KASVISTANOLIESTERI näyttöön perustuva keino alentaa kolesterolia ruokavaliolla ESITE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE
HYVÄ TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN KASVISTANOLIESTERI TUTKITTUA TEHOA KOLESTEROLIN ALENTAMISEEN Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta kolesteroliarvot ovat koholla, ja valtimotaudit ovat meillä edelleen yleisin kuolemansyy. Tuoreiden FINRISKI 2012 -tutkimustulosten mukaan väestömme kolesteroliarvot ovat pitkän myönteisen kehityksen jälkeen lähteneet jälleen nousuun. Syynä näyttää olevan lisääntynyt kovien rasvojen käyttö, jonka taustalla lienee mediassa vahvasti esillä ollut kritiikki veren kolesterolia ja kovia rasvoja koskevia suosituksia kohtaan. Kritiikistä huolimatta valtimotautien parhaat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kolesterolin alentaminen on yksi tärkeimmistä keinoista pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja muihin valtimotauteihin. Kasvistanoliesterillä täydennetyt Benecol -tuotteet voivat olla ensimmäinen, motivoiva askel kohti terveellisempiä elintapoja. TIESITKÖ TÄMÄN KASVISTANOLIESTERIN HISTORIASTA? Kasvistanolien ja -sterolien kolesterolia alentava vaikutus on tunnettu jo 1950-luvulta lähtien, mutta vasta Raision keksintö 1990-luvun alussa mahdollisti vaikutuksen hyödyntämisen arkielämässä. Vapaat kasvistanolit ja -sterolit muodostavat kiteitä, jotka eivät alenna kolesterolia parhaalla mahdollisella tavalla, ja elintarvikkeisiin lisättynä ne tuntuvat suussa rakeisina. 2 Suositusten mukaan elämäntapamuutokset ovat hyperkolesterolemian hoidon kulmakivi kaikilla riskitasoilla. Sydänystävällinen ruokavalio sisältää vain vähän tyydyttynyttä, kovaa rasvaa ja kolesterolia, mutta runsaasti ravintokuitua. Kaikissa keskeisissä suosituksissa kasvistanoliesterillä täydennettyjä elintarvikkeita suositellaan osaksi kolesterolia alentavaa ruokavaliota. Kasvistanoliesteri on päässyt osaksi kansainvälisiä dyslipidemioiden hoitosuosituksia tutkitusti todistetun tehonsa ansiosta. Tähän esitteeseen on koottu keskeinen tieteellinen tutkimusnäyttö kasvistanoliesterin vaikutuksista erilaisissa potilasryhmissä ja käyttötilanteissa. Uusimpina havaintoina esillä ovat tutkimustulokset kasvistanoliesterin annosvasteesta sekä sen vaikutuksista verisuonten kuntoon. Benecol-tuotteet ovat maailmanlaajuisesti ensimmäiset vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvat kolesterolia alentavat terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Nämä ainutlaatuiseen suomalaiseen innovaatioon pohjautuvat tuotteet tuotiin Suomessa markkinoille jo vuonna 1995. Tällä hetkellä miljoonat ihmiset ympäri maailmaa alentavat päivittäin kolesteroliaan Benecol-tuotteiden avulla. Vartiainen ym. FINRISKI 2012 -tutkimus Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt 2010 European Society of Cardiology, 2012 Suomen Diabetesliitto: Diabeetikon ruokavaliosuositus, 2008 Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus, 2009 Kun Raision silloinen tutkimuspäällikkö Ingmar Wester keksi liittää kasvistanolimolekyyliin esterisidoksella kasviöljyn rasvahapon, syntyi kasvistanoliesteri. Kasvistanoliesteri on helppo lisätä lähes mihin tahansa elintarvikkeeseen, eikä se vaikuta tuotteen makuun tai suutuntumaan. Lisäksi esterimuodossa oleva kasvistanoli alentaa kolesterolia tehokkaasti. Näin syntyivät Benecol -tuotteet, maailman ensimmäiset kolesterolia alentavat terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Kasvistanoliesterin tehokkuus kolesterolin alentajana