1 Opettajainkokouksessa 18. 5. 2016 hyväksytty teksti 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Espoonlahden koulussa huolehditaan perusopetuksen hyvästä laadusta kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien kesken. Oppilaat kohdataan demokraattisen yhteiskunnan yksilöinä, joita kasvatetaan osaksi kulttuurisesti monimuotoista yhteiskuntaa. Arjessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja vaalitaan ihmisarvon loukkaamattomuutta. Koulun arvoperusta toteutuu koko toimintakulttuurissa. Oppilaat osallistuvat arvojen toteuttamisen suunnitteluun osallistamispäivinä sekä oppilaskunnan hallituksen ja muiden oppilaista koottujen ryhmien kautta. Huoltajat voivat vaikuttaa koulun arvojen toteuttamisen suunnitteluun esimerkiksi vanhempainyhdistyksen, vanhempainiltojen ja perhepalavereiden kautta. Positiivisen kasvatuksen näkökulma toteutuu keskustelevana opetuskulttuurina, joka tukee oppilaiden kasvua ihmisenä. Oppilaita ohjataan tunnistamaan vahvuutensa ja hyödyntämään niitä oppimisessa. Espoonlahden koulu on turvallinen ympäristö yrittää, onnistua ja epäonnistua. Oppilaille annettavassa palautteessa sekä arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden vahvuuksiin. 3. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.3 Tavoitteena laaja alainen osaaminen Espoonlahden koulun opettajakunta käy säännöllisesti lukuvuoden aikana keskustelua laaja alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetuksessa. Aineryhmissä suunitellaan laaja alaisen osaamisen ja sen painotuksien toteutumista eri oppiaineissa ja aineenopettajat vastaavat painotusten toteutumisesta oppilaan opiskelussa. Laaja alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. Koulussa on vahva tieto ja viestintäteknologian osaaminen ja käyttö eri oppiaineissa. Digitaalisen oppimisympäristön ytimenä toimii espoonlahdenkoulu.fi pilvipalvelu, johon jokainen koulun oppilas saa tunnuksen. Työskentelyssä pyritään tietoteknisten laitteiden ja opetuksen kannalta oleellisten sovellusten monipuoliseen ja luontevaan käyttöön. Oppilaiden sosiaalisten taitojen vahvistaminen Oppilaiden sosiaalisia taitoja vahvistetaan koulun kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Koulussa kasvatetaan toisia kunnioittavaan ja keskustelevaan vuorovaikutukseen.
2 Oppilaiden välisiä ongelmatilanteita pyritään selvittämään VERSO:n, KiVa koulun ja restoratiivisen sovittelun avulla. Myös tukioppilastoiminta vahvistaa oppilaiden sosiaalisia taitoja ja ennaltaehkäisee ongelmatilanteiden syntymistä. 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat Espoonlahden koulun painotettu opetus Espoonlahden koulussa on matemaattis luonnontieteellisen painotuksen LUMA luokka ja ruotsin kielikylpyopetusta jokaisella vuosiluokalla. 4. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Espoonlahden koulussa pyritään järjestämään vuosittain osallistava vanhempainilta. Vanhempainillan aiheena ovat kulloinkin ajankohtaiset teemat. Espoonlahden koulun vanhempainyhdistys osallistuu vanhempainiltojen järjestämiseen. Vuosittaisissa perhepalavereissa sekä luokanvalvojan ja oppilaiden yhteisissä keskusteluissa käsitellään myös vanhempien ja oppilaiden toimintakulttuuriin liittyviä toiveita. Oppilaat kehittävät koulun toimintakulttuuria oppilaskunnan hallituksessa, tukioppilastoiminnassa ja esimerkiksi liikuntapäivän työryhmässä. Oppilaat osallistuvat sekä toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen että kehittämiseen. Koulun opettajakunnan kesken keskustellaan säännöllisesti toimintakulttuurin kehittämisestä esimerkiksi johtoryhmässä, erilaisissa työryhmissä ja pedagogisissa kahviloissa. Lisäksi koulussa toimii työryhmiä, joissa on mukana oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan edustajia, esimerkiksi ruokaraati. Koulu tekee yhteistyötä Espoonlahden lukion, nuorisotoimen, seurakunnan, liikuntatoimen ja mahdollisuuksien mukaan eri yritysten kanssa. Yhteistyötä pyritään tekemään myös muiden koulujen kanssa esimerkiksi kielikylpyopetuksen suunnittelussa. Oppilaat osallistuvat KULPS! tarjontaan. KULPS! toiminta kuvataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Koulu tekee turvallisuusyhteistyötä lukion ja pelastuslaitoksen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan poliisi kouluttaa oppilaita ja opettajia.
