SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. xvm. TEOLLISUUSTILASTOA. 12. VUODELTA 1895. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. H E L S IN G IS S Ä, OSAKEYHTIÖ W EILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG. 1896.
SISÄLTÖ. J o h d a n t o... Sivu. V Vuor laitoksia, ruukkeja j a konepajoja. K u llanhuuhtam ot Ivalonjoen v arrella Suomen L a p i s s a... 1 P itkärannan vaski- ja t i n a l a i t o s...2 V älim äen r a u t a k a iv o s...6 Järv i- ja S u o m a lm in n o s to... 7 M asuuneja a. V alm istus ja k u l u t u s...8 S:n h. T eknillisiä t i e t o j a... 8 H a r k k o u u n e ja...9 R audanvalm istus a h jo ta o n n a s s a... 10 R audanvalm istus valssilaitoksissa a. P u t l a u s...11 S:n s:n h. H itsaam inen ja v a ls s a a m in e n... 12 V alurautalaitoksia a. Sulatus S iem en sin m a r tin u u n is s a... 13 S:n b. V aluraudan v a l s s a a m i n e n...13 M usta- ja t e h d a s t a o n t a... 14 V a l i m o i t a...16 T ekoaineenkulutus k o n e p a jo is s a...18 V alm istus k o n e p a j o i s s a...20 K atsau s valm istusarvoon vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja k o n e p a j o i s s a... 22 S um m ittainen k atsaus polttoaineen ja tak k irau d an kulutukseen ruukkeissa ja konepajoissa... 26 T yöntekijöiden ja väestön lukum äärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa 27 Ilm o ite ttu ja tapatu rm ia ruukkeissa ja k o n e p a j o i s s a... 29 T eh ty jä uutisrak en n u k sia ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a...30 T yöväenkassoja ruukkeissa ja k o n e p a j o i s s a... 31 L äänienm ukainen k atsau s konepaja- ja ru ukkiteollisuuteen kaupungeissa ja m aaseuduilla... 32 K atsau s valm istusarvoon ruukkeissa ja konepajoissa vuosina 1894 ja 1895... 33 Otteita valtaaskirjadiaariosta vuodelta 1895 34 R ahapaja vuonna 1895... 35 Kontrollilaitos vuonna 1895... 36
Oikaisu: Y aakerin ru u k issa ta o ttiin 2,382 dt:ia k ankirau taa asem esta ilm o itettu ja 2,296 d t: sekä 131 d t m u statak eita asem esta 90 dt. T ekoaineenkulutus poikkeaa, täm än johdosta, v a r sin vähän an n etu ista tiedoista. Ilm oitus vuoden to im esta saapui painam isen jälkeen.
Tilastosta koskeva työtä ruukkeissa ja konepajoissa vuodelta 1895 käy selville että valm istussuhteet ylipäänsä ovat olleet edullisia, varsinkin konepajateollisuuteen nähden, joka on saavuttanut korkeamman valmistusarvon kuin minäkään edellisenä vuotena. Kuinka suuri valmistus on ollut eri metalleihin ja rnetallikaluihin nähden, näkyy scuraavasta katsauksesta. K ultaa saatiin Ivalonjoesta Lapinmaassa 9,926 gr., jonka arvo on 31,765 Tfof, jota vastoin kullansaannin arvo edellisenä vuotena oli ainoastaan 20,607 Sfkf Ivalon kullan hienous vaihtelee 940 ja 945 tuhatosien välillä vuorihienoa kultaa, josta jäännös on noin 5 /0 hopeaa, ja sen keskiarvoa voidaan pitää olevan 3 Vmf 20 grammalta. Huuhtom ista harjoittaa yhä edelleen, samoin kuin koko viimeisellä vuosikymmenellä, rahvas paikkakunnalla, ja on siitä nyt ollut hiukan paremmat tulokset, kuin muutamina lähinnä edellisinä vuosina on ollut. Hopeaa, saatu rikkihopean muodossa lisätuotteena vaskenpitelcm iscssä P itk ä rannassa, saatiin 450, n kg., laskettuna puhtaan hopean muodossa. Tämä oli lähes puolet vähempi kuin edellisenä vuotena, jolloin saatiin 877,54 kg., ja osottaa että hopeanpitoisuus malmissa on vähentynyt, koska laitoksessa on saatu suuremmat m äärät vaskea ja tinaa kuin vuotta ennen. Tinaa saatiin nim ittäin 207,sois desitounia, m utta vuonna 1894 ainoastaan 39,32;«desitonnia. P itk äran ta on m uuten ainoa tinanlöytöpaikka Venäjän valtakunnassa ja Skandinaaviassa. Vaskea Innoitettiin ja sulatettiin 3,642,88 dt., 3,323,46 dt. vastaan edellisenä vuotona. T ätä metallia saadaan nykyjään, sitten puolentoista vuosikymmenen, Suomessa ainoastaan Pitkärannassa. Rautavuorimalmia ei ole enään pitkään aikaan louhittu maassa, m utta tämän vuoden kuluessa on PutilofTiu ruukkiyhtiö Pietarissa, joka on vallannut Välimäen löydökset Impilahden pitäjässä W iipurin läänissä, alkanut suuremmoista kaivoslouhintaa siinä löytyvässä magneettisessa rautamalmissa. Malmi on titaanipitoista. eikä rikasta, sisältäen valikoittuna luultavasti tuskin enempää kuin 20 % rautaa, jonkatähden se tehdään annolliseksi elektromagneetista keinoa käyttäm ällä, ennenkuin se viedään venäläisellä alueella Laatokan luona oleviin sulattoihin. Vuoden kuluessa työskenneltiin kuudessa ennen au aistussa kaivoskuilussa, joista nostettiin 3,140 tonnia vuorta ja josta saatiin 1,906 tonnia valikoittua rautamalmia. K ustannukset eivät nousseet muuta kuin 11,461 Suukaan; m utta asuinhuoneustojen, m akasiinien, nostoja annollislaitoksien rakentam iseen y. m. meni kokonaista 235,892 ifm f Rautam alm ia järvistä saatiin 65,818 tonnia, 68,244 tonnia vastaan edellisenä vuotena; se osottaa vähennystä, joka kuitenkin on vaan näennäinen. Sillä malminnostoa vuonna 1894 harjoitettiin suureksi osaksi tulevain aikain varalle, joka näkyy siitä että ei vähemmän kuin 19,076 tonnia malmia silloin jätettiin järvien
VI rannoille, vastaisuudessa kotiin kuljetettavaksi. Vuonna 1895 sitä vastoin ei ole järvien rannoille jätetty muuta kuin 7,924 tonnia ja loput, eli 57,875 tonnia, on viety ruukkeihin. Vuoden aikana puhallettu takkirautamäärä nousi 23,220 tonniin, siis likimäärin kaksi tuhatta tonnia enemmän kuin lähinnä edellisenä kahtena vuotena. Kiimingin harkkohytissä valm istettiin sitä paitsi vähäinen m äärä harkkorautaa, jota suoraan taottiin 60 tonniksi kankirautaa. Takoraudan valmistus nousi kaikkiaan 20,851,7 tonniin, ainoastaan 14,664,«tonnia vastaan vuonna 1894; osottaen 43 % encnnyksen. Ahjotaonta on vähentynyt ja n äyttää yhä edelleen olevan alenemassa päin, antaen sijaa uudemmille ja halvemmille melloitustavoille. Liike Kuuston ruukissa on lakannut ja luultavasti tulee vielä muissakin vähemmissä ahjotaontalaitoksissa piakkoin kaikki toimi lakkautettavaksi, kun ne vanhat vasarasepät, jotka vielä ovat olemassa pajoissa, vähitellen poistuvat. Kilpailua valssatun putlausraudan ja m artinraudan kanssa käy vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi ylläpitää, kuta tarkem pia mittaisuuksia ostajat vaativat ja kuta paremmin ahjoraudan lujuutta vastaa tai voittaa martinrauta. Jo vuonna 1894 väheni ahjoraelloitetun raudan valmistus 18 % Ja on vuonna 1895 yhä vähentynyt hiukan enemmän kuin 5 /0 edellisen vuoden valm istukseen verraten. Putlausraudan valssaaminen on myöskin vähentynyt vuoden aikana 6,897,s tonniksi, 7,114,4 tonnista edellisenä vuonna, m utta m artinraudan valmistus on lisääntynyt 6,566,4 tonniksi 3,978,i tonnista vuonna 1894. Kun vuoden kuluessa perustus on laskettu uutta martinsulattoa ja valssilaitosta vasten Inhan ruukissa Vaasan radan varrella, sekä piirustuksia tehty ja valm istavia töitä suoritettu samallaisia uutislaitoksia varten Pankakosken ruukissa Pielisten pitäjässä Karjalassa, niin ei viipyne pitkää aikaa ennenkuin m artinrauta, valm istettu sekä emäksisessä että m ärässä uunissa, voittaa etusijan maassa muun takoutuvan raudan rinnalla, joka on valm istettu vanhempien melloitustapojen mukaan. Putlausmillbarin valssaaminen nousi Itä-Suomen laitoksissa 1,783 tonniin, yli sen mitä omaksi tarpeeksi käytettiin. Vienti Keisarikuntaan nousi 2,020 tonniin ja näyttää tulleen korvatuksi m artinm illbaarin lisäyksen kautta. Mustataheita valm istettiin 4,241,4 tonnia ainoastaan 3,227,4 tonnia vastaan edellisenä vuonna, siis enemmän kuin 1000 tonnin lisäys. E rittäinkin on naulanvalmistus enentynyt 2,391,e tonnista vuonna 1894 3,189,7 tonniksi vuonna 1895. Tähän on luettu myöskin koneella valm istetut hevosenkengännaulat, joita maan kahdessa tähän kuuluvassa laitoksessa, Vesikoskella ja Koskensaaressa yhteensä, valm istettiin molempina vuosina melkein yhtä paljon, eli noin 173 tonnia vuodessa. Hevosenkenkien valm istus koneella Strömforsin ja Jokioisten ruukeissa on sitä vastoin melkoisesti lisääntynyt, eli 186 tonnista 271 tonniksi. Lankanaulan valmistus, joka vuoden aikana nousi 530 tonniin, osottaa 136 tonnin lisäyksen. Koneella valm istettuja lapioita tehdään ainoastaan Pinjaisten ruukissa, ja siellä niitä valmistettiin 203 tonnia, hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna. Myöskin valimoissa lisääntyi valmistus lähes 1000 tonnilla. Ilm oitettu ja laskettu paino teki 6,409,«tonnia, josta kuitenkin ainoastaan noin 2000 tonnia voidaan pitää kauppavalinteoksina, suorastaan kauppaan lähetettäviksi, loput saadaan pitää konepajateollisuuden teko-aineena.