on osoitettu yli 60 korkeatasoisessa vertaisarvioidussa kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimukset osoittavat, että päivittäinen kasvistanolin nauttiminen (2 g kasvistanolia kasvistanoliesterinä) alentaa seerumin kokonaisja LDL-kolesterolia keskimäärin noin 10 %. Vaikutus on osoitettu vakuuttavasti: terveillä normo- ja hyperkolesterolemisilla henkilöillä eri ikäisillä naisilla, miehillä ja lapsilla familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilla sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä tyypin 1 diabeetikoilla tyypin 2 diabeetikoilla metabolista oireyhtymää sairastavilla munuaisensiirtopotilailla osana tavallista länsimaista ruokavaliota osana tiukkaa kolesterolia alentavaa ruokavaliota (kuva 1) kolesterolia alentavan statiinilääkityksen yhteydessä useissa eri maissa ja maanosissa HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet pysyvät yleensä ennallaan, mutta tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että kasvistanoliesterin säännöllinen käyttö osana ruokavaliota alentaa myös kohonneita triglyseridipitoisuuksia. Tehokas kolesterolin aleneminen ennustaa merkittävää valtimotautiriskin pienenemistä: estimoitu valtimotautiriski pienenee Benecol -tuotteita käyttämällä 25-30 % eli yhtä paljon kuin ns. Välimeren ruokavaliota noudattamalla. Kasvistanoliesterin epäsäännöllisestä tai liian vähäisestä käytöstä ei saa parasta mahdollista hyötyä kolesterolin alentamiseen. Useimmissa tutkimuksissa päivittäinen kasvistanoliannos on nautittu kahden tai useamman aterian yhteydessä. Vaikutus LDL-kolesteroliin on kuitenkin yhtä tehokas myös silloin, kun päivän koko kasvistanoliannos nautitaan yhdellä kertaa osana ateriaa. Gylling ja Miettinen 1994 Miettinen ym. 1995 Gylling ym. 1997 Andersson ym. 1999 Hallikainen ja Uusitupa 1999 Blair ym. 2000 Hallikainen ym. 2000 Miettinen ym. 2000 Tammi ym. 2000 Vuorio ym. 2000 Plat ym. 2000 Mensink ym. 2002 Hallikainen ym. 2008 Naumann ym. 2008 Muutos (%) kotiruokavalioon verrattuna Plat ym. 2009 Sutton ym. 2009 Theuwissen ym. 2009 Gylling ym. 2010 Mensink ym. 2010 Athyros ym. 2011 0-5 -10-15 -20-25 LDL kolesteroli 14 %* * Kasvistanoliesterin spesifinen vaikutus Kolesterolia alentava ruokavalio a Kolesterolia alentava ruokavalio + kasvistanoliesteri a = p<0,01 lähtötasoon verrattuna b = p<0,001 lähtötasoon verrattuna ja p<0,01 verrattuna ruokavaliomuutoksiin ilman kasvistanoliesteriä Kuva 1. Kasvistanoliesterillä on spesifinen kolesterolia alentava vaikutus ja sen käyttö tuo lisätehoa ruokavalion kolesterolia alentavaan vaikutukseen. b 3
KASVISTANOLIESTERIN VAIKUTUS VERISUONTEN KUNTOON SUUREMMALLA PÄIVÄSAANNILLA LISÄTEHOA KOLESTEROLIN ALENTAMISEEN Elämäntapasairauksien riskitekijöiden hallinnassa tavoitteena on aina sairauden ehkäisy. Siksi myös Benecol tuotteiden käytön tavoitteena on LDL-kolesterolin alentumisen lisäksi myös parempi sydänterveys. Kasvistanoliesterin vaikutus erityisesti verisuonten kuntoon on viime vuosina ollut mielenkiinnon kohteena. Tapaus-verrokkitutkimuksessa Benecol-tuotteita säännöllisesti ja pitkään käyttäneiden henkilöiden verisuonten kuntoa verrattiin samanikäisiin ja elämäntavoiltaan vastaaviin ei-käyttäjiin, ja Benecol-tuotteiden käytöllä havaittiin yhteys kaulavaltimoiden parempaan joustavuuteen. Myöhemmässä interventiotutkimuksessa kasvistanoliesterin lyhytaikainen käyttö (3 kk) oli yhteydessä edullisiin verisuonimuutoksiin niillä henkilöillä, joiden verisuonten kunto oli lähtötilanteessa heikentynyt. Tuoreessa tutkimuksessa kasvistanoliesterin