Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina. Antaa mahdollisuuden kausaalisuhteiden olemassaolon ja voimakkuuden arviointiin, koska siinä pyritään eristämään mahdollisimman hyvin kaikkien muiden muuttujien vaikutus selitettävään muuttujaan. Asetelman ongelmana on, että se on usein vaikea toteuttaa. 1
Klassinen koeasetelma Yksinkertaisimmassa muodossaan klassisessa koeasetelmassa havaintoyksiköt on jaettu kahteen ryhmään: testi- ja kontrolliryhmään. Ideaalitapauksessa havaintoyksiköt on jaettu näihin ryhmiin satunnaisesti, mutta joskus on tarpeen tehdä jako harkinnanvaraisesti. Tutkimusprosessin aikana näistä kahdesta ryhmästä mitataan halutut asiat vähintään kahdesti eri aikoina. Koeasetelman olennainen piirre on interventio, joka kohdistetaan testiryhmään, mutta ei kontrolliryhmään. Interventiolla tarkoitetaan sitä, että kiinnostukseen kohteena olevan kausaalisen muuttujan annetaan vaikuttaa testiryhmään. Klassinen koeasetelma Tutkimuksen ensimmäinen mittauskerta tehdään aina ennen interventiota, jotta molemmasta ryhmästä pystytään mittaamaan selitettävän muuttujan lähtötaso. Seuraava tai seuraavat mittauskerrat tehdään intervention jälkeen, minkä jälkeen saatuja tuloksia verrataan ensimmäisen mittauskerran tuloksiin. Jolloin saadaan selville muutoksen suuruus sekä testi- että kontrolliryhmässä. Jos muutos on merkittävästi erilainen testiryhmän osalta kuin kontrolliryhmässä, voidaan päätellä, että selittävällä muuttujalla (interventio) oli kausaalinen yhteys selitettävään muuttujaan. 2
Kokeellisen tutkimuksen haasteet hoitotieteen tutkimuksessa Kokeellinen tutkimus on nostanut asemaansa näyttöön perustuvan hoitotyön myötä, koska kokeellisella tutkimuksella on mahdollista tuottaa tietoa hoitotyön interventioiden vaikuttavuudesta potilaan hoitotyössä. Haasteellista, koska ei voida toteuttaa laboratoriossa, vaan kliinisen hoitotodellisuuden monimuotoisissa ympäristöissä. Kokeellisessa tutkimuksessa tärkeää on asetelman eri tekijöiden esimerkiksi intervention ja mittareiden esitestaus. Kokeellisen tutkimuksen haasteet hoitotieteen tutkimuksessa Hoitotieteen tutkijoiden tulisi rohkeammin käyttää kokeellisia tutkimusasetelmia ja kehittää niitä hoitotyön tutkimukseen sopiviksi. -> mahdollistaa hoitotieteen tietoperustan vahvistamisen ja potilashoidon parantamisen 3
Kokeellisen tutkimuksen vaiheet hoitotieteellisessä tutkimuksessa Kirjallisuuteen perehtyminen ja hypoteesien muodostaminen Otos ja tutkittavien jakautuminen jakautuminen tutkimusryhmiin Interventio ja sen valitseminen Aineiston keruu Analyysi ja tulosten esittäminen Tulosten kliininen merkitys ja käyttöönotto (Mukaillen Axelin ym. 2012) Tutkimusnäytön vahvuus (mukaillen Grove, Burns & Gray 2013) 4
Kokeellisen tutkimuksen asema hoitotieteen tutkimuksessa Kokeelliset tutkimukset eivät yksistään riitä, vaan hoitotyön vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan monipuolisia tutkimusmenetelmiä. Kokeellisen tutkimusasetelmien käyttö todennäköisesti lisääntyy, jolloin menetelmäosaaminen nousee keskiöön. Kokeellisen tutkimustiedon lisääntyessä tulee myös varmistua tiedon implementoinnista, se edellyttää ymmärrystä kokeellisen tutkimuksen prosessista, menetelmistä sekä tulosten soveltuvuudesta hoitotyöhön. Kotimaisia hoitotieteen tutkimuksia kokeellisella asetelmalla (Konferenssiabstraktit. Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 2016) Aktivoivat videopelit motorisen suoriutumisen tukena? Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus syöpää sairastavilla potilailla (Hamari ym. 2016). Interventioiden vaikuttavuus ylipainoisten nuorten fyysiseen aktiivisuuteen (Ruotsalainen ym. 2016). Iäkkäät ihmiset sairaanhoitajaopiskelijoiden uravalinnan edistäjinä koulutusinterventiotutkimus (Koskinen ym. 2016). Randomisoitu kontrolloitu tutkimus mobiiliohjauksen vaikuttavuudesta tutkimusprotokolla (Strandell-Laine ym. 2016). 5
Lähteet Axelin A., Pölkki T., Hätönen H. & Salanterä S. 2012. Kokeellinen tutkimus ja sen haasteet hoitotieteessä. Hoitotiede, 24(4), 302 312. Grove SK, Burns N & Gray JR. 2013. The practice of nursing research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 7th edition. Elsevier Saunders, USA. Konferenssiabstraktit. XIV Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi. KvantiMOTV. Tutkimusasetelma. Klassinen koeasetelma. Luettu 28.10.2016. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/aset elma.html#klassinen. KIITOS! http://evidencebasedliving.human.cornell.edu/files/20 11/04/control-group12.jpg 6