Konepajojen valm istusarvo nousi 11,279,051 8,957,366.9/nf vastaan vuonna 1894. Niin suurta valmistusarvoa konepajateollisuudessa maassa ei ole ennen saavutettu. Kone- ja siltarakennusyhtiö H elsingissä on ensimmäinen valm istusarvoon nähden, se kun nousi noin 1,9 miljoonaan; sen jälkeen on Crichton & Kumpp. Turussa, jonka valm istusarvo oli l,s milj. ffinf. Valtion konepajateollisuuden valm istusarvo nousi noin 2 miljoonaan m arkkaan. Sekä valtion että yksityisen konepajateollisuuden kokonaisarvo nousi yhteensä 13,279,611 3 k f, osottaen yli 21jo miljoonan ffmf eli lähes 24 /0 enenemisen edelliseen vuoteen verraten. Vuoden aikana valm istettiin yksityisissä konepajoissa muiden muassa 51 höyryvenettä, 45 lokomobiilia sekä 22 vesi- ja 106 maahöyrykonetta, ynnä 25 sahalaitosta ja 55 myllylaitosta paitsi 7,243 maanviljelys- ja 1,365 m eijerikalua. Nuo neljä viimeksi mainittua luokkaa eivät kuitenkaan ole täsmälleen ilmoitettuja, koska muutamat konepajat eivät tarkem m in spesifiseeraa tähän kuuluvia teoksiaan. Uutisrakennuksia on Uudenmaan läänissä tehty Pinjaisten ruukissa sekä K arkkilan ruukissa; edellisessä paikassa laajennettiin toollispaja, jälkimäisessä suurennettiin valimo. K arkkilassa suoritettiin myöskin vuoden aikana ensimmäinen suurempi taidevalanne-teos maassa, kun patsas valm istettiin Paeius elle. Turun ja Porin läänissä on Loimijoen naulatehtaaseen tehty lisärakennuksia; masuuni on Teijossa kokonaan uudestaan m uurattu ja hytti korjattu; uusi höyryllä käypä puusepänverstas on rakennettu Turun Kautateollisuusosakeyhtiön konepajaan; jota paitsi kaikellaisia lisärakennuksia on tehty Crichton & Kumpp., Turun Leikenaulatehtaassa sekä Matildan ja Normarkun ruukissa. U utisrakennukset Hämeen läänissä eivät ole olleet suuria. Viipurin läänissä on sitävastoin, niinkuin jo mainittiin, melkoisia rakennustöitä tehty Välimäen kaivosalueella Sortavalan pitäjässä. Suurimmat uutisrakennukset Kuopion läänissä on tehty Varkaudella ja V ärtsilässä, molemmissa paikoissa aikaisemmin sattuneen tulipalon johdosta. Kakennukset Varkauden ruukissa ovat koskeneet puutavarateollisuutta, jota siellä on harjoitettu kuusikehyksisessä sahassa siihen kuuluvine särmälaitoksineen y. m, jota vastoin Värtsilässä masuuni ynnä paja ja kaikki siihen kuuluvat laitokset kokonaan on uudestaan rakennettu toiseen paikkaan, kuin se, missä palanut sulatto sijaitsi. Neljässä muussa laitoksessa läänissä on myöskin uutisrakennuksia tehty, niinkuin tällaisia koskevasta taulusta käy esille. Vaasan läänissä on Inhan ruukissa rakennettu 3 kehyksinen höyrysaha ja alotettu uuden inartin- ja valssilaitoksen tekem istä, jossa tulee käytettäväksi vettä liikevoimana ja sahankarikkeita polttoaineena. Vanha vesisaha on vielä paikoillaan reservinä, mutta harkkohytti ja ahjopaja ovat puretut. Läänissä ovat myöskin lähelle Kokkolaa uuden konepajan valimoineen rakentaneet veljekset Friis, jotka om istavat konepajan Kalajoen pitäjässä Oulun läänissä. Vuoden aikana on tapahtunut kaksi suurempaa tulipaloa; osakeyhtiö Ilm a risen konepajassa lähellä Helsinkiä, 13 p. Huhtikuuta, jolloin suurin osa laitoksesta, paitsi valimo, hävitettiin; sekä P injaisten ruukissa, missä konepajakonttori ja varastom akasiini y. m. paloivat. Tapaturmia, jotka ovat kohdanneet työntekijöitä, on ilmoitettu ainoastaan 41, niiden joukossa ei yhtäkään, joka olisi tuottanut kuoleman. Työntekijöiden luku ruukkeissa ja konepajoissa nousi kuitenkin 8,918. Yli
vm Konepaja- ja rautatyöntekijöiden hyväksi perustettujen kassojen koko säästö vuoden lopussa nousi 353,434 osottaen 42,000 ffinf eli 13 % kasvam isen edelliseen vuoteen verraten. Useat melkoisen suuret laitokset ovat kuitenkin vielä ilman säästö- sekä muita kassoja, joiden kautta ne katsoisivat työntekijöidensä aineellista parasta taudin tai vanhuuden sattuessa. On tultu huomaamaan että meidän oloissa sellaisten kassojen aikaansaaminen etupäässä riippuu työnantajasta, jolla myöskin työntekijöiden ta atun aseman johdosta on välillinen hyöty näistä. Käsityöteollisuus, joka perustuu metallin jalostuttamiseen, ei ole otettu tähän tilintekoon, koska siihen kuuluvien tietojen hankkiminen, joita ei voida ko ota suorastaan ja jotka sentälulen saapuvat melkoista myöhemmin kuin tiedot ruukkeista ja konepajoista, olisivat viivyttäneet teoksen julkaisemista. Tähän kuuluva tilasto julaistaan vastedes. R audan ja rautatavaroiden vienti K eisarikuntaan on nykyisellä vuosikymm enellä noussut seuraaviin m ääriin: Vuonna 266,067 133,333 400,000 70,000 60,000 930,000 Limiitti: määrä puiudissa Takkirautaa, tullitonta. Sulainpötkyjä, tullittomia. Kanki- ja lajirautaa ä.15 kop. tullia kullassa puudalta. Valintavaroita j arautatav. ä 20 kop. tullia kullassa puudalta. Koneita ja työkaluja ä 20 kop. tullia kullassa puudalta. Yhteensä puutaa. 1890 >? ii 258,327 133,333 349,301 40,750 7,616 789,327 1891 ii 267,000 133,000 356,416 34,084 17,623 808,123 1892 ii ii 267,000 131,959 384,648 50,369 17,938 851,914 1893 ii ii 267,000 132,997 390,348 63,132 20,826 874,303 1894 ii ii 266,744 132,038 386,002 66,01.4 38,282 889,080 1895 ii ii 279,000 120,866 392,922 66,406 37,168 896,362 Ivoko lim iittim äärä on siis viety ulos paitsi 33,636 puutaa ja limiittiä on siis k äy tetty suuremmassa m äärässä kuin m inäkään edellisenä vuotena. H elsingissä 14 p. Syyskuuta 1896. C. P. Solitander.
