristövalvonta, -- kunnallistekniikka, -- mittaustoimi -- tilapalvelu -- Vihdin museo muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten: -- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus -- Uudenmaan liitto -- Museovirasto -- Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo -- Vihdin Vesi -- Fingrid Oyj -- Fortum Sähkönsiirto Oy -- Gasum -- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -- Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto -- Rosk n Roll Oy Ab Kaava-alueella sijaitseva arkeologinen kaivauspaikka. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161 11

Tiedottaminen Lähtökohtana tiedottamisessa on, että niillä, joita kaavatyö sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelutyö koskee on mahdollista seurata suunnittelua ja osallistua siihen. Kaavan sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelun etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä, kunnan internetkotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavatyön sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelun käynnistymisestä, kaavan valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksilla kunnan ilmoituslehdissä (Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset), internet-sivuilla (www.vihti.fi) ja ilmoitustaululla. Kuulutuksissa kerrotaan myös järjestettävistä yleisötilaisuuksista. Yleisten kuulutusten ohella ilmoitetaan kunnan tiedossa oleville kaava-alueen kiinteistönomistajille kirjeitse pidettävistä yleisötilaisuuksista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan valmisteluaineisto, asemakaavaehdotus sekä katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat asetetaan nähtäville Vihdin kunnanviraston ilmoitustaululle sekä kunnan internet-sivuille. Asemakaavaehdotuksesta sekä katujen ja yleisten alueiden suunnitelmista kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteystietonsa jättäneille toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto (ns. vastine) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet ja ovat jättäneet yhteystietonsa. Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia tietoja löytyy osoitteesta www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus aikataulu Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Tavoitteena on viedä kaavan valmisteluaineisto kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyyn loppukeväästä 2014, ja valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana järjestetään tarvittaessa kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus. Valmisteluaineiston ja siitä saatujen kommenttien pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka on tarkoitus saattaa julkisesti nähtäville loppuvuodesta 2014. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat asetetaan nähtäville yhdessä kaavaehdotuksen kanssa. Tavoitteena on saada asemakaava kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat laaditaan valmiiksi rinnan kaavaprosessin kanssa. 12 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161

Lisätietoja Kuulutukset Kaavaa sekä katu- ja puistosuunnitelmia koskevat kuulutukset kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset), kunnan ilmoitustaululla sekä internet-kotisivuilla. Verkkosivu Jatkuva tiedotus kunnan verkkosivuilla www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus www.vihti.fi/palvelut/kadut_tiet_puistot_ja_torit Tiedustelut Kaavatiedusteluihin vastaa: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM puh. (09) 4258 3167, matkap. 044 767 4785 s-posti tuomas.turpeinen@vihti.fi Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins.amk puh. (09) 4258 3437, matkap. (044) 042 1345 s-posti: miia.peratalo@vihti.fi Kaavoitustoimen käyntiosoite: Asemantie 30, 03100 Nummela Kaavoitustoimen postiosoite: Tekninen ja ympäristökeskus/kaavoitus, PL 13, 03101 Nummela Katujen ja yleisten alueiden suunnittelua koskeviin tiedusteluihin vastaa: Jarkko Riipinen, katupäällikkö puh. (09) 4258 3597 jarkko.riipinen@vihti.fi Kristiina Kemppainen, suunnittelija puh. (09) 4258 3137 kristiina.kemppainen@vihti.fi Teuvo Vessman, työpäällikkö puh. (09) 4258 3138 teuvo.vessman@vihti.fi Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, kaava N 161 13

Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.finlex.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.