3 Espoonlahden koulussa kannustetaan oppilaita, opettajia ja henkilökuntaa kohtaamaan toisensa arvostavasti kaikissa tilanteissa. Kiireen tunnetta pyritään vähentämään, jotta aikuisilla on aikaa olla läsnä, kuunnella ja kiinnostua oppilaiden asioista. Ilmapiirin muodostumista turvalliseksi ja muut huomioivaksi tuetaan mm. ryhmäytyksen avulla. Oppitunneilla pyritään luomaan tilaisuuksia vuorovaikutukselle ja kuulluksi tulemiselle erilaisten työtapojen avulla. Myös haastavissa tilanteissa on tärkeää kohdata osapuolet kuunnellen ja arvostaen. Konfliktitilanteita pyritään selvittämään sovittelun kautta. Vertaissovittelussa (Verso) sovittelijoina toimivat oppilaat. Oppilassovittelijoita koulutetaan vuosittain. Tarvittaessa sovittelu voidaan hoitaa myös aikuisjohtoisesti (restoratiivinen sovittelu). Ristiriitojen ratkaiseminen sovittelun kautta lisää oppilaiden osallisuutta heitä koskevien asioiden hoitamisessa. 4.3. Oppimisympäristöt ja työtavat Opettajakunnan yhteiset keskustelut toimivat perustana oman työn kehittämiselle. Ne tarjoavat mahdollisuuden jakaa osaamista ja kokemuksia erilaisten oppimisympäristöjen ja työtapojen monipuolisesta käytöstä opetuksessa. Opettajia kannustetaan yhteissuunnitteluun, luovuuteen ja kokeilemaan uusia pedagogisia ratkaisuja työssään. Opettaja tutustuttaa oppilaat oppiaineelle ominaisiin työtapoihin ja kieleen, sekä rohkaisee oppilasta niiden käyttöön. Työtapoja pyritään valitsemaan ja kehittämään yhdessä oppilaiden kanssa. Heille annetaan vastuuta oman opiskelunsa suunnittelussa ja työskentelyä ohjataan positiivisen palautteen kautta. Opiskelussa hyödynnetään yhteistyöhön perustuvia työtapoja. Opettajat kehittävät työtapoja myös oppilailta saadun palautteen avulla. 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Koulussa pyritään eheyttämään opetusta tarkastelemalla opetuksen sisältöjä eri oppiaineiden näkökulmasta joko samanaikaisopetuksena tai oppiaineiden tunneilla. Monialaisia opintokokonaisuuksia suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä oppilaiden kanssa. Tavoitteena on, että kaikilla luokka asteilla toteutuu vähintään yksi monialainen opintokokonaisuus vuosittain. Esimerkiksi seitsemännellä luokalla terveystieto ja oppilaanohjaus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena lukuvuoden alussa. Monialaiset opintokokonaisuudet kuvataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.