1 Kullanlmulitamot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa 1895. Oulun läänissä. T u o t teid en arvo H uuhtam ojen lukum äärä Huuhtamojen om istajien ja hoitajien lukum äärä T yöntekijöiden lu kum äärä P ä iv ä töiden H u u h d o ttu a m aata S aatua k u ltaa Sfnf mieh. naisia Y ht. m äärä m 3 gram. luku Ivalonjoen jo k i laaksossa In arin p itäjässä Suom en L a p is s a.. 31,765 24 18 72 1 73 3,338 5,000 9,926 Y hteensä edellisin ä vuosina 1870 1894.... 1,293,590 170.619 200,000 403,030 1,325,355-173,957 205,000 412,956 K eskim ääräinen h uuhtom isaika: 95 päivää.
2 Pitkärannan vaski- j a tinalaitokset vuonna 1895. Kaivokset. Työpäivien lukumäärä: porraksessa ä 9 1/, tim m ar.. 8,812 kaivoskujassa.. 1,61074 syvennyksessä.. 1,457 */4 nostam isessa 8.. 4,071*/4 veden nostam isessa 9 '/2.. 610 V2 pajassa 1172.. 1,0827a koneen hoidossa 1 2.. 2,4358/ kaikellaisissa töissä 11'/ 2.. 7,346 Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: porausvuoroa kohti... mkk. 3: 08 nostamisessa.... 2: 86 veden nostam isessa.. * 11 2: 81 höyrykoneen hoidossa. ' T) 1: 53 p a j a s s a... 2: 18 kaivossalvannassa... il 2: 24 kaikellaisissa töissä.. 11 2: 10 Porrattuja metriä: p o rra k s e s s a... 12,212,71 sy v e n n y k se ssä... 2,574,90 k a iv o s k u ja s s a... 3,382,70 Käytettyjä räjähdysaineita: d y n a m i i ttia... kgr 2,093,88 sytytinlankaa, renkaita ä 7,42 m etriä.. 1,784 '/2 n a lle ja... 19,584 Puiden m e n e k k i... :.. kuutiom etriä. 4,646 Saatu räjähdytettyä v u o r t a... dtn. 223,997,0 siitä n o s t e t t u... 11 219,663,1 Kilogrammalta dynamiittia saatu räjähdytettyä vuorta: porraksessa... dtn. 136 Kilogrammalta dynamiittia saatu ajamistulos: p itu u s m e tr iä... 0, 4 3 Kaikkiaan ajettu: p itu u sm e triä... 248,07 s y v y y s m e tr iä... 50,77 Valikoiminen. T yöpalkkoja... mkk. 23,790: 19 K u lje tu s...!» 8.035: 02 V alikoim isaineita... 552: 87 K o n e k u s ta n n u k s ia... n 3,998: 02 1
Saatua malmia: Täydellisesti valikoittua vaskimalmia dtn. 49,455 Vaskimalmijauhoa dtn. 8,513 Hienoksi ' 4,602 II laji vaskimalmia 14,170 M u r u a... '.... 33,965 Tinavaskimalmia.. 17,106 Hienoksi valikoittaa murumalmia.. 3,523 Rautamalmia.. 30,702 Rautamalmijauhoa... dtn. 6,421 3 Liuvoitus märkää keinoa käyttämällä. Rouhiminen: rouhittua ja jauhennettua malmia... Tästä maksettuja työpalk koja.... Konekustannuksia.. 92,018 mkl k. 4,877: 17 7,333: 17 Pasuttaminen: Pasutettua malmia, ynns i suolaa... Kulutettu keittosuolaa. dtn. 111,488 16,143,4 rautaramua 4,159 puita... 6,659 kekäleitä. 43,172,3 Työpalkkoja.... 51,839: 07 Käytettyjä kemikaalioita 6,484: 22 Saatua valkilipiätä... m3 11,348: 60 Lipiän vaskenpitoisuus, grammaa 29 litraa kohti. hopeanpitoisuus 0,042 Malmin vaskenpitoisuus paitsi suolaa % 3,60. Easartaminen ja puhdistaminen. Saatua kasari- ja k a rik e v a s k e a...dtn. 4,07l,7o Valmistettu puhdistettua v a s k e a...... 3,642,88 Maksettuja ty ö p alk k o ja...mkk. 7,996: 30 Puiden m en ek k i... m3 4,169 Hopean valmistus. Rikkihopeaa, vastaava puhdasta h o p eaa... kgr. 450,8i Tinan valmistus. Huuhtominen: M aksettuja ty ö p a lk k o ja...mkk. 6,023: 80 saatu m a lm ija u h o a dtn. 540 Sulatus: M aksettuja t y ö p a l k k o j a mkk. 832: 30 saatu puhdistettua t i n a a dtn. 2 0 7,8073 Työväen sairaskassan toimi vuoden aikana käy esille seuraavasta: Kassan säästö vuodesta 1894.... Smkk. 14,753: 74. Tuloja vuoden a i k a n a...,. 40,119: 51. Smkk. 54,873: 25.
4 Menoja vuoden aikana...srakk. 29,633: 58. Säästöä vuoteen 1896 25,239: 67. Smkk. 54,873: 25. tai l i s ä y s...smkk. 11,485: 93. Työntekijöiden luku on ollut suurempi kuin ennen lasinvalm istuksen laajentam i sen ja muiden rakennustöiden takia, tai keskim äärin yli 18 vuoden 795 henkeä 18 15 vuosien välillä 85 henkeä. Koko ru u kin väestö voidaan katsoa nousevaksi vähän päälle 3 000 henkeen. K aikki työntekijät kaikissa laitoksissa ovat vakuutetut tapaturmaa vastaan summasta, joka nousee 643,000: markkaan. Muutamia vähäpätöisiä tapaturm ia on vuoden aikana tapahtunut. Ruukilla on työntekijöitä varten pappi, lääkäri, sairaanhoitajatar ja kätilö ynnä sairastupa ja synnytyslaitos. Ruukin kaikkien teoksien arvo on seuraava: V a s k e a...mkk. 700,000: H o p e a a... 45,000: T i n a a... 43,500: 788,500: P u l l o j a... 715,000: Punamaalia.... 22,300: eli yhteensä vähän päälle 1.5 miljoonan markan. Koko yhteinen kulutus kaikissa täkäläisissä laitoksissa, siis myöskin Lasitehtaassa ja Punam aalitehtaassa, seuraavia päälajeja, on ollut: P u ita.... m8 121,787 Glauberssuolaa. k g r 281,000 Puuhiiliä.. 1,971,3 Rautaramua.. n 416,045 Kivihiiliä... kgr 19,707 Takorautaa... 11 39,941 Koksia.... 223,149 R autalevyjä... n 6,227 Jodkalium ia... 175 Teräslevyjä... n 14 K eittosuolaa.. 1,614,340 P orausterästä.. n 492 K vartsihiekkaa. 503,230 Vanhaa takorautaa Ruskokiveä.. 92,676 ja levyjä... il 79,088 Laitoksissa on: 10 Pasutusuunia 1 Survinlaitos 9 leimasimella 2 kaasunsynnyttäjää 2 Selityskonetta 3 Kuilu-uunia 2 Plannenahjoa 2 Sleipsiuunia 2 Pyörivää suppiloahjoa 1 Kupoliuuni 1 K aksinkertainen survinahjo 5 M alm inerottajaa 1 Nostopyörä
5 2 Liedekuoppaa 7 K iinteää höyrypannua 145 m8 tu- 4 L iederänniä lipinnalla 6 P y riittiallasta 4 Lokomobiilia 40 H P 1 Valaistusdynamo 1 V esiratas 25 H P 2 Kuulumyllyä 3 Suodattam ispaininta 5 Vuorenporauskonetta 1 Sem enttivaskipainin 1 Kompressori 1 Shapingkone 2 K ivenrouhinta 18 U uttam isallasta 6 Rouhinvalssilaitosta 14 Lyijyllä vuorattua allasta 2 Puunnostokonetta 10 Saostam isallasta 5 T urvekonetta 2 Porauskonetta 1 Pivoti 3 R autasorvinta 2 Kuivausuunia 2 K ierreleikkauskonetta 1 R ikkinatrium iuuni 2 Puusorvinta 1 Tinajauhon pasutusuuni 1 M erkelilevy 2 Tuliotinta 1 Keinotekoinen käytävä 2,5 km. 2 Happotornia pitkä 6 H öyrykonetta 166 H P 3 Täydellistä nostoi aitosta 2 Petroli moottoria 13 H P 7000 m etriä raitioteitä Kaivoksia Pitkärannassa: N:o 4 Omeljanoff, Kaivoskuilun syvyys '175 m. kalton mukaan 12 työntekijää. N:o 6 Klee, Kaivoskuilun syvyys 110 m. 1» ei yhtään työntekijää. N:o 3 Omeljanoff, Kaivoskuilun syvyys 80 m. T) li ei yhtään työntekijää. N:o 1 Omeljanoff, Kaivoskuilun syvyys 63 m. 1 ei yhtään työntekijää. N:o Edvard Meyer, Kaivoskuilun syvyys 130 m. 1 1 ei yhtään työntekijää. N:o 2 Meyer, Kaivoskuilun syvyys 20 työntekijää. 95 m. 1 v N:o 4 Meyer, Kaivoskuilun syvyys 56 m. 11 T) 6 työntekijää. N:o 5 Klee, Kaivoskuilun syvyys ei yhtään työntekijää. 75 m. 1 1 N:o 1 Schwartz, Kaivoskuilun syvyys 64 m. n 11 ei yhtään työntekijää. N:o 2 Schwartz, Kaivoskuilun syvyys 20 m. 1 1 12 työntekijää. N:o 1 Nikolaj, Kaivoskuilun syvyys 24 m. 1 1 10 työntekijää. N:o 2 Nikolaj, Kaivoskuilun syvyys 6 työntekijää. 27 m. 1 1
6 Välimäen rauta kaivos Impilahden pitäjässä ^Viipurin läänissä. Työntekijöiden luku keskim äärin... 100 Porattuja metriä k a iv a s k u ja s s a... 30 p orraksessa...2,400 syven n yksessä 1,315 3,745 m Kulutetty dynam iittia 276 kg p u i t a 413 m8 h i i l i ä 32 m3 T y ö p a lk k o ja...11,4615%: Yhteensä p ä iv ä t ö it ä... 11,265 Louhittua ja nostettua v u o r ta... 3,140 ton. Saatua valikoittua rautamalmia... 1,906 ton. Käypien kaivoskuilujen lu k u m ä ä rä... 6 kpl. 30, 28, 18 ja 10 metrin syvyisiä. Urakkapalkka poraustyössä: 3 tfmf m3 vuorta kohti; samoiu nostamisessa 50 ä 55 m3 kohti; s:n valikoimisessa 40 ä 45 fä. m8 kohti.
