KÄTTÄ PIDEMPÄÄ Menetelmäkoulutus PÄIHDEKASVATUKSEN SUUNNITTELU ERILAISILLE RYHMILLE YAD YOUTH AGAINST DRUGS RY
2 Mitä huomioitava päihdekasvatuskokonaisuutta suunnitellessa? Mitä, missä, miksi, kenelle, missä roolissa? Konteksti Tilanne Tavoite/motiivi Roolit Tieto/Asenne/Laki/Huoli puheen tavat myös eri yhdistelmiä Vastaanottajan tietotaso Vuorovaikutuksellisuus Omien päihdeasenteiden tunnistaminen Omasta käytöstä puhuminen/ puhumattomuus? Vastuut puhujana edustettava taho, lastensuojelulaki jne. Puheen apuvälineet harjoitukset, info, kaaviot, lomakkeet Mitä tarjotaan? tietoa faktat / kokemus /eri näkökulmat keskustelua, vuorovaikutusta, oman mielipiteen pohdintaa tukea, rohkaisua, välittämistä sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot vahvistaminen minäkuvan, itsetunnon pönkitys, itsetuntemus verkostoituminen, puuttuminen konkreettiset keinot Mitkä asiat vaikuttavat nuoren valintoihin? yhteiskunnalliset seikat (työttömyys, tehoyhteiskunta, perhetausta, kansainvälistyminen) kulttuuriset vaikutteet (nuorisokulttuuri, vastakulttuuri, kaupallinen pintakulttuuri, idolit, trendit) vertaisryhmä (kaverit, johtohahmot, muut nuoret) yksilölliset / persoonalliset tekijät näiden huomioiminen toimenpiteitä suunnitellessa
3 Mitä suositaan päihdekasvatuksessa? Kyllä Ei Vuorovaikutus Tieto->asenne->käytös (ei kaksisuuntaisuus pelkästään toimi) kunnioittava dialogi Ylhäältä alas suuntaava Tasavertaisuus tiedotus Virittävyys (ruokitaan Liioittelu / vähättely ajattelua, ei ajatella Pelottelu (shokeeraus) kenenkään puolesta) Manipulaatio (aivopesu) Todenmukaisuus (ei Yksipuolinen tieto (aina mustavalkoisia yleistyksiä/ kilpailevaa tietoa), stereotypioita/ liioittelua/ pelkästään yksilön vähättelyä) kokemuksiin liittyvä tieto Kohderyhmätietoisuus Ulkopuolisten Monipuoliset näkökulmat asiantuntijoiden käyttö ilman Kasvatuksellisuus (pelkkien linkkiä muuhun arjen irrallisten faktojen sijaan) kasvatustyöhön Osallisuutta lisäävät (asiantuntijat /vierailevat menetelmät tähdet voivat olla täydentäviä tekijöitä)
4 Osallistavat menetelmät päihdekasvatuksessa -Learning by doing & thinking & participating not just listening Mitä? Kaikki menetelmät jossa kuulijat/osallistujat/ kohderyhmä itse aktiivisesti osallistuu tai osallistetaan aiheen käsittelyyn Voidaan puhua myös toiminnallisista menetelmistä tai toimintakokemusmenetelmistä mutta ne viittaavat usein enemmän ryhmätoimintaharjoituksiin, luottamus-, tutustumis-, yhteistoiminta- jne. tyyppisiin harjoitteisiin Päihdekasvatuksessa osallistavat menetelmät voivat olla mitä tahansa keinoja joilla osallistujat otetaan mukaan keskusteluun, kartoitetaan mielipiteitä, teetetään tehtäviä, käytetään esim. erilaisia pelejä, näytelmiä, piirtämis/ kirjoitusharjoituksia, tehtäväpohjia, keissejä, huumetestejä, keskustelukortteja jne. päihteisiin liittyvien asioiden tai asenteiden ilmaisuun tai käsittelyyn Osallistavat menetelmät voivat olla myös osallistujia voimaannuttavia, itsetuntoon minäkäsitykseen liittyviä, tunneilmaisun harjoittelua, omia voimavaroja kartoittavia (esim. miten kokea päihteetöntä mielihyvää, mitä itselle tarkoittaa mielekäs tekeminen, miten sitä voi elämässään lisätä, miten ottaa elämäänsä enemmän haltuun, vaikuttaa oman elämänsä asioihin, kartoittaa mitä tulevaisuuden suunnitelmia / tavoitteita osallistujilla on, millä keinoin tavoitteisiin voi päästä, mikä estää, mikä edistää tavoitteiden toteutumista..) Osallistavat menetelmät toimivat parhaiten pienissä ryhmissä, jolloin voidaan käyttää aikaa jokaisen mielipiteen, ajatuksen, esityksen jne purkuun. Isoissa ryhmissä voi käyttää ryhmätöitä, mielipiteen ilmaisuja galluptyyppisesti (punaiset/vihreät kortit, paikan valinta jne) jolloin vain muutama mielipide puretaan, monia harjoituksia voi teettää myös kaikille itsenäisesti (piirrustus, kirjoitus, käsitekartat jne)
