Brändi ja sen arvo kilpailukyvyn tukena

Samankaltaiset tiedostot
Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä

EU-OSHA ja Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä työelämäbrändityöryhmän raportti

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työelämä 42/2016 Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä. Työelämäbrändiryhmän raportti

Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Toimintasuunnitelma Johtoryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Viestinnän linjaukset

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Työelämä Hankkeen yleisesittely Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Made by Finland selvitys suomalaisen työelämän vahvuuksista ja heikkouksista

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen Margita Klemetti, TEM, 2013/08

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry

pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

SUOMI-OPPAAT MATKAILUALAN AMMATTILAISET

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

Silmäys työelämästrategiaan KT:n työmarkkinaseminaari Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Kaupan työllisyys ja digitalisaatio

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Viestintä- strategia

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa

Kohti seuraavaa sataa

Vastuullisuussuunnitelma 2018

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana

Positiivinen vaikutus. Kettukin verkostopäivä Elisa Lientola

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

TARINALLISTAMINEN Jari Nieminen

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat!

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Väliarvioinnin yhteenveto

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa. Verkostotapaaminen Tarja Bergström, hankepäällikkö

Nykytilan määrittely: SWOT

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

Harvia Oyj Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Suomen logistinen kilpailukyky

Biotalousviestinnän linjat tuleville vuosille. Yhteenveto ja työpajojen tulokset Kansallisen biotalouspaneelin jäsenet

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Luomun vientiseminaari Team Finlandin anti luomuviennille

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Transkriptio:

Brändi ja sen arvo kilpailukyvyn tukena Suomen työelämäbrändi! Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi

Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä Työelämäbrändiryhmän raportti Tuomo Alasoini, Juha Antila, Niilo Hakonen, Mervi Hasu, Maija Lyly-Yrjänäinen, Merjai Niemi, Terttu Pakarinen, Elise Ramstad ja Hannu Stålhammar

Työelämäbrändiraportin sisältö Johdanto Suomen työelämäbrändi: mitä, miksi ja kenelle? Brändi ja työelämäbrändi Työelämäbrändin tavoitteet Asiakkaat Suomen työelämäbrändin vahvuudet ja heikkoudet Tunnettuus Laadukkuus Mielleyhtymät Brändiattribuutit ja niitä tukevat bränditarinat Tavoite ja lähtökohdat Valitut brändiattribuutit Bränditarinat: osaaminen, yhteistyö ja turvallisuus Asiakastarjotin Ehdotus jatkosta 3

Mitä on Suomen työelämäbrändi? Suomen työelämän (=tavaramerkki) ympärille muodostunut positiivinen maine. Suomen työelämän brändipääoma muodostuu kolmesta komponentista: Tunnettuus: kuinka hyvin käsite Suomen työelämä tunnistetaan joko autettuna tai ilman? Laadukkuus: kuinka hyväksi Suomen työelämä koetaan verrattuna muiden maiden työelämän? Mielleyhtymät: mitkä asiat yhdistetään Suomen työelämään? 4

Miksi Suomen työelämäbrändin kehittäminen on tärkeää? Tukee Suomen talouskasvua pitkällä aikavälillä (taloudellinen ulottuvuus) Auttaa Suomea menestymään kansainvälisessä yhteistyössä (poliittinen ulottuvuus) Nostaa Suomea esimerkiksi ja innoittajaksi muille (sosiaalis-eettinen ulottuvuus) 5

Mitä sisältyy työelämään Suomen työelämäbrändistä puhuttaessa? Työelämän laatuun liittyvät piirteet Työmarkkinoiden piirteet Työelämässä toimivien ihmisten piirteet Työmarkkinajärjestelmän piirteet Työelämän kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet 6

Keitä ovat ensisijaiset asiakkaat? Ulkomaiset sijoittajat: vahva työelämäbrändi houkuttelee investoimaan Suomeen sellaisiin kohteisiin, jotka synnyttävät pitkän aikavälin kestävää taloudellista kasvua. Ulkomaiset yritykset: vahva työelämäbrändi houkuttelee käymään kauppaa ja tekemään muuta yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa sekä hakemaan yrityskumppanuuksia Suomesta. Ulkomainen työvoima: vahva työelämäbrändi houkuttelee ulkomaista työvoimaa Suomen työmarkkinoille auttaen paikkaamaan kotimaisia työvoimaaukkoja ja lisäämään moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden myötä työelämän innovatiivisuutta. Ulkomaiset kuluttaja-asiakkaat: vahva työelämäbrändi lisää luottamusta siihen, että suomalaisyritysten tuotteet ja palvelut on tuotettu laadukkaalla sekä eettisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. 7