Järvi- ja Suomalminnosto vuonna 1895. Järv ie n luku jo ista m alm ia on noste ttu. K u sta n n u k set m alm inn o sto sta ja kuljetu k se sta R uukkeihin kulote ttu a ja o ste ttu a m alm ia Järv ien rannoille jä te tty ä m alm ia Y hteensä järv i- ja suom alm ia Mnf. d t d t d t Uudenmaan läänissä. K arkkilan r u u k k i... 7.024 5.017 5,017 Mikkelin läänissä. H aapakosken r u u k k i... 22 70,000 60,000 60,000 O ravin... 4 25.000 21,120 726 21,846 26 95,000 81,120 726 81,846 Kuopion läänissä. J y rk ä n r u u k k i... 19 27,025 40,000 40,000 K a rttu la n... 21 38,800 32,300 18,500 50,800 K uokkastenkosken...... 25 62,035 79,270 79,270 M öhkön... 15 123,557 145,750 11,150 156,900 Salahm in... 15 20,363 42,600 200 42,800 Juvankosken... 21 87,347 98,900 98,900 W ärt,siian...... 27 85,500 53,800 48,852 102,652 143 444,627 492,620 78,702 571,322 Y hteensä 169 546,651 578,757 79,428 658,185
8 M asuuneja vuonna 1895. K u lut e t t u ' a 1 m i s t e t t u K otim aista U lkom aista P uuhiiliä P uita malmin kuivaamiseen V aluta k k i ra u ta a T akotakk irautaa Y hteensä Valinteoksia ta k k i ra u ta a Uudenmaan läänissä. K arkkilan ruukki Skogbyyn.. T rollshofdan.. Turun ja Porin läänissä. D aalin ru ukki... T eijon... Mikkelin läänissä. d t d t m3 m3 d t d t d t d t 4,700 16,497 51,300 1,359 8,500 18,250 1,567 8,307 25,417 116 1,567 8,423 25,417 4,700 67,797 28,109 1,567 33,724 116 35,407 65,290 42,078 23,095 13,879 1,836 60 34.886 19,347 1,380 36,722 20,787 107,368 36,974-1,896 54,233 1,380 57,509 H aapakosken ruukki 69,697 19,039 664 20,698 20,698 Kuopion läänissä. J y rk ä n ruukki K a rttu la n K uokkastenkosk. M öhkön Salahm in Juvankosken W ärtsilän 31,203 45,883 35,500 119,900 24,700 19,005 40.606-9,160 14,120 11,152 33,893 6,386 5.285 13,373 400 660 2,700 2,400 92 942 1,430 16,845 13,050 10,733 1,730 3,507 1,810 9,133 53 35,506 6,398 3,877 13,924 280 175 22 115 10,563 16,845 13,383 46,414 8,128 7,406 15,849 316,797 93,369 7,194 49,105 68,891 592 118,588 Y hteensä 391,194 175,165 177,491 7,858 73,266 156,848 2,088 232,202 Harkkouuneja vuonna 1895. P uhallusvuorokausien luku P anoksien lik im ääräinen suuruus H iiliä K u lu tettu Malmia Malmia Puuhiiliä hl kg d t m 3. M uistutuksia Waasan läänissä. K iim ingin r u u k k i... 200 4 4,400 2,000 H ark k o rau ta ta o ttu 600 desito n n ik si kankirau taa.
9 Masuuneja vuonna 1895. d. Teknillisiä tietoja. Päivä, jolloin ty ö u u n issa alkoi Puhallusvuorokausien luku vuon. 1895. V alm istu s vuorok a u tta kohti H e n gen likim ääräinen läm pö H engen likim ääräinen paino H iilipanoksien suuruus A je ttu je n p a noksien koko luku T akkira u ta p ro se n tti m alm ista H iilenm e- no takkira u ta desito n n ia kohti d t C» m m m 3 hl Uudenmaan läänissä. K arkkilan ru u k k i... 27/21895 50 31,4 140 32 0,98 1,387 33,3 8 Skogbyn... 3/, 1895 166 50,7 150 32 1,00 5,988 51,05 7 T rollshofdan... V, 1895 361 70,4 100 35 1,23 14,837 49,53 7 577 22,212 Turnn ja Porin läänissä. D aalin ruukki.... 1894 352 104,8 350 53 1,2 19,247 56,24 6 T eijon... 19/31895 287 72,3 250 50 1,4 12,131 49,40 6 639 31,378 Mikkelin läänissä. H aapakosken ruukki.. '% 1894 365 56,7 150 55 1,4 13,632 30,0 9 Kuopion läänissä. Jy rk ä n ru ukki.... Vh 1894') 308 34,8 kali 30 0,66 13,740 33,8 8 K a rttu la n.... 9/jo 1894 160 105,3 200 50 1,33 7,727 36,73 8 K uokkastenkosken ruukki 26 e 1895 190 70,4 250 53 1,33 8,364 37,7 8 M öhkön ruukki.... *»/ 1894 493 94,i 200 65 1,52 22,293 38,7 7 Salahm in... 9/s 1894 143 56,9 250 59 1,3 4,906 32,9i 7 Ju vankosken ruukki.. >»/,21894 76 97,4 250 90 1,6 3,750 38,97 6 W ärtsilän... 2% 1895 162 97,8 250 62 l, 2 10,371 39,13 8 1,532 71,151!) sekä, puhalluksen p äättäm isen jälkeen, uudelleen 14/ u 1895. 2
10 R audanvalm istus ahjotaonnassa vuonna 1895. Työpäivien lukum äärä K u l u t e t t u T ak k ira u taa K o tim aista U lkom aista Ramua Y hteensä V a l m i s t e t t u Puuhiiliä Sulainpötkyjä K ankira u ta a Hienoa raut. 1 K aikenlaista ra u ta a Yhteensä valmista rautaa dt d t d t d t m 3 d t d t d t d t d t 7«hl 1]Polttohu vennus Hiilenmeno takkirauta dt. kohti Uudenmaan läänissä. P in jaisten ru ukki.. Y aakerin... 261 250 210 680 4.945 2,003 219 5,374 2,683 3,950 1,840 4,540 2.216 4,540 15 2,216 17 8 j 8,3 K ellokosken... Ström forsin. 258 230 2,767 2,087 88 298 2,855 2.385 2,344 2,349 2,390 1,280 800 2,390 17 9 2,080 12 11 M ustion.... 255 2.518 215 2,733 2.274 1,991 120 58 2,169 20 10 1,254 890 14,320 820 16,030 12.757 12,417 120 858 13.395 - Turun ja Porin läänissä. L ein eperänja F redriksbergin ru u k it... K au ttu an ru ukki.. K irjakkal.sulatustaonn. s:n ly ö ttö tao n n assa. F ran ch e C om té taonn. N orrm arkun ruukki 540 1,571 2.223 396 9,808 192 264 30 232 240 1,960 91 291 1,662 2,514 1,583 2,314 9,808 264 232 3,462 864 232 7,048 260 2,220 1,646 1,114 2,206 2,180 187 1,500 417 460 1,531 11 9.6 2,206 12 10 7,048 14 4.6 2,180 2 3,9 187 23 12 1,960 8 1,398 10.304 5,754 642 16,700 10,101 7,048 7,187 877 15,112 - Hämeen läänissä. Jo k io isten ruukki. H autakosken.. W ierun :. 218 55 2,288 164 407 49 2,695 213 637 510 221 1,368 2,660 220 2,340 166 2,34^1 11 166 9 1,121 1,121 18 7,3 273 637 2,962 677 4,276 2,880 3,627 - - 3,627 Kuopion läänissä. J y rk ä n ruukki... 59 152 152 262 124 124 18 20 Waasan läänissä. K iim ingin ruukki.. K oskensaaren ruukki. O rism alan 200 200 369 630 6 500 578 120 67 1.250 651 1,600 964 608 1,100 517 1,100 12 10 517 769 636 1,078 187 1,901 3,172 1,617 1,617 Y hteensä 3,753 12,619 24,114 2,326 39,0.59 29,172 7,04824,972 120 1,735 33,875 l) H arkkotaonnassa.