käyttö (3 g/vrk kasvistanolia 6 kk ajan) vähensi valtimoiden jäykkyyttä erityisesti miehillä. Mitä suurempi muutos LDL-kolesteroliarvoissa havaittiin, sitä suotuisampi oli muutos verisuonten pintasolujen toiminnassa (ns. endoteelifunktiossa). Uusien tutkimustulosten mukaan kasvistanoliesterillä aikaansaatava kolesterolin aleneminen näyttää siis johtavan edullisiin muutoksiin verisuonten kunnossa. Raitakari ym. 2008a Raitakari ym. 2008b Simonen ym. 2012 LDL-kolesterolin muutos (%) 0 0-5 -10-15 Kasvistanolia/-sterolia (g/päivä) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Tähän asti on yleisesti ajateltu, ettei kasvistanolin tai -sterolin saannin lisääminen yli 2 grammaan päivässä tehosta kolesterolia alentavaa vaikutusta merkittävästi. Lisäksi kasvistanoliesterin ja kasvisteroliesterin kolesterolia alentavaa vaikutusta on tähän saakka yleisesti pidetty yhtä tehokkaana. Nämä käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet kasvistanolin osalta. Uusimpien tutkimusten mukaan kolesterolin aleneminen tehostuu edelleen nykysuositusta suuremmilla kasvistanolin käyttömäärillä: päivittäinen 9 g kasvistanolin saanti alensi kahden tutkimuksen mukaan LDL-kolesterolia yli 17 % ilman haittavaikutuksia. Kasvisteroleista ei ole vastaavaa tutkimusnäyttöä. Tuore meta-analyysi osoitti, että kasvistanoliesterin ja kasvisteroliesterin tehossa on eroa (kuva 2). Kasvistanoliesterin maksimaalinen LDL-kolesterolia alentava vaikutus on selvästi ja merkitsevästi tehokkaampi kuin kasvisteroliesterin (-17,1 % vs. -8,4 %). -20 Kasvistanoliesteri Kasvisteroliesteri Kuva 2. Kasvistanoliesteri alentaa LDL-kolesterolia annosvasteisesti myös suurilla päiväsaanneilla. Kasvisteroliesterin nykysuositusta suurempi päiväsaanti (> 2 g kasvisterolia/päivä) ei tuo lisähyötyä kolesterolin alentamiseen, mutta Benecol -tuotteiden kasvistanoliesteri alentaa LDL-kolesterolia annosvasteisesti myös nykysuositusta suuremmilla päiväsaanneilla. LDL-kolesterolin aleneminen on vahvasti yhteydessä sepelvaltimotaudin riskin pienenemiseen: jokainen 1 % lasku LDL-kolesterolissa pienentää sepelvaltimotautiriskiä 1-2 %. TIESITKÖ TÄMÄN ELINTARVIKKEIDEN TERVEYSVÄITTEISTÄ? Elintarvikkeista on sallittua käyttää vain Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n arvioimia ja EU-komission hyväksymiä terveysväitteitä. Terveysväitelainsäädännön tavoitteena on suojata kuluttajaa katteettomilta tai harhaanjohtavilta väitteiltä ja siten helpottaa mahdollisuutta valita terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio. Jotta terveysväite voidaan hyväksyä, siinä väitetyt terveyshyödyt on todistettava vankalla tutkimusnäytöllä tuotteen kohderyhmässä. Benecol -tuotteissa on lupa käyttää kasvistanoliesterille myönnettyä vahvinta mahdollista terveysväitettä. Kasvistanoliesterille on yhtenä harvoista elintarvikkeen ainesosista myönnetty oikeus käyttää uuden eurooppalaisen terveysväitelainsäädännön mukaista sairauden riskin vähentämiseen liittyvää artiklan 14 terveysväitettä: Kasvistanoliesterin on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa. Korkea kolesterolitaso on sepelvaltimotaudin riskitekijä. EU:n virallinen lehti L 277/3-12, 2009 La Rosa 2007 Naumann ym. 2008 Gylling ym. 2010 Mensink ym. 2010 Musa-Veloso ym. 2011 4 5
