VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI TOUKOKUU 2012

VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI TOUKOKUU 2012

SISÄLTÖ JOHDANTO 3 1 VARHAISKASVATUSPALVELUJEN NYKYTILA 5 1.1 Varhaiskasvatuspalvelut 5 1.2 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 9 1.3 Kotihoidon tuki ja yksityisen päivähoidon palveluraha 9 1.4 Varhaiskasvatuksen kustannukset 10 1.4 Nykyisten kiinteistöjen / tilojen kunto 12 2 VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT 14 2.1 Päiväkodit 15 2.2 Ryhmäperhepäivähoito 15 2.3 Perhepäivähoito 16 2.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito 16 2.5 Yksityinen palvelutuotanto 16 3 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN EHDOTUS 16 4 LOPUKSI 17 2

JOHDANTO Saarijärven kaupunginhallitus nimesi kokouksessaan 14.11.2011 varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmän, jonka tarkoituksena on suunnitella ja tukea varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuuden kehittämistä ja yhteistyötä sivistystoimen sisällä ja muiden toimialojen kanssa palvelustrategian mukaisesti. Työryhmään kuuluvat hallinto- ja henkilöstöjohtaja Satu Autiosalo, päivähoidon aluejohtaja Erja Humalajoki, varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen (työryhmän sihteeri), kaupunginhallituksen edustaja, työryhmän puheenjohtaja Riitta Kaikuranta, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kari Nuopponen, pääluottamusmies (JHL) Jarmo Nyrönen ja vs. sivistysjohtaja Arja Siikström. Työryhmä on kokoontunut kevään aikana kahdeksan (8) kertaa, joista yksi oli yhteinen kokous kouluverkkotyöryhmän kanssa. Työryhmässä on ollut kuultavana myös päivähoidon aluejohtajat Sisko-Annikki Komu- Moisio ja Marjo Rouvinen, OAJ:n pääluottamusmies Jouko Salo, tekninen johtaja Hannu Seppälä ja kunnossapitomestari Pasi Nikara. Varhaiskasvatuspalvelut, esiopetus ja päivähoito ovat peruspalveluja, joiden toimintaa säädellään useilla eri laeilla ja asetuksilla (perusopetuslaki 628/1998 ja asetus 852/1998, laki lasten päivähoidosta 36/1973 ja asetus lasten päivähoidosta 293/1973, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja täydentävä asetus 608/2005, asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Samat säädökset koskevat sekä kunnallista että yksityisen toiminnan järjestämistä; kunnalla on velvollisuus valvoa yksityistä päivähoitoa. Päivähoitolaissa ja -asetuksessa on määritelty toiminnan tavoitteet, lapsen oikeus päivähoitoon, kasvatushenkilöstön määrää ja koulutusta suhteessa hoidettavien lasten määrään ja ikään eri päivähoitomuodoissa. Vanhempien tulee hakea päivähoitopaikkaa neljä (4) kuukautta ennen hoidon tarpeen alkua. Mikäli hoidon tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä tai opiskelupaikasta, on päivähoitopaikkaa haettava välittömästi, viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen hoidon tarpeen alkamista. Päiväkodeissa kokopäivähoidossa tulee olla yksi koulutettu työntekijä neljää (4) alle 3- vuotista lasta kohden ja yksi koulutettu työntekijä seitsemää (7) yli 3-vuotiasta lasta kohden. Perhepäivähoidossa voi olla hoidossa neljä kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen lapsi yhtä perhepäivähoitajaa kohden; ryhmäperhepäivähoidossa voi olla enintään 12 lasta kolmea työntekijää kohden. Silloin yhdellä työntekijöistä tulee olla vähintään lähihoitajan tai vastaava koulutus. Laki (272/2005) ja asetus (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittelee päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa työskentelevän henkilöstön kelpoisuutta. Perusopetuslaki määrittelee puolestaan esiopetuksen järjestämistä sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Saarijärvellä järjestettäviä kunnallisia varhaiskasvatuspalveluja ovat päivähoito (päiväkodit, ryhmäperhepäivähoito ja perhepäivähoito), vuorohoito (päiväkoti), esiopetus (kaikki päiväkodit, viheralueiden ryhmät) ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoito. Tällä hetkellä Saarijärvellä ei ole yksityistä päivähoitoa. 3

Tässä raportissa luodaan katsaus varhaiskasvatuksen nykytilaan, esitellään vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä ja esitellään työryhmän ehdotus kaupunginhallitukselle varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiselle tulevina vuosina. Raportin liitteenä on kartta, jossa näkyvät nykyiset päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja esiopetuspaikat (toimitetaan erikseen). 4

