AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009

Samankaltaiset tiedostot
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti


Aluekehittämisen tahtotila

Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

EU:n rakennerahastokausi

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hämeen liiton rahoitus

Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

KOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen simulointi

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

Aluekehittäminen ja TKIO

Strateginen ketteryys

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Tekes Muotoilun rahoittaja. Antti Salminen Maria 0-1,

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Tavoitteena alueiden kilpailukyvyn parantaminen

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Ideasta suunnitelmaksi

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa Tietoisku

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun. Johdattelevia kysymyksiä nyt ja myöhemmin verkossa vastattaviksi

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman toteutukseen

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen

Transkriptio:

AMOkoordinaattoritapaaminen Kauhajoki 15.-16.9.2009

52 aluetta 321 (+n) kuntaa neuvotteluja edelleen vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita

Budjetti vuosittain 24 m (TEM 12 m ) koordinaatioon 7 m 30 % kokonaisuudesta alueellinen vaihtelu 8 84 % kuntarahoituksen kriisiytyminen näkyy Huom. rahoituspäätökset VN maakunnittain Maakuntien liitot KOKOille mahdollisuus nostaa rahoitus 70 % (+, jos ylimaakunnallista)

Verkostot Innovaatiot: 35, koordinaatio Seinäjoki Hyvinvointi: 24, koordinaatio Hämeenlinna Luovat alat ja kulttuuri: 25, koordinaatio Rauma MAL, 20, koordinaatio Tampere Matkailu(keskittymät), 14, koordinaatio Kalajoki Kansainvälistyminen (Venäjä), 22, koordinaatio SEKES verkostot toimittavat suunnitelman täydennykset 25.9. mennessä saitille avattu Verkostot osio, sieltä tuorein tieto

Hakemusten pisteytys pisteiden pisteiden maksimista kriteeri kriteerin nimi keskiarvo max % 3.1.2. Toiminta-alueen strateginen merkitys 2,5 2,5 99,0 % 3.1.1. Toiminta-alue perusteltavissa yritysten tai asukkaiden kannalta toiminnallisesti 2,4 2,5 97,1 % 4.3.1. Verkostoituminen lähellä sijaitseviin alueisiin 1,4 1,5 94,2 % 1.2.1. Tunnistetut alueelliset vahvuudet 4,4 5 87,5 % 3.2.1. Osallistujajoukko 2,2 2,5 87,5 % 1.2.2. KOKOn rooli vahvuuksien kehittämisessä 4,3 5 86,5 % 1.1.1. Kilpailukykä vahvistava ohjelman sisältö 8,6 10 85,6 % 2.1.1. Keinot ja toimenpidekokonaisuudet 4,2 5 83,7 % 2.2.1. Operationalisointi 4,2 5 83,7 % 3.3.1. KOKOn täydentävä rooli suhteessa maakuntaohjelmaan ja muihin aluekehityksen instrumentteihin 2,1 2,5 83,7 % 2.1.2. Ehdotettujen toimenpidekokonaisuuksien perustelut 4,1 5 81,7 % 3.4.1. Ohjelman toteutuksen ja ohjauksen koordinaatiomekanismi 2,0 2,5 78,8 % OSIO 3 MITEN VALMISTELTU, MITEN OHJELMA TOIMII? 15,8 20,00 78,8 % 4.2.1. Ohjelman toteutuksen aikaisen kumppanuuden luonne 1,2 1,5 76,9 % 4.2.2. Yhteistyön intensiteetti ja sen hyödyllisyys ohjelman toteutuksessa 1,2 1,5 76,9 % 4.5.1. Ympäristövaikutusten tunnistaminen 1,2 1,5 76,9 %

OSIO 2 MITÄ TEHDÄÄN? 15,1 20,00 75,7 % 3.3.2. KOKOn merkittävyys rahoitusinstrumenttina 1,8 2,5 72,1 % 4.5.2. Ohjelman sisältö ja toimenpiteet kestävän kehityksen näkökulmasta 1,1 1,5 70,2 % 1.1.2. Koheesiota parantava ohjelman sisältö 7,0 10 70,2 % 4.1.1. Toimintaympäristö muutosten ennakointi 2,8 4 69,2 % 1.3.1. Vaikuttavuustavoitteet 3,4 5 67,3 % 3.2.2. Osallistumisen tapa 1,6 2,5 65,4 % 3.4.2. Ohjelman toteutuksen rahoitusmalli 1,6 2,5 64,4 % 4.4.1. Ohjelman sisältö ja toimenpiteet sukupuolinäkökulmasta 1,0 1,5 63,5 % OSIO 1 MIKSI OHJELMA TEHDÄÄN? 25,2 40,00 63,1 % OSIO 4 MILLAINEN OHJELMA ON OLEMUKSELTAAN? 12,4 20,00 61,8 % 4.1.2. Rohkea ja innovatiivinen toimintamalli 2,4 4 60,6 % 2.2.2. Toteutus 3,0 5 59,6 % 4.4.2. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen osallistumisessa 0,9 1,5 58,7 % 4.3.2. Aktiivisuus verkostoissa 0,9 1,5 57,7 % 1.3.2. Seurantajärjestelmä 2,5 5 49,0 % TOTAL YHTEENSÄ 68,5 100,00 68,5 %

