5. Palvelut Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa ja lähipalvelujen järjestämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: 5.1 Palvelut ja palveluverkko Aluekeskuksella tarkoitetaan nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia. Nykyisen Porin kaupungin alueella voi olla useampia aluekeskuksia. Lähipalvelualueella tarkoitetaan toiminnallista sekä palveluiden tasavertaisen saatavuuden ja väestötarpeen kannalta tarkoituksenmukaista aluejakoa, joka määritellään erikseen palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kuntaliitoksella turvataan yhdistyvien kuntien asukkaille hyvät, oikea-aikaiset ja yhdenvertaiset palvelut toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä palvelurakenteella. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuuden toteuttaminen. Järjestäminen korostaa alueellisten lähipalvelujen merkitystä sekä asiakaslähtöisiä palveluja. Palveluiden vaikuttavuutta kehitetään aktiivisesti yhteistyössä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Palveluiden ja palveluverkon suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon itse toteutetun palvelun ohella myös paikallisten yhteisöjen ja yritysten mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen (monituottajuus). Asukkaiden omaa valinnanvapautta palvelevia toimintatapoja edistetään. Palvelurakenteet muodostetaan kustannustehokkaasti. Osana uuden kunnan taloussuunnitteluprosessia on myös asukkaiden osallisuutta hyödyntäen valmisteltu palvelusuunnitelma, jossa määritellään palveluiden ja palvelurakenteiden kehittämistarpeet ja siihen liittyvät toimenpiteet. Palvelusuunnitelma hyväksytään vuosittain käyttösuunnitelman yhteydessä talousarvion tultua vahvistetuksi. Palvelusuunnitelmassa määritellään lähipalvelualueet ja kuvataan lähipalvelualueittain palveluiden tuottamisen väestötarpeen mukainen laadullinen ja määrällinen taso, palvelurakenteen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä muut alueen palveluita koskevat keskeiset mittarit. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan osallisuusjärjestelmien kautta saadut asiakasja asukaspalautteet. Palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Uuden kunnan tavoitteena on varmistaa palveluiden laatu ja oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus, asiantuntemuksen hyödyntäminen, asiantuntijoiden ja työntekijöiden saatavuus, kehittämismahdollisuuksien hyödyntäminen, paikallisen osallisuuden edistäminen ja alueen vaikutusvallan vahvistaminen Satakunnassa, sote-alueella ja kansallisesti. Kuntaliitoksella turvataan yhdistyvien kuntien asukkaille hyvät, oikea-aikaiset ja yhdenvertaiset palvelut toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä palvelurakenteella. 5.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistetaan Suomessa tavoitteena aloittaa palvelutuotanto uudella järjestämismallilla ja palvelurakenteella vuoden 2017 alussa. Uudistuksessa järjestäminen ja tuottaminen eriytetään ja erotetaan kahdelle kuntien omistamalle alueelliselle organisaatiotasolle. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisestä päättää ylimaakunnallinen sote-järjestäjäkuntayhtymä ja tuottamisvastuun kantaa uusi maakunnallinen kuntayhtymä. Tähän sopimukseen kirjatut palveluita ja palvelurakenteita koskevat tavoitteet, periaatteet ja toimintarakenteet ovat uuden kunnan tavoitteita sosiaali- ja terveyspalveluita uudessa järjestämismallissa järjestettäessä ja toteutettaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa tulee korostaa alueellisten lähipalveluiden merkitystä sekä asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia palveluja ja palveluprosesseja. Palveluverkko muuntuu alueellisesti asukkaiden palvelutarvetta (ikärakenne, sairastavuus, sosio-ekonomiset tekijät) vastaavalla tavalla. Sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään