NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI 1.8.2010 31.12.2012

1 NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI 1.8.2010 31.12.2012

2 NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI 1.8.2010 31.12.2012 Nella-hanke oli Porvoon kaupungin nuorisopalveluiden koordinoima kolmevuotinen Uudenmaan Ely-keskuksen rahoittama hanke. Hanke alkoi elokuussa 2010 ja päättyi 2012 vuoden lopussa. Hankkeessa olivat yhteistyössä mukana Porvoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Peipon koulu ja Pääskytien koulu. Nella-hankkeen tavoitteet ja toiminta: Tukea maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumista erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin Syrjäytymisen ehkäisy Nuoren kotoutumista tukeva kohdennettu nuorisotyö, jota tehdään niin yksilötyönä kuin ryhmätoimintana. Luodaan uusia työmuotoja koulun, kodin ja vapaa-ajan välille. Samalla tiivistetään maahanmuuttajien parissa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä. Lisätään työntekijöiden monikulttuurisuustaitoja ja -tietoja teemapäivillä ja koulutustilaisuuksilla. Kehitetään yhteistyötä kaupungin liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa järjestävien seurojen ja yhdistysten, sekä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Suvaitsevuuden tukeminen ja lisääminen Hankeraha Kolmevuotiseen hankkeeseen saatiin yhteensä rahaa 92.000. Hankkeen talousarvio Suurin osa hankkeen rahoista on mennyt hanketyöntekijän ja tuntityöntekijöiden palkkakustannuksiin. Muut kustannukset ovat olleet lähinnä materiaali- ja matkakustannuksia sekä osallistumis ja sisäänpääsymaksuja eri toimintoihin. Työntekijät Hankkeen käytännön koordinointiin palkattiin hanketyöntekijäksi Anna Weissmann 9.8.2010 alkaen. Anna irtisanoutui kuukautta ennen suunniteltua ajankohtaa. Hänen viimeinen työpäivänsä oli 2.12.2012.

3 Nuorisopalveluiden nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana toimintojen, leirien ja tapahtumien toteuttamisissa. Nuorisotyöntekijät Pirjo Pietikäinen ja Mila Eriksson ovat olleet aktiivisesti mukana Nellan toiminnassa. Hankkeen loputtua Mila toimii nuorisopalveluiden yhdyshenkilönä maahanmuuttaja asioissa. Hankkeen hallinnointi ja ohjausryhmä Hanke toimii Porvoon kaupungin nuorisopalveluiden alaisuudessa. Hanketta koordinoi nuorisoasiamies Nina Siltakorpi. Työntekijän lähiesimiehenä toimi Gammelbackan nuorisotilan vastaava ohjaaja Pirjo Pietikäinen maaliskuun loppuun 2012 saakka. Huhtikuun alusta Nina toimii hanketyöntekijän lähiesimiehenä. Nuorisotilat ovat hanketyöntekijän toimistopisteitä, joista käsin Anna työskentelee. Gammelbackan nuorisotilan ja muidenkin tilojen ohjaajat ovat olleet Annan lähityöyhteisö. Ohjausryhmään on kuulunut maahanmuuttajatyön päällikkö Sirkka Valta, valmistavien luokkien opettajat Sanna Romberg Pääskytien koulusta ja opettaja Auli Soinio Peipon kouluilta, Gammelbackan nuorisotilan vastaava ohjaaja Pirjo Pietikäinen. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Nina Siltakorpi ja sihteerinä Anna Weissmann. Lisäksi Mila Eriksson osallistui loppukevään ja syksyn 2012 kokouksiin. Ohjausryhmä on kokoontunut 4-6 kertaa vuodessa hankkeen aikana. Ohjausryhmä on ollut tärkeä ja asiantunteva tuki Nellan toiminnalle. Ohjausryhmän kahdelle opettajajäsenelle on maksettu kokouspalkkiot, silloin kun kokoukset ovat olleet koulutyöajan ulkopuolella. Yhteistyötahot Hankkeessa ovat olleet tiiviisti mukana Porvoon maahanmuuttajapalvelut, Peipon alakoulu, Pääskytien yläkoulu sekä Amiston (ammattikoulu) valmentava luokka opettajineen. Myös muiden koulujen kanssa on ollut yhteistyötä. Kontakteja on luotu tiiviisti mm. partiolaisiin ja muihin yhdistyksiin sekä kaupungin muihin toimijoihin. Merkittäviä yhteistyötahoja ovat myös olleet eri kansalaisuuksien muodostamat omat yhteisöt. Kaupungin nuorisopalveluiden työntekijät ovat sisäistäneet Nella hankkeen erinomaisesti ja ovat olleet aktiivisesti kehittämässä ja ideoimassa maahanmuuttaja nuoriin kohdistuvia toimintoja. Hankkeen tavoitteet, eteneminen ja jatkosuunnitelmat Hankkeella oli kolme päätavoitetta: 1.Vapaa-ajan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy 2. Suvaitsevaisuuden tukeminen ja lisääminen 3. Työntekijöiden monikulttuurisuustaitojen ja tietojen lisääminen

4 Hanketyöntekijä Anna tutustui perinpohjaisesti nuorisotyöhön ja Porvoon nuorisopalveluiden toimintaan hankkeen alussa. Tämä osoittautui hankkeen etenemisen kannalta erinomaiseksi asiaksi. Tunnettuaan hyvin nuorisopalveluiden toimintatavat ja arvot, on hän loistavasti osannut suhteuttaa Nellan kautta uutta toimintaa nuorisotyöhön. Hankkeen myötä on saatu kokeiltua erilaisia toimintatapoja, joista osasta onkin tullut jo osa nuorisotyön arkea. Keväällä 2012 on alettiin työstämään työnkuvaa nuorisotyöntekijälle, joka tulee toimimaan nuorisopalveluissa yhdyshenkilönä maahanmuuttajanuoriin liittyvissä asioissa. Gammelbackan nuorisotilan nuorisotyöntekijä toimii hankkeen jälkeen yhdyshenkilönä. Hankejakson aikana on ollut paljon tapahtumia sekä leiritoimintoihin on osallistunut paljon lapsia ja nuoria. Leiritoiminta on tullut tutuksi maahanmuuttajaperheille. Valmistavan luokkien opettajien kanssa on sovittu käytännöistä leiriilmoittautumisten kohdalla. Yksilötyö nuorten kanssa on myös ollut olennainen osa työmuodoissa; henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Kerhotoiminnan kautta on moni uusi asia ja harrastus tullut tutuksi Suvaitsevaisuuden lisääminen on myös ollut painopisteenä hankkeen aikana. Ammattikoulun maahanmuuttaja luokan nuoret ovat olleet mukana draamallisissa produktioissa; pakolaisen polussa (syksyisin) ja Safari näytelmässä Epeepe sosoo. Kevätkummun nuorisotilassa toiminut Culture club lunasti myös paikkansa. Hanketyöntekijä Anna on osallistunut moniin koulutuksiin, joiden kautta olemme saaneet uusia ajatuksia Porvooseen. Olemme osallistuneet myös Kanuunaverkoston järjestämiin monikulttuurisuustyön tapaamisiin. Toteutimme myös monia koulutusiltapäiviä Nellan puitteissa. Teemoina mm. Nuori maahanmuuttaja Porvoossa, Monikulttuurinen tyttö -ja poikatyö sekä luento arkipäivän rasismista.. Koulutukset olivat suosittuja ja osanottajia oli verkoston eri toimijoista. Nella-hankken myötä yhteistyö maahanmuuttaja lasten ja nuorten kanssa tehtävien toimijoiden kanssa tiivistyi, tunnettavuus lisääntyi. Maahanmuuttajien asiat ovat yleisestikin nousseet esille ja niitä on huyomioitu erikseen. Nellan ohjausryhmä jatkaa jatkossa Nella-tiiminä, kokoontuen 2-4 kertaa vuodessa. Nina Siltakorpi Nuorisotyön koordinaattori

