Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014

Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin Fluorin käyttö ravintolisänä onko se tarpeen? Suunterveyden ammattihenkilöiden yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Työpaikoilla tapahtuva sokerilla hemmottelu Kokoavia huomioita kariesvaurioiden pysäyttämisestä

Karieksen hallinta yhteiskunnan, kansalaisten ja suunterveyden ammattihenkilöiden yhteistyönä Karieksen hallinta osana tavanomaista elämänmenoa - Elinolonsuhteiden terveellisyys - Ihmisten hyvä terveysosaaminen ja siihen liittyvä pystyvyyden tunne Alkavien kariesvaurioiden etenemisen pysäyttäminen Korjaavaa hoitoa vaativien reikien paikkaaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (THL 1326/2010, 12 ) Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia

Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien poikien osuus (%) WHO:n koululaistutkimuksissa 60 2001/2002 2005/2006 2009/2010 50 40 33 37 49 35 47 39 43 30 29 28 20 10 0 11 v 13 v 15 v

Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien tyttöjen osuus (%) WHO:n koululaistutkimuksissa 2001/2002 2005/2006 2009/2010 80 70 60 50 47 61 55 51 53 64 61 61 70 40 30 20 10 0 11 v 13 v 15 v

Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien aikuisten osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 100 80 Terveys 2000 Terveys 2011 76 81 60 40 45 53 20 0 Miehet Naiset

Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL:n raportti 68/2011.

Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien aikuisten osuus (%) Terveys 2000 -tutkimuksessa

Hampaiden puhtaus Terveys 2000 -tutkimuksessa

www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf

Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL:n raportti 68/2011.

12-vuotiaiden DMFT-keskiarvo Suomessa 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Nordblad A, ym. Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen 2000. Stakes 2004

12-vuotiaiden DMFT-keskiarvo eräissä Euroopan maissa 2 1 0 WHO Oral Health Country Profile Programme 18.2.2014 http://www.who.int/oral_health/databases/malmo/en/

Tarvitaanko fluoritabletteja?

Fluorin käyttö systeemisesti ja paikallisesti Systeeminen fluorin käyttö tarkoittaa, että fluoria tarkoituksellisesti niellään Maailmalla yleisimpiä nieltäväksi tarkoitetuttuja fluorivalmisteita ovat fluorattu juomavesi, fluorattu suola, fluorattu maito ja kokonaisina nieltävät fluoritabletit Fluorattu juomavesi ja kokonaisina nieltävät fluoritabletit ovat olleet käytössä myös Suomessa. Tabletteja on yhä saatavilla apteekeista

Fluorin käyttö systeemisesti ja paikallisesti Paikallisessa fluorin käytössä fluori saatetaan kosketuksiin puhjenneen hampaan pinnan kanssa, eikä sitä tarkoituksellisesti niellä Omahoidossa yleisimpiä paikalliskäyttöön tarkoitettuja fluorivalmisteita ovat fluorihammastahnat ja fluoriliuokset Hammashoitoloissa fluorilakka on yleisin fluorin paikalliskäyttöön tarkoitettu valmiste Kaikilla fluorin käyttötavoilla on sekä systeemisiä että paikallisia vaikutuksia Esimerkiksi imeskeltävien fluoritablettien päävaikutuksena pidetään paikallista vaikutusta suussa, vaikka imeskeltynä tuote tulee niellyksi

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (THL 1326/2010, 12 ) Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Terveyden edistämiseksi tarpeellinen moniammatillinen yhteistyö Suunterveyden osalta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on monissa kunnissa vielä parantamisen varaa Hammaslääkäriliitto ja Terveydenhoitajaliitto päättäneet kokeilla, voisivatko alan ammattijärjestöt saada uutta puhtia jäsentensä yhteistyöhön niin kunnan rakenteissa kuin muillakin foorumeilla Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ja Suomen Suuhygienistiliitto ovat mukana hankkeessa