KESKEISIMMÄT KASVISTANOLIESTERILLÄ SUORITETUT KLIINISET TUTKIMUKSET Tutkimus N Tutkittavat Tutkimustuote Taustaruokavalio Interventioryhmällä kasvistanolia/vrk (kasvistanoliesterinä) Intervention kesto Muutos LDL-kolesterolissa kontrolliryhmään verrattuna Päähavainto kasvistanoliesterin vaikutuksista Gylling ja Miettinen 1994 11 tyypin II diabeetikkoja tavallinen ruokavalio 3 g 6 viikkoa -9 % Vähensi tehokkaasti kolesterolin imeytymistä Alensi kokonais- ja LDL-kolesterolia Miettinen ym. 1995 153 tavallinen ruokavalio Koeryhmä 1: 2,6 g Koeryhmä 2: 6 kk ajan 2.6 g, jonka jälkeen 6 kk ajan 1.8 g 52 viikkoa Koeryhmä 1: -13 % Koeryhmä 2: -9 % Noin 2 g/vrk kasvistanolia alensi tehokkaasti kokonais- ja LDL-kolesterolia, mutta ei muuttanut HDL-kolesterolipitoisuutta Kolesterolia alentava vaikutus säilyi pitkäaikaisessa käytössä niin kauan kuin kasvistanoliesteri sisältyi päivittäiseen ruokavalioon Gylling ym. 1997 22 sydäninfarktin sairastaneita, postmenopausaalisia naisia vähärasvainen, vähäkolesterolinen kotiruokavalio 3 g 7 viikkoa -15 % Alensi kolesterolia myös sekundääripreventiossa Vähensi sekä ravinnon että sapen mukana ruoansulatuskanavaan tulevan kolesterolin imeytymistä Kolesterolin imeytyminen väheni noin 45 % Hallikainen ja Uusitupa 1999 35 vähärasvainen, vähän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävä ruokavalio 2,3 g 8 viikkoa -14 % Alensi tehokkaasti kolesterolia myös osana tiukkaa suositusten mukaista ruokavaliota Plat ym. 2000 39 normo- tai, leivontarasva, keksi tai kakku tavallinen ruokavalio Koeryhmä 1: 2,5 g 1 aterialla Koeryhmä 2: 2,5 g jaettuna 3 aterialle 4 viikkoa Koeryhmä 1: -9 % Koeryhmä 2: -10 % Tehokas vaikutus myös silloin, kun koko päivän kasvistanoliannos nautittiin kerralla Blair ym. 2000 141 vakiintuneita statiinin käyttäjiä tavallinen ruokavalio 2,9 g 8 viikkoa -10 % Alensi kolesterolia tehokkaasti kolesterolia alentavan statiinilääkityksen yhteydessä Tammi ym. 2000 72 terveitä 6-vuotiaita lapsia vähän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävä ruokavalio 1,5 g 12 viikkoa -8 % Turvallinen ja tehokas keino alentaa kolesterolia myös lapsilla Hallikainen ym. 2002 11 tavallinen ruokavalio 2 g 2 viikkoa -10 % Kolesteroli aleni jo viikon päivittäisen käytön jälkeen Mensink ym. 2002 60 normo- tai vähärasvainen jogurtti tavallinen ruokavalio 3 g 4 viikkoa -14 % Alensi kolesterolia myös vähärasvaisen elintarvikkeen ainesosana Hallikainen ym. 2008 19 tyypin I diabeetikkoja kasvirasvalevite tavallinen ruokavalio 2 g 12 viikkoa -16 % Alensi kolesterolia tehokkaasti tyypin I diabeetikoilla de Jong ym. 2008 36 vakiintuneita statiinin käyttäjiä vähärasvainen tavallinen ruokavalio 2,5 g 85 viikkoa -13 % Kolesterolia alentava vaikutus säilyi pitkäaikaisessa käytössä myös statiinin käyttäjillä Plat ym. 2009 18 metabolista oireyhtymää sairastavia vähärasvainen jogurttijuoma tavallinen ruokavalio 2 g 8 viikkoa -13 % LDL-kolesterolin lisäksi myös triglyseridipitoisuus pieneni merkitsevästi (-27,5 %) Gylling ym. 2010 49 kasvirasvalevite ja kaurajuoma tavallinen ruokavalio 8,8 g 10 viikkoa -17 % Suuri annos toi turvallisesti lisätehoa kolesterolin alentamiseen Mensink ym. 2010 93 ja soijapohjainen jogurtti tavallinen ruokavalio Koeryhmä 1: 3 g Koeryhmä 2: 6 g Koeryhmä 3: 9 g 4 viikkoa Koeryhmä 1: -7 % Koeryhmä 2: -12 % Koeryhmä 3: -17 % Kolesteroli aleni annosvasteisesti myös suurilla päiväannoksilla Athyros ym. 2011 150 tavallinen ruokavalio 2 g 17 viikkoa -14 % Laskennallinen sydän- ja verisuonitautiriski pieneni 25-30 % Kasvistanoliesteri pienensi riskiä yhtä paljon kuin Välimeren ruokavalio Neljä viidestä lievästi hyperkolesterolemisesta saavutti kolesterolin tavoitearvot Hallikainen ym. 2011 24 statiinilääkitystä käyttäviä tyypin I diabeetikkoja kasvirasvalevite tavallinen ruokavalio 3 g 4 viikkoa -15 % Kolesteroli aleni tehokkaasti tyypin I diabeetikoilla, jotka käyttivät statiinilääkitystä 6 7