5 HANKETYÖNTEKIJÄN TOIMINTAKERTOMUS LOPPURAPORTTIIN Anna Weissmann, FM, Nella-hanketyöntekijä Nella-hankkeen voi jakaa kolmeen osioon. Ensimmäinen hankekausi sisälsi verkostoitumista ja tutustumista. Keskimmäinen hankekausi painotti henkilökunnan koulutusta sekä käytännön yhteistyötä. Kolmas eli viimeinen kausi jatkui suunnitelmien mukaan ja päättyy vuodenvaihteeseen. Huolimatta siitä, että kolmas hankekausi oli viimeinen ja sisälsi paljon aloitettujen asioiden viimeistelyä, sisältyi siihen rohkeita ja onnistuneita kokeiluja. TOIMINTAKERTOMUS 9.8.2010 30.4.2011 Työsuhteen alettua 9.8. alkoi tutustuminen nuorisotoimen toimintaan ja rakenteisiin. Yhdessä esimiesten kanssa päädyimme siihen, että alkuun olen mukana nuorisotilan avoimessa toiminnassa. Näitä nuorisotiloja piti alkuun olla kolme, mutta vähensimme ne kahteen, sillä aikaa koetun sulattelulle ja hankkeen suunnittelulle ei tuntunut jäävän riittävästi. Ensimmäisten kuukausien jälkeen käytännöksi on muodostunut, että keskiviikkoisin olen Gammelbackan nuorisotilassa ja maanantaisin keskustan nuorisotila Zentrassa. Käytän kyseisiä paikkoja myös yksilötapaamisiin noidenkin aikojen ulkopuolella. Ohjausryhmä kokoontuu kuukauden tai kahden välein. Sen lisäksi pidämme sekä esimieheni että lähiesimieheni kanssa joka toinen viikko oman palaverin edistymisistä ja uusista ideoista. Ohjausryhmän jäsenistä on tullut käytännön työssä myös hyviä työpareja asiantuntijoita, joiden kanssa tavataan useamminkin. Ohjausryhmän kokouksissa pyritään keskittymään yleisimpiin raameihin. Nella-hankkeen toiminta on jatkunut vuoden 2011 alettua suunnitelmien mukaan. Jos syyslukukausi 2010 oli verkostoitumisen ja tutustumisen aikaa, on kevätlukukaudella 2011 painotettu henkilökunnan koulutukseen sekä käytännön yhteistyön toimivuuteen eri tahojen kanssa. Porvoon ruotsinkielisen väestön osuus on 30 %. Kieliryhmät hankkeessa on huomioitu siten, että sekä suomen- että ruotsinkieliset alakoululaiset kutsutaan Suomi-brändi esityksiin, aivan kuten yläkoululaisten Pakolaisen polku näytelmän kohdalla tehdään. Lukio- ja ammattikoululaisille on pohdittu englanninkielistä koulutusta. Aikuisille suunnatut suomenkielellä pidettävät koulutukset lähetetään sekä suomen- että ruotsinkielisille toimijoille.

6 Harrastustoimintaa ja niihin osallistumista suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti Porvoossa esittelevä esite on hankkeen kuluessa suunniteltu tehtäväksi. Se esittelisi kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastustahojen vapaa-ajantoimintaa konkreettisesti. Esite olisi tarkoitus kääntää tarvittaville kielille, jotta se tavoittaisi maahanmuuttajalasten ja -nuorten vanhemmat. Esitettä aletaan työstää elokuussa 2011. Nella-hankkeelle on tehty Artex-pajalla (=Porvoon nuorisotoimen nuorten työpaja) logo sekä esite, jossa molemmilla kotimaisilla kielillä kerrotaan Nella -hankkeesta. Esite toimii käyntikorttina yhteistyötahojen virkamiehille. Verkostoituminen Ensimmäiset kuukaudet olivat yhteistyötahojen kartoittamista. Verkostoituminen kantaa jo hedelmää ja uusia yhteistyötahoja työstetään. Maahanmuuttajapalveluiden ja erityisesti sen HaaPor hankkeen kanssa yhteistyö on muodostunut toimivaksi. Maahanmuuttajapalveluiden avulla on mahdollista selvittää nopeastikin tarpeellisia käytännön asioita. Rahoitusta maahanmuuttajanuorille suunnattuihin tapahtumiin tai retkiin on saatu myös Maahanmuuttajapalveluista. Partiolaiset ovat Scoutti-projekteineen olleet aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa mainostamassa toimintaansa. Porvoon partiolaiset pohtivat parhaillaan, perustavatko syksyllä uuden partiolaisryhmän Gammelbackan alueelle tavoittaakseen maahanmuuttajalapsia vai ohjataanko heidät jo olemassa oleviin ryhmiin. Kouluyhteistyö Koulujen osalta toiminta on sujunut hyvässä yhteistyössä. Uusia kontakteja niin opettajiin kuin oppilashuoltohenkilökuntaan on syntynyt. Olen tehnyt yksittäisiä vierailuja eri kouluihin lähinnä maahanmuuttajaluokkiin. Vierailuihin on sisältynyt sen hetken tarpeiden mukaista toimintaa, ammattikoululaisten kanssa opeteltu pelaamaan suomalaisia pelejä, kuten Kimbleä ja Afrikan tähteä, pikkukoululaisten kanssa syöty jouluiset piparminttukepit ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Yhteistyössä opettajien kanssa koululaisia on ohjattu kerhoihin. Leiritoiminnan tutuksi tekemistä on painotettu erityisesti pienemmille koululaisille ja heitä on ohjattu leireille niin talvella kuin tulevana kesänäkin. Pakolaisen polku näytelmää on esitetty porvoolaisille kasiluokkalaisille jo vuosien ajan. Se tehdään yhteistyössä ammattikoulu Amiston valmistavan luokan oppilaiden, nuorisopalveluiden ja seurakuntien kanssa. Uusi yhteistyö Porvoon Teatterin ja ammattikoulu Amiston kanssa on poikimassa kevääksi 2012 alakoululaisille suunnatun Suomi-brändi näytelmän, jossa draaman keinoin tuodaan maahanmuuttajien elämää ja maailmaa lapsille tutummaksi. Leiritoiminta Nella-hankkeen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin saada maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria myös nuorisopalveluiden leireille. Tammikuun alussa ensimmäiset neljä alakouluikäistä tyttöä, kolme ruandalaislähtöistä ja yksi burmalaistaustainen, osallistuivat leirille Övikissä. Minun

7 tehtäväni oli olla mukana tukemassa, auttamassa ja neuvomassa. Leiri sujui hyvin ja tytöt olivat nopeasti kuin kalat vedessä. Keskiviikkokerholaisille sekä muutamille muille kohderyhmän yläkouluikäisille järjestettiin oma Lumi-leiri helmikuun alussa. Ohjaajina olivat minun lisäkseni nuorisotyöntekijä sekä seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä. Osallistujia leirillä oli 11, ruandalaisia, burmalaisia, argentiinalainen, vietnamilaisia. Leiri kesti vain yhden yön, mutta oli sitäkin tiiviimpi. Nuoret olivat riemuissaan lähes kaikesta ja leirille muodostui lyhyestä ajasta huolimatta vahva yhteishenki. Parasta antia oli nähdä lasten vapautuneisuus, kun ei ollut arjen huolia painamassa. Koulujen talvilomalla alakouluikäisten leirille osallistui myös kolme ruandalaistaustaista poikaa sekä yksi burmalainen. Olin jälleen mukana. Leiri sujui samaten hyvin, pojat ansaitsivat kannuksiaan muiden poikien keskuudessa viimeistään discoiltana, jolloin heistä kuoriutui varsinaisia breikkaajia. Leirit ovat sujuneet hyvin ilman suurempia erityisjärjestelyjä. Etukäteen piti kuitenkin tarkemmin käydä läpi leirikirje, mitä pitää pakata mukaan, mistä linja-auto lähtee sekä muita käytännön asioita. Kesäleireille kohderyhmän lapsista osa on osannut ilmoittautua jo itsenäisesti, osa on saatu leireille yhteistyössä valmistavien luokkien opettajien kanssa. Kerhotoiminta Kitararyhmä on ollut toiminnassa jo muutaman vuoden ajan ennen Nella-hanketta. Syksyllä kitarakerho päätettiin sisällyttää Nellan toimintaan ja saada mukaan uusia nuoria. Tarkoitus oli sekä klassisen kitaransoiton opetus ja säestys että musiikin avulla integroiminen harrastustoimintaan. Ryhmät kokoontuivat nuorisotila Zentrassa kerran viikossa. Kitaratunneille osallistui 16 eritasoista ja eriikäistä lasta ja nuorta, joista 10 maahanmuuttotaustaisia ja 6 valtaväestöstä. Oppilaat jaettiin isompien ja pienempien ryhmään. Pienemmät osallistuvat ensin samoissa Zentran tiloissa seurakunnan järjestämään 1.