Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy
Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä julkisia palveluita tuottavat vain yksityiset toimijat, kuten infran rakennuksessa mutta usein epäilyksin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuitenkin, kansalaiset ovat keskimäärin kiinnostuneita siitä, toimivatko palvelut, riippumatta kuka ne tuottaa. Onko mielestäsi hyvä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia? Kyllä 81% Ei 19% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Kaikki vastaajat (N=2029) Lähde: Aula Research, 12/2014
Kuoriiko yksityinen kerman? Työterveydenhuollon ja yksityisen terveydenhuollon asiakasrakenne on terveempää kuin julkisen perusterveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon ulkoistuksia on taas tehty siellä missä asiakasrakenne on hankalin. Esimerkiksi Puolanka, Rääkkylä, Tohmajärvi, Espoon keskus Vantaan Hakunila, Turun Pansio, tk-päivystykset -> Kun palvelun tilaaja on kunta, on sillä ollut taipumus ulkoistaa vaikeimmat alueet -> Toisaalta onnistunut ulkoistus heikommalla sosioekonomisella alueella tasoittaa terveyseroja tehokkaasti
Miksi sote on ollut niin vaikea asia Sosiaali- ja terveysministeriö kaukana palveluntuotannon arkipäivästä näkökulma hallinnollinen Sote kattaa yli puolet kuntien menoista merkittävä aluepoliittinen vaikutus Järjestämisen ja tuottamisen problematiikan sekoittuminen Talouden ja soten vaikea keskinäinen suhde kun puhut sotesta, saatko puhua rahasta? Saako ihmisen sairaudella tehdä voittoa Väite yritystoiminnan logiikan soveltumattomuudesta soteen yksityinen sektori saa jatkuvasti vastata kysymykseen Miten on mahdollista, että tuottaisitte paremmat palvelut kuin julkinen halvempaan hintaan? Kysytäänkö tätä muilla sektoreilla?
Puhutaanko sote-uudistuksessa oikeista asioista? Miksi kysymys siitä mistä ja miten rahoitus kerätään tuntuu puhuttavan enemmän kuin se, mihin rahoitus käytetään Ei ole esitetty uskottavaa tiekarttaa siihen miten menokehitystä oikeasti hillitään jos julkinen tuotanto kootaan suuriin kokonaisuuksiin ja rahoitus tulee valtiolta, voiko kustannustehokkuus toteutua? Kun puhutaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta, se halutaan joissain piireissä tulkita tuotannon integraatioksi, joka monopolisoisi tuotannon julkiselle jos hallitusohjelman kolmas sote-porras on tuotantotapojen monipuolistaminen, näin ei voi käydä. Saumattomat hoitoketjut eivät edellytä yhtä tuottajaa vaan yhden järjestäjän, maksajan sekä yhteensopivat prosessit ja tietojärjestelmät
Miksi olemme huolissamme sote-uudistuksesta? Sairaanhoitopiirit ja suurimmat kunnat olleet haluttomia ulkoistamaan yhtään mitään tai edes laskemaan kustannuksiaan läpinäkyvästi. Terveydenhuollon ulkoistuksia on tehty siellä missä taloudellinen realiteetti tai henkilökunnan saatavuus on siihen pakottanut ei siellä, missä tuottavuushyöty olisi suurin Olennaisin kysymys on, onko suuri julkinen tuottaja tehokkaampi kuin pienempi? Ja miten oikeasti taataan kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa palveluihin?
Esimerkki: tehostetun palveluasumisen vuorokausihinta omassa tuotannossa ja ostopalveluissa OMA OSTO 250 200 150 100 171 125 211 168 135 139 156 119 169 133 109 107 169 123 50 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KESKIARVO Lähde: Kuusikkokuntien raportti, 6/2015, sivu 74 Mikäli kuusikkokuntien kaikki palvelut olisi tehty ostopalveluina, säästäisi kuusi suurinta kaupunkia 40 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään Helsingin säästö olisi 26 miljoonaa euroa.
Sote-uudistus ja kokonaisulkoistukset Hallituksen 31.8. julkaiseman tiekartan mukaan hallituksen esitys sotejärjestämislaista tehdään lokakuussa 2016 Keskustelu kaksinkertaisista kustannuksista että palvelut ulkoistanut kunta joutuisi maksamaan sekä sote-alueelle että tuottajalle loppunut Sote-alueiden aloittaessa (1/19) sopimukset siirtyvät sote-alueelle Sote-alueiden tultua voimaan Ulkoistuspaikkakunnat toimivat hyvänä verrokkina sote-alueen julkiselle tuotannolle Kunnalla tulisi olla mahdollisuus edellyttää sote-aluetta tuottamaan palvelut ostopalveluina, mikäli kunta niin haluaa Sopimuksista pidetään lähtökohtaisesti kiinni ja palveluita voidaan laajentaa lähialueille, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaisena
Puolanka on jo osa sote-aluetta mitä on tapahtunut? Puolanka irtaantui Kainuun maakuntayhtymästä vuoden kolmisen vuotta sitten. Kainuun maakuntayhtymä muistuttaa malliltaan soteuudistuksessa suunniteltua integroitua mallia Kunnan säästö sote-kustannuksissa yli 500k Attendon ensimmäisinä toimintavuosina Monituottajamallin rakentaminen julkisen ja yksityisen sektorin tuottajista on johtanut korkeaan laatuun, erinomaiseen asiakastyytyväisyyteen, nopeutuneeseen hoitoon pääsyyn sekä säästöihin Asiakastyytyväisyys 4,7/5 Attendon matala organisaatio mahdollistaa ketterän päätöksenteon. Paikallisjohdolla nopea kanava Attendon liiketoiminnan johtoon, ei raskaita päätöksentekoprosesseja. Kaikki puolankalaiset tehostetun palveluasumisen asukkaat sijoitettu ja palautettu Attendon aikana Puolangalle. Yksi paikallinen yrittäjä aloittanut palvelutuotannon uudelleen. Kuntaan luotu lähipalveluksi matalan kynnyksen aikuispsykiatrian palvelu ja saatu erikoissairaanhoidon psykiatrian ostopalveluissa merkittävä säästö Huostaan otettujen lasten määrä vähentynyt ensimmäisen Attendo -vuoden aikana 29% Lastensuojeluilmoitusten määrä laskenut 63->24 vuosina 2013-2014 Kehitysvammaisten laitoshuolto purettu Vakituiset ja pitkäaikaiset lääkärit ja pieni henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstöä vakinaistettu Attendon aikana Puolanka sijaitsee 100 km Kajaanista ja 130 km Oulusta ja on korkean ikärakenteen ja korkean sairastavuuden kunta. Puolanka osoittaa, että sote-uudistuksessa kaavailtu julkinen tuottaja ei automaattisesti tarkoita kustannussäästöjä tai laadun parantamista
Millainen olisi paras sote-ratkaisu Attendon näkökulmasta? Sote-alueista tilaajaorganisaatio, jolla ei ole omaa tuotantoa Julkisen ja yksityisen sektorin sääntely yhdenmukaiseksi Palveluasuminen ja kotihoito kokonaan valinnanvapauden piiriin palvelusetelin kautta Kunnalle oikeus ottaa kantaa palveluiden tuottamistapaan kunnan alueella Tilaaja-tuottaja malli käyttöön perusterveydenhuollossa ja perustason erikoissairaanhoidossa