KASVISTANOLIT JA KASVISTEROLIT OVAT ERILAISIA KASVISTANOLIESTERIN VAIKUTUSMEKANISMI Taulukko 1. Kasvistanoliesterin ja kasvisteroliesterin ominaisuudet. Kasvistanoliesteri Kasvisteroliesteri Tärkeimmät fytosterolit Sitostanoli, kampestanoli Sitosteroli, kampesteroli Pääasialliset lähteet tavallisessa ruokavaliossa Päiväsaanti tavallisesta ruokavaliosta viljat viljat, kasviöljyt 30-50 mg/vrk 150-400 mg/vrk Imeytyminen verenkiertoon* 0,04 0,2 % 0,5 2 % Metaboloituminen elimistössä ei kyllä Erittyminen ulosteeseen 99,8 % 98 % Terveysvaikutus estää sekä kolesterolin että kasvisterolien imeytymistä estää kolesterolin imeytymistä Teho 1,5 2,4 g:n päiväannoksilla* Alentaa LDL-kolesterolia 7 10 % Alentaa LDL-kolesterolia 7 10 % Teho suuremmilla päiväannoksilla alentaa kolesterolia edelleen annosvasteisesti ei lisähyötyä kolesterolin alentamisessa Kasvistanoliesteri estää kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta, mutta vaikutusmekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta tarkkaan. Varmaa on, että kasvistanoli vähentää kolesterolin pääsyä ohutsuolessa muodostuviin ns. seosmiselleihin. Tämän mekanismin lisäksi kasvistanolilla arvellaan olevan myös muita tapoja vähentää kolesterolin imeytymistä ja/tai lisätä sen erittymistä, mikä edelleen johtaa veren LDL-kolesterolipitoisuuden laskuun. Ruuansulatuskanavassa kasvistanoliesteri pilkotaan kasvistanoleiksi ja rasvahapoiksi. Kasvistanolien ja kolesterolin rakenteellisen samankaltaisuuden takia kasvistanolit voivat syrjäyttää kolesterolia seosmiselleistä, joihin pääsy on välttämätöntä kolesterolin imeytymiselle (kuva 4). Lisäksi kasvistanolit todennäköisesti aktivoivat suolen seinämän pintasoluissa eli enterosyyteissä tiettyjä kuljettajaproteiineja, jotka siirtävät enterosyyttiin siirtynyttä kolesterolia takaisin suolen onteloon ja sitä kautta ulos kehosta. Kasvistanoliesterin kasviöljystä peräisin oleva rasvahappo-osa imeytyy elimistöön samalla tavalla kuin ruokavalion muut rasvahapot. Kasvistanoliesteri vähentää sekä ravinnon sisältämän dietaarisen kolesterolin että sapen mukana ruoansulatuskanavaan kulkeutuvan biliaarisen kolesterolin imeytymistä. Benecol -ruokavaliota noudatettaessa elimistöstä poistuu päivittäin noin 250 mg tavallista enemmän kolesterolia. Kolesterolin imeytymisen vähenemisestä seuraa veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksien merkittävä pieneneminen. LDL-partikkelien koostumuksessa ei kuitenkaan tapahdu muutoksia kasvistanoliesteriä käytettäessä. Ikeda ym. 1989 Miettinen ja Kesäniemi 1989 Heinemann ym. 1991 Blomqvist ym. 1993 Gylling ym. 1997 Plat ja Mensink 2002 Plat ja Mensink 2009 de Smet ym. 2012 EU:n uuselintarvike ei ole uuselintarvike on uuselintarvike Kaupalliset brändit Suomessa *vapaana kasvistanolina/-sterolina Benecol Becel proactiv, Reducol (esteröimätön kasvisteroli) ILMAN KASVISTANOLIA noin 25-80 % kolesterolista imeytyy KASVISTANOLIN VAIKUTUKSESTA kolesterolin imeytyminen vähenee 50-80 % Kasvistanoliesteriä sisältävien Benecol -tuotteiden lisäksi Suomessa on markkinoilla kasvisteroliesteriä sisältäviä elintarvikkeita. Sekä kasvistanolit että kasvisterolit ovat rakenteeltaan kolesterolin kaltaisia kasviperäisiä yhdisteitä, joita on hyvin pieniä määriä myös tavallisissa elintarvikkeissa, erityisesti viljatuotteissa ja kasviöljyissä. Yhteisesti kasvistanoleista ja -steroleista käytetään yleisesti nimitystä fytosterolit. Elintarvikkeissa luonnostaan