-6.- luokkalaisten disco-hiphop -tanssiryhmään (tanssikerhon samanaikaisuus oli iloinen ja käytännölliseksi osoittautunut sattuma, lapsille kaksi harrastusta samalla kyytikerralla). Syksyn ensimmäinen esiintyminen kitararyhmästä kootulla porukalla on burmalaisten joulujuhlassa. Suunnitteilla on myös käydä jokusessa vanhainkodissa viemässä joulutervehdys musiikin avulla. Suunnitteilla on toinen musiikkipainotteinen ryhmä syksyllä, koska kaikki uudet halukkaat eivät mahdu vanhaan ryhmään. Mietin myös, riittääkö oma aikani aloittamisen jälkeen vetämään ryhmää, vai palkataanko siihen toinen vetäjä. Työnimellä Hiljaisten poikien kerho, sittemmin Specials, alkanut poikaryhmä kokoontui suunnilleen joka toinen viikko. Ohjaajana toimi Miska Sairanen, nuorisopalveluiden toiminnassa

8 ennestäänkin mukana ollut kouluavustaja erityiskoulusta. Kerhon tavoite oli osallistaa yläkouluikäisiä maahanmuuttajanuoria erilaisiin aktiviteetteihin, ja Specials kävikin mm. keilaamassa, hohtogolfissa, bändi-illassa, koripallo-ottelussa ja porvoolaisille kunniaa tuottaneen lukiolaisryhmän The Stage musikaalissa. Kerhoon oli valikoitu niitä nuoria, jotka yleensä jäävät äänekkäämpien ikätovereidensa varjoon. Heistä saatiin aktiivisiksi osallistujiksi kuusi. Jatkosuunnitelmina ohjaaja miettii ryhmäkoon kasvattamista ja isoimpien poikien jatkon tarpeellisuutta. Kansainvälinen kädentaitokerho järjestettiin kokeiluna tavoittaa alakouluikäisiä lapsia Porvoon keskustan nuorisotila Zentraan, jonka avoin toiminta on suunnattu viidenluokkalaisista ylöspäin. Kerhoon kutsuttiin tässä kohtaa sopivia niin maahanmuuttajataustaisia kuin valtaväestönkin lapsia ja heitä saatiinkin mukaan niin suomen- kuin ruotsinkielisistä kouluista. Lapset toivat mukanaan ehkäpä oman kaverin. Kerhoa veti nuoriso-ohjaaja, kuvataiteilija Tiina Wallius. Kerho toimi kahdessa osassa, koska osallistujamäärä pidettiin kahdeksassa. Lapset osallistuivat innokkaasti ja sain kyselyjä ulkopuolisilta vanhemmilta, miten lapsi voisi päästä kerhoon mukaan. Kokeilu onnistui siis erinomaisesti ja on syytä miettiä vastaavan, ehkä jopa hieman laajemman toiminnan aloittamista tulevalle lukuvuodelle. Nukketeatterikerho syntyi amerikansuomalaisen, Italian kautta Suomeen takaisin palanneen Riitta Haleyn ideasta. Hän oli vetänyt vastaavan projektimaisen kerhon jo muissa maissa ja tarjosi sitä Porvooseen. Kerhon tarkoitus oli osallistaa sekä maahanmuuttaja- että valtaväestön nuoria aktiiviseen toimintaan: valmistaa itse käsinukkeja, suunnitella näytelmän kaltainen esitys niiden pohjalta sekä hoitaa itse lavasteet ja musiikki ynnä muu asiaan kuuluva. Kerho toimi englannin kielellä. Se kokoontui 14 kertaa, osallistujia oli vaihtelevasti, muutama aktiivi tosin säännöllisesti. Varsinaista näytelmää ei lopulta ilmeisesti osallistujien vähyyyden takia saatu aikaan, mutta nuket valmistuivat. Voi vain arvailla, oliko yksi syy nukketeatterikerhon osallistujien vähyyteen se, että