5 Miksi? Kohderyhmän asettaminen pelkkään passiiviseen vastaanottajan roolin ei ole nykypäihdekasvatuksessa tehokasta eikä suositeltavaa. Asian aktiivinen omakohtainen työstäminen virittää todelliseen pohdintaan ja voi lisätä motivaatiota tiedon hankintaan ja aiheen monipuoliseen tutkailuun Kannettu vesi ei kaivossa pysy, omakohtaiset pohdinnat ja perustelujen miettiminen omille kannanotoilleen kantaa pidemmälle kuin ulkokohtaiset pakot, pelottelut, faktojen sanelut jne. Osallistamisen ja purkujen kautta toiminnan vetäjä pystyy oikaisemaan ja käsittelemään mahdollisia vääriä tietoja / stereotypioita ja haastamaan kuulijat pohtimaan asiaa eri näkökulmista Perinteisessä päihdeopetuksessa asiantuntija puhuu ja nuoriso kuuntelee, kaikkia tällainen lähestymistapa ei tavoita, ja jos on mahdollisuus keskusteluun/ kysymyksiin niin ainoastaan muutama aktiivi osallistuu osallistavia menetelmiä käyttäen saadaan kaikki osallistumaan, tuppisuut saadaan puhumaan kun esim. heille annetaan (provokatiivinen) kysymys/ väite johon pitää reagoida ja kertoa mielipiteensä, huumetestit tarjoavat mahdollisuuden nuorelle ottaa asiantuntijarooli ja päteä omilla tiedoillaan, samalla kun nuoret osallistuvat tulevat he vertaisvaikuttajiksi siinä ryhmässä missä asiaa käsitellään, osallistaminen tarjoaa nuorelle tavallisuudesta (kouluopetus) poikkeavia rooleja, joissa he voivat haastaa vallitsevia käsityksiä päihteistä ja huumeista sekä peilailla tietojaan ja asenteitaan muiden vastaaviin, kuitenkin ohjatusti Valmiit kortit, liput ja laput helpottavat asioiden sanoiksi pukemista. On esim. helpompi kertoa omista vahvuuksistaan tai fiiliksistään joidenkin korttien tai adjektiivien pohjalta kuin ilman mitään apuvälineitä. Välineet toimivat virittäjinä. Aktiiviseen toimintaan osallistuminen (esim. vertaistoiminta, nuorilta nuorille jutut) suojaavat osallistujia itseään ja lisäävät heidän vastuunottoa päihdekysymyksissä kaveripiireissään
6 Mitä vaatii vetäjältä? On hyvä, että vetäjä on saanut kokemusta käyttämistään menetelmistä esim. koulutuksen yhteydessä ja menetelmien käyttöön tulee valmistautua miettien mitä kaikkea voi tulla eteen, miten hoitaa purut, kuinka on vastaisi itse, millaisia ongelmakohtia ja minkä tyyppisiä keskusteluja voi syntyä ja miten näihin voisi valmistautua. Huolellinen valmistautuminen on tärkeää! Kannattaa käyttää menetelmiä joiden käytössä tuntee olevansa vahvoilla ja jotka sopivat omaan tyyliin ja tapaan toimia. Joillekin sopii sosiodraaman vetäminen joillekin jotkin muut menetelmät. Usein osallistavia menetelmiä käytettäessä nousee esiin henkilökohtaisia asioita, omia kokemuksia, lähipiirin kokemuksia, kipeitä asioita jne. näiden käsittelyyn on myös syytä valmistautua
