TIETOMALLINTAMISEN (BIM) KÄYTTÖ SUOMESSA Avoimet vastaukset BIM kampanja olisi paikallaan. Ymmärtääkseni tulevaisuudessa vaaditaan tätä jo lupaprosesseissa. Rakennusalan päätoteuttajat eivät ole riittävän aktiivisia tietomallintamiseen liittyvien käytäntöjen tunnetuksi tekemisessä. Kiinteistöalan hallinnointitoimijat (kuten isännöinti, kiinteistönhoito ja huoltoyhtiöt) eivät ole lainkaan aktiivisia tietomallintamisen hyödyntämiseen siirtymisessä = suurin osa ns. "tavallisista taloyhtiöistä" ei siis katso tarvitsevansa tietomallintamista peruskorjaushankkeissaan (vaikka todellisuus/tarve olisi juuri päinvastainen) BIM:n käyttö lisää työmäärää huomattavasti. Tätä eivät markkinat tajua ja siksi saatava rahallinen korvaus tietomallintamisesta verrattuna perinteiseen suunnitteluun on puhdas nolla. Lisäksi tietomallintamisen ohjelmistokustannukset ovat suurehkot. Tietomallintaminen on usein suunnittelijalle tappiollista toimintaa hyötyjät ovat jossain muualla. Olemme tehneet BIM pohjaista suunnittelua vuodesta 2007 lähtien kaikissa projekteissa, pääyhteistyökumppanimme edellyttämänä ja suunnittelumetodi on käytössä myös kaikissa muissa projekteissa. Onneksi pahin BIM hypetys on kaikonnut. Mallien tarkistajien ammattitaitokin on parantunut ja painopiste alkaa siirtyä oleellisuuuksien hallintaa lillukanvarsista. Oikeasta mallista oikea tieto. BIM on metodi, ei itseisarvo! Eri ohjelmien välisissä rajapinnoissa on edelleen paljon ongelmia. Koko projektin hallinta yhteisenä eri suunnittelualojen tiedostona onnistuu harvoin täydellisesti. Aina joku osatekijä tai suunnittelija ei hallitse BIMiä. Vanhentuneet työkulttuurit on monien osalta vain siirretty uuteen työkaluun. Pitäisi miettiä miten uudella menettelyllä oikeasti pitää työskennellä. Tässä on vielä paljon kehitettävää. BIMin käytössä saavat termit yhteistoiminta ja myötävaikuttamisvelvoite aivan uuden aktiivisemman sisällön. Kaikkia osapuolia tarvitaan reaaliaikaisesti. Työskentelen monialaisessa yrityksessä, joten en tiedä juurikaan BIM:n käytöstä muilla toimialoilla. Talotoimialalla, jossa työskentelen, se on ollut käytössä jo pitkään. Jään pian eläkkeelle eikä yrityksellä ole resursseja investoida uusiin ohjelmiin. Käytetty vuodesta 1987 Jidean arkcjad ohjelmaa. Suomi revit kirjasto olisi tarpeellinen. Käytämme tietomallia visualisoinnin apuna. Valitettavasti BIM osaaminen on lapsenkengissä, vielä ei Cadosaaminenkaan ole riittävällä tasolla. Tietomallin tuottaminen kokemuksieni mukaan ei tuo suunnittelijalle kustannussäästöjä eikä nopeuta suunnittelutyötä. Toisaalta suunnittelutyö on muuttunut konkreettisemmaksi ja havainnollisemmaksi, mikä on hyvä asia lopputuloksen kannalta. Viranomaistoiminnassa ei ole koskaan esitetty BIM tietomallin käyttöönottoa, ihan vieras ajatus Vastaukset ovat infra puolelta, joten en ehkä suoraan kuulu tämän kyselen kohderyhmään. Monista asioista ei infrapuolella ole vielä tarpeeksi kokemusta.