uuden kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään ennaltaehkäiseviä ja kuntalaisten omahoitoa tukevia toimintatapoja ja menetelmiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosittaisessa palvelusuunnitelmaprosessissa arvioidaan ja käyttöönotetaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kuntalaisille varmistetaan yhdenvertaiset palvelut siten, että niitä tuotetaan väestötarpeen mukaisesti lähipalveluina tai keskitetysti yhteisinä palveluina. Asukkaiden omaa valinnanvapautta palvelevia toimintatapoja edistetään. Uudessa kunnassa rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet, jotka ottavat huomioon myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden nykyaikaiset vaatimukset ja mahdollisuudet. 5.3 Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut Uuden kunnan tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille hyvät ja tasa-arvoiset edellytykset oppimiseen ja kasvuun vastuukykyisenä, hyvinvoivana yhteiskunnan jäsenenä, joka osaa ja haluaa hyödyntää opittuja tietoja ja taitoja. Tavoitteen edistämiseksi toteutetaan ennen yhdistymistä yhteinen kouluverkkosuunnitelma, jota koskevat päätökset tehdään ennen yhdistymistä. Suunnitelman perustaksi otetaan, että perusopetuksen koulut toimivat vähintään 1-sarjaisina kouluina. Perustellusta syystä esim. yhtenäiskoulujen yhteydessä voidaan harkita suppeampaakin kokonaisuutta. Kestävä ratkaisu edellyttää, että varhaiskasvatus- ja oppimisympäristöt ovat terveelliset, turvalliset ja ajanmukaiset. Päiväkotiverkkoa ja sitä täydentävää perhepäivähoitoa kehitetään aluemallilla. Ryhmäperhepäivähoitoa vähennetään vaiheittain. Varhaiskasvatuksen palvelurakennetta monipuolistetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää ja palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Lukiokoulutus säilytetään omana toimintonaan. Koulutuksen saavutettavuus turvataan ja huomioidaan yläkoulun ja lukion yhteinen aineopettajien käyttö. Etäopetusta kehitetään. Hallintotoimintojen yhdistämisellä mahdollistetaan sivistyskeskuksen muodostaminen, josta asiantuntijat ovat käytettävissä koko kunnan alueella. Erityinen tuki kuten esim. kiertävän
erityisopettajan toiminta, psykologi- ja kuraattoritoiminta ja pienryhmäopetus järjestetään aluemallilla ja keskitetyllä ohjauksella. Ammatillisella koulutuksella on kehittyvä rooli uuden kunnan koulupalveluissa. Toiminnallista yhteistyötä perusopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen kanssa kehitetään. Ammatillisen koulutuksen kokoamiseen yhdelle koulutuksenjärjestäjälle varaudutaan. 5.4 Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön palvelut Uudessa kunnassa kulttuurin liikunnan ja nuorisotyön palveluille varataan kehittyvä rooli asukkaiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä hyvään osallisuuteen, aktiiviseen kansalaistoimintaan, elinikäiseen oppimiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan kannustavana toimintana. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa kunnan ja sen osien vetovoimaisuutta ja identiteettiä. Palvelut toteutetaan monituottajamallilla, ylläpitämällä tiloja, edistämällä ja tukemalla kuntalaisten ja heidän yhteisöjensä toimintaa sekä osallistumalla hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehittämiseen yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Palvelukokonaisuutta ylläpidetään ja kehitetään alueellisesti kattavasti ja kuntalaisten erilaisten tarpeiden kannalta monipuolisesti. Palveluiden käyttämiseen kannustetaan ja edistetään erityisesti vähän palveluja käyttävissä väestöryhmissä. Saavutettavuuteen panostetaan tasa-arvon vaatimusten täyttämiseksi. Uuden kunnan palvelut muodostuvat ensi vaiheessa niistä palveluista ja palvelupisteistä, jotka kunnat yhdistymistä edeltävänä vuonna toteuttivat kestävällä taloudellisella tavalla järjestettyinä. Palvelujen