1 VARHAISKASVATUSPALVELUJEN NYKYTILA 1.1 Varhaiskasvatuspalvelut Saarijärven kaupunki järjestää varhaiskasvatuspalveluita päiväkodeissa, yhdistetyissä esiopetus- ja aamu-iltapäivähoitoryhmissä, ryhmäperhepäivähoitokodeissa ja perhepäivähoidossa. Päiväkoteja ovat Aarnontien vuorohoitopäiväkoti, Mannila, Päiväkumpu ja Pikku- Mäntylä. Paavola on esiopetusta ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestävä päiväkoti, lisäksi esiopetusta ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään viheralueilla. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 25. Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään yhteensä kahdeksassa (8) ryhmäperhepäiväkodissa (Eteläpelto, Nuppula, Pikkula, Muksula, Suojalinna, Taapero, Tenavala ja Tenavatupa) Näistä Nuppula toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Alla olevassa taulukossa on varhaiskasvatuspalvelujen päivähoitomuotojen paikkaluvut, lasten määrä, ja henkilöstön määrä toukokuussa 2012. Päivähoitopaikka paikkaluku lapsia hoito- ja kasvatushenkilöstö ryhmä/ henk. koht. avustajat päiväkodit 127 138 Aarnontie (vuorohoito, sisarusryhmä) Mannila (integroitu erityisryhmä,3-6v ryhmä) Pikku-Mäntylä (sisarusryhmä, 3-6v ryhmä) Päiväkumpu (integroitu erityisryhmä, 3-6v ryhmä) Paavola ja viheralueet Paavola (esiopetus ja koululaisten apiphoito) viheralueet: (Lannevesi, Tarvaala., Kalmari, Pylkönmäki, Linna) 24 34 (4 esiop.) (+3 koululaista) 8 (1 erityislastentarhanopettaja, 1 lastentarhanopettaja, 1 lastenhoitaja, 5 päivähoitajaa) 33 33 (10 esiop.) 7 (1 erityislastentarhanop., 3 lastentarhanopettajaa, 1 lastenhoitaja, 2 päivähoitajaa) 37 37 (12 esiop.) 6 (1 erityislastentarhanopettaja, 2 lastentarhanopettajaa, 1 lastenhoitaja, 2 päivähoitajaa) 33 34 (12 esiop.) 8 (1 erityislastentarhanopettaja, 3 lastentarhanopettajaa, 2 lastenhoitajaa, 1 päivähoitaja, 1lähihoitajaoppisop.opisk.) 94 142 42 66 (24 esiop., joista 7 kp + 42 koululaista) 52 76 (41 esiop., joista 22 kp + 35 koululaista) 3 (1 päiväkodinjohtaja, 1 lastentarhanopettaja, 1 lastenhoitaja) 11 (4 lastentarhanopettajaa, 7 päivähoitajaa, joista 3 osa-aik.), 2 koulunkäynninohjaajaa osa-aik. 2 2+1 5 1 osa-aik. 5

ryhmäperhepäivä hoito 88 + 8 (pph:n varahoito) Eteläpelto 12 12 3 (Husuaho) Pikkula (Kalmari) 12 14 3 Muksula (Hännilä) 12 16 3 Suojalinna 12 13 3 (Linnankylä) Taapero 12 13 3 (Tarvaala) Tenavala 12 12 3 (Lannevesi) Nuppula (Myllyperä, pph varahoito) 4 + 8 6 3 Tenavatupa, jatkettu hoitoaika (Pylkönmäki) perhepäivähoito (25) alue 1 (9 perhepäivähoit.) alue 2 (6 perhepäivähoit.) alue 3 (10 perhepäivähoit.) Päivähoitopaikat 319,5 + 94 351 + 142 yhteensä Taulukko 1. varhaiskasvatuspalvelut 2012 99 kaikissa 1 vastaava ryhmäperhepäivähoitaja ja 2 ryhmäperhepäivähoitajaa 12 13 3-4 tarpeen mukaan 104,5 114 38 40 25 27 41,5 47 Varhaiskasvatuspalvelut on jaettu hallinnollisesti kolmeen alueeseen: Alue 1:een kuuluu Pikku-Mäntylän päiväkoti, Tarvaalan esiopetus ja aamu-iltapäivähoito, Linnan iltapäivähoito, Eteläpellon, Suojalinnan ja Taaperon ryhmäperhepäiväkodit ja perhepäivähoito alueilla Autiolahti, Husuaho, Härkälähde, Mustikkakorpi, Tarvaala. Alue 2:een kuuluu Aarnontien ja Päiväkummun päiväkodit, Lanneveden esiopetus ja aamu- iltapäivähoito, Tenavalan ja Nuppulan ryhmäperhepäiväkodit ja perhepäivähoitoa alueilla Keskusta, Myllyperä, Mansikkaniemi, Lannevesi. Alue 3:een kuuluu Mannilan päiväkoti, Kalmarin ja Pylkönmäen esiopetus ja aamuiltapäivähoito, Pikkulan, Muksulan ja Tenavatuvan ryhmäperhepäiväkodit ja perhepäivähoito alueilla Hietalahti, Mannila, Koiralampi, Kolkanlahti, Kalmari, Pajupuro. Paavolan päiväkoti (esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoito) on oma hallinnollinen yksikkönsä, jonka johtaja toimii myös lastentarhanopettajana esiopetusryhmässä. 6

