Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, Antti Karisto: Ikää asumisesta

Transkriptio

1 Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta

2 Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen näyttn yttäytyy ytyy vain suurena yhteiskunnallisena onnettomuutena

3 Esityksen sisält ltö: * kuvataan meneillää ään n olevaa väestv estön ikärakennemuutosta * esitetää ään, että siinä on kyse myös kolmannen iän i synnystä ja siihen liittyvistä kiinnostavista kulttuurimuutoksista * tutkaillaan asumistarpeiden muutoksia

4 Vanhuushuoltosuhde OECD-maissa % Year Italy Spain Greece Austria Germany France Belgium Finland Portugal Sweden UK Netherlands Ireland Luxemburg

5 Figure 2. The occurred and predictable changes in absolute sizes of different age groups in (in millions) 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, y y y y y 80 + y ,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

6

7

8 WHO: Lisää vuosia elämää ään Lisää elämää ää vuosiin

9 Elinajan piteneminen ja toimintakyky Odotettavissa olevat elinvuodet terveet, toimintakykyiset elinvuodet sairaat, toimintakyvyttömät elinvuodet

10 Kompressioteoria: eliniän n pidetessäkin sairastavuus pakkautuu viimeisiin elinvuosiin

11 Kolmas ikä työiän n ja varsinaisen vanhuuden välissv lissä oleva ikävaihe

12 Kolmannen iän i n ilmiön n kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeik keikään edeltäji jiään n paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän t n ikää ään n tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäji jiään n suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän t n ikää ään n tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän i n kulttuuria antti karisto

13

14 Kolmannen iän i n ilmiön n kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeik keikään edeltäji jiään n paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän t n ikää ään n tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäji jiään n suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän t n ikää ään n tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän i n kulttuuria antti karisto

15 Eläkel keläisen rooli saa uutta sisält ltöä.. Se ei määm äärity enää yksin siitä, mistä siirrytää ään (työst stä) ) vaan sille antaa sisält ltöä myös s se, mihin siirrytää ään. antti karisto

16 Varhaisvanhuudessa tapahtuu jotakin samanlaista kuin silloin, kun nuoruus syntyi tai muuttui lyhyestä lapsuuden ja aikuisuuden välissv lissä olevasta ajasta omaleimaiseksi elämänvaiheeksi.

17 Nuoret eläkel keläiset ovat merkittävä ryhmä esim. mediayleisönä, asunnonvaihtajina, kesämökin kin omistajina, kulttuurin kuluttajina ja ylipää äätään n kuluttajina. Vallitsee kuitenkin kollektiivinen harha: vaikka väestv estö vanhenee, se kuvittelee pikemminkin nuorentuvansa.

18

19 Ihmisillä on monta ikää ää: : kalenteri- ikä,, biologinen ikä,, sosiaalinen ikä ja koettu ikä. Eri ikien yhteydet löystyvl ystyvät, t, kalenteri-ik ikä ei enää entisellä tavalla määm äärää,, millaisia olemme ja mitä me teemme. Ihmiset voivat käyttk yttäytyä ikäisekseen isekseen yllätt ttävälläkin tavalla.

20

21 Kolmas ikä elämänvaiheena, jossa tehdää ään uusia aloituksia

22 Kuvio X. Uusien harrastusten omaksumisen (0-linjan yläpuolella olevat pylvää äät) ja vanhoista harrastuksista luopumisen (0-linjan yläpuolella olevat pylvää äät) yleisyys eri ikäryhmiss ryhmissä (%) Ikihyvä Päijät-Häme, 2008 antti karisto

23 Kolmas ikä sitku - elämänalueena antti karisto

24 antti karisto

25 Kolmannen iän i n käsite k kieltää laittamasta yhtäläisyysmerkkej isyysmerkkejä eläkel keläisyyden ja vanhuuden välillev Se muistuttaa siitä,, että vanhakin ihminen on valitseva ja toimiva subjekti Kolmannen iän i n synty on suuri yhteiskunnallinen saavutus

26 Muutto- ja asunnonvaihtoalttius laskee ihmisten ikää ääntyessä. Eläkkeelle siirtymisen vaiheille ajoittuva muuttopiikki pitenee. Noin kolmasosa pariisilaisista ja lontoolaisista muuttaa muualle eläkkeelle päästyään!

