Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?



Samankaltaiset tiedostot
Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen?

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vanhenemisen tutkimus

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jenni Kulmala (toim.) Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT

Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset. Luennon tavoitteena: Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi,

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, Antti Karisto: Ikää asumisesta

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

OSALLISUUS JA ARKIELÄMÄ: Näkökulmana toimijuus

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

Elämänkulku ja ikäpolvien dialogi. Marja Saarenheimo FT, tutkija, Vanhustyön keskusliitto

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Kansanedustaja Susanna Huovinen. Jyväskylän Paviljonki

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

Hyvä vanhuus. -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä?

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Mielekästä ikääntymistä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Ei vara venettä kaada näin varaudut vanhuuteen. iareena Katja Helo Vanhustyön keskusliitto

Lähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Vanhustyön koulutusmuodot Eri vaihtoehdot:

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan pitämä puhe Varissuon kirkossa. Ikä Arvokas-projektin johdantopuheenvuoro Varissuon kirkossa

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa

Asuminen, toimintakyky ja elämänlaatu

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe , Turku Eeva Leinonen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

Sosiaaligerontologian luennot professori Jyrki Jyrkämä Kirjallisuuden tentaattorina Minna Ylilahti

Mitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere

Ikäinnovaatio hanke

Elämän eliksiirit iäkkäänä

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely

Terveys ja hyvinvointi

GERONTOLOGIAN ROOLIT, HYVINVOINTITEKNOLOGIA HOIVATYÖSSÄ. EETTISYYS

Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Transkriptio:

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen

Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen 21.1. Marja Jylhä ja Jaakko Valvanne: Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? 28.1. Anneli Anttonen ja Leena Forma: Vanhuspalvelut ja hyvä hoiva. Ja mitä se maksaa? 4.2. Clas-Håkan Nygård: Ikääntyminen ja työ 11.2. Maarit Kauppi ja Suvi Fried: Kaatumisia ehkäistään niin kodeissa kuin kaduillakin 18.2. Sari Stenholm ja Kristina Tiainen: Liikettä niveliin - fyysisen toimintakyvyn merkitys ikääntyessä 25.2. Pirjo Nikander ja Linda Enroth: Syrjitäänkö Suomessa vanhuksia? 4.3. Mari Aaltonen ja Jari Pirhonen: Vanhustenhoito murroksessa - missä ja miten ihmisiä hoidetaan? 11.3. Antti Eskola: Mitä vanheneminen voi olla? Helpottava, huolestuttava, kiinnostava? 18.3. Kirsi Lumme-Sandt ja Tapio Kirsi: Tervaskantojen elämästä ja arjesta 25.3. Jyrki Jyrkämä: Hyvä elämä ja arvokas vanhuus? Mistä vastaukset?

Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita Joko kaikille luennoille tai vain joillekin Marja Jylhä 2014

Ohjeet opiskelijoille, jotka haluavat kurssista suoritusmerkinnän Kirjoita jokaisesta luennosta 1-2 s oppimispäiväkirja Kirjoita, millaisia ajatuksia luennoilla esitetty asia sinussa herättää. Arvioi uutta tietoa ja sitä, miten se on yhteydessä mahdollisiin aikaisempiin tietoihisi asiasta. Löydät tarkemmat kirjoitusohjeet Moodlesta Palauta oppimispäiväkirja Moodle-alueelle viimeistään kahden viikon kuluessa luennosta. Suoritusmerkinnän saamiseksi osallistumisvelvollisuus on seitsemälle luennolle kymmenestä (+ oppimispäiväkirjat)

Vanhenemisen tutkimus, gerontologia Biogerontologia Sosiaaligerontologia Psykogerontologia.. Vanhuusiän lääketiede, geriatria Marja Jylhä 2014

Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen Tampereen yliopistossa mukana terveystieteiden yksikkö, lääketieteen yksikkö sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö tutkii vanhenemista ja ikääntyvää yhteiskuntaa kouluttaa uusia tutkijoita jakaa asiantuntemusta päätöksentekijöille, tiedotusvälineille ja ikäihmisille itselleen Tampereella ja koko Suomessa tekee yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti www.gerec.fi

Gerontologian tutkimuskeskus- GEREC Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Geriatria Immuno logia Gerontologia Terveystaloustiede Työterveys Sosiaalitieteet Gerontologinen tutkimus Jyväskylän yliopistossa RG RG RG Yhteistyötä yliopiston muissa yksiköissä toimivien tutkijaryhmien kanssa Tampereen yliopistoon perustettiin 1976 Pohjoismaiden ensimmäinen gerontologian professorin virka

Biologinen vanheneminen Immuunijärjestelmän vanheneminen Sairaudet Terveys, toimintakyky, pitkäikäisyys Koettu terveys Fyysinen kunto Pitkäikäisyyden ennustajat Liikuntakyky Työ ja vanheneminen Eriarvoisuus Talous Ikäsyrjintä Aktiivisuus, osallisuus, kokemuksellisuus Yksinäisyys Sukupolvien suhteet Suhtautuminen vanhuuteen Vapaaehtoistyö Asuminen Hoidon organisaatio, hoitoketjut Terveydenhuolto Viimeisten elinvuosien hoito Yhteiskunta,hoito, palvelut Pitkäaikaishoito, hoiva

Miksi vanhenemisen tutkimus on Elinikä pitenee Vanhuusikä pitenee ajankohtaista? Iäkkäiden ihmisten määrä ja osuus koko väestöstä kasvavat Vanhuuden ikävaihe muuttuu Marja Jylhä 2014

Marja Jylhä 2014

Marja Jylhä 2014

Marja Jylhä 2014

Jeanne Calment (1875-1997) Jeanne Calment: the oldest person who ever lived? e-mail info@jeannecalment.com

Miksi elinajan odote kasvaa, miksi ihmiset elävät pidempään kuin aikaisemmin? Parempi ravitsemus Parempi hygienia, puhtaampi elinympäristö (vesi, yhteisasuminen eläinten kanssa, savut, höyryt, haitalliset mikrobit) Vähemmän tulehdusta (inflammaatio) aiheuttavia tekijöitä Terveydenhuolto, äitiyshuolto, lääketiede, lääkkeet, rokotukset ja antibiootit, verenpaineen ja kolesterolin hoito,.. Vaikutukset koko elämänkulun aikana

Kuolleisuuden lasku 1750-

Miksi toinen ihminen elää vanhemmaksi kuin toinen? Geenit selittävät noin 25 % elinajan eroista Muita selittäjiä (75% eroista) sosiaalinen asema : 35-vuotiaana ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään 12,5 vuotta enemmän, naisilla 7 vuotta enemmän kuin alimmassa tuloviidenneksessä elinolot elintavat sattuma

Eliniän piteneminen on valtava yhteiskunnallinen saavutus Miten tämä saavutus parhaiten käytetään ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi? Marja Jylhä 2014

Pitkäikäisyys muovaa elämänvaiheita ja muuttaa perheitä 80-vuotiailla on sisaruksia ja koulutovereita elossa Perheissä 4-5 sukupolvea Kaksi sukupolvea eläkkeellä samaan aikaan voileipäsukupolven haasteet: omat vanhemmat ja lastenlapset Isovanhemmus kestää kauemmin ja merkitys kasvaa 60- ja 70-vuotiaat ovat terveempiä kuin ennen, mutta yli 85-vuotiaista monet tarvitsevat hoivaa

Lisätietoa vanhenemisen tutkimuksesta löytyy täältä: www.gerec.fi