4 5. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.2. Yhteistyö Oppilaiden osallisuus Espoonlahden koulun oppilaskunta valitsee lukuvuosittain oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan hallitus valitsee vuosittain taksvärkkikeräyksen kohteen, suunnittelee koulun yhteistä toimintaa ja osallistuu koulun kehittämiseen. Tukioppilaat osallistuvat koulun tapahtumien ja teemapäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Espoonlahden koulussa järjestetään vuosittain itsenäisyys, joulu ja kevätjuhla. Oppilaat osallistuvat juhlien suunnitteluun ja toteutukseen. Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat syksyllä koulun liikuntapäivän. Espoonlahden koulussa on perinteenä viettää keväisin oppilaita osallistavaa teemapäivää vuosittain vaihtuvien aiheiden mukaan. Yhdeksännen luokan oppilaat suunnittelevat ja järjestävät yhdeksäsluokkalaisten oman juhlan. Vuosittaisissa perhepalavereissa jokainen oppilas voi omista lähtökohdistaan osallistua oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin. Perhepalaverissa on paikalla oppilaan lisäksi huoltaja ja luokanvalvoja. Perhepalaverissa jokainen oppilas saa esittää oppimiseen ja koulun toimintaan liittyviä näkemyksiään. Aineryhmissä opettajat kehittävät käytänteitä oppilaan oman oppimisen suunnitteluun ja itsearviointiin eri oppiaineissa. Aineenopettajat vastaavat niiden toteutumisesta oppilaan opiskelussa. Kodin ja koulun yhteistyö Luokanvalvoja tapaa 7. luokan alussa jokaisen oppilaan huoltajineen perhepalaverissa, jossa luodaan pohja yläkoulun aikaiselle kasvatuskumppanuudelle. Yläkoulun aikana huoltajilla on mahdollisuus tavata luokanvalvojaa vuosittaisissa perhepalavereissa. Koulu järjestää säännöllisesti vanhempainiltoja, joissa on mahdollisuus tavata luokanvalvojan lisäksi aineenopettajia. Huoltajia kannustetaan osallistumaan vanhempainyhdistyksen ja koulun johtokunnan toimintaan. Vanhempia informoidaan koulun kehittämishankkeista jo suunnitteluvaiheessa ja vanhempainilloissa tarjotaan mahdollisuuksia vanhempien ideoinnille koulun kehittämiseksi. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulun opettajat kokoontuvat viikoittain yhteissuunnitteluajalla, joka luo hyvät edellytykset säännölliseen yhteistyöhön. Opettajat tekevät yhteistyötä erilaisissa
5 tiimeissä, kuten aineryhmä ja luokkatasotiimeissä sekä monialaisissa työryhmissä. Samanaikaisopettajuutta suunnitellaan vuosittain resurssien mukaan. Koululla on yhteistyötä kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Espoonlahden seurakunnalla on koulukummitoimintaa. Nuorisotoimi järjestää syksyisin 7.luokkalaisten ryhmäytyspäivän yhdessä tukioppilaiden kanssa. Koulu tekee yhteistyötä Espoon kaupunginkirjaston ja eri yritysten, esimerkiksi liikuntapalvelujen kanssa. 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Yhteinen suunnitelma varmistaa toimintatapojen laillisuuden ja yhdenmukaisuuden sekä oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun Espoossa. Suunnitelma tukee koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama jatkuva ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Koululla on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi kasvatuskeskustelua ja perusopetuslain mukaisia ojentamis ja kurinpitokeinoja. Oppilaalle annetut seuraamukset ovat lähtökohtaisesti julkista tietoa, mutta asian käsittelyyn tai perusteluihin saattaa sisältyä myös salassa pidettävää tietoa. Seuraamusten kirjaamisessa sekä niistä ilmoittamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan sähköisiä järjestelmiä. Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syitä ja seurauksia sekä pohtia keinoja tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja oppilaan koulussa käyttäytymisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas
6 häiritsee opetusta muutoin rikkoo koulun järjestystä menettelee vilpillisesti kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti Kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja, ja näitä keinoja käytettäessä noudatetaan laissa säädettyä menettelyä ja hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita. Keinojen käyttö perustuu asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Seuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Henkilökunta perehdytetään ojentamis ja kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Ojentamis ja kurinpitomenettely Syy Päätösvalta Toimintatapa Kuuleminen, kirjaaminen, ilmoittaminen Muutoksenhaku Oppilaan määrääminen tekemään tehtäviä koulupäivän jälkeen Oppilas on laiminlyönyt kotitehtävät Oppilaan opettaja Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Kirjattava. Ilmoitettava huoltajalle. Ei muutoksenhakuoikeutta. Luokasta poistumismääräys Häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokasta tai muusta opetustilasta. Poistumismääräy ksen voi antaa oppilaan opettaja. Oppilaan voi poistaa opettaja ja/tai rehtori/koulunjoht aja Jos oppilas vastarintaa tekemällä koettaa välttää poistamisen, rehtori ja/tai opettaja voivat käyttää tarpeellisia voimakeinoja (ei voimankäyttövälineitä). Tapahtuman jälkeen oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Kirjattava. Ilmoitettava huoltajalle. Jos on käytetty voimakeinoja, kirjallinen selvitys voimakeinojen käytöstä, joka lähetetään perusopetuslinjan päällikölle. Ei muutoksenhakuoikeutta.