Sekä Mannilan että Päiväkummun päiväkodeissa toimii integroidut erityisryhmät. Ryhmissä on n. 5-6 paikkaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja 6-7 paikkaa ns. tukilapsille (yht. 12 paikkaa). Myös muissa päiväkotiryhmissä erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tuen tarpeesta riippuen voidaan lapsiryhmän kokoa pienentää, ryhmässä on ryhmäavustaja tai lapsella on henkilökohtainen avustaja. Tukea tarvitsevia lapsia on myös viheralueiden esiopetusryhmissä, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Saarijärvellä on neljä erityislastentarhanopettajaa, jotka työskentelevät joko integroiduissa erityisryhmissä (2) tai normaaleissa lapsiryhmissä (2). Koska heidän työpanostaan ei voida hyödyntää muualla, ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta konsultoivan erityislastentarhanopettajana palveluja viisi (5) päivää kuukaudessa. Saarijärvellä on keväällä 2012 alle kouluikäisiä lapsia 685, joista päivähoito-oikeuden piirissä on noin 610 lasta. Heistä esiopetusikäisiä on 99. 1-3-vuotiaita on päivähoidossa 74 lasta, mikä on 37 % ikäryhmästä. 3-6-vuotiaita on 216, mikä on 69,5 % ikäryhmästä. Tällä hetkellä ostetaan kahdelle (2) lapselle päivähoitopalveluja toisista kunnista. Alueittain Saarijärvellä päivähoidossa olevat lapset (ei esiopetusikäiset) jakaantuvat: 1-3v 3-6v alue 1 27 lasta 72 lasta alue 2 20 lasta 67 lasta alue 3 27 lasta 75 lasta Sivistyslautakunnan tavoitekortin mukaan varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on tot. 2010 arv.2011 tav.2012 Hoidossa olevat % 27,9 % 33,6 % 33 % 1-2 -vuotiaista Hoidossa olevat % 62,6 % 72,8 % 75 % 3-5 -vuotiaista Taulukko 2. Alla olevassa taulukossa 3 on Saarijärven päivähoitoikäiset lapset ja 1 2 luokkien oppilaat lukuvuonna 2012-2013ikäryhmittäin nykyisen koulupiirijaon mukaan. esiop. 4-5v 3-4v 2-3v 1-2v 0-1v 1 lk. 2.lk 2006 2007 2008 2009 2010 2011 YHT 2005 2004 KAL 3 2 6 5 7 5 23 5 6 KOL 3 0 3 3 5 0 14 3 6 LAN 9 13 6 6 9 6 43 10 12 LIN 8 6 5 2 7 4 28 4 11 MAH 8 4 2 3 4 1 21 2 3 TAR 8 5 10 10 6 7 39 11 9 Pylkkö 10 10 6 4 7 8 37 7 10 HERA 67 56 61 66 54 49 304 57 48 yht 116 96 99 99 99 80 589 99 105 Taulukko 3. Päivähoitoikäiset lapset ja 1 2 lk:n oppilaat lukuvuonna 2012-2013 7

Päivähoitopaikkojen tarve vaihtelee vuoden aikana niin, että kysyntä on suurinta keväisin. Viimeisen neljän vuoden (2009 2012) aikana on päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvanut (sisältää myös Paavolan päiväkodin ja viheralueiden esiopetusryhmät), kun taas ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt ryhmäperhepäiväkotien vähenemisen myötä. Vuorohoitoryhmäperhepäiväkoti muuttui päiväkodiksi vuorohoidon tarpeen lisääntymisen vuoksi vuonna 2010. Pylkönmäellä olevat kaksi ryhmäperhepäiväkotia yhdistettiin syksyllä 2009. Mannilassa toimineet kolme yksikköä lakkautettiin 2009 2010, mutta Eteläpellontielle perustettiin yksi ryhmäperhepäiväkoti joulukuussa 2009. Myös perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt hoitajien määrän vähentyessä vuodesta 2009. Kuviossa 1 on esitetty eri päivähoitomuodoissa olevien lasten määrän vuosina 2009 2012. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 päiväkodit pph kotona ryhmäpph yhteensä 05/2009 151 134 162 447 05/2010 200 114 122 436 05/2011 204 121 99 424 02/2012 191 111 99 401 Kuvio 1. Päivähoidossa olevat lapset vuosina 2009 2012 Päivähoitopalveluja tarjotaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa keskimäärin 225 päivänä vuodessa. Esiopetusta ja koululaisten hoitoa järjestetään noin 190 päivänä vuodessa ja vuorohoitoa noin 355-360 päivänä ympäri vuorokauden vuodessa. Oman haasteensa varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen tuovat erityispäivähoidon tarpeet. Saarijärvellä on kaksi integroitua erityisryhmää, mutta myös muissa päivähoitomuodoissa on aina lisääntyvässä määrin erilaista tukea tarvitsevia lapsia. Päivähoitolain muutoksen myötä (2007) erityislastentarhanopettajan palveluja tulee olla kunnassa tarjolla kaikille sitä tarvitseville lapsille. Myös perusopetuslain muutoksen (2010) myötä erityisen tuen järjestämisvelvollisuus on lisääntynyt. Saarijärvi on ostanut vuodesta 2009 alkaen konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta neljä (4) päivää kuukaudessa ja vuoden 2012 alusta viisi (5) päivää kuukaudessa. Tämä palvelu riittää vain henkilöstön konsultointiin niissä yksiköissä, joissa ei ole erityislastentarhanopettajaa (Paavolan päiväkoti, viheralueiden esiopetus, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito). 8