R audanvalm istus valssila ito k sissa vuonna 1895. a. Putlaus.. 11 Työpäivien lukum äärä T akkira u ta a K u. u t e t t u Y a m i 3 t e t t u Y hteensä tak k irau ta a Polttoaineita Kivihiiliä P u ita Millbaaria i Takkirautaramua Sulainp ötkyjä Muuta putlausrautaa d t d t d t d t m 3 d t d t d t d t d t Y hteensä Liikamäärä millbaareista Polttohnvennusprosentti Uudenmaan lä ä nissä. F iskarin ru ukki. 282 25,108 282 25,390 901 13,961 21,335 116 21,451 15 282 25,108 282 25,390 901 13,961-21,335 116 21,451 Turun ja Porin läänissä. D aalin ruukki. 154 9,941 455 10,396 10 8,980 8,980 13,6 M atildan ruukki 233 7,474 523 7,997 6,086 6,495 461 6,956 11,8 387 17,415 978 18,393 10 6,086-15,475 461 15,936 Kuopion lään issä K a rttu la n ruukk. 65 3,882 90 3,972 3,872 3,376 3,376 + 3,376 11,5 Ju vankosken 564 14,748 365 15,113 10,475 74 13,722 135 13,931 + 2 7,8 W a r kauden 148 7,354 338 7,692 14,640') 2,487 275 3,361 6,123 - f 1,766 21,3 W ärtsilän 1,534 37,742 37,742 30,995 33,754 33,754 +12,685 10,5 2,311 63,726 793 64,519 59,982 39,691 13,997 3.496 57,184 Y hteensä 12,980 106,249 2,053 108,302 911 80,029 39,691 50,807 4,073 94,571 - ') Sahakarikkeita.
Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 1895. b. H itsa a m in e n j a v a ls sa a m in e n. 12 T yövuorokausia Sulainp ö tk y jä Millb aaria K u 1 u t e t t u V a 1 m i s t e t t u Y hteensä M uuta ra u ta a ra u ta a Polttoaineita K ivihiiliä P u u hiiliä P u ita T avallista rautaa Vinkke- H ienoa li-pant- Levyjä turi- rautaa muoto- rautaa Yhteensä d t d t d t d t d t m 1 m 1 d t d t d t d t d t d t Takaisin saatua ram ua P olttohuvennus O o Polttoaineita 100 kg kohti valm ista ra u ta a Uudenmaan läänissä. F iskarin ru ukki... 289 24,684 2,412 2,255 29,351 528 6,702 20,076 1,416 1,054 22,546 3,212 12,92 0,3 m 3 K arkkilan. 244 5,547 400 5,947 1,815 4,907 4,907 17,5 0,37 m s 533 30,231 2,412 2,655 35.298 528 8,517 20,076 6,323 1,054 27,453 3,212 - Turun ja Porin läänissä. M atildan ru ukki... 171 6,761 1,140 544 8,445 4,250 6,502 6,502 229 23,47 65 kg Kuopion läänissä. Juvankosken ru ukki. 248 13,860 72 568 14,500 3,732 11,454 11,454 569 18,6 0,33 m 3 W arkauden.. 137 279 4,066 12 4,357 4,920') 1,197 60 850 377 2,484 245 37,s 1,8 m 3 W ärtsilän.. 252 21,069 1,700 22,769 6,742 20,850 235 21,085 2,954 13,5 0,32 m 3 637 14,139 25,207 2,280 41,626 15,394 33,501 60 1,085 377 35,023 3,768 Y hteensä 1,341 51,131 28,759 5,479 85,369 4,778 8,517 15,394 60,079 6,383 1,085 1,431 68,978 7,209 U Sahakarikkeita.
13 V alurautalaitoksia vuonna 1895. a. Sulatus Siemensin-martinuunissa. T yövuorokausia Kalkkikiveä ja dolom iittia K u l u t e t t u V alm istettu P o ltto ain eita Turpeita P u ita K ivihiil. T akkirautaa' ja ta k k tr. ram ua R a u t a a Takorautaa ja takor. ram ua Uudenmaan d t m 3 m 3 d t d t d t d t d t d t d t d t d t d t d t läänissä. Ä m inneforsin ruukki.. 286 5,846 573 10,260 7,975 110') 18.235 856 16.788 2 16,790 316 6,i M uuta ra u ta a Yhteensä Rautamalmia V alanteita T eräsvalinteoksia Y hteensä j Saatu takaisin Polttohuvennus /o Turun ja Porin lään. D aalin ruuk. 229 2,574 10,729 22,342 11,083 2.8102) 33,425 4,000 31,950 1,8353) 33,785 168 6,2 Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki.. 50 2,155 48 1,531 2,915 3,272 118 6,305 5,161 16 5,177 845 9,s Y hteensä 565 2,155 2,574 16,623 2,104 35,517 22,330 3,038 57,965 4,856 53,899 1,853 55,752 1,329 ') 1,925 kg F es i; 9,063 kg FeM n. 2) 11.475 26,600 ; 242,920 kg m alm ikuusoja. 3) siitä 1,114 d t takoalasim ia. Polttoaineen menekki 100 k g v alu rau taa k o h ti; Ä m inneforssissa 0,3»2 m 3; D aalinruukissa 0,o76 kg. kivihiiliä, 0,079 sy ltä p u ita ; W ärtsilässä 0.3 m 3. b. Valuraudan valssaaminen. Undenmaan läänissä. Ä m inneforsin ru ukki.... Turun ja Porin läänissä. D aalin r u u k k i... Kuopion läänissä. W ärtsilän r u u k k i... K u l u t e t t u P o ltto ain eita Kivihiillä P u ita V alante ita V a l m i s t e t t u T avallista ra u ta a L ev y jä Yhteensä d t m 3 d t d t d t d t 4,585 ') 15,332 5,790 6,124 11,914 2,744 4,4 20,427 980 58.003 2) 52,537 3) 389 52,926 2.460 4,5 Saatu takaisin Polttohuvennus % 830 704 120 824 65 7,2 Y hteensä [ 20,427 5,565 74,165 59,031 6,633 65,664 5,269 ) S itäp aitsi 278 m 3 tu rp eita. 2) S iitä 3.758 d t sulainpötkyjä. 3).15,603 d t tavall. rautaa, 10,251 d t hienoa rau taa, 71 d t m uotorautaa, 25,917 d t billetsiä, 695 d t vinkeli-, p a u ttu ri-ja m uotorautaa. Polttoaineen menekki 100 kg kohti v alm ista ra u ta a : Ä m inneforsissa kankir. v arten 0,ns m 3, lev y jä v arten 0,233 m 3; D alinruukissa 0,386 k g kivihiiliä; W ärtsilä ssä 0,32 m 3.