7 Koulun tilaisuudesta poistumismääräys Häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Poistumismääräy ksen voi antaa opettaja ja/tai rehtori/koulunjoht aja Oppilaan voi poistaa opettaja ja/tai rehtori/koulunjoht aja Jos oppilas vastarintaa tekemällä koettaa välttää poistamisen, rehtori ja/tai opettaja voivat käyttää tarpeellisia voimakeinoja (ei voimankäyttövälineitä). Tapahtuman jälkeen oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Kirjattava. Ilmoitettava huoltajalle. Jos on käytetty voimakeinoja, kirjallinen selvitys voimakeinojen käytöstä, joka lähetetään perusopetuslinjan päällikölle. Ei muutoksenhakuoikeutta. Opetuksen epääminen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi Oppilas on väkivaltainen ja uhkaava, opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetuksen epäämisestä päättää rehtori / koulunjohtaja. Oppilaan voi poistaa opettaja tai rehtori / koulunjohtaja Jos oppilas ei noudata poistumismääräystä, rehtori ja/tai opettaja voi poistaa koulun alueelta. Jos oppilas vastarintaa tekemällä koettaa välttää poistamisen, rehtori ja/tai opettaja voivat käyttää tarpeellisia voimakeinoja (ei voimankäyttövälineitä). Ei saa jättää ilman valvontaa. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Kirjattava. Ilmoitettava huoltajalle. Jos on käytetty voimakeinoja, kirjallinen selvitys voimakeinojen käytöstä, joka lähetetään perusopetuslinjan päällikölle. Ei muutoksenhakuoikeutta Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat Tarkastaminen on mahdollista, jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan kiellettyjä esineitä tai aineita, joilla voi vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta eikä oppilas pyynnöstä huolimatta luovuta niitä tai osoita luotettavasti, ettei niitä ole. Opettaja, rehtori / koulunjohtaja Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä lisäksi toinen täysi ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Em. suoritustavasta voidaan poiketa, jos asian kiireellinen luonne turvallisuuden kannalta on ehdottoman välttämätöntä. Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy ja perustelu. Huoltajalle ilmoitetaan mahdollisimman pian. Kirjattava. Ei muutoksenhakuoikeutta Oppilaalla olevan esineen tai aineen haltuunottaminen Haltuunotto koskee laissa kiellettyjä ja muita vaarallisia esineitä tai aineita, tai esineitä, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Opettaja, rehtori / koulunjohtaja Oppilasta on pyydettävä ennen haltuunottoa itse antamaan esine tai aine pois. Esineiden haltuunotto on kirjattava, samoin luovuttaminen tai hävittäminen. Huoltajalle on Ei muutoksenhakuoikeutta
8 Jos oppilas vastarintaa tekemällä koettaa välttää haltuunoton, rehtori ja/tai opettaja voivat käyttää tarpeellisia voimakeinoja (ei voimankäyttövälineitä). Kielletyt esineet ja aineet luovutetaan huoltajalle paitsi jos oppilaalla tai huoltajalla ei ole lain mukaan oikeutta pitää niitä hallussaan, tällöin ne luovutetaan poliisille. Esineet ja aineet säilytetään oppilaan nimellä ja haltuunottopäivällä varustettuna lukitussa paikassa. ilmoitettava mahdollisimman pian. Jos on käytetty voimakeinoja, kirjallinen selvitys voimakeinojen käytöstä, joka lähetetään perusopetuslinjan päällikölle. Kasvatuskeskustelu Oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai ihmisarvoa loukkaavasti. Opettaja tai rehtori / koulunjohtaja Yksilöidään teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Tarvittaessa selvitetään laajemmin syyt ja seuraukset ja mietitään keinot käyttäytymisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Huoltajalle on varattava mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kirjataan kasvatuskeskustelun kirjaamislomakkeelle. Ilmoitetaan huoltajalle. Ei muutoksenhakuoikeutta. Jälki istunto Oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti. Yleensä jälki istunto määrätään, jos epäasiallinen käytös jatkuu kasvatuskeskustelusta huolimatta. Oppilaan opettaja Yksilöidään teko tai laiminlyönti. Järjestettävä valvonta. Jälki istunnossa voidaan teettää kirjallisia ja suullisia tehtäviä tai harjoituksia. Jälki istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään Oppilasta on kuultava, hankittava tarpeellinen selvitys, kirjattava ja ilmoitettava huoltajalle. Ei muutoksenhakuoikeutta.