BIM tiedotusta voisi tehostaa. Tällä hetkellä BIM mallin lukemiseen ja editointiin vaaditaan juuri se ohjelma jolla se on tehty ja pienet mittausalan yritykset tarvitsevat ne kaikki jotta pystyvät tekemään eri urakoitsijoille juuri siihen malliin liittyviä mitta/tarke piirustuksia jota ohjelmaa käytetään sillä työmaalla jolta se on tilattu. BIM on uskomattoman monipuolinen työkalu ja RAK suunnittelun tulevaisuus on ilman muuta BIM:n ympärillä. Mallintamiseen liittyy kuitenkin edelleen myös paljon ongelmia, alla listattu niistä keskeisimmät: Käytettävät ohjelmistot ovat vielä PAHASTI keskeneräisiä, puutteellisia ja bugisia. Varsinkin ohjelmistojen välinen tiedonsiirto on tällä hetkellä aivan vitsi! Suunnittelijat osaavat tuottaa mallintamalla valtavan määrän hyvin jäsenneltyä tietoa, mutta hankkeen muut osapuolet osaavat käyttää tätä tietoa tällä hetkellä todella heikosti. Tietämys ja tuntemus mallintamisen mahdollisuuksista on levinnyt huonosti. Välillä törmää tarjousta jättäessä siihen, että rakennuttaja säikähtää kun kuulee, että tulemme toteuttamaan suunnittelun mallintamalla. Monet kokevat mallintamisen monimutkaistavana ja kalliina työkaluna, eli kaikkia osapuolia tulee edelleen sivistää asian suhteen. Toimimme akustiikkasuunnittelussa. BIM mallit eivät sisällä tarvittavia tietoja, jotta niitä yksin voisi käyttää akustisen suunnittelun apuvälineinä. Tietoja joudutaan jatkuvasti siirtämään eri mallien välillä 3dpiirustukset >> akustiikan laskentaohjelmistot (Odeon, CadNA, BAstian, MagiCad). Tilanne jonkin verran parantunut, mutta ei ole vielä millään lailla tyydyttävä. Olemme käyttäneen tietomallia n. 1 1/2 vuotta, suunnittelutyö on muuttunut hieman lisää "etupainoiseksi" mutta dokumenttien tuottaminen helpottuu. Tietomallin käyttö edellyttää työrutiinien päivittämistä, mikä ei ole huono asia. Luutuneita työtapoja on hyvä välillä tuuletta, tehokkuuden lisäystä ei kannata odottaa ensimmäisestä tietomalliprojektista. Tietomallit eivät vielä ole parhaalla mahdollisella tavalla työskentelyä tukevia, tilanne kuitenkin kehittyy koko ajan. Mielestämme tietomallinnusta ja visualisointia eli kuvantamista pidetään usein synonyymeinä jota ne eivät ole, terminologia tulisi saada tutuksi toimijoille ja myös ymmärrys siitä mitä asiaa milloinkin tarkoitetaan. BIM on varmasti tulevaisuudessa ainoa järkevä suunnitteluväline. Tietomalli aiheuttaa lähes puolitoistakertaisen työmäärän perinteisempään 2D suunnitteluun verrattuna, mistä tilaajat eivät kuitenkaan helposti ole valmiita maksamaan. Syynä tähän ovat mm. vielä kehitysvaiheessa olevat ohjelmistot (sekä tietysti osin käyttäjien rutiinin puute. Tietomallin hyödyt suunnitelmien yhteensovittamisessa murenevat viimeistään työmaalla, jossa rakennetaan edelleen 2Dpiirustusten pohjalta. Mallinnoksiin saatava myös LVISA ja Sprinkler Julkisen puolen tilaajalle nuo kysymykset eivät oikein sopineet. BIM yleistyy rakennushankkeissa ja sille tapahtuu sama kuin cad suunnittelulle 90 luvulla eli tietyn ajan kuluttua ei muuta menetelmää enää käytetä. Toivottavasti saadaan eri ohjelmistot toimimaan yhteensopivasti. Aikamoista harjoittelua BIM on vielä.
Kysymyksiin oli erittäin vaikea vastata TATE suunnittelutoimiston edustajan roolissa. Esim. minulla ei ole tietoa projektien lukumääristä, kun niitä pyörii useita satoja vuosittain. Prosentuaaliset vastaukset olisivat olleet parempia toimialakysymyksissä. Osa kysymyksistä oli minulle käsittämättömiä, esim. että BIM korvaisi jotenkin työselostuksen...? On erittäin hienoa, että näitä kysellään, toivon tästä vuosittaista tapaa mutta ehdotan, että kysymykset laaditaan suomalaisten asiantuntijoiden ehdotusten mukaisesti, nyt paistoi läpi liikaa eri kulttuuri. BIM on hyvä apulainen, kunhan saadaan tarpeeksi riittävästi päteviä käyttäjiä. Toimistossamme on tällä hetkellä valmiudet tietomallin käyttöön, mutta sitä on käytetty vain hyvin vähän, koska sopimukset eivät ole sitä edellyttäneet, eikä projektin erikoissuunnittelijoilla yleensä ole ollut sitä käytössä. Henkilökohtaisesti en itse piirrä edes 2D:tä tietokoneella, mutta seuraan aktiivisesti työvälineiden ja menetelmien kehitystä ja tarkastelen uusien menetelmien sovittamista suunnitteluprosessiin niin, että laadukas lopputulos saataisiin aikaan tehokkaasti. Erityisesti talotekniikan kasvaneet tilantarpeet puoltaisivat tietomallin käyttöä. Puuttuvaa sisältöosaamista suunnittelussa ei kuitenkaan mikään väline korvaa. Omaksi iloksi sitä BIMiä tekee. Eivät sitä osaa hyödyntää nekään tahot jotka sitä vaativat. Revitin objekteja ei ole saatavissa kylliksi tuotevalmistajilta, joten aika turhalta hommalta se vaikuttaa. Tulevaisuus se silti on. Työmäärä lisääntyy, löytyykö maksuhalukkuutta? ;) Aika monen kysymyksen kohdalla ei oikein löytynyt omalle