Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 14.12.2011 Jyväskylän kaupunki
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Työn tavoitteet... 4 3 Suunnittelun lähtökohdat... 6 3.1 Suunnittelualueen rajaus... 6 3.2 Lähtötiedot... 7 3.3 Kaavoitustilanne... 7 3.4 Virkistysreittien luokitus Jyväskylässä... 8 4 Sidosryhmät ja vuoropuhelu... 10 5 Alueellinen virkistysreittisuunnitelma... 11 5.1 Reittien ja palvelujen toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet... 11 5.1.1 Aluereitit... 11 5.1.2 Lähireitit... 11 5.1.3 Polkumaiset yhteydet... 12 5.1.4 Pitkospuut... 13 5.1.5 Ladut... 13 5.1.6 Esteettömät reitit ja vanhustenpolku... 15 5.1.7 Esteetön nuotiopaikka ja lintutorni... 17 5.1.8 Haukanniemen silta... 18 5.1.9 Ulkoliikuntavälineet... 18 5.2 Reittien ja palvelujen sijainti... 19 5.2.1 Tuomiojärven rantaraitti... 19 5.2.2 Muut suunnittelualueeseen kuuluvat yhteydet... 33 5.2.3 Ladut ja talvikävelyreitit... 36 6 Toimenpideohjelma ja kustannusarvio... 39 2
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 1 Johdanto Koko kaupungin kattava Jyväskylän virkistysreittiselvitys valmistui vuonna 2010. Selvityksessä määriteltiin virkistysreiteistä käytettävä terminologia, ja siinä esitettiin tavoiteverkko retkeilyreiteille, ulkoilureiteille ja aluereiteille sekä erillisreiteille ja yksilöidyille reiteille. Virkistysreittiselvityksessä todettiin, että sen jatkona on tarpeen laatia alueellisia virkistysreittisuunnitelmia. Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma on näistä suunnitelmista ensimmäinen. Tuomiojärven Laajavuoren alue valittiin ensimmäiseksi alueellisen suunnitelman kohteeksi, koska siellä on käynnissä useita asemakaavahankkeita. Tuomiojärven rantaraitti on myös nostettu esiin kehitettävänä reittinä useammassa yhteydessä, mm. kaupungin viherpolitiikassa, ilmasto-ohjelmassa sekä Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa. Suunnitelman tekovaiheessa otettiin huomioon työn pilottiluonne, ja kehitettiin alueellisten suunnitelmien tekemiseen sopivat toimintatavat ja -periaatteet. Alueellisessa virkistysreittisuunnitelmassa osoitetaan lähireitit ja palvelureitit sekä tarkennetaan kaupungin tasolla suunniteltujen aluereittien sijaintia ja laatutasoa. Suunnitelma sisältää myös toimenpideohjelman alustavine kustannusarvioineen. Valmistunutta suunnitelmaa hyödynnetään kaavahankkeiden taustamateriaalina ja lähtötietona, viheralueiden tarkemmassa suunnittelussa sekä reittien toteuttamiseen tähtäävän investointiohjelman perustana. Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma on laadittu Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan vastuualueiden toimeksiannosta. Suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2010. Selvityksen laadintaan on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, pj Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri Kari Häkkinen, ulkoilualueiden esimies Vesa Lehtinen, kaupunginpuutarhuri Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri Heikki Sihvonen, ympäristönsuojelusuunnittelija Nana Pentti, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Kalle Räinä, kaavasuunnittelija Tapio Koikkalainen, ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri Merja Tissari, ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Auvo Hamarus, ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Työn aikana kuultiin alueella toimivien kaupungin eri hallintokuntien edustajia sekä asukkaita asukasyhdistysten ja järjestöjen edustajien kautta. Laajempi asukkaiden näkemys saatiin samaan aikaan käynnissä olleen Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hankkeen yhteydessä Jyväskylässä tehdyn asukaskyselyn kautta. Konsulttina työssä on toiminut WSP Finland Oy projektipäällikkönään maisema-arkkitehti MARK Arto Kaituri. Lisäksi työhön ovat osallistuneet DI Riikka Kallio ja miljöösuunnittelija AMK Juuso Haapamäki. 3