Etukäteisarvioinnin havaintoja hakemuksista tekijänä Management Design Intelligence (MDI) käynnistynyt käytännössä heinäkuussa valmistuu 23.9. mennessä

HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (1/4) Ohjelmaehdotusten vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin Kilpailukykytavoite paremmin tiedostettu kuin koheesiotavoite Kilpailukyvyn kehittäminen on usein kytketty laajemmin innovaatioympäristön kehittämiseen, elinkeino- tms. strategian toteuttamiseen Vahvuudet on keskimäärin todella hyvin tunnistettu, vahvuustarkastelu selkeyttänyt alueiden näkemyksiä (Synocus Oy); KOKO:n rooli jäsentynyt Vaikuttavuustavoitteet jäävät useassa ehdotuksessa yleisiksi; tavoitteita täsmennetään vuositasolla toimintasuunnitelmassa Seurantajärjestelmä isoin yksittäinen kompastuskivi hakemuksissa; seurantajärjestelmä, mittarit tai KOKO:n rooli suhteessa tavoitteisiin kaipaa täsmentämistä

HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (2/4) Ohjelman toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuuksia yhteensä 211 2-13; keskiarvo ja mediaani 4, yleisimmin 3 tpk / ohjelma Yleisimmät sisällöt Innovaatiot, osaaminen, toimintaympäristö (56) Toimialat, klusterit, elinkeinoelämä, yrittäjyys (56) Palvelut, vetovoima, aluerakenne, asuminen, MAL (46) Hyvinvointi, luovat alat, kulttuuri, ympäristö (27) Valtaosa esitetyistä toimenpidekokonaisuuksista voidaan toteuttaa; tekeminen istuu KOKO:n tavoitteisiin Toteutus kaipaa täsmentämistä; useassa ehdotuksessa vastuita on mietitty yleisellä tasolla ja resurssit on kohdentamatta

HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (3/4) KOKO:n laadinta ja toteutus Alueet lähes poikkeuksetta perusteltavissa; taustalla usein aiempi yhteistyö (AKO, AMO), yhteisiä seutu- ja elinkeinostrategioita Valmisteluun osallistunut joukko pääosassa ehdotuksia laaja ja monipuolinen; osallistumisen tapa epäselvä; sitoutuminen ja roolit toteutuksessa täsmennettävä Valtaosalla alueista KOKO:lla selkeä ja maakuntaohjelmaa toteuttava rooli; KOKO-rahoitusta perusteltu usein strategisen kehittämisen välineenä Koordinaatio pääosin kunnossa (AKO ja AMO taustalla); budjeteissa isoja eroja ja osalla alueista sisältö epärealistisen laaja suhteessa sisältöön

HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (4/4) Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin Ennakointi on valtaosalla osa ohjelman toteutusta, mutta toimintatavat kuitenkin vielä täsmentämättä usealla alueella; sisältö hyvin perinteinen Aitoa kumppanuutta (luottamus, sitoutuminen) vaikea arvioida; alueen sisäisiä verkostoja pidetään tärkeänä tapana toteuttaa ohjelma Yhteistyö lähialueiden kanssa systemaattista, yhteiseen historiaan perustuvaa; aktiivisuus kansallisissa verkostoissa vaihtelee Ohjelman sukupuolivaikutukset tiedostetaan yleisellä tasolla; sisällössä ei varsinaisesti tuoda esiin tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä Ympäristövaikutukset on keskimäärin hyvin tunnistettu; sisällöissä näkyy kestävän kehityksen esiinmarssi

Etukäteisarvioinnin muut lohkot Maaseutuvaikutusten arviointi Fokusryhmähaastattelu 27.8., yhteenveto Ohjelmaehdotusten läpikäynti toimenpidekokonaisuuksittain (suoria / välillisiä; ++, +, 0, -, --) Lausunnot alueiden ohjelmaehdotuksista Palaute ohjelmaehdotuksista Alue, toteuttaja, vuosibudjetti, toimenpidekokonaisuudet, verkostot Kansalliset yhteistyöalueet ja KOKO-verkostot Verkostojen alueellinen ja kansallinen lisäarvo Haastattelut tai keskustelutilaisuus KOKO:n suhde maakuntaohjelmiin ja ELY-strategioihin Täsmennetty arvio KOKO:n ja maakuntaohjelmien suhteesta KOKO-hankkeiden mahdollisuudet näkyä ELY-strategioissa Tulosten julkistaminen AKO-Karonkka Seinäjoki 23.9.2009 Loppuraportin kirjoittaminen ja taittaminen

Valmistelun jatko alueet ja verkostot täydentävät hakemuksia 25.9. mennessä TEM jory 7.10. mahdollinen HALKE-käsittely lokakuussa VN lokakuu, alueet, verkostot, rahoitus, indikatiivinen alueittain marras-joulukuu TTS 2010 laadinta, 15.12 mennessä 1.1.2010 käynnistyy helmikuu VN rahoituspäätös