Keitä ovat muut asiakkaat? Ulkomaiset poliittiset päätöksentekijät: vahva työelämäbrändi auttaa vahvistamaan Suomen ja suomalaisyritysten kanssakäymistä muiden maiden ja näiden yritysten kanssa taloudellisissa kysymyksissä ja eri politiikka-alueilla. Ulkomaiset tiedotusvälineet: vahva työelämäbrändi auttaa levittämään positiivista kuvaa Suomesta yleisesti maan ulkopuolella. Kansainväliset järjestöt: vahva työelämäbrändi auttaa levittämään positiivista kuvaa Suomesta yleisesti maan ulkopuolella. 8

Suomen maabrändi 2014-15 (by Future Brand) http://www.mumbrella.asia/content/uploads/2014/11/countrybrandindex2014.pdf Suomen kokonaissijoitus 13. Muut Pohjoismaat sijoilla 4.-15. Suomen sijoitukset eri ulottuvuuksilla: Arvojärjestelmä: 8. Elämänlaatu: 10. Hyvä paikka harjoittaa liiketoimintaa: >10. Matkailu: >10. Perinne ja kulttuuri: >10. Tuotteet: >10. (!!!) 9

Missä pitäisi olla vuonna 2020? Suomen työelämän tunnettuus on vähintään yhtä hyvä kuin Ruotsin työelämän. Suomen työelämä kykenee säilyttämään laadukkaat piirteensä ja vahvistamaan niitä, luomaan uusia laadukkaita piirteitä sekä korjaamaan nykyisiä heikkouksiaan. Kaikki pääasialliset mielleyhtymät Suomen työelämästä ovat luonteeltaan varauksettoman positiivisia. 10

Totuudenmukaisuus Attribuutit perustuvat Suomen työelämän ja yhteiskunnan todellisiin ominaisuuksiin. Omistajuus Työryhmä uskoo itse attribuutteihin ja seisoo vahvasti niiden takana. Sitoutettavuus (ja myöhempi omistajuus) Työryhmä uskoo pystyvänsä myymään attribuutit Työelämä 2020 - hankkeen johtoryhmälle ja tarvittaville sidosryhmille (joilla on strategisesti tärkeitä suhteita asiakkaisiin). Välitettävyys Attribuuttien keskeinen sisältö pystytään välittämään ymmärrettävästi asiakkaille. Uskottavuus Asiakkaat pystyvät viestin perusteella uskomaan attribuutteihin. Innostavuus Asiakkaat toimivat viestin perusteella toivotulla tavalla. 11

Kolme bränditarinaa Suomesta Tarinan 1 kärki: Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista Kehittynyt teknologia käytössä ja digitaalisen murroksen eturintamassa Työntekijöiden vahva osallistuminen, itseohjautuvuus ja työaika(ja muut)joustot Taustalla tehokas koulutusjärjestelmä, yritysten aktiivinen henkilöstön kouluttaminen ja hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet 12

Kolme bränditarinaa Suomesta Tarinan 2 kärki: Suomen työelämä edustaa maailman kehittyneintä yhteistyötä Yhteiskunnan ja yritysten verkottumisessa maailman ja Euroopan ykkönen ja tämän yhteys innovatiivisuuteen Johdon ja henkilöstön yhteistoiminta läpilyövä periaate Taustalla yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus ja matalahierkkisuus, joka mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan 13

Kolme bränditarinaa Suomesta Tarinan 3 kärki: Suomen työelämä edustaa maailman turvallisinta ympäristöä Työelämän murroksessa kaveria ei jätetä, vaan turvaverkko ja ponnahduslauta toimivat Ekologinen kestävyys elämänasenteena ja -tapana Taustalla vakaa kansalaisyhteiskunta, jossa vahva luottamus kansalaisten kesken ja instituutioihin sekä jonka olennaisena elementtinä vastuulliset työmarkkinaosapuolet 14