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 2 Työn tavoitteet Alueellisessa virkistysreittisuunnitelmassa tarkennetaan koko kaupungin virkistysreittiselvitystä siten, että se sisältää kaikkien virkistykseen tarkoitettujen reittien analyysin sekä parantamistarpeet kesä- ja talvitilanteessa. Suunnitteluun otetaan mukaan lähireitit, palvelureitit, reitteihin liittyvät palvelut ja kunnossapidon muutostarpeet. Lähireittitasoisen tarkastelun mukaan ottaminen on olennainen lähtökohta, jotta mm. yhteydet asuinalueilta päävirkistysreiteille saadaan turvattua. Suunnitelmassa kuvataan reittien laatutaso, toteutustavan laadulliset periaatteet ja kunnossapidon tarpeet. Tarkempi toteutustapa reiteille määritellään myöhemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. Tavoitteena on osoittaa se, mitä reittejä tai reittiosuuksia rakennetaan tulevina vuosina sekä määrittää reittien vastuutahot. Suunnittelun lähtökohtana ja päänäkökulmana oli reittien virkistyskäyttö. Työmatka- ja asiointiliikenne kuitenkin käyttävät usein osittain samoja reittejä, minkä takia suunnittelussa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon myös työmatka- ja asiointiliikenteen tarpeita. Jyväskylän alueelle on määritelty työmatka- ja asiointiliikenteen tarpeita palvelevia kevyen liikenteen laatukäytäviä, mutta Tuomiojärven alueelle ei sellaista nykyisin sijoitu. Työn aikana keskusteltiin tarpeesta osoittaa laatukäytävä Tuomiojärven länsipuolelle palvelemaan Länsi-Palokan, Haukkalan ja tulevan Savulahden liikennettä keskustaan. Tässä suunnitelmassa laatukäytävää ei ole osoitettu, vaan sen tarve, sijoittuminen ja toteuttamisen vaatimat toimenpiteet tulee tutkia tarkemmin jatkosuunnittelussa. Tuomiojärven rantaraitti ja sen varren virkistysalueet ovat osa tekeillä olevassa yleiskaavassa määriteltyjä Kehä Sinisiä, joille ei mm. osoiteta uusia omarantaisia tontteja, vaan ne säilyvät virkistyskäytössä. Koska Tuomiojärveä kiertävä rantaraitti nousi voimakkaasti esiin työn lähtökohdista, päätettiin se ottaa omaksi suunnittelukokonaisuudekseen. Tuomiojärven rantaraitin osalta tavoitteena oli löytää reitille tarkka sijainti sekä muodostaa samalla reitistä mahdollisimman luonnonläheinen, vettä lähellä kulkeva yhteys. Tarkoituksena ei ollut tehdä Jyväsjärven rantaraitin kopiota, vaan muodostaa Tuomiojärvelle oma tähän ympäristöön soveltuva reitti. Tärkeänä tavoite oli myös saada erilaiset kulkijat eri reiteille siten, että lähimpänä vettä kulkeva reitti on suunnattu pääasiassa jalankulkuun, jolloin nopeampi pyöräily ja rullaluistelu tapahtuvat kauempana rannasta. Muita suunnittelukokonaisuuksia olivat käynnissä olevien uusien kaava-hankkeiden reitit, Laajavuoren alue sekä nykyisten alueiden parannettavat reitit. Tuomiojärven ympäristössä on useita valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Näiden luonnontilaa pyritään säästämään mahdollisimman paljon käyttämällä kevyitä rakenneratkaisuja, kuten pitkospuita ja siltoja, sekä sovittamalla reitin leveys luontokohteeseen ja toiminnalliseen tarpeeseen. Lähellä asutusta sijaitsevat luontoarvot turvataan parhaiten rakentamalla selkeät reitit ja polut, jolloin ihmisten kulkemisesta aiheutuva kuluminen kohdistuu pienemmälle alueelle. Nykyisten parannettavien reittien osalta tavoite oli ottaa huomioon virkistysreittien useat eri käyttötavat. Ihmisillä on erilaisia tarpeita, ja virkistysreittien tuleekin tarjota mahdollisuus erilaisiin tapoihin virkistyä luonnossa. Tämän mahdollistaa kattava, erilaisissa ympäristöissä, ja erityyppisiä reittejä niin laadullisesti kuin reitin pituudenkin osalta sisältävä verkosto. Verkoston tulee olla monipuolinen myös talvikäytössä. Virkistysreitteihin liittyvät palvelut ja palvelureitit ovat osa monipuolisen käytön mahdollistamista. Yhtenä reittien monipuolisuuteen liittyvänä tavoitteena oli tutkia esteettömän ranta-/luontoreitin saamista alueelle. 4