toimialalle (arkkitehtitoimisto) ja kokemukselle sopivaa valintaa. "Tulee kalliiksi/halvaksi" tai "vähentää / lisää työtä" ovat tavallaan vääriä kysymyksiä. Aitoon tietomallinnukseen siirtyminen on vaativa ja kallis investointiprojekti, joista "kalleinta" on ollut toimivan BIM standardin suunnittelu, ohjelmointi, dokumentointi ja henkilöstön koulutus. Laite ja ohjelmistoinvestoinnit ovat tähän verrattuna pieniä. Sitten kun tämä vaihe on ylitetty, tuo uusi laadukkaampi toiminta sekä säästöjä aikaisempaan verrattuna että kokonaan uusia mahdollisuuksia. BIM on on tulevaisuus. Ainoa ongelma on tällä hetkellä esim. täällä Mikkelin leveysasteilla se, että sivusuunnittelijat eivät sitä käytä, joitten kaikki hyödyt jäävät 3D tietomallista meille itselle. 3D mallinnus nopeuttaa työtämme ja vähentää virheiden mahdollisuutta ja saamme asiakkaille mallista mitä erilaisempia visuaalisia kuvia, animaatioita ja havainnollista materiaalia. 1. kohdassa "osaamisesi/tietosi... mallintamisesta puuttuu kysymys, otatteko käyttöön, jos tilaaja maksaa sen käytöstä? 2. toimin sähkösuunnittelijana ja sähköpuolella BIM käyttö koko projektissa rajoittamasti on mahdottomuus tuotelinkkien vaatimattomuuden vuoksi, jolloin kilpailutus rajoittuu siitä tulee SYRJIVÄ kilpailutussäädännön kautta 3.BIM kanssa pelaaminen projektin alkuvaiheessa tekee projektista hankalan ja aikaa vievän, joka vaarantaa tilaajan projektille asetetun aikataulun kustannuksineen ja erityisesti tilaajan haluamat muutokset aikataulullisesti, koska niiden siirtäminen ohjelmateknisesti vie niin paljon aikaa. 4.tämä toimii erittäin hyvin(kuten jo on käytännössä toiminut kauan )rakennesuunnittelun puolella, koska jossain vaiheessa mallien laadinta siirtyy tehtaan tuotemallien laatijalle. 5.nyt BIMille tulossa kehitettävää siltä osin, että se käyttää vain CE merkittyjä materiaaleja tuotelinkkien kautta, koska tätä koskeva sääntö tulee kattavasti voimaan 1.7.2013. Tällä säännöllä (tulee varmaan siirtymäaika, kuullaan vielä) saadaan tuo edellä mainitsemani kilpailutuksissa kohta SYRJIVÄ vaatimus kumottua laillisesti, sillä vakuutusyhtiöitten korvausvelvollisuuden kattavuuden pelkään rajoittuvan vain CE tuotteilla tehtyihin toteutuksiin Ymmärrykseni mukaan BIM tarkoittaa kokonaisvaltaista projketin/hankkeen informaatiota, joka ulottuu myös käyttäjän tekemiin toimiin projektin valmistuttua. Tässä mielessä en ole nähnyt yhtään todellista BIM hanketta. Monesti ymmärretään että BIM on vain jonkin osan/osapuolen 3D malli eikä ymmärretä että se vaatii kaikkien toimijaosapuolten pyyteetöntä yhdessä tekemistä. Senaattikiinteistön tietomallinnusohje
(YTN2012) on ensimmäinen konkreettinen kehityshanke joka kokoaa tavallaan eri osapuolet ja antaa pelisäännöt yhteiselle tekemiselle (siis yhteiselle, käyttökelpoiselle mallille) Edellisen kohdan kysymykset eivät anna oikeita vastauksia! BIM vaatii suunnittelijalta sekä suunnittelutiimiltä uusia ajattelutapoja, ja tämä on suurin ongelma BIM:n eteenpäin saannissa! Suunnittelupuolella BIMiin törmään usein ja siellä se onkin jo arkipäivän työkaluna. Rakennusliikkeen/urakoitsijan puolella siihen törmää harvemmin, mutta kiinnostus heillä on kasvanut kovasti. Myös strategisia päätöksiä on tehty mallintamisen jalkauttamiseen. Tällä hetkellä haasteena on se, että koko rakennusketju pitäisi saada sopeutumaan malliin ja hyödyntämään sitä. Suunnittelija mallintavat mutta tuotettu asiakirja on valitettavan usein vain 2D tuloste. Selvitämme BIM ylläpitomallin käyttömahdollisuuksia ja mahdollisia etuisuuksia. Pitkälle ollaan BIM:in kanssa tultu, mutta matkaa on vielä taitettavana. Rakennushankkeen kokonaisuudessa eniten kehitystä mielestäni vaatii: Hankesuunnitteluvaiheen mallit ja niillä tehtävät energia analyysit. Tähän tarvittaisiin jonkinnäköistä kansallista toimintatapaa/tapoja sekä vaatimuksia. Paremman rakennuskannan tuottamiseksi, tällä voisi olla merkittäväkin rooli. Ohjelmistojen ominaisuudet IFC tiedostojen käsittelyssä. Moni ohjelma toimii kohtalaisen hyvin IFC formaatin kanssa, mutta monessa on vielä paljon kehitettävää. Moni suunnittelija on moittinut IFC formaattia ongelmista, vaikka ongelma on yleensäkin ohjelmistojen ominaisuuksissa (eikä itse formaatissa). Jotta IFC formaattia voisi hyödyntää entistä paremmin, tulisi sen ominaisuuksiin päästä paremmin käsiksi suunnitteluohjelmistoista. Työmaan tahto ja taitotila tietomallien hyödyntämiseen. Jotkut isot rakennusliikkeet taitavat mallien hyödyntämisen, mutta jotta BIMistä saataisiin enemmän hyötyjä on tietomallit sisällytettävä rakennushankkeen jokaiseen vaiheeseen, hankesuunnittelusta kiinteistöhallintoon. Tällä hetkellä ainoastaan suunnittelijat ovat ottaneet BIMin avoimesti vastaan. Kehitystä kuitenkin hidastaa se että usein tuotetaan malliin tietoa jota ei kukaan kuitenkaan hyödynnä > tuottavuus ja laatu kärsii ja työvaiheita joudutaan kertaamaan. Ohjelmien käyttö tällä hetkellä liian vaikeaa. 