9 pois opetuksesta. Kirjallinen varoitus Oppilas häiritsee, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti. Rehtori / koulunjohtaja Yksilöidään teko tai laiminlyönti. Oppilaalle on järjestettävä tarpeellinen oppilashuolto. Oppilasta kuullaan ja hankitaan muu tarpeellinen selvitys. Huoltajille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Tarvitaan rehtorin kirjallinen päätös. Päätös annetaan tiedoksi huoltajille ja 15 vuotta täyttäneelle oppilaalle. Päätöksestä voi valittaa hallinto oikeuteen. Erottaminen enintään 3 kuukauden ajaksi Oppilaan rikkomus on vakava tai oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Johtokunta Yksilöidään teko tai laiminlyönti. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus erottamisaikana. Oppilaalle on järjestettävä tarpeellinen oppilashuolto. Oppilasta kuullaan ja hankitaan muu tarpeellinen selvitys. Huoltajille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Tarvitaan johtokunnan kirjallinen päätös. Päätös annetaan tiedoksi huoltajille ja 15 vuotta täyttäneelle oppilaalle. Sosiaalitoimen edustaja tulee kutsua johtokunnan kokoukseen. Päätöksestä voi valittaa hallinto oikeuteen. 5.4 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Vuosiluokkiin sitomaton opetus Vuosiluokkiin sitomaton opetus on kuvattu luvussa 6.4.3. Espoonlahden koulussa vuosiluokkiin sitomaton opetus koskee oppilaita, jotka opiskelevat ryhmämuotoisessa yksityisopetuksessa erityisen tuen päätöksellä. Opetus järjestetään oppilaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti ja opetuksen sisällöt ja arviointikriteerit ovat yleisopetuksen mukaisia.
10 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta Tukioppilastoiminta toteutetaan kerhomuotoisena toimintana. Tavoitteena on osallistaa 8 9 luokkalaisia oppilaita toimimaan seitsemäsluokkalaisten tukena yläkoulun alussa. Koulun kirjastotoiminta Espoonlahden koulussa pidetään säännöllisesti kirjastovälitunteja, joiden aikana kaikilla on mahdollisuus saada kirjasto opetusta. Tiedonhankintataitojen ja kirjallisuuden oppimisessa oppilaita ohjaavat lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat sekä tarvittaessa muiden aineiden opettajat. Oppilaiden käytössä on runsaasti tieto ja viestintäteknisiä välineitä, joita voi käyttää kirjastossa. Kirjastosta voi lainata laajasta aineistosta tieto ja kaunokirjallisuutta. Siellä voi myös lukea kirjoja ja lehtiä, pelata pelejä, tehdä ryhmätöitä, työskennellä erilaisten projektien parissa ja viettää aikaa. Koulu järjestää kirjastokäyntejä, tiedonhankintataitojen opetusta ja kirjavinkkauksia yhteistyössä Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Välitunnit 6. OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Arviointi perustuu oppilaan tiedollisiin ja taidollisiin, sekä oppiaineelle ominaisten työtapojen hallinnan näyttöihin suhteessa opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin kriteereihin. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan eri oppiaineiden arvioinnin periaatteet. Monipuolisella palautteella pyritään kannustamaan oppilasta ja ohjaamaan hänen työskentelyään sekä nostamaan esiin oppilaan onnistumisia. Opettajat antavat sanallista palautetta oppitunneilla käytävän keskustelun lisäksi esimerkiksi Wilman kautta. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.