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Uusien kaava-alueiden osalta tavoitteena oli varmistaa, että kaavan toteutuessa nykyiset virkistysreittiyhteydet säilyvät, ja että jo määritellyille nykyisille ja tavoitteellisille aluereiteille on kaavoissa varaukset. Laajavuoren alueen kaavoitus oli työn aikana käynnissä, minkä takia Laajavuoren kaava-alueen sisällä tapahtuvat muutokset eivät kuuluneet hankkeeseen. Laajavuori on kuitenkin koko kaupunkia palveleva liikuntakeskus, jossa on monipuolista sekä virkistystä että urheilua palvelevaa toimintaa. Tässä suunnitelmassa osoitettiin Laajavuoren alueelle hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaikkina vuodenaikoina. 5
Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 3 Suunnittelunn lähtökohdat 3.1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueeseen kuuluvatt Tuomiojärven ja Laajavuoren alueet. Idästää suunnittelualue rajautuu Saarijärventiehen ja etelästä Rajakatuun, Nisulankatuun ja Vesangantiehen. Län- alueeseen. Pohjoisesta mukaan on otettu Elovainio ja Korppumäen eteläosat. Suunnittelu- alueen rajat on esitetty kuvassa 1. Kuvassa on esitetty myös merkittävimmät alueella nestä alue on rajattu siten, ettää Laajavuoren laskettelumäki mahtuu kokonaisuudessaan käynnissä olevat kaavahankkeet (vuoden 2010 tilanne). Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. 6
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 3.2 Lähtötiedot Työn lähtökohtana on ollut vuonna 2010 valmistunut Jyväskylän kaupungin virkistysreittiselvitys. Selvityksessä on esitetty tavoiteverkko retkeilyreiteille, ulkoilureiteille ja aluereiteille sekä erillisreiteille ja yksilöidyille reiteille sekä määritelty virkistysreiteistä käytettävä terminologia. Tavoitteellinen virkistysreittiverkko aluereittitasolla perustuu tähän selvitykseen. Nykyiset kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät, polut, jalkakäytävät ja ladut saatiin selville yhdistämällä tiedot pyöräilykartasta, ulkoilukartasta, opaskartasta ja maastokartasta. Tärkeä lähtöaineisto nykyisen ja tavoitteellisen virkistysreittiverkon vertaamiseen ja sijainnin suunnitteluun olivat ajantasa-asemakaava ja viheryleissuunnitelmat sekä nykyisten ja suunniteltujen palvelujen sijainnit ja asukastiedot. Lisäksi tutkittiin meneillä olevien kaavahankkeiden luonnoksia. Myös Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmaa ja tekeillä olevaa Jyväskylän pienten sisäjärvien melonta- ja veneilyreittiselvitystä käytettiin lähtötietoina. Jyväskylän merkittävät luontokohteet on kuvattu samannimisiin vuonna 2007 ja 2009 ilmestyneisiin raportteihin. Lisäksi suunnittelualueelta on tehty useita luontoselvityksiä ja liito-oravaselvityksiä, joissa on kuvattuna tarkemmin luonnon tilaa ja arvokohteita. Lisäksi käytössä oli selvitykset Jyväskylän ekologisesta verkostosta ja viheralueiden arvojen kartoituksesta sekä luonnonsuojelualueista tehdyt päätökset ja lausunnot. (vrt. lähteet) 3.3 Kaavoitustilanne Suunnittelualueella on useita voimassa olevia kaavoja. Käynnissä olevia kaavahankkeita ovat: Laajavuori, Pikku-Haukkala, Savulahti I, Mannisenmäki I ja II, Mannila ja Kivelänranta. Hankkeiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Niiden sisältö ja vaihe maaliskuussa 2011 on kuvattu alla. Laajavuoren asemakaavan suunnittelualue käsittää noin 140 hehtaarin suuruisen alueen koostuen pääosin virkistysalueista. Suunnittelualueella sijaitsevat mm. hiihtokeskus Laajavuori, hyppyrimäkien alueet, Hotelli Rantasipi Laajavuori ja Vuorilampi. Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa kehittämisen paikallisena ja seudullisena, monipuolisena, toimivana ja viihtyisänä retkeily-, ulkoilu-, liikunta- ja matkailu-keskuksena alueen luonnonarvot turvaten. Kaavan vaikutukset virkistysreittiverkostoon ovat pieniä, sillä kaavan reitit ovat pääosin nykyisiä. Vuorilammelle johtavan uuden kadun yli on suunniteltu ylikulkumahdollisuus (ladut). Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2010. Kaavaehdotusta ollaan laatimassa. Pikku-Haukkalan kaava-alueella on Haukkalan koulusairaala, palstaviljelyalue ja pienten lasten leikkipaikka sekä uimaranta. Alueella kasvaa jykevää männikkömetsää. Asemakaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa nykyinen sairaala-alue asuinalueeksi. Kaavaehdotuksessa Tuomiojärven ranta on jätetty virkistysalueeksi, ja mahdollinen rantaraitti on merkitty suunnitelmaan. Pikku-Haukkalan asemakaavaehdotus oli nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011. Savulahden alueella on pientaloasutusta ja peltoa, mutta suurimmaksi osaksi se on metsää. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa pientalojen ja pienkerrostalojen rakentaminen, ja suojella alueen luontoarvot. Tuomiojärven rantavyöhykkeelle mahdollistetaan kevyen liikenteen kulkuyhteys etelä-pohjoissuunnassa. Savulahden kaavoitus tuli vireille toukokuussa 2010. 7
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Mannisenmäen alueen kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa asuinpientalojen ja - kerrostalojen sekä niiden tarvitsemien kunnallisteknisten järjestelmien rakentaminen sekä turvata virkistys- ja luontoarvot. Myös liikerakentamisen mahdollisuus tutkitaan. Mankola II asemakaava on hyväksytty tammikuussa 2010. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tuomiojärven rantaraitti ohjataan alueen läpi korkeimman hallintooikeuden päätöksestä riippuen joko kadun tai viheralueen kautta. Kivelänrannan alueesta on järjestetty arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta on valmisteltu kaavamuutosta. Tavoitteena on suunnitella korkeatasoinen ja omaleimainen asuntoalue sekä vanhan leirintäalueen että pohjoisen mäenharjanteen kohdalle. Kaavan yhteydessä otetaan huomioon erityistekijät, kuten maisema, luontoarvot, virkistysreittiyhteydet ja läheisestä moottoritiestä aiheutuvat meluhaitat. Lisäksi kaavassa tutkitaan ammattiopiston paikoitustarpeita. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2010. Kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä 2011. 3.4 Virkistysreittien luokitus Jyväskylässä Jyväskylän virkistysreiteille luotiin hallintokunnille yhteinen luokitus vuonna 2007. Luokitus perustuu ensisijaisesti reitin käyttötarkoitukseen, ja siihen kuinka kaukana asutuksesta reitti sijaitsee. Luokka kuvaa väylän luonnetta eli sitä, mihin tarkoitukseen väylä on ensisijaisesti suunniteltu. Tavoitteena on käyttäjälähtöisyys, joten eri väyläluokkien on tarkoitus olla myös maastossa erilaisia. Käytetty reittien pääluokitus on: retkeilyreitti, ulkoilureitti, aluereitti ja lähireitti. Pääluokituksen lisäksi on esitetty erillisreitit, jotka on tarkoitettu vain yhden lajin harrastajille. Tällaisia ovat esimerkiksi hevosurheilureitit. Pääluokan reittien ja erillisreittien lisäksi on muodostettu palvelureitit kuvaamaan väyliä, joiden sijainti, mitoitus ja rakenteet on suunniteltu erityisesti tiettyä käyttäjäryhmää ajatellen, mutta väylää voivat toki käyttää muutkin ulkoilijat. Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä Jyväskylän virkistysreittien luokituksesta. Tarkempi kuvaus luokituksesta on Jyväskylän virkistysreittiselvityksessä (2010). 8