3D suunnittelua pitäisi kehittää siten, että esim. kanavien sijoittelua rakennukseen voitaisiin tietomallin mukaan asetella visuaalisesti, eikä "millimetrisulkeisina", kuten nykyään. Myös muutosten teko on nykyään todella hankalaa ja hidasta. Suunnitteluaikataulujen suhteen ei rakennuttajat ole tajunneet, että päästäksemme todella suunnittelemaan nykyisillä ohjelmilla 3D kuvia, on arkkitehdin kuvat oltava yleisten tietomallivaatimuksia vastaavalla tasolla. Tämä pidentää suunnitteluaikoja ja lisää työmäärää perinteiseen 2D suunnitteluun noin 35 40 %. Eli ensin ohjelmat kuntoon ja sitten niiden käyttöön. BIM lisää suunnittelukustannuksia, mutta tilaajat eivät tätä tiedä tai ota huomioon Käyttö on vielä meidän yrityksessämme ollut vähäistä mutta yhden asian on voinut jo silti todeta. Kohteet, joissa suunnittelua tehdään työn ohessa, ei mallintamista voi käyttää. Tuotetta ei voi tuottaa työmaan vaatimalla tahdilla. Kiire kaikissa projekteissa pilaa mallintamisen mahdollisuudet. Lähtötiedot eivät ikinä ole tarpeeksi valmiit kun mallinnusta tehdään, mallintamalla sähkösuunnittelu on kustannuksiltaan kalliimpaa ja mallien korjaaminen vaihtuvien lähtötietojen johdosta aiheuttaa lisää kustannuksia. Ja suurin ongelma on edelleen työmaalla, minä asennan tähän ensin kun olin ekana paikalla. Lisäksi ainakaan julkisella puolella mallintamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole siirtyneet palkkioihin, kilpailu on edelleen todella vääristynyttä. Monesti myös ajatellaan ett ä mallintaminen luo automaattisesti kohteesta kaikin puolin toimivan. Mutta mitään toimivaa ei saada ilman käyttäjäpuolen huomioimista. Tiedän useita
kohteita missä tekninen toteutus on onnistunut, mutta kaikki on loppukäyttäjän näkökulmasta väärässä paikassa. Kiinnittäisin itse enemmän huomiota kokonaisuuden kehittämiseen, mielestäni mallintaminen vie tällä hetkellä liikaa huomiota muusta suunnittelusta. Jos nykyisten ACAD piirustusten ylläpito on päin P:tä, niin näitä tietomalleja ei tule kukaan pitämään ajan tasalla. Koska se maksaa liikaa. Tod.näk. tulevaisuudessa 5 vuotta vanhaa BIM mallinnusta ei saada millään sen hetkisillä laitteilla ja ohjelmilla avattua. Näin on jo käynyt esim. LonWorks mallinnus tietokannoille: Tuntematon formaatti, ei voi avata Paha juttu. Tässä on johdonmukaisesti käytetty sana "työselostus". Luulisin, että tietomalli ajattelu perustuu rakennusosiin eikä työtapojen selittelyyn. Siis puhutaan jatkossa rakennusosista sekä niiden laadunmäärittelystä. Oleellinen ero uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen välillä: BIM sopii, ainakin tässä vaiheessa huonosti korjaussuunnitteluun, koska siinä työvaiheita joudutaan usein nimenomaan selittämään. Lisäksi BIM nykymuodossaan filosofisesti perustuu ns. positivismiin, eli ajatukseen että rakennuksen kaikki fyysiset komponentit voidaan ennakkoon määritellä varsin tarkasti. Tähän liittyy kaksi hankalaa asiaa: 1. Hyväksyttävän laadun määritteleminen (acceptance) onnistuu vain olevien standardien mukaan sekä olevaan rakennuskulttuuriin. Tämän takia laatutavoitteista tulee minimitavoitteita eikä ennakoivaa laatukilpailua ole. Tämän takia BIM standardista tulee myös kehityksen jarru, kuten on käynyt nykyisten normien ja standardien kanssa. 2. Kehityksen tässä vaiheessa BIM sopii huonosti korjausrakentamiseen, koska korjauskohteen nykyominaisuuksia ei koskaan tunneta täysin eikä sen takia voida määritellä tarkasti tulevia suunnitteluratkaisujakaan taikka korjatun rakennuksen kaikkia ominaisuuksia. BIM tietomallinnuksen kehityksen edistymisen suuri(n) riski on se, että tietomallit (tai edes niiden sisältämä) informaatio ei siirry rakennusprosessissa suunnittelusta toteutukseen ja edelleen ylläpitoon; tai ainakaan informaatiota ei luovuteta yrityksen ulkopuolelle esim. arkkitehtien ja suunnittelijoiden voimakkaiden IPR vaatimusten takia. Jostain syystä tietomalleille asetetaan täydellisen virheettömyyden vaatimuksia (esim. tarjouspyyntöasiakirjana), kun toisaalta perinteisissä DWG ja PDF kuvissa olevia virheitä ja puutteita pidetään aivan normaalina. Edelleen alkutekijöissään, paljon on puhuttu, mutta melko vähän hyötyjä kustannuksiin verrattuna johtuu lähinnä siitä, että ei ole osaavia tekijöitä. Määrälaskennassa malleja on nyt käytettävissä n. 10% hankkeista. Kasvu vuodessa 100% Meillä on ammattitaitoisia Tekla mallin käsittelijöitä n. kymmenen suunnittelijaa ja me suunnittelijat olemme kouluttaneet lisääntyvällä tahdilla myynnin, tuotannon ja asennuksen henkilöitä BIM mallien käyttöön. Käytössä on sekä TS että TeklaBIMsight. Kehittyminen BIM maailmassa on vääjäämätöntä mutta siinä ei ole mitään negatiivista. Sähkösuunnittelussa hyötyä on ainoastaan tilavarausten (sähkö ja teletilat, kaapelihyllyreitit) sovittamisessa rakennukseen. Yksittäisten komponenttien ja kaapelien paikkojen ja tyyppien määrittäminen malliin lisää tolkuttomasti näpyttelyä ja vaatii tarpeettoman tarkkaa speksaamista, kun urakointivaiheessa kaikki muuttuu ja muutosten teko on hirvittävän työlästä kun päivitettäviä tietoja on kymmenkertainen määrä 2D suunnitteluun ja perinteisiin laitemäärittelyihin verrattuna. 