olevat fytosterolipitoisuudet ovat niin matalia, ettei niillä ole merkittävää kolesterolia alentavaa vaikutusta. Kasvistanolien ja -sterolien kolesterolia alentava vaikutus perustuu niiden ja kolesterolin rakenteiden samankaltaisuuteen (kuva 3). Samankaltaisuus mahdollistaa kolesterolin imeytymisen eston, mutta toisaalta kasvistanolit ja -sterolit eroavat kolesterolista riittävästi, jotta niiden käyttö on turvallista. Normaalitilanteessa kolesterolista keskimäärin 50 % imeytyy ruoansulatuskanavasta, mutta kasvisterolit ja erityisesti kasvistanolit imeytyvät huomattavasti vähemmän. Kun ruokavalio sisältää kasvisteroleilla tai kasvistanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita, noin 0,5-2 % kasvisteroleista ja vain kymmenesosa tästä, noin 0,04-0,2 % kasvistanoleista imeytyy. Toisistaan kasvistanolit ja kasvisterolit eroavat vain yhden kemiallisen sidoksen verran (kuva 3). Tämä pieni ero rengasrakenteissa vaikuttaa kuitenkin suuresti molekyylien toimintaan ja vaikutuksiin ihmiskehossa (taulukko 1). Kasvistanolit vähentävät paitsi kolesterolin, myös kasvisterolien imeytymistä, ja poistuvat itse elimistöstä nopeasti ja tehokkaasti. Kasvistanolit ja -sterolit eroavat lisäksi teholtaan yli 2 g:n päiväannoksilla. Lütjohann ym. 1993 Gylling ym. 1997 Phillips ym. 1999 Weststrate ym. 1999 Piironen ym. 2000 Hallikainen ym. 2000 Piironen ym. 2002 Ostlund ym 2002 Katan ym. 2003 Valsta ym. 2004 Musa-Veloso ym. 2011 Kuva 3. Kolesterolin, kasvisterolin, kasvistanolin ja kasvistanoliesterin rakennekaavat. Kuva 4. Kasvistanolin vaikutus kolesterolin imeytymiseen ohutsuolessa. Kolesteroli Kasvistanoli sitostanoli Kasvisteroli sitosteroli Kasvistanoliesteri kasvistanoli, johon esterisidoksella liitetty kasviöljyn rasvahappo Kolesteroli Kasvistanoli 8 9
KANSAINVÄLISTEN JA SUOMALAISTEN ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖJEN SUOSITTELEMA Kaikkien kansainvälisten hoito- ja ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliohoito on dyslipidemian hoidon kulmakivi. Ruokavalio on tärkeä myös silloin, kun kolesterolilääkitys on jo aloitettu, sillä ruokavaliolla on muitakin hyödyllisiä vaikutuksia kuin sen vaikutukset veren rasva-arvoihin. Useat kansainväliset ja kotimaiset järjestöt suosittelevat kasvistanoliesteriä sisältävien elintarvikkeiden sisällyttämistä kolesterolia alentavaan ruokavalioon (taulukot 2 & 3). TURVALLISUUS Kasvistanoliesterin käyttö on turvallista ja hyvin siedettyä. Turvallisuus on osoitettu: Yli 60 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa Laajoissa turvallisuustutkimuksissa Useiden eri maiden elintarvike- ja lääkeviranomaisten suorittamissa arvioinneissa Benecol -tuotteiden turvallisella käytöllä jo lähes 20 vuoden ajan Kasvistanolit ovat käytännöllisesti katsoen imeytymättömiä, ja ne poistuvat kehosta tehokkaasti. Veren kasvistanolipitoisuudet pysyvät hyvin alhaisina myös Benecol-tuotteiden jatkuvan pitkäaikaisen käytön aikana sekä myös silloin, kun kasvistanolin päiväsaanti on nykyistä 2 gramman päivittäistä suositusta suurempi (jopa 9 g päivässä). Kasvistanoliesterin käyttö ei muuta veren A-, D-, E- tai K-vitamiinipitoisuuksia. ß-karoteenipitoisuus voi pienentyä hieman, mutta pysyy viitearvoissa myös suurilla päiväsaanneilla. ß-karoteenipitoisuuden pienentymisen voi myös estää syömällä kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti. Miettinen ym. 2000 Noakes ym. 2002 de Jong 2007 Gylling ym. 2010 Taulukko 2. Suomalaiset suositukset, joihin kasvistanoliesteri sisältyy Taulukko 3. Keskeiset ulkomaiset ja