Tarinoiden priorisointi Osaamistarina on työelämäbrändityön kärkitarina kaikkien huipputärkeiksi tai tärkeiksi määriteltyjen asiakkaiden osalta. Yhteistyötarina on tätä tukeva tarina, joka kuitenkin kannattaa viestinnässä tyypillisesti kytkeä yhteen osaamistarinan kanssa. Sama koskee turvallisuustarinaa. 15

Työelämäbrändityön asiakkaiden priorisointi Alueet (maat) Asiakasryhmät Eurooppa (Saksa) Pohjois- Amerikka (USA) Venäjä Sijoittajat Huipputärkeä Tärkeä Tärkeä Tärkeä Yritykset Huipputärkeä Tärkeä Tärkeä Tärkeä Itä-Aasia (Kiina, Japani, Intia) Työvoima Tärkeä Kuluttajaasiakkaat Poliittiset päätöksentekijät Huipputärkeä Tärkeä Tärkeä Tärkeä Tiedotusvälineet Huipputärkeä Tärkeä Tärkeä Tärkeä Kansainväliset järjestöt: Tärkeä 16

Ehdotus jatkosta: 1 Tavoite: Kytketään työelämäbrändin vahvistaminen osaksi Team Finland -verkoston toimintaa Ehdotus toimenpiteiksi: Työelämä 2020 -hankkeen ja työelämäbrändiryhmän edustajat käyvät keskustelun asiasta TEMin ja Tekesin Finland Promotion Boardissa olevien ja tarvittavien muiden edustajien kanssa. Työelämäbrändityö pyritään saamaan tätä kautta kytketyksi osaksi Boardin tekemää maakuvaviestintää. 17

Ehdotus jatkosta: 2 Tavoite: Kytketään työelämäbrändin vahvistaminen osaksi Suomalaisen Työn Liiton koordinoimaa Made by Finland -konseptia Ehdotus toimenpiteiksi: Työelämä 2020 -hankkeen, Tekesin, Työterveyslaitoksen ja Perheyritysten liiton edustajat jatkavat keskusteluja Suomalaisen Työn Liiton kanssa osallistumisesta kampanjaan siten, että työelämäbrändityö saadaan suunnitellulla tavalla osaksi kampanjaa. 18

Ehdotus jatkosta: 3 Tavoite: Kytketään työelämäbrändiryhmän työ osaksi Työelämä 2020 -hankkeen viestintää Ehdotus toimenpiteiksi: Työelämä 2020 -hankkeen valmisteluryhmä käsittelee työelämäbrändiryhmän työn tulokset. Käsittelyn pohjalta ryhmän raportti sijoitetaan sähköisenä julkaisuna hankkeen www-sivuille ja työelämäbrändiryhmän työn tuloksista tehdään TEMin tiedote tiedotusvälineille. Raportti käännetään myös englanniksi. Työelämäbrändiryhmän edustajat tekevät työn tuloksista valtakunnalliseen lehteen julkaistavaksi tarkoitetun artikkelin. Työelämä 2020 -hanke tuottaa viestintäsuunnitelman mukaan tarvittavat materiaalit. 19

Ehdotus jatkosta: 4 Tavoite: Selvitetään Työelämä 2020 -hankkeiden keskeisten toimijoiden keinot osallistua työelämäbrändityöhön Ehdotus toimenpiteiksi: Työelämä 2020 -hanke toteuttaa ydintoimijoidensa, toimijoidensa ja kumppaniensa keskuudessa kyselyn näiden valmiudesta ja käytännön keinoista osallistua työelämäbrändityöhön jatkossa sekä eri tarinoiden toimivuudesta ja kehittämisen tarpeista. 20

Ehdotus: 5 Ehdotus: Ehdotusten ja työelämäbrändityön toteutumisen seuranta Ehdotus toimenpiteiksi: Työelämän 2020 -hankkeen valmisteluryhmä linjaa työelämäbrändiryhmän ehdotusten ja niiden toteutumisen seurannasta. Valmisteluryhmän linjaukset sisällytetään hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmaan, joka viedään johtoryhmään hyväksyttäväksi tammikuussa 2017. 21