3D seinäkuvannot on hienoja mutta niiden vaatima ilmainen työ suunnittelijalta on kohtuuton rasite, koska asiakkaat eivät halua maksaa saamastaan "hyödystä" suunnittelijalle mitään, koska tästä ei ole käyttäjälle mitään hyötyä. Mielestäni BIM sovelluksen kehittämistä kannattaa jatkaa. Tällä hetkellä työmailla ja yhteistyökumppaneilla on vielä 'vanhan kansan' rakentajia, mutta uudet nuoret työntekijät osaavat kaivata
työtä helpottavia ja järkeistäviä atk ohjelmia. Tulevaisuudessa myös työmailla on järkiään tietokone/tietokoneet tai vastaavat laitteet käytössä. Esim. voiko ipad laitetta kehittää niin, että se soveltuisi hyvin työmaaolosuhteisiin? Silloin paperipiirustusten tarve vähenisi. Peruskorjauksissa käyttö ei tuo juurikaan hyötyä. Käyttö lisää työmäärää n. 20 %. Osa kysymyksistä tuntui hiukan vaikeilta vastata kun olemme rakennusliike. Eli emme itse suunnittele ja siten tuota suunnitelmia. Kyselyä kannattaisi hiukan viilata. Teemme välillä itse tietomallin ja välillä käytämme suunnittelijoiden tekemiä malleja joista yhdistämällä saamme käyttöömme tarvittavan tietomallin omiin tarpeisiimme. BIM tarpeet eri toimijoilla (suunnittelija rakentaja kiinteistönomistaja) ovat erilaisia joten myös työkalut ja käytännöt ym. määräytyy sen mukaan. BIM on tulevaisuutta joka on jo osittain täällä. Tietomallin tulisi sisältää rakennusluvan myöntämisessä vaadittavat lähtötiedot, kuten asemakaava, tonttikorkeudet, maalaiset rakenteet, johdot jne., jotta se helpottaisi rakennusluvan käsittelyä. Tietomallin sisällön määrittely viranomaistyötä varten pitäisi tehdä ministeriötasolla. Kysymyksistä, tai siis vastauksista ei löytynyt aina sopivaa vaihtoehtoa. Tämä kysely oli enemmänkin suunnattu arkkitehdeille? Suunnittelijoiden (erityisesti rakennepuolen) osaamistaso tietomallien tuottamisessa vaikuttaa vielä paljon siihen, että menee useampia vuosia ennen kuin tietomallit ovat kaikissa projekteissa käytössä. Monet luulevat tietävänsä mitä tietomalli tarkoittaa, mutta lopputuloksena on malli, jota ei voi käyttää oikein mihinkään. Konsulttifirman koko ei vaikuta tässä asiassa mitenkään, vaan mallien taso vaihtelee tällä hetkellä henkilötasolla. Myös pääurakoitsija ja pienurakoitsija puolella joudutaan muuttamaan enemmän toimintatapoja. Varsinkin aikataulutukseen täytyy saada muutosta, jotta mallien tekoon annetaan riittävästi aikaa. Työmailla on myös paljon henkilöitä, jotka eivät osaa tietokoneita käyttää, mikä hidastaa myös tietomallien hyödyntämistä. Rakennuttajien ja pääosan rakennusliikkeiden tietomalliosaaminen on heikkoa, liikaa vielä sidoksissa henkilöihin, esim. projektipäällikön vaihtuessa on kesken projektin jouduttu luopumaan tietomallin käytöstä. Erityisen heikko käsitys tietomallin aiheuttamista muutoksista tarpeista mm. suunnitteluprosessin aikatauluun ja rakennuttajalta tarvittaviin päätöksiin ja niiden aikataulusta on erityisen heikoissa kantimissa isojen rakennusliikkeiden asuntoyksiköissä. Mallintamiseen tarvittavia päätöksiä ei saada suunnitteluprosessin edellyttämässä aikataulussa, pähkäily ja laiska johtaminen on liian yleistä. Onneksi on joitakin poikkeuksia. Sekä rakennuttajien että rakennusliikkeiden johto ei vielä ole käytännössä juuri ollenkaan sisäistänyt tietomallisuunnittelun organisaatiolta edellyttämiä muutoksia ja siksi ollaan pitkälti vielä yksittäisten asiasta innostuneiden henkilöiden varassa. Tämä näkyy hankkeiden aikataulujen laatimisessa, tietysti suunnittelijoiden valinnassa (erityisesti asuntopuolella valitaan arkkitehdin mielipide ohittaen halpoja ja tietomallintamista osaamattomia erikoissuunnittelutoimistoja. Esim. vielä viime syksynä tietomallinnusprojektiin rakennuttaja oli valinnut suunnittelijan, joka kysyttäessä ensimmäisen arkkitehtimallia lähettämisen yhteydessä, vastasi kysymykseen, haluaisiko hän mallin IFCformaatissa, että ei, koska heillä ei ole sellaista tietokoneohjelmaa. Organisaatiomme on tilaaja organisaatio, joten jotkut kysymykset olivat selvästi osoitettu muunlaiselle organisaatiolle. Emme itse piirrä, emmekä suunnittele toteutussuunnittelua. Olemme aloittamassa bimpilottikohdetta lähiaikoina. Organisaatiomme sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä BIM pohjaisesta suunnittelusta.