7 Päihdetuntisisältöjä eri kohderyhmille Yleistä: Päihdeasioita kannattaa käsitellä lasten/ nuorten osallisuuden mahdollistavin harjoituksin ja keskusteluin, mahdollisimman neutraalisti ja avoimesti Yleistyksiä ja streotypioita kannattaa varoa, päihteisiin liittyvät riskit ovat hyvin yksilökohtaisia. Kohderyhmä ja ikä vaikuttavat siihen millainen lähestymistapa valitaan, kolmasluokkalaisen kanssa ei välttämättä ole hyödyllistä keskustella kannabiksen laillistamisen hyödyistä ja haitoista. Tunnin vetäjän ei tarvitse olla päihdetyön ammattilainen, perustiedoilla sekä keskusteluvalmiudella pärjää. Ei tarvitse tietää kaikkea, asioista voi ottaa yhdessä selvää tai antaa kotitehtäväksi selvittää jokin epäselväksi asia. Kasvattajat usein ovat ainakin huumeettoman elämäntavan asiantuntijoita, se on jo hyvä lähtökohta! 3-4 luokkalaiset ei aineinfoa vaan esim. kerätään ajatuksia siitä mitä esim. termi päihteet tuo mieleen ja lähdetään keskustelemaan sitä kautta, tai kysytään mitä päihteitä tietää ja mitä niistä ajattelee, ei varsinkaan puhuta vielä huumeista sen enempää tunnin voi aloittaa jollain leikillä / lämmittävällä, fiilistä nostattavalla harjoituksella keskustellaan/ kerätään taululle ajatuksia / tietoja päihteistä mietitään ryhmissä miksi päihteitä ei kannattaisi käyttää purku taululle
8 miksi päihteiden käyttö on kielletty alle 18v, mutta joidenkin päihteiden käyttö sallittu aikuisille mitä syitä on aloittaa tupakointi, mitä syitä on olla aloittamatta kirjataan taululle mielipidemittari / kyllä-ei -kysymykset nimettömät kysymyslaput vastataan muutamiin faktatietoon jokin lyhyt ja kevyt video (harkintaa) draama, pikkunäytelmät, esimerkkitilanteiden harjoittelu miten toimia jos joku tarjoaa jotakin päihdettä jos löytää käytetyn ruiskun/neulan, pillereitä tulevaisuuden unelmat & haaveet miten huumeiden käyttö vaikuttaa unelmien toteutumiseen mistä itse saa hyvää mieltä, hyvää oloa (vaihtoehdot päihteille) kirjoitetaan taululle mitä asioita kuuluu hyvään elämään kirjoitetaan taululle 5-6- luokkalaiset ei aineinfoa vaan esim. kerätään ajatuksia siitä mitä esim. termi päihteet tuo mieleen ja lähdetään keskustelemaan sitä kautta, tai kysytään mitä päihteitä tietää ja mitä niistä ajattelee, painopiste hyvä olla alkoholissa ja tupakassa (myös energiajuomat?) punnitaan tupakoinnin/ alkoholin käytön hyötyjä ja haittoja pyydetään opettajaa etukäteen keräämään kysymyksiä lapuille, valitaan ne kysymykset joihin vastataan miksi päihteiden käyttö on kielletty alle 18 v, mutta joidenkin päihteiden käyttö sallittu aikuisille mielipidevaaka /sosiometri harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua muutenkin ja rohkaistaan omasta mielipiteestä kiinni pitämiseen, käytetään pienimuotoista draamaharjoitusta apuna
9 tulevaisuuden unelmat & haaveet miten huumeiden käyttö vaikuttaa unelmien toteutumiseen mistä itse saa hyvää mieltä, hyvää oloa (vaihtoehdot päihteille) kirjoitetaan taululle joku valmis päihdekasvatuspaketti tai kirjoitetaan itse jonkun tarinan alku (nuorten elämästä, päihteisiin liittyvä), jonka oppilaat ryhmissä kirjoittavat loppuun ja kertovat miten tarinat päättyvät ja miksi 8-lk / ripariporukka ainekohtaista tietoa voidaan jakaa päihde/huumeaiheisen kyselyn muodossa ja sen purun yhteydessä kertoa huumeiden riskeistä ja esim. globaaleista vaikutuksista, voidaan myös pyytää etukäteen kysymyksiä joista voi valita ne joihin vastataan ja ehditään valmistella vastauksia voidaan kartoittaa ryhmän tietoja kirjaamalla taululle eri päihteitä ja antaa sitten nuorten tulla kirjaamaan tietojaan ja ajatuksiaan kustakin päihteestä puretaan ja korjataan mahdolliset virheellisyydet ja herätetään keskustelua esiinnousseiden asioiden pohjalta kerätään