Terveydenhoitajat tarvitsevat lisää tietoa suunterveydestä Terveydenhoitajan tulee tehdä suunterveyden arvio lapselle ainakin kerran neuvolaiässä (asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, 338/2011) HLK Saila Salon Helsingissä tekemän selvityksen mukaan terveydenhoitajat kaipaavat lisää tietoa ja työkaluja suunterveyden arviointia ja siihen liittyvää neuvontaa varten Terveysneuvonnan metodit ovat terveydenhoitajilla hyvin hallussa

Terveydenhoitajien suunterveyttä koskevien tietojen kartuttamiseen on paneuduttu perusteellisesti Emmi Lukkarin opinnäytetyössä (Savonia-Ammattikorkeakoulu) Lukkari E (2012). Alle 3-vuotiaiden lasten suun terveydentilan arviointi. Materiaalit terveydenhoitajille ja vanhemmille. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51966/lukkari_emmi.pdf?sequence=1

Muutama huomio kouluterveydenhuollosta Terveydenhuoltolaki 1326/2010

Miten suunterveydenhuollon tuleminen kouluterveydenhuollon osaksi on heijastunut toimintatapoihimme?

Kouluterveydenhuollon ammattilaisten tulee tuntea itsensä osaksi kouluyhteisöä tuntea kouluyhteisön toimintatavat ja osata sovittaa oma toimintansa niihin osata tunnistaa kouluympäristössä olevat terveyden uhkatekijät ja osallistua kouluympäristön terveellisyyden edistämiseen olla perillä koululaisten terveydelle haitallisista villityksistä ja valmis puuttua niihin energiajuomat energianuuskat

STM:n Kuntainfo 7/2013

Hausen H, Riekki S, Tenhonen T. Työterveyslääkäri 4/2013 ss 67 69

Mitä sokerilla hemmottelulle on tehtävissä Hammaslääkäriliitto on ollut aloitteellinen saadakseen ongelman toimivaltaisten tahojen asialistalle Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työterveyslaitos (TTL) Diacor terveyspalvelut Oy Sokerilla hemmottelu tulee riskitekijänä nostaa esiin työterveyshuollon työpaikkakäynneillä, työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa

Lähde: Dialogi 3/2001

Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin Fluorin käyttö ravintolisänä onko se tarpeen? Suunterveyden ammattihenkilöiden yhteistyö terveydenhoitajien kanssa Työpaikoilla tapahtuva sokerilla hemmottelu Kokoavia huomioita kariesvaurioiden pysäyttämisestä

Karieksen hallinta yhteiskunnan, kansalaisten ja suunterveyden ammattihenkilöiden yhteistyönä Karieksen hallinta osana tavanomaista elämänmenoa - Elinolonsuhteiden terveellisyys - Ihmisten hyvä terveysosaaminen ja siihen liittyvä pystyvyyden tunne Alkavien kariesvaurioiden etenemisen pysäyttäminen Korjaavaa hoitoa vaativien reikien paikkaaminen

Aktiivisten kariesvaurioiden pysäyttäminen Ammattihenkilön toteuttama paikallinen hoito (jos pinnoittaminen ei ole tarpeen) Vauriokohtien puhdistus + fluorilakkaus hoidon aluksi ja kontrollikäyntien yhteydessä kunnes vaurio pysähtyy tai tulee uskon puute Potilaan toteuttama omahoito Harjaus fluorihammastahnalla kahdesti vuorokaudessa (ja tarvittaessa hammasvälien lankaaminen) kiinnittäen erityistä huomiota vauriokohtien puhdistamiseen Säännöllinen ateriarytmi, janojuomana vesi Ksylitoli 5 g/vrk ainakin kolmen syömiskerran päätteeksi Hammastahnan lisäksi voi olla tarpeen käyttää muutakin fluorivalmistetta Hoidon onnistuminen edellyttää potilaan osallistumista siihen

Kiitos mielenkiinnosta