Yhteistyö kehitys hankkeet oppilaitosten, julkisten rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä ovat ainoa tapa viedä BIM eteenpäin Suomessa. Tähän pitäisi suunnata rahaa esimerkiksi oppilaitosten kehitys projektien muodossa, jotta informaatio on kaikkien käytössä jatkossa. Tällä hetkellä urakoitsijat hakevat olematonta kilpailu etua omissa nurkissaan kehittelemällä. Tästä ei saisi tehdä kilpailu etu kysymystä koska on kyse suuresta laajamittaisesta yhteistyöstä Suomessa. Kohta meillä rakentavat muiden maiden rakennusinformaation hallitsijat jos emme tee asioita nopeammin yhdessä. Vastaukseni on palveluntuottajan näkemys asiakaskuntamme suhteesta BIM maailmaan. BIM käyttö yleistyy koko ajan mutta vain muutamat asiakkaistamme (Senaatti etunenässä) on muodostanut siihen tarkan kantansa. Pitäisi puhua tiedonhallinnasta eikä mallintamisesta. Tiedonhallinta pitää sisällään paljon muuta kuin mallipohjaisen työselostuksen, työselostus on lillukanvarsia tietomallintamisen kokonaisuudessa. Mallintaminen on infrassa pilottivaiheissa, mutta täytyy saada käyntiin. Määritykset kuntoon. Mallintamisen syyt esille, ei mallinneta tekniikan takia vaan toiminnan tehostamisen takia. 3d pois tietomallintamista kuvaavista termeistä. Pienelle toimistolle osa kysymyksistä oli huonoja. Tai ei löytynyt sopivaa vastausta. Siksi ehkä ristiriitaisiakin vastauksia. BIM/ IFC malleja tuotetaan, mutta ei niitä pienessä toimistossa suolleta :) Sitten kun päästään "BIM"issä tietomallintamisen työkaluhypestä yhteistyön ja tiedonhallinnan painottamiseen, tiedon kulkuun ja tiedon häviämättömyyteen (lue: luetettavuuteen) niin voisin mielelläni olla mukana BIMissä. Building Information Management (ei Modelling) on kova juttu, ei se työkalu, jolla tietoa kasataan paketiksi omaan käyttöön. Tilaajien tulisi vaatia ja lisäksi seurata kuinka tietomallinnusta käytetään projekteissa. Esim. eräässä kohteessa oli tietomallinnusvaatimus kaikille (ARK, RAK, LVIS). Vain RAK osiossa tietomallinnus vietiin läpi. ARK lopetti mallinnuksen mallihuoneeseen (ei kuulemma oltu sovittu muusta). Samoin kävi LVISsuunnittelun osalta > heidän käyttämä ohjelma ei ollutkaan tarkoitettu kuin "pienimuotoiseen" hahmotteluun. Nämä on tyypillisiä rakennusalan tekosyitä olla tekemättä asioita kunnolla. BIM on tulossa myös Infra puolelle jota edustan. Kyselyn kysymykset sopivat todella huonosti Infra alaan. Infrassa ollaan vielä kaukana talotekniikan nykytilasta. Kyselyyn oli todella vaikea vastata mikäli edustaa esim. monialaista konsulttitoimistoa. Toivottavasti monet epämääräiset ovat teille kuitenkin hyödyksi eikä haitaksi. Toivon todella mallintavan suunnittelun tulevan tänne infra puolellekin. Tietomallin hyödyntäminen hankeprosessissa ja kohteen suunnittelussa koetaan meillä tärkeäksi kehityskohteeksi. Rakennushankkeiden toteutuksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada nopeasti ja mahdollisimman tarkasti tieto suunnitellun hankkeen toteutuskustannuksista. Kuitenkin BIM käyttäminen on haastavaa erityisesti eri mallinnusohjelmien yhteensopimattomuusongelmista sekä tiedonsiirto ongelmista johtuen. Myös joidenkin arkkitehtien suhtautumien asiaan on kriittistä. BIM mallin yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa esim. IDA ICE on vielä heikkoa. Tietomallihankkeiden johtamiseen tarvitaan lisää asiantuntijuutta tilaajatahoille, että BIMiä saataisiin tehokkaasti hyödynnettyä suunnittelunohjauksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Tietomallin hyödyntäminen kiinteistön ylläpidossa on vielä "lapsenkengissä" Toistaiseksi tietomalli vie resursseja varsinaisesta suunnittelusta. Pitää ymmärtää, että kyseessä on vain väline jolla yritetään tuottaa hyviä (!) suunnitelmia. Se ei suunnittele tai rakenna mitään...