27 antti karisto

28 On ennustettu, että kolmasosa suomalaisista suuriin ikäluokkiin kuuluvista siirtyy etelää ään n eläkevuosiaan viettämää ään. On myös s väitetty, v että suuriin ikäluokkiin kuuluvaa muuttaa maalle. Liioittelua! Yksi muuttaa etelää ään, toinen maalle, kolmas kesämökille, kille, neljäs lastensa lähelle, l viides keskustaan, kuudes ja seitsemäs s eivät t muuta minnekää ään.

29 Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän eläkeik keikäisiä tai sen kynnyksellä olevia potentiaalisia asunnon vaihtajia. Vaatimukset asumiselle kasvavat, sillä vanhoille koti ja lähiympl hiympäristö merkitsevät enemmän n kuin työiäss ssä oleville. Kiinnostus uudenlaisiin asumisen ratkaisuihin lisää ääntyy.

30 Vanhojen ihmisten asumisesta puhutaan kaksijakoisesti, koti/laitos - vastakkainasettelun puitteissa. Kotona asuminen on määm ääritelmällisesti llisesti hyvää ja kaikki laitosasumiselta haiskahtava on huonoa. Tarvitaan tätät dikotomiaa rikkovia välimuotoisia ratkaisuja, uusia innovaatioita asumiseen ja asumista tukeviin hoivapalveluihin.

31

32

33 suomalaisia kaupunkilaisia on kutsuttu metsäkaupunkilaisiksi (Mervi Ilmonen), mutta keskustakaupunkilaisetkin tulevat

34 Nuoret ja vanhat hakeutuvat lisää ääntyvästi keskustoihin. Esim. Mari LångL ng-kauppi: : Asumisuria ja elämänkaaria etsimäss ssä. Päijät-Hämeen väestv estön n ikäryhmien ja asuntokuntien ajallis-alueellinen alueellinen muutos vuosina Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2008.

35 Ennen päivittp ivittäistavarakaupat istavarakaupat olivat siellä,, missä ihmiset asuivat. Nyt ne ovat karanneet kehäteiden risteyksiin, paikkoihin, joissa ihmiset eivät t asu. Tämä kaupan sijoittumistendenssi on pahassa ristiriidassa väestv estömuutosten kanssa: ¾ asuntokunnista on 1 21 henkilön n asuntokuntia.

36 Vanhat ihmiset indikaattori- ihmisinä Asuminen ja asumisympärist ristö, joka on heille hyvä,, on sitä myös s yleisesti.

37 Asuttavuus ja elettävyys ovat kiinni paitsi asunnon ominaisuuksista myös siitä,, mitä on sen läheisyydessl heisyydessä (esim. palveluista). Kaupunkiasumista tulisi suunnitella korttelikohtaisesti.

38

39 Miksi vanhusten hoitorakennusten pitäisi isi olla korostetun uudenaikaisia, kun asukkaat ovat korostetun vanhanaikaisia? (Arne Nevanlinna 1997, 192)

40

41 sukupolvittunut katse ihmiset tuntevat vetoa sellaiseen asuinympärist ristöön, mikä on heille elämänhistoriallisesti tuttua esimerkkinä rintamiestalo

42

43 Yhteiskunnan muutos ja väestv estön vanheneminen voivat vaikuttaa myös esteettisiin makumieltymyksiimme. Esimoderni yhteiskunta oli hidas, moderni yhteiskunta nopea, jälkimoderni yhteiskunta on sekä että.

44 Mitä kiihkeämm mmäksi elämä menee, sitä tärkeämpää on pääp äästä ainakin ajoittain eroon hektisyydestä ja hetken tyranniasta.

45 Kilpasilla kaksi esteettistä elämänmallia: hitauden ja nopeuden estetiikka

46

47 Charles Baudelairen tunnetuksi tekemä flaneeraus modernin kaupunkikulttuurin ydintoiminto nousee arvoonsa vanhojen ihmisten ansiosta, väestön n vanhenemi- sen vuoksi. Toivotta- vasti myös s asuttavuus ja elettävyys.

48

49 I Väestön n ikää ääntymisen indikaattoreita antti karisto

50 II Kolmannen iän i n synty ja siihen liittyviä kulttuurimuutoksia antti karisto

51 III Ikää ääntyminen ja asuminen antti karisto