11 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Aineryhmissä opettajat käyvät säännöllisesti keskustelua oman oppiaineensa monipuolisesta ja yhtenäisestä arvioinnista. Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Espoonlahden koulussa ollaan luomassa jokaiselle oppilaalle sähköistä itsearviointikansiota, jossa oppilas koko yläkoulun ajan arvioi omaa työskentelyään ja oppimistaan erikseen kaikissa oppiaineissa. Tämä antaa pohjan arviointikeskustelulle. 6.3 Arvioinnin kohteet Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Espoonlahden koulun kasvatustavoitteiden mukaan koulun toiminta perustuu yksilön kunnioittamiseen yhteisön jäsenenä ja yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen. Tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisimman vahvat tiedot ja taidot elämää ja jatko opintoja varten. Koulu pyrkii yhteistyössä kotien kanssa kasvattamaan oppilaistaan hyväkäytöksisiä, suvaitsevaisia, omiin kykyihinsä luottavia, yhteistyökykyisiä ja omasta itsestään ja ympäristöstään vastuunsa tuntevia nuoria. Käyttäytymistä arvioidaan liitteen 2 mukaisesti. 6.4Opintojen aikainen arviointi Espoonlahden koulussa oppiaineet arvioidaan lukuvuonna 2016 2017 kursseittain. Syyslukukauden päättyessä annetaan välitodistus, joka sisältää ensimmäisen ja toisen jakson aikana päättyneiden kurssien arvosanat ja käyttäytymisen arvioinnin. Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka sisältää kaikkien lukuvuoden aikana suoritettujen kurssien arvosanat ja käyttäytymisen arvioinnin. Lisäksi jokaisen jakson päätyttyä Wilmassa näkyvät jakson aikana päättyneiden kurssien arvosanat. Arviointia täydennetään arviointikeskustelulla vuosittaisissa perhepalavereissa. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla luokanvalvoja käy oppilaan kanssa arviointikeskustelun, johon huoltajalla on mahdollisuus osallistua. Yhdeksännellä luokalla arviointikeskustelun oppilaan kanssa käy oppilaanohjaaja tai luokanvalvoja. Lukuvuodesta 2017 2018 lähtien noudatettavat arviointikäytänteet kirjataan opetussuunnitelmaan lukuvuoden 2016 2017 aikana.
12 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Eteneminen oman opinto ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti Oppilas voi edetä koulussamme myös oman opinto ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta (Perusopetusasetus 11;3). Opintokokonaisuudet määritellään oppilaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa tai oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa niin, että: 1) kukin oppiaine muodostaa oman opintokokonaisuuden, 2) opintokokonaisuudet jaetaan kursseihin vuosiviikkotuntimäärien mukaan, 3) yhteiset ja valinnaiset oppiaineet ovat samat kuin vuosiluokkiin perustuvassa opetussuunnitelmassa. Omaa opinto ohjelmaa voidaan käyttää mm. erityisopetuksessa ja/tai silloin kuin oppilaalla on erityisiä oppimisvaikeuksia. Näissä tapauksissa oppilas opiskelee oman perusopetusryhmänsä mukana ja on viimeisellä vuosiluokalla, kunnes päättötodistukseen vaadittavat opintokokonaisuudet on suoritettu tai oppivelvollisuus päättyy perustusopetuslain 25 pykälän tarkoittamalla tavalla. 6.4.4 Arviointi nivelkohdissa Rehtori, oppilaanohjaaja ja laaja alainen erityisopettaja käyvät niveltapaamisissa alueen alakouluissa kevätlukukaudella. Tarpeelliset tiedot siirretään syyslukukaudella 7. luokan luokanvalvojille ja harkinnan mukaan aineenopettajille. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Aineenopettajat havaitsevat mahdollisen tuen tarpeen tuntityöskentelyn ja testien avulla. Tukea pyritään tarjoamaan jo varhaisessa vaiheessa tuki ja pienryhmäopetuksella. Mikäli oppilas tarvitsee pidempiaikaista tukea, se suunnitellaan resurssien mukaan yhdessä laaja alaisen erityisopettajan ja mahdollisten resurssiopettajien kanssa. Tukitoimien onnistumiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa. Espoonlahden koulu noudattaa varhaisen puuttumisen mallia, joka käytännössä tarkoittaa kolmiportaisen tuen käyttöä. Tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kun opettajan huoli herää, koulu ottaa yhteyttä huoltajiin, joiden kanssa yhteistyössä tehdään yleisen tuen oppimissuunnitelma. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, oppilas siirretään tehostettuun tukeen tekemällä pedagoginen arvio.