ryhmissä tai taululle listat mitä hyötyä /mitä haittaa kustakin eri päihteestä on mielipidevaaka /sosiometri harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua esim. mitä sanoo ja kuinka perustelee kantansa jos huumeita tarjotaan pohditaan ryhmissä päihteisiin liittyviä asioita valmiiden väitteiden/kysymysten pohjalta yhteinen purku katsotaan jokin päihde/huumeaiheinen video, jonka pohjalta keskustellaan, tehdään ryhmä/paritöitä, videoita käytettäessä pitää olla video itse katsottuna ja valmistella hyvin sen käsittely, joskus toimii myös loppukevennyksenä sosiodraama-, roolipeli harjoitus jossa annetaan valmis tilanne ja roolit, jotka sitten esitetään eläytymisen/osittain valmisteltujen vuorosanojen kautta puretaan: miltä tuntui ottaa jokin rooli, mitä ajattelisi/tuntisi
10 tilanteessa (esim. jos oma lapsi/ystävä käyttäisi huumeita), miten tilanteessa voisi toimia toisin jne. tulevaisuuden unelmat & haaveet miten huumeiden käyttö vaikuttaa unelmien toteutumiseen tehdään huumeiden käytön vaikuttavuus kartta (mihin ja keihin kaikkiin oma huumeiden käyttö oletettavasti vaikuttaa) purku mistä itse saa hyvää mieltä, hyvää oloa (vaihtoehdot päihteille) kirjoitetaan taululle mahdollisuus kysyä päihteistä esim. anonyymisti Lukiolaiset/ammattikoululaiset /nuoret aikuiset Huumeiden käytön globaalit ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Esim. Oma asia? -harjoitus Medialukutaito, tiedon haku ja arviointi. Millaista on luotettava tieto? Keskustelua, mielipidejanoja, ryhmätöitä jne. Miksi päihteitä käytetään? Voiko samoja kokemuksia saada jollain muulla tavalla? Millä? Keskustelua. Huumetestit ja muut tietotestit. Samalla voi olla myös tiedonhaun harjoitus. Nuorten omat ryhmätyöt ja esitelmät eri huumausaineista Erilaiset draamaharjoitukset Mikä väite liittyy mihinkin päihteeseen- harjoitus (kortit) Lähteet: Rosita Juurinen ja Petra Pohjonen, YAD ry
11 Linkkejä ja lähteitä ehkäisevään huumetyöhön Nuorten kanssa tehtävään työhön: http://preventiimi.fi/resurssipankki Nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön: Vain yhdelle? Tukimateriaali päihdekeskusteluun nuorten aikuisten kanssa Huumeet ja maailmankauppa: www.huumeboikotti.org www.huumaa.net Elämäntapaliiton Huumeet ja Maailma - opas Päihdekasvatuksesta ja valistuksesta: Se toimii sittenkin! Kuinka päihdekasvatuksesta saa selvää (Soikkeli, Salasuo, Piispa, Puuronen). Saatavilla ilmaiseksi pdf- muodossa esimerkiksi THL:n sivuilta (http://www.thl.fi/fi_fi/web/neuvoa-antavat-fi/se-toimii-sittenkin-kuinka-paihdevalistuksestasaa-selvaa) Ajankohtaista tietoa päihdetyöstä ja päihdeilmiöistä: THL:n neuvoa-antavat: http://www.thl.fi/fi_fi/web/neuvoa-antavat-fi YAD ry:n facebook-yhteisö Huumausaineista: www.yad.fi www.paihdelinkki.fi Dopingaineista: www.dopinglinkki.fi Materiaaleja toiminnallisia harjoituksia varten: www.yad.fi/verkkokauppaan http://verkkokauppa.pesapuu.fi/
12 YAD Youth Against Drugs ry Keskustoimisto Lutakonaukio 3 40100 Jyväskylä yad@yad.fi Tampereen toimisto Näsilinnankatu 21 A 20 33210 Tampere Toiminnanohjaaja Petra Pohjonen p. 040 553 5701 petra.pohjonen@yad.fi Toiminnanjohtaja Rosita Juurinen p. 040 551 9067 rosita.juurinen@yad.fi YAD ry netissä: www.yad.fi www.kiinnostaakohuumeet.fi www.pilvenreunalla.com www.huumeboikotti.org www.yad.fi/streetteam http://yadstreetteam.wordpress.com/ www.huumebiisit.fi www.dancewise.fi Tule tykkäämään YAD ry:n facebook-yhteisöstä!