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Taulukko 1. Jyväskylän virkistysreittien luokitus Reittityyppi Käyttötarkoitus Sijainti Pääluokat Retkeilyreitti Viikonlopun ja loma-aikojen ulkoilu, (mahdollisesti maastopyöräily) Taajamien ulkopuoliset retkeilyalueet ja metsät Ulkoilureitti Päivittäinen ulkoilu Retkeilyalueet, taajaman läheiset virkistysalueet ja metsät Aluereitti Lähireitti Päivittäinen kuntoilu ja ulkoilu, myös asiointi- ja työmatkaliikennettä Päivittäinen kuntoilu ja ulkoilu, erityisenä kohderyhmänä lyhyitä matkoja kulkevat Erillisreitit (Reitti, jonka käyttö on suunnattu vain yhden lajin käyttäjille) Kuntopolku, (ulkoilureitti / aluereitti) Luontopolku (ulkoilureitti / aluereitti) Hevosurheilureitti (ulkoilureitti) Maastopyöräily (ulkoilureitti) Päivittäinen kuntoilu Ympäristö- tai luontokasvatus, maisema- / luontokohde Säännöllinen harrastustoiminta Säännöllinen harrastustoiminta Taajamien virkistysalueet ja viheralueet ja niitä yhdistävät reitit sekä kadun/tien varren kevyen liikenteen väylät Asuinalueiden viheralueet, yhdistää asuinalueiden virkistyspalveluita ja lähipuistoja, yhteydet ulkoilureiteille, kadun varren kevyen liikenteen väylät, jos yhteystarve sijaitsee katualueella Taajamien virkistysalueet ja viheralueet Taajamien virkistysalueet ja viheralueet, taajamien lähialueet Taajamien läheisyys, sijoitus tallien mukaan Ulkoilu- ja virkistysalueet taajamien läheisyydessä Palvelureitit (Aluereitti / lähireitti, jonka sijainnissa, mitoituksessa, rakenteissa ja palveluissa on otettu erityisesti huomioon jokin käyttäjäryhmä / aihe, ei sulje muita käyttäjiä pois reitiltä) Ikääntyneiden reitti Pyörätuolireitti Lähilatu Koiralatu Erityisesti ikääntyneiden ulkoilu, esteetön reitti Ulkoilu pyörätuolilla, esteetön reitti Lasten ja vanhusten ulkoilu, siirtymäreitti ulkoilualueiden laduille Latu, jolla koirien ulkoilutus on sallittu aina tai tiettyyn kellonaikaan Palvelutalojen läheisyys Ulkoilualueet tai asuinalueiden viheralueet, esteetön pääsy pysäköintialueelta ja/tai julkisen liikenteen pysäkiltä Asuinalueiden viheralueet ja puistot Rullaluistelureitti Säännöllinen harrastustoiminta Asuinalueiden tai liikunta-alueiden läheisyydessä Maisema- / äänimaisemareitti, taidereitti Virkistysympäristön monipuolistaminen Sijainti ympäristön mukaan / tarkoitusta varten suunniteltu 9
Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 4 Sidosryhmät ja vuoropuhelu Suunnittelun aikana kuultiin alueella toimivien kaupungin palveluiden edustajia ja asukkaita. Heitä varten järjestettiin kaksi tilaisuutta, joista toinen oli tarkoitettu virkamiehille, ja toinen asukkaiden ja käyttäjien edustajaryhmille. Molemmat tilaisuudet olivat kutsutilaisuuksia. Lisäksi asukkaiden mielipiteitä saatiin käymällä läpi Sulka II -hankkeessa tehdyn asukaskyselyn vastaukset. Näiden tilaisuuksien lisäksi asukkaiden kanssa käytiin sähköpostikirjeenvaihtoa. Kaupungin edustajien tilaisuus oli 2.12.2010. Siihen osallistuivat edustajat liikuntapalveluista, opetustoimesta, koulutuskuntayhtymästä ja Viitakodit ry:stä. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnosta ja pyydettiin edustajien näkemyksiä suunnitelmaan sekä toiveita virkistysreittien kehittämisestä. Tuomiojärven kiertävä reitti sai myönteisen vastaanoton. Erityisesti pidettiin ajatuksesta, joka pitää pyöräilyn ja rullaluistelun erillään jalankulusta. Tilaisuudessa kiinnitettiin huomiota koululaisten tarpeisiin päästä pyörällä kouluun turvallisia reittejä. Yksittäisistä kohteista tilaisuudessa korostui Haukanniemen tärkeys virkistysalueena, Laajavuorentien kevyen liikenteen väylä, yhdyslatujen puute ja Kortepohjan vanhusten palvelujen tarve. Asukkaiden ja käyttäjien tilaisuus järjestettiin 13.1.2011. Tilaisuudessa oli edustajia Viitaniemen asukasyhdistyksestä, Laajavuori Oy:stä, Kortepohjan opiskelija-asujista, Jyväskylän seurakunnasta, Jyvässulasta, JAPA ry:stä, JKL:n yläkaupungin asukasyhdistyksestä, Jyväskylä-seurasta, Jyväskylän pyöräilyseurasta sekä Melanvilauttajat ry:stä. Hanke sai myönteisen vastaanoton myös tässä tilaisuudessa. Rantaraitin rakentamisen toivottiin alkavan mahdollisimman pikaisesti. Reitin varren palveluista tärkeinä pidettiin taukopaikkoja, kuivakäymälöitä, penkkejä ja valaistusta. Yksittäisistä kohteista eniten esillä olivat