rahoittamiseksi uusi kunta kerää maksuja vähintään saman summan, jonka kunnat yhteensä keräsivät vuonna 2015. Maksujen ja vuokrien vyöhykkeisyyttä selvitetään 30.4.2016 mennessä, kuitenkin niin että edellä oleva tulokertymäehto täyttyy. Uudessa kunnassa tuetaan toimijoita ja yhteisöjä. Uuden kunnan ensimmäisen vuoden avustusmääräraha on yhtä suuri kuin yhdistyvien kuntien kuuluvien toimialojen avustukset suunnitelmassa olivat yhteensä yhdistymistä edeltävänä vuotena. Avustukset keskitetään yhteen toiminta-avustusten yhdistelmään ja kohdistetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten toimintaan sekä ikäihmisten suoriutumista ja vertaistukea edistävään toimintaan. Kuntien kulttuurin apurahamallit sekä stipendi-, muistamis-, sponsorointimenettelyt yhtenäistetään. 5.5 Tekniset palvelut ja ympäristöhallinto Uuden kunnan teknisten- ja ympäristöpalveluiden periaatteet: Uuden kunnan organisaatiomalleissa tukeudutaan Porin kaupungin nykyisiin organisaatiomalleihin. Sekä ympäristö- että teknisessä toimessa on jo Porin organisaatioihin nojautuvaa yhteistyötä kaikkien mukanaolevien kuntien kanssa. Kuntien nykyiset
verkostoitumiset kolmannen sektorin toimijoihin pyritään säilyttämään. Riippuen uuden kunnan laajuudesta tullaan säilyttämään erillisiä tukikohtia tarpeellisissa kohteissa. Uudessa kunnassa kaavoitukseen, maankäyttöön, tontinmittaukseen ja -muodostukseen liittyvät käytännöt yhdenmukaistetaan. Eri toimintojen tarvitsemat tietojärjestelmät yhdenmukaistetaan. Nykyiset kuntien virastoissaan käyttämät tietoaineistot saatetaan tarvittavilta osin yhtenevään sähköiseen muotoon siirtymävaiheessa. Tietoaineistot siirretään yhteen tietokantaan 31.12.2016 mennessä. Uudessa kunnassa hyödynnetään tehokkaasti sähköistä asiointia ja sähköistä lupajärjestelmää. Joukkoliikennettä toteutetaan voimassa olevan Porin seudun joukkoliikennesuunnitelman mukaisesti. 5.6 Lähipalvelut Lähipalvelut järjestetään kiinteissä toimipisteissä, liikkuvina, kotiin tarjottavina sekä omatoimipalveluina, joita mahdollistetaan ja tuetaan sähköisillä välineillä ja muilla palveluiden saavutettavuutta edistävillä keinoilla ja välineillä. Palveluiden alueellisen kattavuuden ja tasapuolisen järjestämisen varmistamiseksi tuotetaan lähipalvelut alueelliseen jakoon perustuen siten kuin palvelusuunnitelmassa määritellään. Lähipalveluiden aluejako toteutetaan joustavana ja sitä voidaan tarkistaa mm. asukastarpeiden muuttuessa. Jokaiselle uuden kunnan asukkaalle turvataan kunnallisten lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus hyväksyttävällä erikseen palvelusuunnitelmassa määriteltävällä tavalla ja tasolla. Kullakin lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja muita toimipisteitä siinä laajuudessa kuin väestötarve edellyttää. Lähipalvelut muodostuvat lähipalvelukeskuksessa tai toimipisteessä tuotettavista palveluista, kotiin tuotavista, liikkuvista ja sähköisistä palveluista. Lähipalvelualueille ohjataan resurssit väestötarpeen mukaisesti. Alueen sisällä resurssien käyttöä suunnitellaan ja ohjataan palvelutarpeen mukaisesti. Uuden kunnan toiminnan käynnistyessä korostetaan seuraavia periaatteita ja painotuksia, jotka otetaan huomioon ensimmäistä palvelusuunnitelmaa laadittaessa: 1.Lähellä ja alueellisesti kattavasti huolehditaan lääkäri- ja hoitajavastaanoton sekä neuvolapalveluiden saatavuudesta ja hyväksyttävästä saavutettavuudesta ja lähipalvelualueiden sosiaali- ja perhetyön jalkautuvasta toimintaotteesta 2.Liikkuvien palveluiden kehittämiseen panostetaan nostamalla palveluita pyörille ja edistämällä palveluiden käyttäjien liikkumismahdollisuuksia. Palveluiden jalkauttamisessa panostetaan teknologian mahdollisuuksien käyttämiseen. 3.Kotiin annettavissa palveluissa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toimintaedellytyksiä parannetaan. Omahoidon kehittämistä tuetaan mm.