M usta- ja T ehdastaonta vuonna 1895. 14 Ainera u ta a K u l u t e t t u Vr a 1 m i s t e t t u Polttoaineita K oksia ja kivihiiliä P uuhiiliä P u ita L apioita j a kihveleitä K irv ei Taikkoja H evo H evotä ja ja kuokkia kenkiä kengän sen Piiluja nauloja Takon auloja P u se r re ttu ja L ankanau lo ja ja leikenauloja M uita tak eita d t d t m 3 m 3 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 k g 10 kg d t Y hteensä Uudenmaan läänissä. P in jaisten ru ukki... 3,508 7,089 187 224 5,700 4.760 4,400 5,500 2,036 V aakerin... 104 320 400 300 20 260 98 K ellokosken... 406 720 _ 3,500 350 S tröm forsin... 2,308 1,070 300 1,010 1,140 380 16,870 730 2,013 M ustion... 23 170 17 Turun ja Porin läänissä. 6,349 7,089 2,297 524 7,110 6,200 4,800 16,870 10,160 4,514 D aalin r u u k k i... 387 1,342 36 2,400 240 L eineperän ruukki.... 127 155 1,020 102 K au ttu an.... 269 500 150 180 35 200 840 140 K irjakkalan.... 237 1,064 85 225 50 1,750 211 L oim ijoen n au lateh d as.. 14,007 3,604 111,290 21,360 13,265 N orrm arkun ruukki... 203 270-5 30 440 1,385 186 W esikosken naulatehdas 2,087 1,550 15,430 1,543 T urun L eikenaulatehdas. 4,800 45,000 4,500 22,117 6,496 1,989 36 240 435 85 15,430 112,950 66,360 6,375 20,187
Hämeen läänissä. Suom en sah an teräteh d as. Jokio isten ru u k k i.... W ienin.... 386 596 9,834 1,034 636 588 130 8,865 137 5 490 3,000 300 720 315 83,930 475 500 9,412 130 10,357 1,034 636 1,184 5 620 8,865 1,035 83,930 3,975 9.842 Wiipurin läänissä. P ero n n aulatehdas... 5,622 53,040 5,304 Kuopion läänissä. Jy rk ä n ru ukki.... 63 108 150 15 425 59 M öhkön.... 57 63-520 - 52 Salahm in.... 35 58 5 315 32 Juvankosken.... 694 7 503 317 6,333 665 W arkauden.... 424 270 1,500 150*) W ärtsilän.... 220 1,990 199 1,493 7 1,002-150 5 852 10,563 1,157 Waasan läänissä. In h an ruukki.... 653 352 6,100 610 K iim ingin.... 110 200 1,000 100 K oskensaaren.... 870-1,800 1,600 400 1,200 400 1,800 800 800 700 1,633 2.352 1,600 400 1,200 1,400 1,800 800 6,900 1,410 Y hteensä 47,571 14,626 8,276 1,744 8,955 7,805 6,085 27,140 17,230 115,637 150,290 53,040 37,973 42,414 15 *) S itäpaitsi ta k e ita korjauksia varten.
16 V alim oita vuonna 1895. Koksia K u 1 u t e t t u V a Imi s t e t t u K otim aista tak k i ra u ta a U lkom aista ta k k i ra u ta a Ram u- ta k k ira u ta a Y h teen sä tak k irau t. K onevalinteoksia K auppavalinteoksia K aikellaisia valinteoksia Y hteensä Ilmoitettu koksin m e nekki takkirauta dt kohti d t d t dt d t dt d t d t d t d t k g Uudenmaan läänissä. B erg g ren in konepaja.. 41 300 150 450 348 348 10 Sillanrak. osakeyhtiön kon epaja... 2,000 230 2,550 1,400 4,180 4,000 4,000 F isk arin ru ukki.... 312 360 570 642 1,572 1,233 77 155 1,465 20 H elsingin L a iv a to k k a.. 240 320 190 250 760 715 715 32 L aivavarvi.. 276 812 126 938 782 156 938 K arkkilan ru ukki... 1,650 1,928 6,151 458 8,537 733 7,650 104 8,487 19 O sakeyhtiö H m arin en.. 156 500 450 950 193 624 48 865 J. D. S ten b erg & Poikain k o n e p a j a... 640 80 1,000 240 1,320 1,200 1,200 Jo h n S tenbergin konepaja 445 120 500 480 1,100 1,000-90 1,090 15 M ustion ruukki.... 45 94 66 160 85 65 150 Turun ja Porin läänissä. 5,805 3,038 12,667 4,262 19,967 4,741 8,416 6,101 19,258 - P o rin konepaja.... 1,238 3,688 83 3,771 942 2,766 3,708 33 C richton & K um p. konep. 1,344 110 1,235 150 1,495 1,003 18 322 1,343 33 D aalin ru u k k i... 504 1,110 681 1.158 2,949-2,275 2,275 22 L eineperän ruukki... 177 234 293 527 37 389 426 34 M atildan... 392 171 1,915 136 2,222 2,131 39 2,170 17 Teijon... 1,608 1,608 - - 1,608 1,608 T urun R autateollisuus y h tiön konepaja.... 1,200 340 3,700 31 4,071 3,900 3,900 T urun konepaja.... 344 555 543 1,098 70 20 760 850 31 T urun L eikenaulatehdas 24 30 10 40 34 34 60 5,223 3,339 12,038 2,404 17,781 4,217 2,843 9,254 16,314 Hämeen läänissä. F o rssan konepaja... 260 1,020 1,020 1,000 1,000 _ Jok io isten ruu k k i... 94 277 277 94 60 110 264 T am pereen konepaja.. 756 1,472 1,870 3,342 2,785 16 56 2,857 1,110 2,769 1,870 4,639 3,879 76 166 4,121 _
17 K oksia K u 1 u t e t t u V a Imi s t e t t u K otim. takiraut. j Ulkom. j tak irau t. Eam u- tak irau t. Y hteensä tak irau t. K one valinteok. Kauppa- j valinteok. Kaikell. 1 valinteok. d t d t d t d t d t d t d t d t d t d t Y hteensä Ilmoitettu koksinm. takkir. dt kohti Wiipurin läänissä. G ali enin konepaja... 840 418 1,970 1,096 3,484 2,748 2,748 W. G utzeit & K um pp.. k o n e p a ja... 213... 380 150 530 426 426 40 K arh u lan k o n e p a ja... 408 27 1,385 1,845 3,257 2,265 2,265 12 Sum pulan ru u k k i... 490 918 408 1,326 1,244 1,244 1,951 1,363 3,735 3,499 8,597 5,013 1,670 6,683 Mikkelin läänissä. H aapakosken ruukki.. 1,026 5,998 5,998 700 4,415 5,115 10 L ehtoniem en konepaja. 220 700 300 1,000 800 800 22 1,246 6,698-300 6,998 1,500 4,415 5,915 Kuopion läänissä. K uokkastenkosk. ru ukki. 20 50 50 48 48 40 Ju v an k o sk en. 597 2,127 2,127 449 1,452 215 2,116 28 W arkauden. 421 2,233 418 2,651 2,238 10 314 2,562 13 "VVartsilän. 408 2,425 571 2,996 2,102 358 14 2,474 13 1,446 6,835 989 7,824 4,837 1,820 543 7,200 Waasan läänissä. W aasan konepaja... 200 563 300 863 860 860 Oulun läänissä. V eljekset F riis'iu konepaj a 600 300 1,000 500 1,800 1,000 645 1,645 25 O ulun 354 1,895 395 2,290 1,606 1,497 -- 2,103 15 954 300 2,895 895 4,090 1,606 2,142 3,748 Y hteensä 17,935 21,573 34,667 14,519 70,759 26,653 19.712 17,734 64,099 Muist. V altio n rau tateid en konepajassa H an g o ssa on valim o, jo k a on to im ittan u t konepajan k o rjaustöitä. 3
18 Kai keltaisten rauta-aineiden kulutus konepajoissa vuonna 1895. K o tim aista Takorautaa U lkom aista Y h teen sä T e rä s tä Levyjä Vinkkelija pantturira u ta a d t d t d t d t d t d t Uudenmaan läänissä. B erggrenin, H e l s i n g i s s ä... Porvoon, P o r v o o s s a... S iltarak en n u s os. y h t. H elsin g issä. P iskarin, P o h jan p itä jä ssä.... h i e n o p a j a... K aasu teh ta an H elsingissä.... H elsin g in L a i v a t o k k a... L a iv a n v a r v i... K arkkilan, P y h äjärv en p itäjässä.. O sakeyhtiö Ilm arinen, H elsingissä. J. D. S tenberg & Poikain, H :gissä. Jo h n Stenbergin, H elsin g issä... 61 33 1,014 1,025 42 180 112 795 42 98 38 20 61 8,992 68 163 70 103 210 65 81 94 10,006 1,093 42 163 250 215 795 42 308 103 1 2 137 89 3 10 26 20 1 2 86 224 277 57 244 1,150 480 15 623 15 11 1 32 90 78 32 3,440 9,752 13,192 291 3,156 314 55 Turun ja Porin läänissä. B jörkbodan, K em iön p itäjässä... P orin, P o r i s s a... C richton & K um pp. T u ru ssa... D aalin ruukki, K em iön p itäjässä.. M atildan ruukki, P erniön p itä jä ssä. T eijon ruukki, P erniön p itäjässä.. T urun R autateoll. y h tiö n T u ru ssa. T urun konepaja... 145 110 341 472 1,286 129 130 377 404 1,302 3,600 90 522 514 1,643 472 1,286 129 3,600 220 12 6 568 44 137 202 120 4 87 975 4,860 54 277 785 546 218 878 4 95 532 2,613 5,773 8,386 1,093 7,584 1,727 Hämeen läänissä. F inlayson & K um pp., T am pereella. F o rssan, Tam m elan p itäjässä... T am pereen k o n e p a ja... 56 80 27 97 200 325 153 280 352 8 5 27 23-330 13 6 31 163 622 785 13 380 50 Wiipurin läänissä. G allenin, W iip u ris s a... P au l W ah l & K um pp. sähköosasto. G u tzeit & K um pp., K o tk assa... K arhulan, K ym in p itäjässä.... L appeen ran n an k o n e p a ja... 342 74 85 162 16 183 342 74 85 345 16 664 39 1 62 2,045 86 26 2 265 4 679 183 862 766 2,159 282 13