Rakennusvalvonta tarvitsee hyväksyttyjä tietomallitarkastussääntöjä. Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon tulisi aktivoitua asiassa. ICF tiedostoformaatti tulee saada arkistolaitoksen hyväksymien tiedostomuotojen joukkoon. Varmaan tulevaisuutta isoilla rakennuttajilla, mutta pienten ja yksityisten rakennuttajien kohdalla riittänee 3D kuvat vielä kauan. Ainakin vielä puuttuvat halvat ohjelmistot niiden käyttämiseen ts. ohjelman pitäisi siirtyä suoraan asiakkaan käyttöön mallintamisen jälkeen ja edelleen muokattavaksi. En tunne asiaa kovin hyvin, mutta epäilen sen tuovan lisää kuluja ja lisää vaivaa suunnitteluun. Elämme murrosvaiheessa, mutta niinhän olemme eläneet cadin tulosta lähtien. Tuntuu vielä joissain asioissa mielettömän työläältä. Detaljisuunnittelu piirtämällä on vielä pirullisen kankeaa. Vähitellen opetellaan paremmiksi. Erikoissuunnittelu vielä erillään = ylimääräistä "kääntämistä" cadiin. Työlästä ajanhukkaa. No return to traditional 2D methods. BIM hehkutusta on harrastettu liian monta vuotta olisiko jo 10 15 vuotta sitten oltu TEKES seminaareissa näitä asioita nyt oikeasti vasta ovat ohjelmat valmiit! Perinteiset määräluettelot eivät vielä ole käyneet tarpeettomiksi mutta BIM mallista ne ovat helposti luotavissa. Vielä hieman alkutekijöissä, eikä tilaajalla ole yleensä valmiuksia tehdä tietomallin edellyttämiä päätöksiä ajoissa. Määrälaskijana toivoisin mallien vapaata liikkumista projektien aikana, kaikkien osapuolien välillä. Vaikea vastata joihinkin kysymyksiin, koska tuntuu, että koko BIM on urakoitsijan puolella lapsen kengissä, vaikka ollaan oltu jo mukana vuodesta 2004. Suunnittelupuoli (ark) ei osa riittävän hyvin 3D työkaluja, että vastaanottaja puoli saisi siitä enemmän hyötyjä irti. Samoin tarvitaan lisää ohjelmakehitystä. Tässä vaiheessa suurin osa ohjelmista on tarkoitettu suunnittelijalle. 3D suunnitelmiin käyttäjä ei tarvitse niitä kaikkia palikkoja/työkaluja, mitä löytyy käytössä olevista ohjelmista. Muutettava koulutusta teoriasta käytännönläheisemmäksi. BIM muuttaa myös suunnittelun prosesseja, jolloin tietämystä pitää vain jaksaa jakaa enemmän ja enemmän. Samoin tietomallikoordinoinnin osuutta pitää korostaa hankekohtaisesti, jotta tietoisuus ja tekeminen saadaan kohtaamaan. Olemme ensimmäisen projektin läpimenovaiheessa, joten kokemukset ovat vähäiset. BIM on murrosvaiheessa. Tietomalli tehdään vain jos asiakas sitä vaatii. Muussa tapauksessa tehdään ns. normaali 3D malli, joka kuitenkin työtapana yrityksessämme on erittäin lähellä todellista aitoa tietomallia (BIM). Tietomallintamisen kehittäminen on osa yrityksemme strategiaa. Näemme siinä tulevaisuuden. Kyse on kuitenkin vuosien prosessista. Pullonkaulana on toisaalta tilaajien tietämättömyys tietomallinnuksen hyödyistä ja käytännöistä ja toisaalta pula aidoista tietomallintajista. Liian moni yritys myös itse sekoittaa tietomallin ja normaalin 3D mallin. Haasteellista on löytää kokonaisia eri suunnittelualat hallitsevia työryhmiä, joissa kaikki osapuolet sitoutuvat tietomallintamiseen. Erittäin suuri haaste on suunnittelun aikataulu. Tietomallintamisessa luonnosvaihe kestää pidempään, koska siinä vaiheessa jo on mallintamista
tehtävä kaikissa suunnitteluryhmissä (ei pelkästään arkkitehtisuunnittelussa). Tämä tulee tuoda selkeästi esille jo projekti / suunnitteluaikataulua laadittaessa. Eri suunnittelualat tarvitsevat eri tavalla BIM prosessia COB käyttö oli hieman epäselvä. Ymmärtääkseni BIM käsitteistö sisältyy laajempaan COBIM hankkeeseen. Muuten pidin kyselyä sopivan puhuttelevana eikä suurempaa johdattelua tai provokaatiota kysymyksissä esiintynyt. Toivon, että tätä kyselyä on levitetty laajalle ja esimerkiksi tilannetta, jossa minä sain tehtäväkseni täyttää kyselyn kollegaltani, ei esiintyisi paljon. Tehtävän siirtoon minulle johti syyt joita voi vain arvata. Kokenut kehäkettu tuntee edelleen BIM:n häiriötekijäksi rakennetekniikassa? Pelätään ettei pystytä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin, joiden konkretia ei ole aina realistisella tasolla? Rattaat kulkee... BIM:n