1.2 Varhaiskasvatuksen henkilöstö Päiväkodeissa ja viheralueilla on kasvatus- ja hoitohenkilöstöä yhteensä 43 ja ryhmä- tai henkilökohtaisia avustajia 11, joista 3 määräaikaista. Viheralueilla (Kalmari, Lannevesi, Tarvaala ja Pylkönmäki) on syksystä 2010 alkaen järjestetty esiopetusryhmien yhteydessä myös esioppilaiden päivähoito ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoito. Tällä hetkellä ryhmissä työskentelee lastentarhanopettaja, päivähoitaja ja kahdessa yksikössä osaaikainen päivähoitaja, kahdessa ryhmässä on koulunkäynninohjaaja. Linnan koululla on lukuvuonna 2011-2012 esioppilaiden ja koululaisten iltapäivähoitoryhmä, jossa on osaaikainen päivähoitaja. Ryhmäavustajista viisi on Paavolan päiväkodissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa (yksi kokoaikainen ja neljä osa-aikaista), heistä kolme on vakituisessa työsuhteessa. Päiväkodeissa työskentelevät ryhmäavustajat ovat vakituisessa työsuhteessa olevia alun perin perhepäivähoitajia. Ennusteiden mukaan päiväkodeista jää eläkkeelle yksi työntekijä vuonna 2015 ja kaksi vuonna 2016. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on tällä hetkellä 25, heistä kaksi on määräaikaisia. Vuoden 2012 aikana (syksyllä) jää eläkkeelle 4 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Ennusteiden mukaan perhepäivähoitajista jää eläkkeelle vuonna 2013 yksi, vuonna 2014 kaksi, vuonna 2015 yksi ja 2016 yksi. Ryhmäperhepäiväkoteja on kahdeksan, joista keskustassa oleva Nuppula toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on 25, heistä kolme jää eläkkeelle vuonna 2012. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee kaksi päivähoidon varahenkilöä (päivähoitaja) ja kiertävä perhepäivähoitaja, joiden esimiehenä toimii alue 1:n aluejohtaja. Hallinnollisia työntekijöitä on neljä (varhaiskasvatusjohtaja ja kolme aluejohtajaa). 1.3 Kotihoidon tuki ja yksityisen päivähoidon palveluraha Kotihoidon tuki on vaihtoehto kunnalliselle päivähoitopaikalle alle kolmevuotiaan lapsen päivähoidon järjestämiseksi. Tuen saajien määrä vaihtelee jonkin verran kuukausittain. Huhtikuussa 2012 kotihoidon tukea maksettiin 115 perheelle ja sen piirissä oli 187 lasta. Kotihoidon tuen saajien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2009, mikä näkyy kasvavana tarpeena alle kolmevuotiaiden lasten päivähoitopaikoille. Alla olevassa taulukossa on kotihoidon tuen hakijoiden ja lasten alimmat ja suurimmat määrät vuosittain sekä vuosittain maksetun tuen määrä. Vuoden 2012 tiedot ovat ajalta tammi huhtikuu. tuen hakijat lapsia yht. lapsia kotihoidossa osittainen tuki yksityinen hoito maksettu tuki yht. 2009 141-150 231-254 214-248 5-13 0 661.753,77 2010 132-156 214-265 208-251 6-16 1-6 644.505,86 2011 105-149 157-263 147-219 1-7 7-6 554.796,21 2012 105-117 158-187 148-173 10-14 0 167.635,10 (04) Taulukko 4. Kotihoidon tuen hakijat ja sen piirissä olevat lapset 2009-2012 9