13 Tuen tarpeen muuttuessa, esimerkiksi oppimisympäristön muutoksen tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi, oppilashuoltoryhmä kokoaa tarvittavat asiantuntijat, jotka suunnittelevat ja toteuttavat oppilaan tarvitseman tuen. Mikäli oppilaalla epäillään olevan LUKI vaikeus, erityisopettaja tekee suuntaa antavan testauksen. LUKI vaikeus huomioidaan tuntityöskentelyssä ja kokeissa. Oppimisen tueksi oppilaalle voidaan tarjota esimerkiksi äänikirjoja ja koetilanteessa oppilas voi saada lisäaikaa, sanalliset tehtävät voidaan lukea ääneen tai oppilas voi vastata tehtäviin suullisesti. 7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumisesta tiedotetaan huoltajia säännöllisesti Wilman välityksellä sekä tarvittaessa keskustellaan puhelimitse tai palaverissa. 7.2 Yleinen tuki Oppimissuunnitelma yleiseen tukeen Yleinen tuki toteutetaan esimerkiksi aineenopettajan antamana tukiopetuksena, samanaikaisopetuksena ja osa aikaisena erityisopetuksena. 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaan siirtyessä tehostettuun tukeen hänelle tehdään pedagoginen arvio. Tehostettu tuki toteutetaan oppilaan yksilöllisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tuki voi olla esimerkiksi eriyttämistä luokassa oppitunnin aikana, erityisopettajan yksilö tai pienryhmäopetusta, tukiopetusta, avustajan tai resurssiopettajan antamaa tukea, pidennettyä koeaikaa, kokeen tekemistä eri tilassa avustajan tai erityisopettajan kanssa. 7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea saavat oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti pienluokilla. Yleisopetukseen integroidulle erityisen tuen oppilaille tehdään Espoon kaupungin ohjeiden mukaiset asiakirjat annettujen aikataulujen ja ohjeiden puitteissa. Erityisen tuen integroitujen oppilaiden yksilöllisistä opetusjärjestelyistä ja suunnittelusta vastaa laaja alainen erityisopettaja, joka tarvittaessa konsultoi ko. aineenopettajaa.
14 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot 7.5.1 Tukiopetus Tukiopetus järjestetään pääasiassa lukujärjestykseen merkittyjen tuntien ulkopuolisella ajalla ja sitä voivat antaa kaikki aineenopettajat, erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. 7.5.2 Osa aikainen erityisopetus Tuki voi olla kaikilla tuen tasoilla esimerkiksi eriyttämistä luokassa oppitunnin aikana, samanaikaisopetusta, erityisopettajan antamaa yksilö ja/tai pienryhmäopetusta, tukiopetusta, pidennettyä koeaikaa, kokeen tekemistä eri tilassa. Tukea pyritään tarjoamaan yksilöllisesti oppilaan tarpeet huomioiden. 9. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulun toiminnassa huomioidaan oppilaiden kieli ja kulttuuritaustat esimerkiksi oppitunneilla, arvioinnissa, juhlissa, aamunavauksissa ja erilaisissa teemapäivissä. Tarkempi toteutus suunnitellaan lukuvuosittain. Suomen kieltä opettelevan oppilaan suomen kielen taidon kehittymistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan S2 opetuksella, samanaikaisopetuksella, pienentämällä ryhmäkokoa ja joustavilla koejärjestelyillä. 10. KAKSIKIELINEN OPETUS Espoonlahden koulussa tarjotaan ruotsin kielikylpyopetusta. Koulu noudattaa suomenkielisen opetuslautakunnan oppilaaksiottokriteereitä. Kielikylpyluokalla voi aloittaa vain sellaiset oppilaat, jotka ovat olleet alakoulun kielikylpyluokalla Espoossa tai jossakin muussa kunnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea kielikylpyoppilaiden kielen kehittymistä ja tarjota mahdollisuuksia syventää alakoulussa saavutettua kielitaitoa entisestään. Oppilaiden ruotsin kielen taito kehittyy jokaisesssa kielikylpyoppiaineessa sitä mukaan kun oppiaineessa edetään uusiin käsitteisiin ja aihealueisiin. Tällä hetkellä kielikylpyopetusta annetaan historiassa, biologiassa, maantiedossa, terveystiedossa, uskonnossa, kotitaloudessa ja ruotsin kielessä. Muut oppiaineet opetetaan koulun opetuskielellä. Tarkempi jako tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Päättötodistukseen liitetään diplomi, josta näkyvät kaikki yläkoulussa opetetut kielikylpyaineet.
Ruotsin kieli on kielikylpyoppilaiden A1 kieli ja sitä opiskellaan Espoossa yhteisesti käytössä olevan tuntijaon mukaan. 15