sähköisen palvelun ja palveluneuvonnan keinoin. Erityisesti pitkäaikaissairaiden omahoidon edellytyksiä vahvistetaan. Lapsiperheiden tarpeita varten kehitetään perhetyön palveluita. 4.Keskitetysti järjestettyjen palveluiden asiantuntemusta hyödynnetään kattavasti koko palveluketjussa. Paljon palveluita tarvitseville räätälöidään yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia ja polkuja. Lähipalvelualueilla olevissa aluekeskuksissa on kiinteä toimipiste, jossa tuotetaan lähipalveluita väestötarpeen mukaisesti. Näitä ovat: Yhteispalvelun ohjaus, neuvontapalvelut, lääkärin ja hoitajan vastaanotto, hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut, sosiaali- ja perhetyön jalkautuvat palvelut, kotonaasumisen tukemiseksi tarpeellinen ohjaus ja palvelu, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut, lähikirjaston palvelut, nuorison kokoontumistila ja liikuntapaikat. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään myös paikallista osallisuutta ja yhteisöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Lähipalvelualueilla olevissa aluekeskuksissa tuotetaan lähipalveluita väestötarpeen mukaisesti, tasapuolisesti kaikkien lähipalvelualueiden voimavarat jakaen ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Aluekeskuksissa tuotetaan mm. seuraavia palveluita: Palveluohjaus, lääkärin ja hoitajan vastaanotto, hammaslääkärin ja suuhygienistin palveluita, sosiaali- ja perhetyön jalkautuvat palvelut, kotona-asumisen tukemiseksi tarpeellinen ohjaus ja palvelu, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut, lähikirjaston palvelut, nuorison kokoontumistila ja liikuntapaikat sekä rakenteiden huoltoon ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään myös paikallista osallisuutta ja yhteisöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Taulukko xx. Palveluihin kytkeytyvät ohjelmat. KOULUVERKKOSUUNNITELMA MAKSUJEN, AVUSTUSTEN JA MUIDEN TAL. TEKIJÖIDEN YHTENÄISTÄMINEN HYVINVOINTIKERTOMUS - rakenne PALVELUSUUNNITELMA - talousarvion yhteydessä JÄRJESTÄMISLUVAT lukio ja ammatillinen koulutus MAKSUT JA VUOKRAT -vyöhykkeisyys selvitetään Kuntien vastuuhenkilöt, Perustettava erillinen työryhmä, Perustettava erillinen työryhmä, OHJELMA TAI STRATEGIA VASTUUTAHO(T) AJANKOHTA) NYKYTILANNE NEUVOTTELU- VAIHEEN KUNNISSA 1.6.2015-31.12.2016 1.1.2016-31.12.2106 valtuustokausittain, painopisteet vuosittain -kouluverkko on eri tavoin toteutettu kunnissa - käytännöt erilaisia -käytössä osassa kuntia -sähköisen kertomuksen koulutus käynnissä alueella Ensimm. versio vuosittainen -palvelusuunnittelua toteutetaan eri tavoin Yhdistymishallitus 31.8.2015 Yhdistymishallitus 30.4.2016 mennessä