Yksityisen päivähoidon kuntalisä muuttui elokuussa 2011 yksityisen päivähoidon palvelurahaksi. Se on myös vaihtoehto kunnalliselle päivähoitopaikalle, mutta siihen ei ole subjektiivista oikeutta, vaan myöntämisen ehdot on määritelty erikseen sivistyslautakunnassa. Tällä hetkellä yksityisen päivähoidon palvelurahaa maksetaan yhdelle yksityiselle palveluntuottajalle Jyväskylään. 1.4 Varhaiskasvatuksen kustannukset Varhaiskasvatuksen kustannukset muodostuvat viidestä pääkohdasta: henkilöstömenot, palvelujen ostot (ravitsemuspalvelut, esioppilaiden kuljetus, toimisto-, puhelin-, postitusja atk-palvelut, ostetut päivähoitopalvelut, perhepäivähoidon kustannuskorvaukset sekä muut palvelut), materiaalit (aineet, tarvikkeet, tavarat), muut toimintamenot (vuokrat, muut kulut) ja avustukset kotitalouksille (kotihoidontuki ja yksityisen päivähoidon palveluraha). Vuonna 2011 varhaiskasvatuksen kokonaismenot olivat 5.389.473 ja vuoden 2012 talousarviossa 5.510.770. Seuraavissa kuvioissa (2 ja 3) on varhaiskasvatuksen kokonaismenojen prosentuaalinen jakautuminen vuoden 2011 toteuman mukaan ja vuoden 2012 talousarvion mukaan. varhaiskasvatus; menot yht. 2011 2 % 6 % 10 % henkilöstömenot palvelujen ostot 11 % 71 % materiaalit (aineet, tarvikkeet, tavarat) muut toimintakulut (vuokrat, muut kulut) avustukset kotitalouksille Kuvio 2. Varhaiskasvatukset menot vuonna 2011 10

varhaiskasvatus, TA 2012 12 % henkilöstökulut 6 % 2 % 13 % 67 % palvelujen ostot materiaalit (aineet, tarvikkeet, tavarat) muut toimintakulut (vuokrat, muut menot) avustukset kotitalouksille Kuvio 3. Varhaiskasvatuksen menot talousarvio 2012 Kustannukset päivähoitopaikkaa kohden vaihtelevat eri hoito- ja palvelumuotojen välillä. Varhaiskasvatuksen kustannusten jakautuminen TA 2012 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vuokra materiaalit palvelujen ostot Henkilöstökulut erityispäivähoito (integroidut ryhmät) päiväkodit; muut ryhmäperhepäivähoito perhepäivähoito Aarnontien vuorohoito Paavola ja viheral.(esiop. ja apip) Kuvio 4. Kustannusten jakautuminen eri palvelumuotojen välillä Aluejohtajien tilavuokrista on osa jyvitetty myös perhepäivähoidon kustannuksiin. 11

paikkaluku hoitomuoto Henkilöstökulut hlstökulut /paikka muut yht. muut / paikka kustannukset yhteensä kustannukset /paikka 24 erityispäivähoito (integroidut ryhmät) 311700 12987,50 71964 2998,50 383664 15986,00 79 päiväkodit; muut 635800 8048,10 235536 2981,47 871336 11029,57 88 ryhmäperhepäivähoito 790600 8984,09 197680 2246,36 988280 11230,45 100,5 perhepäivähoito 737900 7342,29 120800 1201,99 858700 8544,28 24 Aarnontien vuorohoito 343000 14291,67 84600 3525,00 427600 17816,67 94 Paavola ja viheral. (esiopetus ja ap-ip) 618813 6583,12 234036 2489,74 852849 9072,86 Taulukko 5. Kustannukset päivähoitopaikkaa kohden vuodessa hoitomuodoittain TA 2012 Varhaiskasvatuksen tulot muodostuvat suoritteiden myyntituotoista (korvaukset kunnilta myydyistä päivähoitopaikoista, muiden suoritteiden myyntituotot, esim. opiskelijoiden ohjauspalkkiot), sosiaalitoimen maksuista (asiakasmaksut) ja muista tuotoista. Vuoden 2011 tulokertymä oli yhteensä 506.100, joista 11 % muodostui suoritteiden myyntituotoista, 88,8 % asiakasmaksuista ja 0,2 % muista tuotoista. Vuoden 2012 talousarviossa varhaiskasvatuksen toimintatuotoiksi on arvioitu 508.500, joista asiakasmaksujen osuus olisi 94,5 %. 1.4 Nykyisten kiinteistöjen / tilojen kunto Saarijärvellä toimii päiväkoteja viidessä eri kiinteistössä, joista vain Pikku-Mäntylän päiväkoti on suunniteltu ja rakennettu päiväkotitoimintaa varten. Pikku-Mäntylän päiväkoti laajennettiin kahden ryhmän päiväkodiksi vuonna 2010. Kunnossapitomestari on tehnyt yhteenvedon nykyisten päiväkotikiinteistöjen kunnosta ja vaadittavista korjaus/kunnostustöistä maaliskuussa 2012: Mannilan päiväkoti: Kunto: heikko Rakennus rakennettu 1880 Päiväkoti remontoitu 1985 ja 1995 Kuntoarvio tehty 2004 Sähkölämmitteinen Päiväkummun päiväkoti: Kunto: tyydyttävä/ heikko Rakennus rakennettu 1910 Päiväkoti remontoitu 1982 Kuntoarvio tehty 2004 Kaukolämpö 12