kansainväliset suositukset, joihin kasvistanoliesteri sisältyy Suositteleva taho Suosituksen nimi Julkaisuvuosi/ viimeisin päivitysvuosi Keskeiset viestit kasvistanoliesterin käytöstä Suositteleva taho Suosituksen nimi Julkaisuvuosi/ viimeisin päivitysvuosi Keskeiset viestit kasvistanoliesterin käytöstä Diabetesliitto Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabeetikot, joiden LDL-kolesterolipitoisuus on suuri, voivat käyttää kasvistanolia sisältäviä elintarvikkeita National Cholesterol Education Program (NCEP), National Heart, Lung and Blood Institute and National Institutes of Health (USA) Adult Treatment Panel III: Detection, Evaluation and Treatment of High Blood Cholesterol in Adults 2002* Kasvistanolia sisältävät elintarvikkeet ovat yksi keskeisimmistä elämäntapakeinoista kohonneen kolesterolin alentamisessa Päiväannokseksi suositellaan 2 grammaa kasvistanolia Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus 2009* Kasvistanoliesteriä sisältäviä elintarvikkeita voi käyttää muun ruokavaliohoidon ohella kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämiseen Lasten ja nuorten dyslipidemioiden hoito perustuu ensisijaisesti ruokavaliomuutoksiin, ja se sisältää tarvittaessa myös kasvistanolia sisältäviä levitteitä Statiinilääkitystä käyttävillä voidaan tarvittaessa harkita yhteishoitoa kasvistanolia sisältävien elintarvikkeiden kanssa European Society of Cardiology (ESC) and the European Atherosclerosis Society (EAS) ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidemias 2011 Fytosteroleilla, kuten kasvistanolilla, täydennettyjen terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöä suositellaan osana LDL-kolesterolia alentavaa elämäntapahoitoa Tieteellinen näyttö fytosterolien tehosta on vahva, ja niiden kolesterolia alentava teho on merkittävä Kasvistanoli sopii erityisesti niille, joiden kolesteroli on koholla, mutta lääkehoidon aloittaminen ei ole perusteltua Kasvistanolit sopivat myös lääkehoidon yhteyteen Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemushoitosuositus 2010 Kasvistanolia sisältävien tuotteiden päivittäinen käyttö lisää dyslipidemioiden ruokavaliohoidon ja myös statiinilääkehoidon tehoa Optimaalisen tehon saavuttamiseksi kasvistanolia sisältäviä tuotteita käytetään päivittäin suositeltu määrä National Heart, Lung, and Blood Institute & National Institute of Health & American Academy of Pediatrics (USA) Integrated Guidelines for Cardiovascular Health and Risk Reduction in Children and Adolescents 2011 Kasvistanoleja suositellaan erityisesti lapsille, joiden LDL-kolesteroli on primaaristi koholla ja joilla tavanomainen ravitsemushoito ei riittävästi tehoa; tällöin voidaan mahdollisesti välttää lääkehoidon aloittaminen Familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilla lapsilla kasvistanolia sisältävien tuotteiden käyttö voidaan tarvittaessa aloittaa jo 2 ikävuodesta lähtien Suomen Sydänliitto Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2010 Vähintään 2 g kasvistanolia päivässä suositellaan tarvittaessa muun ruokavalion lisäksi henkilöille, joilla on kohonneet veren kolesteroliarvot The Fifth Joint Task Force of the European Society of Cardiology (ESC) and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice (version 2012) 2012 Kasvistanolia sisältävät terveysvaikutteiset elintarvikkeet alentavat LDL-kolesterolia tehokkaasti Vaikutus on tehokas myös vähärasvaisen ruokavalion ja lääkehoidon yhteydessä Kasvistanolilla voidaan saada lisätehoa kolesterolin alentamiseen, kun päiväannosta suurennetaan *Suosituksen päivitys parhaillaan käynnissä. *Suosituksen päivitys parhaillaan käynnissä. 10 11