työmatkapyöräilyyn soveltuvan sujuvan reitin saaminen Tuomiojärven länsipuolelle, Viitaniemen puiston valaistus, reitin linjaaminen jousiammuntakentän ohi (suojaetäisyys 30 m), jäälle tulevan kävelyreitin linjaaminen etäälle Lehtisaaresta ja Syväojan sillan riittävä alikulkukorkeus, jotta sen ali voi meloa. Runsas vastausmäärä saatiin samaan aikaan käynnissä olleen Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hankkeen Jyväskylässä tehdyn asukaskyselyn kautta. Kyselystä saadut vastaukset koskivat virkistysreittien käyttöä ja kehittämistä. Näistä analysoitiin Kantakaupungin, Kypärämäen Kortepohjan ja Palokan Puuppolan asukkaiden antamat vastaukset, joita oli yhteensä 346 kpl. Heidän suosituimmat ulkoilukohteet ovat talvella Laajavuori, Jyväsjärven luistelurata ja ladut, Tuomiojärven ladut ja Touruvuoren ladut. Kesällä suosituimmat ulkoilukohteet ovat Jyväsjärven rantaraitti, Viitaniemen puisto, Vehkalammen kentät, Laajavuori, Haukanniemi ja Touruvuori. Kehittämisehdotuksia annettiin sekä aluekohtaisesti että yleisesti. Yleisistä kehittämisehdotuksista eniten mainittiin seuraavia asioita: Opastuksen parantaminen erityisesti Laajavuoren alueella sekä kesällä että talvella Erilaisten ulkoilukarttojen parempi saatavuus kohteissa ja etukäteen internetistä Kävelyreittien lisääminen talvella sekä jäälle että metsiin Kunnossapidon parantaminen kesällä ja talvella Yhdyslatujen lisääminen ja parempi kunnostaminen Valaistuksen parantaminen erityisesti Laajavuoressa Frisbeegolf-rata sekä nuotio- ja laavupaikkojen suurempi määrä ja niiden parempi hoito Pyöräteiden asfaltoinnin parempi kunnossapito ja reunakivien poistaminen Virkistysreittisuunnitelma laitetaan julkisesti nähtäville kesäkuussa 2011 ja siitä tiedotetaan mm. Jyväskylän tiedotuslehdessä. 10
Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 5 Alueellinen virkistysreittisuunnitelma 5.1 Reittien ja palvelujen toiminnalliset jaa laadulliset tavoitteet 5.1.1 Aluereitit Aluereitit ovat valaistuja ja talvihoidettuja reittejä, joille odotetaann suuria käyttäjämääriä. Reittien poikkileikkauksen tulee olla 3,0 3,5 m, ja tapauskohtaisesti enemmänkin. Reittien pinnoite voi olla kivituhka tai asfaltti. Virkistysreittejä rakennettaessa tulee kiinnittää erityis- tila pidetään mahdollisimman kapeana, ja vältetään liiallista reunapuiden kaatamista. Tuomiojärven kiertävän reitin jo toteutuneet osat ovat kivituhkapintaisia. Myös uudet täy- dentävät osat toteutetaan kivituhkapintaisina. Kivituhkapinnoite ohjaa nopeamman pyöräi- lyn ja rullaluistelun ensisijaisesti muille reiteille. Muiden suunnitelmassa esitettyjen aluereit- tien osalta pintamateriaali valitaan ottamalla huomioon reittien jatkuvuus. Tämän periaat- teen mukaisesti esimerkiksi Laajavuorentien kevyen liikenteen väylä tulee toteuttaa t asfalt- tipäällysteisenä. Tuomiojärveä nykyisin kiertävät reitit on pääosin toteutettu tässää kuvatun laadun mukai- sesti valaistusta lukuun ottamatta. Kuvissa ovat esimerkit Kortesuolta ja Korteniitystä. tä huomiota siihen, että maastoon ei tehdä tarpeettoman leveäää uraa, vaan reitin vaatima Kuvat 2 ja 3. Aluereitit Tuomiojärven rantaraitilla, Korteniitty (leveys 3,0 m) ) ja Kortesuo (leveys 3,0 3,5 m) 5.1.2 Lähireitit Lähireititt ovat tyypillisesti aluereittejä lyhyempiä, asuinalueen palveluita ja eri aluereittejä yhdistäviä reittejä. Reittien valaistustarve vaihtelee reitin sijainnin ja käytön luonteen mu- kaan. Reitit ovat pääosin talvihoidettuja. Talvihoito tuo vaatimuksensa reitin poikkileikkauk- seen, jonka on oltava vähintään 2,3 m. Suositeltava poikkileikkaus on 3,0 m, joka mahdol- listaa kahden rinnakkain kulkevan kävelijän ja pyöräilijän kohtaamisen. Lähireittien pinnoite määräytyyy jatkuvuuden takaamiseksi ympäröivän verkon pintamateri- aalin mukaan. Käyttötarpeen mukainen pintamateriaali on kivituhka tai asfaltti. 11
Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Kuva 4. Lähireitti Mannilassa. 5.1.3 Polkumaiset yhteydett Suunnitelmassa on esitetty polkumaisia yhteyksiä Tuomiojärvenn rantaraitille kohteisiin, joissa mennään herkän luontokohteen läheltä, ja joihin ei sen takia ole mahdollista tai mie- lekästä rakentaa korkeatasoisempaa yhteyttä. Polkumaiset yhteydet ovat pituudesta ja verkollisesta asemasta riippuen lähireittejä tai ulkoilureittejä. Polkumaisten reittien tarkoi- on tuksena on tarjota kulkijalle mahdollisuus luonnon- jaa vedenläheiseen reittiin. Yhteydet tarkoitettu jalankulkuun. Polkumaiset yhteydet ovat vain v kesäkäytössä eikä niitä valaista. Yhteyden tulee olla pinnan tasaisuudeltaan ja leveydeltään sellainen, että siinä on mahdol- m. lista työntää lastenvaunuja ja taluttaa pyörää. Tällöinn leveyden minimivaatimus on 1,0 Jos on mahdollista, otetaan myös huomioon kahden rinnakkain kulkevan alankulkijann tila- vaatimus 1,2 m. Maastosta riippuen polkumainen yhteys voidaan toteuttaa rakennettuna, esimerkiksi hak- keella pinnoitettuna polkuna. Toinen mahdollisuus onn poistaa reitiltä suuria epätasaisuuk- märkyys ja pieni epätasaisuus sallitaan. Poluille ei ole tarkoitus rakentaa kuivatusta tai ra- sia aiheuttavat kivet, kannot jaa juuret ja jättää pinta luonnonmukaiseksi. Pinnan ajoittainen kennekerroksia. Kuva 5. Nykyinen polkumainen n yhteys Kivelänrannassa (leveys s noin 1,5 m). 12
Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 5.1.4 Pitkospuut Suunnitelmassa esitetyt pitkospuut ovat polkumaiste n yhteyksien osia. Niiden leveysvaa- metrin, jotta niillä voi työntää lastenvaunuja ja taluttaa pyörää. Pitkille pitkospuuosuuksille tulee tehdä kohtaamispaikkoja, jotka mahdollistavat kaksien lastenvaunujen kohtaamisen. Metrin levyiset pitkospuut mahdollistavat myös kahden kävelijänn kohtaamisen reitin joka kohdassa. Leveät pitkospuut voidaan toteuttaa käyttämällä jokoo leveitä lankkuja vierekkäin tai teke- mällä pitkospuut poikkisuuntaisilla lankuilla. timus on sama kuin polkumaisen yhteyden. Pitkospuiden tulee olla leveydeltään vähintään Kuvat 6 ja 7. Leveillä lankuilla toteutetut pitkospuut ja kohtaamispaikka Helsingin Alppiruusupuistos- sa. (leveimmillään 1,5m) ja ohituspaikka poikkilaudoituksella toteutetulla puupintaisella polulla (Läh- de: Esteetön luontoliikunta, kuvaaja Marko Ruti) 5.1.5 Ladut Latujen tilantarve riippuu rinnakkain kulkevien latujenn määrästä ja hiihtotyylistä. Perinteisel- le hiihtotyylille tarkoitetun latuparin tilantarve on 2,5 3,0 m. Yksii perinteisenn hiihtotyylin la- tu, jonka vieressä on luistelu-ura, vaatii tilaa vähintään 3,0 m. Jos perinteisen latuja on kaksi ja keskellä on luistelu-ura, tilantarve on vähintään 4,5 m. Yhden perinteisen tyylin la- dun tilantarve on 1, 3 m, mutta minimileveys määräytyy latukoneen mukaan. Latujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon latujen turvallisuust s: Latujen risteämiset mui- den liikennemuotojen kanssa eivät saa olla alamäkien alla tai mutkien takana ja jyrkkiä mutkia mäen alla tulee välttää.. Risteämisiä muiden liikennemuotojen kanssa tuleekin vält- joissa kävelyreitti risteää ladun, tulee kävelyreitti jättää hiekoittamatta risteyskohdalta, ja tää, ja risteämiset ajoneuvoliik kenteen kanssa tulisi toteuttaa eritasoratkaisuina. Kohdissa, hiekan leviämisen estämiseksi i noin 5 m ennen ja jälkeen risteystä. Suunnitelmassa esitetyillä lähiladuilla ja yhdysladuilla a tarkoitetaan yhtä perinteisen hiihto- tavan latua, joka on tarkoitettu siirtymiseen parempiluokkaisille laduille ja lyhyiden matko- jen hiihtämiseen. Yhdysladut ovat tyypillisesti parkkialueiden ja asuinalueiden sekä latureit- autoa, sekä toisaalta jakaa autolla hiihtämään tulleiden lähtöpaikkoja ympäri kaupunkia. Lähiladut sijaitsevat asuinalueen sisällä, ja ne on tarkoitettu lyhyitä matkojaa hiihtäville, tien välisiä yhteyksiä, joiden tarkoituksenaa on mahdollistaa hiihtämään lähteminen ilman esi- 13
Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 merkiksii hiihtämään opetteleville lapsille ja vanhuksille. Lähiladut sijaitsevat tyypillisesti koulujen ja leikkipuistojen ympäristöissä ja puistoissa. Yhdysladut ja lähiladut voidaann toteuttaa monella eri tavalla. Vapaaseen maastoon, kuten pellolle tai puistoon, niiden toteuttaminen on helppoa. Tällöin voidaan ajaa kaksikin latua rinnakkain. Lähilatu voidaan toteuttaa myös kävelytien viereen pientareelle. Kivituhka tai sorapäällysteinen piennar toimii kesällä juoksijoiden reittinä ja talvella lähilatuna. Lähiladun sijaitseminen kävelytien vieressä edellyttää talvihoidolta tarkkuutta, jotta hiekka ei leviä la- dun puolelle. Lähilatu voidaan toteuttaa myös yhteiskäyttöisenä reittinä kävelijöiden kans- Kävelyllee tarkoitettua tilaa ei hiekoiteta tai aurata, vaan se tampataan tasaiseksi latuko- neella. Yhteiskäyttöinen reitti on mahdollista toteuttaa, jos maasto on tasaista (hiihtäjien vauhdit eivät nouse koviksi) ja käyttäjiä ei ole kovin paljon. sa. Tällöin maastoon tehdään yksi latu-ura, jonka viereen jätetään vapaataa tilaa kävelyyn. p Kuvat 8 ja 9. Kävelytie ja latu vierekkäin Helsingissä Pirkkolan ulkoilualueeu ella ja yhteiskäytössä oleva latu Kangaslammella Jyväskylässä (kuvaa Kari Häkkinen). Savulahden alueelle Tuomiojärven rantaan on esitetty aluereitinn ja latureitin kulkemista vie- rekkäin. Tämä edellyttää, että kohdassa on talvella sekä s talvikunnossapidetty kevyen lii- rin- kenteen väylä että vapaan ja perinteisen hiihtotyylin ladut. Reititt voidaan toteuttaa jokoo nakkain, jolloin reitti on kesällää hyvin leveä kivituhkapintainen reitti tai vierekkäin siten, että välissä on viherkaista. Jos väliin jätetään viherkaista, olisi sen leveyden oltava vähintään 3 metriä, jolloin vältetään hiekoitushiekasta ja aurauslumesta johtuvat ongelmat latu-uralla ja reittien väliin voidaan jättää puita ja muuta kasvillisuutta. 14
Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Kuvat 10. ja 11. Kevyen liikenteen väylä ja latu-ura vierekkäin (kokonaislev( veys 11 m) Kangaslammel- men la. (kuvat Kari Häkkinen ja Janne Ahola).. 5.1.6 Esteettömät reitit ja vanhustenpolku Suunnittelualueelle on esitetty kahta esteetöntä reittiä: Haukanniemeen ja Vehkalamm puistoon. Haukanniemen reitti on ajateltu palvelemaan erityisesti apuvälineiden kanssa liikkuvia. Reitin pituuskaltevuuss saa olla korkeintaan 5 %, mutta lyhyillä matkoilla sallitaan 8 % kaltevuus. Sivukaltevuus ei saa tasaisilla osuuksilla olla enempää kuin 3 % ja mäissä 1 %. Pinnan tulee olla tasainenn ja kova. Huolellisesti tiivistetty kivituhkapinta soveltuu myös tähän tarkoitukseen. Reitin tulee olla valaistu ja talvihoidettu, ja sen varrellaa tulee olla es- väy- teettömiä penkkejä riittävän tiheästi, vähintään 250 metrin m välein. Penkit tulee sijoittaaa län sivuun siten, että ne eivät ole kulun esteenä ja penkkien vieressä tulee olla tilaa myös pyörätuolille. Yhteys Haukanniemen pääreitiltä nuotiopaikalle tuleee toteuttaa esteettömänä. Maasto Haukanniemen pohjoiskärjessä on kivikkoista, joten tasaisen reitin toteuttaminen ilman mittavia maankaivutöitä on helpoin tehdä rakentamalla reitti puupintaisena polkuna. Es- teettömän puupintaisen polun minimileveys on 1,2 m, m jolloin tarvitaan vähintään 1,8 m le- himmäismitat ovat 2,5 m x 2,5 m. Puupintaisen polunn reunoihin suositellaan pyörätuolin renkaan putoamisen estävää reunaestettä ja polun laudoituksenn raot saavat olla enintään 5 mm. Puupolun lankut ladotaan poikittain kulkusuuntaan nähden, mutta routimattomassa maastossa polku on mahdollista toteuttaaa myös pituussuuntaisista lankuista. Puupintainen polku on tarkoitettu kesäkäyttöön. veitä ohituspaikkoja. Pitkälle kapealle polulle tarvitaan lisäksi kääntöpaikkoja, joiden vä- 15