Paavolan päiväkoti: Kunto: heikko Rakennus rakennettu 1947 Kiinteistöön on tehty vain pieniä vuosiremontteja (vaatii isompaa peruskorjausta) Kuntoarviota ei ole tehty Kaukolämpö Aarnontien vuorohoito: Kunto: tyydyttävä/ hyvä Rakennus rakennettu 1960 luvulla Edellinen omistaja tehnyt remonttia 2000 luvulla remontoitu päiväkodiksi 2009 (toinen pääty kaupungin toimesta) Kuntoarvio tehty 2008 (kuntoarvion akuutit korjaukset tehty) Kaukolämpö Pikku Mäntylä: Kunto: hyvä Rakennus rakennettu 1990, laajennus 2010 Kiinteistöön vanhaan osaan ei suuria korjauksia Kuntoarviota ei ole tehty Kaukolämpö Lisäksi kaupungin omistamissa tiloissa toimii perhepäivähoidon varahoito ja ryhmäperhepäivähoitokoti Nuppula: Leikkipuistotalo (Myllytie, ryhmäperhepäivähoitokoti Nuppula): Kunto: tyydyttävä/ hyvä Rakennus rakennettu 1990 Kiinteistöön on tehty pieniä vuosiremontteja Kuntoarviota ei ole tehty Kaukolämpö Varhaiskasvatuksen järjestämää esiopetus- ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoryhmiä toimii viheralueilla koulujen yhteydessä Kalmarissa, Lannevedellä, Linnan kylällä (vain iltapäivähoito), Pylkönmäellä ja Tarvaalassa. Ryhmäperhepäivähoitoa on asuntotoimen omistamissa tiloissa Husuahossa (Eteläpelto), Lannevedellä ja Pylkönmäellä. Hännilän, Linnan, Kalmarin ja Tarvaalan ryhmäperhepäiväkodit toimivat yksityisiltä vuokratuissa tiloissa. Mannilan, Päiväkummun ja Aarnontien päiväkodeissa on henkilöstöllä todennäköisesti sisäilmaongelmista johtuvia erilaisia oireita ja sairastumisia. Näiden päiväkotien ja Paavolan päiväkodin työntekijöille tehtiin maaliskuussa 2012 sisäilmastokysely. Kaikissa päiväkodeissa henkilöstöllä oli jonkinlaisia oireita, joilla voi olla yhteys sisäilman laatuun. Erityisesti Mannilan ja Päiväkummun päiväkodeissa työskentelevillä oli usealla työntekijällä poskiontelontulehduksia ja muita hengitystieoireita muiden oireiden lisäksi. Myös Aarnontiellä työskentelevillä oli jonkin verran hengitystieoireita. Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomioita Mannilan päiväkodin tilojen kuntoon ja pyytänyt kaupungilta kiireellistä selvitystä toimenpiteistä. Pikku-Mäntylän päiväkotia lukuun ottamatta kaikkiin päiväkotikiinteistöihin tulisi tehdä kuntotutkimus. Myös kiinteistöjen jatkokäyttöä varten on tärkeää tietää niiden todellinen kunto. 13

Tekninen johtaja on laatinut alla olevan taulukon varhaiskasvatuksen käytössä olevien kiinteistöjen ylläpitokustannuksista vuonna 2012. TALOUSARVIO 2012 Mannilan päiväkoti VARHAISKASVATUS (laskelmissa ei ole mukana pääomakuluja) Käytössä olevat neliömäärät tarkistettava Päivä-kummun päiväkoti Paavola 1 Aarnontie 2 Yhteensä (4 päiväkotia) Myllytien leikkipuisto Pikku- Mäntylän päiväkoti Yhteensä kaikki Osuus % (kaikki) Talonmiespalvelut Henkilöstömenot -4 010-3 147-3 260-3 912-14 329-2 153-3 137-19 619 10 % Muut -830-555 -500-360 -2 245-250 -450-2 945 2 % Yhteensä Talonmiespalvelut -4 840-3 702-3 760-4 272-16 574-2 403-3 587-22 564 12 % Rakennusten KunnossapitoYhteensä -1 900-1 500-2 450-1 080-6 930-1 300-1 750-9 980 5 % Rakennusten kunnossapito / kp -1 776-2 402-2 324-884 -7 386-7 386 4 % Alueiden kunnossapito -382-516 -500-190 -1 588-450 -560-2 598 1 % Kulutusmenot (Tele, vakuutukset, jätehuolto, jätevesi, lämmitys, sähkö, vesi) Yhteensä -15 090-9 160-13 530-4 690-42 470-5 400-14 390-62 260 32 % Päivystys ja varallaolo -700-700 -700-700 -2 800-700 -700-4 200 2 % YHTEENSÄ (ylläpitokulut) -24 688-17 980-23 264-11 816-77 748-10 253-20 987-108 988 56 % YHTEENSÄ Siivous -16 940-12 315-15 324-13 698-58 277-16 840-75 117 38 % Hallinto -1 867-2 525-2 443-929 -7 764-1 066-2 394-11 224 6 % YHTEENSÄ -43 495-32 820-41 030-26 443-143 788-11 319-40 221-195 328 Käytössä neliömäärä (huoneisto-m2) 444 375 288 221 1 328 172 570 2 070 Ylläpitokulut / m2 / kk (siivous mukana) 8,16 7,29 11,87 9,97 9,02 5,48 5,88 7,86 Vain Siivouskulut / m2 / kk 3,18 2,74 4,43 5,17 3,66 2,46 3,02 Ilman siivousta 4,98 4,56 7,44 4,81 5,37 5,48 3,42 4,84 PERITTÄVÄ VUOKRA 2012 43 500 32 500 41 000 26 500 143 500 143 500 Taulukko 6. Varhaiskasvatuksen kiinteistöjen kustannukset Pikku-Mäntylän päiväkodin vuokra on 40.500 vuodessa ja Myllytien leikkipuiston (= Nuppulan ryhmäperhepäiväkodin) vuokra on n. 11.000 vuodessa. Nuppulan ryhmäperhepäiväkodin henkilöstö huolehtii itse kiinteistön siivouksesta. 2 VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT Varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä on pohtinut vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä eri varhaiskasvatuspalveluille: päiväkodeille (sisältää kaikki päiväkodit ja viheralueiden esiopetuksen), ryhmäperhepäivähoidolle ja perhepäivähoidolle. Päivähoitopaikkojen määrä eri yksiköissä vaihtelee päivähoidon tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatuksen vaihtoehdot ovat riippuvaisia kouluverkon ja -tilojen ratkaisuista tulevaisuudessa. Ajatuksena kuitenkin on, että päivähoitopalveluita pyritään tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. 14