19 K otim aista Takorautaa U lkom aista Y h teen sä T e rä s tä L e vyjä V inkkeli j a pantturira u ta a d t d t d t d t d t d t Mikkelin läänissä. L ehtoniem en, Jo ro isten p itäjässä.. 100 400 500 20 1.600 400 Kuopion läänissä. Juvankosken, N ilsiän p itä jä s s ä... 51 2 53 7 57 1 W arkauden, L ep p äv irran p itäjässä 602 179 781 1,633 320 W ärtsilän, T ohm ajärven p itäjässä 308 308 6 134 961 181 1,142 13 1,824 321 Waasan läänissä. W aasan k o n e p a ja... 80 80 3 150 20 Oulun läänissä. V eljekset F riis in, K alajoen p itäjässä 150 50 200 _ 190 10 O ulun k o n e p a j a... 83 83 35 208 35 150 133 283 35 398 45 Y htensä 8,106 17,124 25,230 2,234 17,251 3,159 Valtionrautateiden konepajat. H a n g o s s a... 73 73 15 1 T u r u s s a... 401 401 12 45 23 W i i p u r i s s a... 292 10 302 17 214 1,776 K u o p i o s s a... 39 39 5 6 1 N ik o lain k au p u n g issa... 43 43 5 37 1 O u lu ss a... 40 40 5 4 1 888 10 898 44 321 1,803 Y hteensä koko m aassa 8,994 17,134 26,128 2,278 17,572 4,962
Valmistus konepajoissa vuonna 1895. Uudenmaan läänissä. B erggrenin, H e ls in g is s ä.. Porvoon, P o rv o o ssa... Siltaraken. os. y h t. H :gissä. P iskarin, P o jan p itäjässä. hienopaja... K aasu tehtaan, H elsin g issä. H elsingin L aiv ato k k a... L aiv av arv i.. K arkkilan, P y h äjärv. pljässä O sakeyht. Ilm arinen, H :gissä J.D.Stenberg& P:kain,H :gissä Jo h n Stenbergin, H :gissä. Turun ja Porin läänissä. B jörkbodan, K em iön p:jässä. Porin, P o r i s s a... C riohton & Kum pp., T urussa D aalin ruuk., K em iön p:jässä M atildan ruuk., Pern. p:jässä Teijon ruukki,p erniön p:jässä T urun rautateoll. yhtiö, T:sa T u ru n k o n e p a ja... Hämeen läänissä. F inlayson & K um pp., T:lla F orssan, T am m elassa... kp. 2 4 3 H ö y ry v en eitä ehv. 30 600 52 Höyrykoneista ovat yli 20 ehv. kpl. 1 4 kp. Lokomo biilej a ehv. kp. 1 8 70 4 250 H ö y rykoneita Höyrykoneista ovat yli 20 ehv. Höyry p annuj a I Työkoneita kp M aanviljelyskaluja M eijerikaluja 1Myllylaitoksia kp. i Sahalaitoksia kp. vesi- maa- M uita suurem pia tö itä ehv. kpl. ehv. kpl. kpl. 10 4 5 1 8 872 200 265 33 225 9 4 4 4 2 23 8 6 6 12 i 4 kpl. 3,026 52 kpl. 484 174 - L äm pöjoht., ilm an v a ih to lalt., kassakaappeja, kassaholviovia, k alk e ll. levytöltä. y. m. T ransm lssioneja, korjauks. sahalaitoksiin, polttim oihin, myllylaitoksiin, seilulosateht. höyryven. y. m. S iltoja, lavetteja, so tatarp eita y. m. B yynilaltoksia, koneita, transm lssioneja y. m. 16,500 kg h ienotakelta. K alkeltaisia vesi-, lämpö-, j a k a a sn jo h ta ja ; korjaustöitä. 18 la iv a a tokattu j a k irja ttu, 15 höyryvenettft otettu slilpplin ja k o rjattu, sekä sitä p aitsi 30 höyryven. korjauksia. f 3 proom., 1 höyry veneen runko raudasta, korj. 89 höyrylaivaa, S m ajakkalaivaa, 8 torpedovenettä, otettu sliip. 87 höyryveu., 1 S m ajakkal., 3 torpedovenettä, 3 p erkausk., 4 proom. y. m. M aanvilj.- ja m eijerikaluja, P acia s en patsas valettu, y. m. 550 k p l. kym m enys- ja pöytävaakaa. Sahoja, m yll., tu rh iin., pnm pp., p ap eriteh t. kou., transm iss! oneja y. m. 130,760 Sm. edestä. A rm atuur., transm iss., höyrykon., petrooiim oottoreja. V alm istusarvo Sfin/C 82,735 85,200 1,908,000 440,000 240.000 240.000 280.000 400.000 46,000 265.000 225.000 9 682 6 8 70 4 250 28 1,595 21 57 5 3,078 658 4,211,935 2 160 13 4,952ind 2 12 2 20 12 64 2 124 8 4,400ind 1 16 3 22 6 84 158 80 4 8 2 8 3 2 200 2,016 600 12 2 7 M eijeriastioita, raken.- ja levytakeita, keltav. ja nlkkel. töitä. 1 rautaproom u, höyryven.- ja sahalait. korjauksia. 115,000 kg touviainetta, 69,800 m eialu valinteoksia, m uita töitä 191,000 Sm. arvosta. M aa n v iljely si, takoalaim isla, uudest. rak. ja lisär. om. laitoks. 1000 kp. buffertia valtiorautatellle, ankkurirautaa 800 ja pulttia 800 T urun ra n ta silla n rak e n t., takeita. 1,683 kg. 1 jä ä h d y ty sia ira, 1 vierrepannu, levysisterni, valurautapylv., hirsi- j a laukkuvau n o ja, k u tje ta sra u n a A uran sokuriteht., tak o ra u tak aa reja ja pylv äitä T aru n anteen kauppahalliin. 227,325 378.000 1,800,000 210.000 333,955 50,000 485,000 190,500 15 14 22 76 11 31 322 12 13 2 3.760 14 7 3,674,780 T am pereen konepaja... 2 60 2 3 170 3 3 11 - K orjauksia puuvillatehtaassa. K orjauksia paperitehtaassa. 34 tu rb iin ia, 13 pum ppua, 119 läm pöpatter., transm iss., putkeja ak se lijo h t., sahoja, höyryven. ja teh d ask. korjauksia. 150.000 100.000 45,000 327,000 2 60 2 3 170 3 311-622,000 20
Wiipurin läänissä. G allenin, W iip u rissa.. P au l W a h l & K um pp., W iip. W. G u tzeit & K um pp., Kotk. K arhulan, K ym in p:jässä L appeen ran n an konepaja Mikkelin läänissä. 3 940 ind. 3 2 240 ind. 11 670ind. 18 94 13 2 17 41 340 3 K orjanks. saha- ja m yllylaitoksiin, paperiteht., polttim oihin, panim oihin, höyryven., kone- ja höyrypann. 53 dynam okon., 80,500 kg accnm ulaatt. S äh k ö an n atu r., appara atteja, valaistuslaitoks. y. m. K orjauksia. f 2 tu rb., S defibipntk. 7 pahvikon. 1 pum pulla v aru st. veslp., \ 3 lajitielnkod. 2 oentrlppum p., 1 kuivauskone pahvia vart., v s kolterim yllyä, 1 puuuvillatehdas, transm lssioneja y. m. K oneenkorjanksia ja vesijohtoja. 700.000 260.000 23,000 340,000 8,500 3 3 2 29 15 17 41 340 3-1,331.500 L ehtoniem., Jo ro isten p:jässä 5 625 5 10 135 1 60 1 K orjauksia y. m. 200,000 Kuopion läänissä. Sorsakosk., L eppävir. p:jässä H ienotakeita kaikellaisia. 38,000 Juvankosken, N ilsiän p:jässä 3 tu rb iin ia, 2 tn h o tlu ta, 1 pnhailnskone korjattu y n u ä uusi 370 367 4 150,000 savupiippu levystä p u tlau su an e ih in. W arkauden, L eppäv. prjässä 15 462 10 3 15 5 120 4 126 5 22 H öyryveneitä, höyryv. korjauks., saha* ja m yllylaitoksia. 549,990 W ärtsilän.t ohm ajärv p-.jässä 35 2 K orjauksia ja kaikellaisia valinteoksla. 40,000 Waasan läänissä. 15 462 10 3 15 5 120 4 126 5 22-405 367-6 777,990 W aasan konepaja.... 1 23 3 3 12 17 tu rb iin ia y. m. 60,000 Oulun läänissä. V eljekset F riis in, O ulussa. O ulun k o n e p a ja... 1 2 8 4 132 1 2 20 5 80 160 2 3 5 M aanvilj.- ja m eijerikaluja, työkoneita, saha- ja m yllylaitoksia, terv ao u n eja, vailnteoksia. 8 iip p ak o n eita, hevoskiertoja y. m. 165,000 235,846 3 140 1 2 20 9 240 2 3 5 400,846 Y hteensä 52 2,129 41 4ö 316 22 510 106 2,630 59 118 59 7,24311,365 2ö 55-5,892 ind. +4.640 inc. + 6 7 0 ind. Valtionrautateiden konepajat: H elsingissä, rau tateid en kalujen ko rjau k sia ja vaunujen u u d estaan rak en tam ista 1,361,012 H angossa, n 102,431 T urussa, k o rja ttu liikkuvia kaluja ja kalustoja eri o saistoissa sekä u u d estaan ra k e n n e ttu 30 lankkuvaunua.... 135,202 W iipurissa, y> lokom otiiveja ja vaunuja, v alm istettu vekselejä, risteily jä, v astareeleja. vekselinasettajia, vetotankoja, välim atkatankoj a y- m.. 229,266 K uopiossa n sekä kaikellaisia tö itä erity isiä o sasto ja v a r t e n... 39,566 N ikolainkaup.,» 57,666 Oulussa,»» 75,417 2,000,560 Y tit<ien sä y k sity isissä ja v altio n konepajoissa 13,279.611 21