soveltaminen ei valitettavasti ole yksisuuntaista. Täydellinen tiedon integrointi ei toimi, jos yksikin lenkki (esim. urakoitsija) puuttuu ketjusta. Silti BIM helpottaa ja tehostaa jo pelkkiä suunnittelurutiineja suunnattomasti. Yhteensopivuutta kehitettävä siten, että KAIKKI CAD ohjelmat voivat hyödyntää BIM:ä. Nyt esim. Autodesk INventor mekaniikkaohjelmalla ei voi avata kirjastoja rakennuspuolella, vaikka eo, ohjelma on erinomainen mallinnusohjelma kaikille materiaaleille BIM:in yleistymistä rajoittaa edelleen se, että alan ohjelmistotekniikka on edelleen osittain lapsenkengissään: 3D CAD ohjelmistoissa perustavaa laatua olevia puutteita, objektit eivät toimi kunnolla; Mallien siirto IFC:n kautta muihin ohjelmistoihin ontuu; Ei ole ohjelmistokohtaisia seikkaperäisiä ohjeita siitä, miten mallit pitäisi rakentaa, jotta niistä voisi tuottaa käyttökelpoisia IFC tiedostoja; IFC ei tunnista verhoseinäobjekteja oikein. Teen pientalosuunnittelua pääosin yksityisasiakkaille. Runkomateriaali vaihtelee puusta kiveen ja rakenteet sen mukaisesti. Tietomallipohjaisella suunnittelulla olisi etua määrälaskennassa ja uskon, että pystyisin siten palvelemaan asiakkaitani paremmin, jos pystyisin tuottamaan tarkkaa tietoa materiaaleista ja määristä. Toistaiseksi en ole nähnyt asiaa niin suurena etuna, että olisin perehtynyt siihen. LVI, Sähkö ja rakennesuunnittelijat eivät myöskään ole nähneet pientalosuunnittelussa etua yhteen malliin tekemisessä. Kuitenkin uskon, että sillä saataisiin tehtyä kokonaisuuksia, joiden kustannuksia olisi helpompi arvioida etukäteen pientalorakentamisessakin ja tiettyjen virheiden/päällekkäisyyksien tai puutteiden havaitseminen olisi helpompaa. Ainoa este siis BIM:iin perehtymiseen on se että edut eivät ole selvästi mitattavissa, jotta niihin olisi valmis satsaamaan. En myöskään tiedä kuinka iso panostus tietomallin tuottaminen olisi lopulta. BIM on edelleen, monesta syystä hankekohtainen eikä siten tuo mitään oleellista hyötyä tilaajalle rakennuksen elinkaaren aikana. Tietomallin sisältämän informaation erkaneminen toteutuneesta rakennetusta tilanteesta alkaa jo ennen hankkeen päättymistä. Korjausrakentamisessa on vaikea löytää oleellisia etuja BIMin käytöstä kun rakennus on 1:1 mallina jo olemassa. Suunnittelu alkaa suuntautua liikaa virtuaalisen ja visuaalisen aineiston ominaisuuksiin eikä itse rakentamiseen, mitä sen ensi sijassa pitäisi palvella. Tilaajana on suuri pelko, että suunnittelun substanssi siirtyy rakennusten ja rakentamisen realiteettien ymmärtämisestä bittien nikkarointiin. Visualisointiin on olemassa paljon panos tuotos suhteeltaan tehokkaampia keinoja kuin mallintaminen. On aika järjetöntä satsata arvokasta suunnittelijoiden aikaa tietomallin rakentamiseen, kun satsaus pitäisi olla oikeassa rakentamisessa ja sen edistämisessä ja ohjaamisessa. Jos BIM on kätevin tapa saada suunnitelmatieto työmaalla ymmärrettävään muotoon, sen käyttö on toki silloin järkevää. Jos sitä käytetään siitä huolimatta, ettei se ole paras työkalu, silloin mennään metsään ja lujaa. Erityisesti kauhistuttaa se, että BIM ei suunnittelijan kädessä taivu
parhaaseen suunnitteluratkaisuun ja joudutaan tyytymään sellaiseen, mihin BIM pystyy. Häntä alkaa heiluttaa koiraa. Nyt on jo nähtävissä, että nuoret suunnittelijat alkavat menettää konkretian tajunsa suunnittelumetodin muututtua. Enää eivät hälytyskellot soi kun huomaamattaan on jotakin "ripustanut ilmaan". Kokemukseni mukaan erikoissuunnittelijat eivät helposti taivu käyttämään tietomalleja, mutta arkkitehti kyllä saa yksin harjoitella "ryhmätyötä" tietomallin avulla. Esim. jos vaikkapa törmäystarkastelussa todetaan suuriakin ongelmia tekniikan törmäilyssä, ei niitä yleensä saada korjattuna tietomalliin, vaan risteämiset hoidetaan työmaalla rakennusvaiheessa. Olemme tilaajaorganisaatio, joka on vasta ottanut käyttöön BIMin ns. pilottihankkeissa. Asian eteen on tehty kuitenkin määrätietoista kehitystyötä ja näin ollen tilaajan valmiuksia tilata sekä hallita BIM hanketta on meillä merkittävästi parannettu. Kehitettävää on vielä paljon.