2.1 Päiväkodit Varsinaisille päiväkodeille (Aarnontie, Mannila, Paavola, Pikku-Mäntylä ja Päiväkumpu) ja niiden toiminnalle on kaksi (2) vaihtoehtoista toimintamallia: a. Pikku-Mäntylän päiväkoti säilyy ennallaan, lisäksi rakennetaan uusi päiväkotikiinteistö, johon siirtyy Aarnontien, Mannilan, Paavolan ja Päiväkummun päiväkotien toiminta sekä perhepäivähoidon varahoito. Kustannussäästöt tulevat ensisijaisesti tukipalvelujen (esim. kiinteistönhuolto, siivous, ravitsemuspalvelut) keskittämisestä viiden yksikön sijasta yhteen. Terveet toimitilat vähentävät henkilöstön/lasten sairastumisriskiä. b. nykyiset päiväkodit säilyvät ennallaan, nykyiset kiinteistöt korjataan ja remontoidaan tarpeita vastaaviksi (kustannukset?; onko edes mahdollista toteuttaa?) Viheralueiden esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään sivistyslautakunnan päätösten mukaisesti viheralueilla. Toiminta on yhteydessä perusopetukseen ja se liittyy kiinteästi kouluverkkotyöryhmän ehdotuksiin. 2.2 Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito säilyy yhtenä päivähoitomuotona erityisesti viheralueilla. Ryhmäperhepäiväkodeille on viisi (5) vaihtoehtoista toimintamallia: a. Myllytiellä sijaitseva perhepäivähoidon varahoito siirtyy uuden päiväkodin tiloihin. Husuahossa olevan Eteläpellontien toiminta siirtyy Myllytielle pois asuntotoimen omistamasta kiinteistöstä. Ryhmäperhepäivähoidon paikkojen määrä vähenee nykyisestä 88:sta 84:ään. Kalmarissa sijaitseva Pikkula siirtyy Kalmarin koulun tiloihin, muut viheralueiden ryhmäperhepäiväkodit säilyvät tarpeen mukaan ennallaan. b. Myllytiellä sijaitseva perhepäivähoidon varahoito siirtyy uuden päiväkodin tiloihin. Husuahossa olevan Eteläpellontien toiminta siirtyy Myllytielle pois asuntotoimen omistamasta kiinteistöstä. Ryhmäperhepäivähoidon paikkojen määrä vähenee nykyisestä 88:sta 84:ään. Viheralueiden ryhmäperhepäiväkodit säilyvät tarpeen mukaan ennallaan. c. Myllytiellä sijaitseva perhepäivähoidon varahoito siirtyy uuden päiväkodin tiloihin. Husuahossa olevan Eteläpellontien toiminta siirtyy Myllytielle pois asuntotoimen omistamasta kiinteistöstä. Ryhmäperhepäivähoidon paikkojen määrä vähenee nykyisestä 88:sta 84:ään. Lanneveden ja Tarvaalan ryhmäperhepäiväkotien toiminta siirtyy mahdollisen uuden koulun yhteyteen varhaiskasvatukselle rakennettuihin tiloihin, muilla viheralueilla ryhmäperhepäivähoito säilyy tarpeen mukaan ennallaan. d. nykyiset ryhmäperhepäiväkodit säilyvät ennallaan; Kalmarissa sijaitseva Pikkula siirtyy Kalmarin koulun tiloihin e. kaikki nykyiset ryhmäperhepäiväkodit säilyvät ennallaan 15