LÄHDELUETTELO Andersson A ym. Eur Heart J Suppl 1999; 1: S80-S90. Athyros VG ym. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2011; 21: 213-221. Blair SN ym. Am J Cardiol 2000; 86: 46-52. Blomqvist SM ym. Nutr Metab Cardiovasc Dis 1993; 3: 158-164. Euroopan yhteisöjen komission asetus N:o 983/2009, EU:n virallinen lehti 2009; L 277: 3-12. European Society of Cardiology & European Atherosclerosis Society. Atherosclerosis 2011; 217S1: S1-S44. Fifth joint task force of European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease. Eur Heart J 2012; 33: 1635-1701. Gylling H ym. Clin Nutr 2010; 29: 112-118. Gylling H ja Miettinen T. Diabetologia. 1994; 37: 773-780. Gylling H ym. Circulation 1997; 96: 4226-4231. Hallikainen M ym. Atherosclerosis 2011; 217: 473-478. Hallikainen M ym. Atherosclerosis 2008; 199: 432-439. Hallikainen MA ym. Eur J Clin Nutr 2000; 54: 715-725. Hallikainen MA ym. BMC Cardiovasc Disorders 2002; 2: 14. Hallikainen MA ym. Am J Clin Nutr 1999; 69: 403-410. Heinemann T ym. Eur J Clin Pharmacol 1991; 40 (Suppl 1): S59-S63. Ikeda I ym. J Nutr Sci Vitaminol 1989; 35: 361-369. de Jong A. Doctoral Dissertation, Maastricht University 2007. de Jong A ym. Br J Nutr 2008; 100: 937-941. Katan MB ym. Mayo Clinic Proc 2003; 78: 965-978. Lütjohann D ym. J Lipid Res 1993; 34: 1039-1046. Mensink RP ym. Atherosclerosis 2002; 160: 205-213. Mensink RP ym. Am J Clin Nutr 2010; 92: 24-33. Miettinen TA ja Kesäniemi YA. Am J Clin Nutr 1989; 49: 629-635. Miettinen TA ym. N Engl J Med 1995; 333: 1308-1312. Miettinen TA ym. Am J Clin Nutr 2000; 71: 1095-1102. Musa-Veloso K ym. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2011; 85: 9-28. National Heart, Lung, and Blood Institute & National Institute of Health & American Academy of Pediatrics. Pediatrics 2011; 128: Suppl 5: S1-S44. Naumann E ym. J Am Coll Nutr 2008; 27: 117-126. Noakes M ym. Am J Clin Nutr 2002; 75: 79-86. Ostlund RE Jr ym. Am J Physiol Endocrinol Metab 2002; 282: E911-E916. Phillips KM ym. Food Chem 1999; 64: 415-422. Piironen V ym. Cereal Chem 2002; 79: 148-154. Piironen V ym. J Food Compos Anal 2000; 13: 619-624. Plat J ym. J Nutr 2009; 139: 1143-1149. Plat J ym. Eur J Clin Nutr 2000; 54: 671-667. Plat J ja Mensink RP. FASEB J 2002; 16: 1248-1253. Plat J ja Mensink RP. Lipids 2009; 44: 1149-1153. Raitakari OT ym. Eur J Clin Nutr 2008; 62: 218-224. Raitakari OT ym. Br J Nutr 2008; 100: 603-608. La Rosa JC. Am J Cardiol 2007; 100: 240-242. Simonen P ym. Eur Heart J 2012; 33 (suppl): 810-811. de Smet E ym. Mol Nutr Food Res 2012; 56: 1058-1072. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus 2009. Suomen Diabetesliitto ry. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008. Suomen Sydänliitto ry. Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu], 2010. Sutton D ym. J Ren Care 2009; 35: 42-47. Tammi A ym. J Pediatr 2000; 136: 503-510. Theuwissen E ym. Lipids 2009; 44: 1131-1140. US National Cholesterol Education Program NCEP. NIH Publication No. 02-5215, 2002. Valsta LM ym. Br J Nutr 2004; 92: 671-678. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoitosuositus 2010. Vartiainen E ym. Suomen Lääkärilehti 2012; 35: 2364-2368. Weststrate JA ym. Food and Toxicol 1999; 37: 1063-1071. Vuorio AF ym. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2000; 20: 500-506. 4000 1012 IDBBN EURAPRINT Raisio-konserni, Benecol-yksikkö, PL 101, 21201 Raisio www.benecol.fi/ammattilaiset