22 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna 1895. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa: 9inf. Y hteensä SRnf B erg g ren in k o n e p a j a... S iltarakennusosakeyhtiön k o n e p a ja... K aasu tehtaan k o n e p a j a... H elsingin L aivatokka....... H elsingin L a i v a v a r v i... O sakeyhtiö Ilm arisen k o n e p a j a... J. D. S tenberg & P oikain k o n e p a ja... Jo h n S tenbergin k o n e t e h d a s...... V altio n rau tateid en k o n e p a ja... 82,785 1,908,000 240.000 240.000 280.000 46,000 265.000 225.000 1,361,012 4,647,747 Porvoon kaupungissa: P orvoon k o n e p a j a... 85,200 Hangon kaupungissa: V altionrautateiden k o n e p a ja... 102,431 Raaseporin kihlakunnassa: In g o n p:jässä. W aakerin r u u k k i... K arjan M ustion... P o h jan P in jaisten... F isk arin... Ä m inneforsin... T enholan S kogbyn... T rollshofdan... 60,000 57,000 450.000 990.000 400.000 81,118 236,390 2,274,508 Lohjan kihlakunnassa: P y h äjärv e n p itä jä ssä : K arkkilan r u u k k i... 545,278 Helsingin kihlakunnassa: T uusulan p itä jä ssä : K ellokosken r u u k k i... 75,000 Pernajan kihlakunnassa: Ström forsin p itä jä ssä : S tröm forsin r u u k k i... 190,000 Y hteensä 21 laitoksessa U udenm aan läänissä 7,920,164 Jä rv im a lm ia K arkkilan ruukkia v a r t e n... 7,024 Y hteensä U udenm aan läänissä 7,927,188
23 Turon ja Porin läänissä. Turun kaupungissa: W :m C richton & K um pp. k o n e p a ja... T urun R au tateo llisu u sy h tiö n konepaja... T urun konepajan o s a k e y h t i ö.... T urun n a u l a t e h d a s... V altionrautateiden k o n e p a ja... Y hteensä 1.800,000 485,000 190,500 238,600 135,202 2,849,302 Porin kaupungissa: P orin konepaja... 378,000 Halikon kihlakunnassa: K em iön p:jässä: B jörkbodan r u u k k i... D aalin... P erniön M atildan... T eijon... K irjakkalan... Ulvilan kihlakunnassa: U lvilan p itäjässä: L eineperän r u u k k i... N orrm arkun N orrm arkun... E u ran K a u ttu a n... 227,325 910.000 463,955 257.000 185,980 2,044,260 50.000 56.000 60.000 166,000 Loimijoen kihlakunnassa: L oim ijoen p itä jä ssä : L oim ijoen n au lateh d as.... W esikosken... 500,187 125,488 625,675 Y hteensä 16 lailoksessa T urun läänissä 6,063,237 Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa: F inlayson & K um pp. k o n e p a j a... Suom en sah an teräteh taan o s a k e y h tiö... T am pereen p alttin a- ja rau tateo llisu u sy h tiö n konepaja... 150.000 60,000 327.000 537,000 Pirkkalan kihlakunnassa: N okian k o n e p a ja...... 45,000 Tammelan kihlakunnassa: Tam m elan p itäjässä: F o rssan rem o nttikonepaja... Jo k io isten kappelissa: Jo k io isten osakeyhtiön ra u ta te h d a s.. 100,000 415,000 515,000 Hauhon kihlakunnassa: L open p itä jä ssä : R autakosken r u u k k i... 3,500 Hollolan kihlakunnassa: P adasjoen p itä jä ssä : W ieru n r u u k k i....... 36,000 Y hteensä 8 laito k sessa H äm een läänissä 1,136,500
24 Wiipurin läänissä. Viipurin kaupungissa: G allenin k o n e p a j a... P au l W ah l & K um pp. s ä h k ö o s a s to... V altionrautateiden k o n e p a j a... Sfoif. Y hteensä 5%: 700.000 260.000 229,266 1,189,266 Lappeenrannassa: L appeenrannan konepaja..... 8,500 Kotkan kaupungissa: W. G utzeit & K um pp. k o n e p a ja... 23,000 Kymin kihlakunnassa: K ym in p itä jä ssä : K arh u lan k o n e p a j a... 340,000 Rauman kihlakunnassa: W iipurin p itäjässä: P ero n n a u l a t e h d a s... 267,200 Ayräpään kihlakunnassa: R audun pitäjässä: Sum pulan r u u k k i... 12,444 Salmin kihlakunnassa: Im pilahden p itä jä ssä : P itk äran n an v a s k i t e h d a s... W älim äen ra u ta k a iv o k s e t... 788,500 12,000 800,500 Y h teen sä 10 laitoksessa W iipurin läänissä. 2,640,910 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa: P ieksäm äen p itä jä ssä : H aapakosken r u u k k i... 300,000 Rantasalmen kihlakunnassa: Jo ro iste n p itä jä ssä : L ehtoniem en konepaja....... 200,000 Y h teen sä 2 laito k sessa M ikkelin läänissä 500,000 Järv im alm ia 2 ruukkia v arten 26 j ä r v e s t ä... 95,000 Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa: Y hteensä M ikkelin läänissä 595,000 V altionrautateiden k o n e p a ja....... 39,566 Pielisjärven kihlakunnassa: N urm eksen p itä jä ssä : K uokkastenkosken r u u k k i... 136,630 Ilomantsin kihlakunnassa: T ohm ajärven p itä jä ssä : W ärtsilän r u u k k i... Ilom antsin M öhkön... 750.000 870.000 1,120,000
25 Kuopion kihlakunnassa: Sfafi Y hteensä Shy. K a rttu la n p itäjässä: K arttu lan r u u k k i... 216,750 Iisalmen kihlakunnassa: Iisalm en p itä jä s s ä : Jv rk ä n ru u k k i... Salahm in... N ilsiän Ju v an k o sk en ru u k k i... Rauta/ammen kihlakunnassa: L ep p äv irran p itäjässä: W ark au d en r u u k k i... Sorsakosken liienotaetehdas. 95,800 58,870 375,000 529,670 672,927 38,000 710,927 Y h teen sä 10 laito k sessa K uopion läänissä 2,753,543 Järvim alm ia 7 ruukkia v a rte n 143 jä r v e s tä... 444,627 Y hteensä K uopion läänissä 3,198,170 Waa8an läänissä. Nikolainkaupungissa: W aasan k o n e p a j a... V altio n rau tateid en k o n e p a j a... 60,000 57,666 117,666 Korsholman kihlakunnassa: Isonkyrön p itä jä ssä : O rism alan r u u k k i... 12,424 Kuortaneen kihlakunnassa: A htävän p itä jä ssä : In h an r u u k k i... 30,000 Laukaan kihlakunnassa: P etäjäveden p itäjässä: K oskensaaren r u u k k i... Saarijärven K iim ingin... 119,775 25,000 144,775 Y h teen sä 6 laito k sessa W aasan läänissä 304,865 Oulun läänissä. Oulun kaupungissa: O ulun k o n e p a j a... V altio n rau tateid en k o n e p a j a... 235,846 75,417 311,263 Sälöisten kihlakunnassa: K alajoen p itä jä ssä : V eljekset F riis in k o n e p a ja... 165,000 Lapinmaan kihlakunnassa: In a rin p itä jä ssä : 24 h u u h ta m o s s a... 31,765 Y hteensä 4 laitoksessa ja 24 h u u tam o ssa O ulun läänissä 508,028 Y hteensä valm istusarvo 70 y k sity isessä laitoksessa, 7 v altio n laito k sessa ja h u u h ta m o s s a... 22,373,898 1 4