2.3 Perhepäivähoito Perhepäivähoitajien määrä vähenee tulevaisuudessa. Kuitenkin pyritään säilyttämään kunnan alueella vähintään tarvetta vastaava määrä omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Tehdään suunnitelma perhepäivähoidon tukemiseksi. Siinä pyritään vaikuttamaan perhepäivähoitajien työolosuhteisiin, palkkaukseen, kustannuskorvauksiin. Tuetaan perhepäivähoitajien kouluttautumista (esim. ammattitutkinnon suorittaminen). Tehdään yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa uusien perhepäivähoitajien kouluttamiseksi. 2.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Turvataan tulevaisuudessa koululaisten aamu- ja iltapäivähoito. Selvitellään koulun ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteiskäytön mahdollisuudet toiminnan järjestämisessä sekä vaihtoehtoiset palveluntuottamismallit. 2.5 Yksityinen palvelutuotanto Yhteistyössä SSYP Kehitys Oy:n, yrittäjäjärjestöjen ym. toimijoiden kanssa selvitellään yksityisten palvelutuottajien toimintamahdollisuuksia Saarijärvellä. Yksityisen päivähoidon palveluraha säilyy yhtenä vaihtoehtona päivähoidon järjestämiselle. 3 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN EHDOTUS Luvussa 2 esitettyjen erilaisten vaihtoehtojen pohjalta varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä ehdottaa, että tämän hetkisten tietojen perusteella toteutettaisiin: päiväkotien osalta vaihtoehto a ryhmäperhepäivähoidon osalta vaihtoehto a perhepäivähoidon, koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä yksityisen palvelutuotannon osalta toimittaisiin luvussa 2 esitettyjen toimintaehdotusten mukaisesti 16

4 LOPUKSI Varhaiskasvatuspalveluja käyttäviltä vanhemmilta ja lapsilta pyydetään säännöllisesti vuosittain palautetta ja arviointia päivähoidon toiminnasta. Vuosina 2009 2011 toteutettujen kyselyiden tulokset on koottu omaksi raportikseen ja kevään 2012 kyselyn tulokset omaksi raportikseen. Molemmat raportit on luettavissa varhaiskasvatuksen wwwsivuilla. Palaute ja arviointi toimivat pohjana varhaiskasvatuksen kehittämiselle yksiköissä ja koko kunnan tasolla. Lapset viihtyvät hyvin päivähoidossa hoitomuodoista riippumatta ja arvioivat kaiken kaikkiaan asioita positiivisesti. Kehitettävää lasten mielestään olisi siinä, miten he voisivat osallistua enemmän toiminnan suunnitteluun. Kyselyihin vastanneet vanhemmat arvioivat päivähoitopalveluja pääosin joko erinomaisiksi tai erittäin hyviksi. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat. Saarijärvi tekee kiinteästi yhteistyötä erityisesti lähikuntien varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Henkilöstölle järjestään yhteisiä koulutustilaisuuksia ja esimiehet pohtivat yhteisiä periaatteita varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen kunnissa. Elokuusta 2011 on vanhemmilla ollut mahdollisuus hakea päivähoitopaikkaa myös muualta kuin asuinkunnastaan. Tällä hetkellä Saarijärvi myy ja ostaa päivähoitopalveluja toisilta kunnilta. Erityispäivähoidon ja lasten erilaisen tuen tarve on lisääntynyt. Jatkossa tulee miettiä, miten pystytään vastaamaan päivähoitolaissa määriteltyyn erityislastentarhanopettajapalveluiden riittävyyteen varsinkin niissä yksiköissä ja hoitomuodoissa, joissa ei ole erityislastentarhanopettajia. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta ostettava konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut eivät riitä tällä hetkellä kattamaan tätä tarvetta. Iso haaste varhaiskasvatuspalveluille on lähes kaikissa päiväkodeissa olevat sisäilmaongelmat. Pikku-Mäntylän päiväkotia lukuun ottamatta muut päiväkodit toimivat vanhoissa kiinteistöissä, joita ei ole suunniteltu päiväkotikäyttöön. Näiden kiinteistöjen kunto vaihtelee heikon ja tyydyttävän välillä. Myös suurella osalla henkilökunnasta on erilaisia terveydellisiä oireita, joilla voi olla yhteyksiä sisäilman ongelmiin. On tärkeää saada sekä lapsille että päiväkotien työntekijöille turvalliset ja terveelliset tilat toimia ja työskennellä. Vaikka uusiin tiloihin yhdistyisikin useamman päiväkodin toiminnot, lasten kanssa työskentely tapahtuu edelleen pienemmissä kotiryhmissä, jossa lapsiryhmän koko vaihtelee pääosin 12 ja 21 lapsen välillä. Suurempi päiväkoti mahdollistaa henkilöstön osaamisen sekä työpanoksen oikea-aikaisen ja tehokkaamman käytön lasten hoidontarpeen mukaan. Päivähoitolain muutoksen valmistelu aloitetaan valtionhallinnossa todennäköisesti kesäkuussa 2012. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutuksista päivähoitopalvelujen järjestämiseen kuntatasolla ei vielä tiedetä, joten niitä ei voitu ottaa huomioon tätä raporttia tehtäessä. 17