maahanmuuttajille suunnattu Keskiviikkokerho kokoontui toisella puolella kaupunkia samaan aikaan, asia, jolle ei yrityksistä huolimatta saatu muutettua. Yläkouluikäisille kohtalaisen tuoreille maahanmuuttajille suunnattu Keskiviikkokerho toimi Gammelbackan nuorisotilalla keskiviikkoisin koulun jälkeen. Maahanmuuttajapalveluiden perhetyöntekijä Frida Roos, joka itse vetää HaaPor hanketta (kohteena ruandalaiset yksinhuoltajaäidit ja näiden lapset), toimi toisena ohjaajana. Keskiviikkokerho vakiinnutti paikkansa nuorisotilan keskiviikkoiltapäivissä. Kerhon tarkoitus oli saada nuoret nuorisotilan toimintaan, auttaa läksyissä tai muissa käytännön asioissa sekä toimia vapaa-ajan vertaisryhmänä. Osallistujia oli kymmenen molemmin puolin kerrasta riippuen. Kerhoon houkuttimena toimi välipalatarjoilu. Keskiviikkokerho toimi samalla tiedotuskanavana tapahtumista, retkistä ja tilaisuuksista. Kohokohta oli kevään lopettajaiset Linnanmäkiretken muodossa. Koska nuoret saatiin käymään nuorisotilan avoimessakin toiminnassa ja osallistumaan muihin vapaa-ajan

9 tapahtumiin, Keskiviikkokerhon jatkumista ja ainakin sen käytännön toteutusta tulevalla lukuvuodella mietitään. Yksilötyö Yksilötapaaminen työvälineenä maahanmuuttajanuorten kanssa Olen tulossa siihen tulokseen, että henkilökohtainen aika eli yksilötapaaminen toimii hyödyllisenä työvälineenä myös maahanmuuttajanuoren kanssa. Omassa aikaisemmassa työssäni se on lähtenyt käyntiin määrittelemättömästi, vähän sellaisena ylimääräisenä juttuna varsinaisen työn ohella. Nyt Nella-hankkeessa työskennellessäni sitä on ollut mahdollisuus kokeilla varsinaisenakin työvälineenä. Aika ja sinnikkyys odottaa, kuunnella, kiinnostua ja kysellä auttaa nuorta avautumaan. Syksyllä alkanut yksilötyö on jatkunut niiden osalta, joille se on edelleen koettu tarpeelliseksi kevätpuolella. Näiden lasten ja nuorten lukumäärää on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa arvioida, sillä toiset tarvitsevat apua pidempään ja syvemmin, kun taas toisille riittää kerta tai kaksi. Mukana on ollut arviolta kahdestakymmenestä kahteenkymmeneen viiteen lasta ja nuorta mm. Ruandasta, Kongosta, Argentiinasta, Vietnamista, Burmasta, Venäjältä, Virosta, Irakista ja Iranista. Maahanmuuttajalapsia on ohjautunut myös yksilöpohjalta paljon nyt myös nuorisotilojen työntekijöille. Tilatyöntekijät ovat tulleet tutuiksi maahanmuuttajanuorille; tavoite, jossa maahanmuuttajanuoret ohjautuvat itsenäisesti avoimeen tilatoimintaan, on saavutettu. Integroitumista on saavutettu samoin nuorisopalveluiden yleisten tapahtumien suhteen. Kaksi esimerkkitapausta tästä testaamastani yksilötyöstä. Aikaisempien töideni kautta olen tuntenut nyt kasiluokkalaisen tytön jo 4-5 vuotta, suunnilleen siitä alkaen kun perhe muutti Suomeen. Alun perin perhe on oletettavasti tullut pakolaisstatuksella. Perhe on ns. toimiva ja normaali. Tytär on tullut murrosikään ja perheen elämäntilanne on nyt muutenkin hieman muuttunut. Näistä on seurannut "normaaleja" ongelmia, joihin koululta on pyydetty apua. Tyttö on lahjakas ja fiksu, pärjää koulussa hyvin, ja haluaa aktiivisesti etsiytyä mukaan toimintaan. Koulu viestittää huolena liiallisen suorituspaineen, joka luultavasti lähtee lahjakkaasta tytöstä itsestään. Henkilökohtaisten yksilötapaamisten avulla olen saanut asioihin selvyyttä ja kokenut pystyväni tukemaan tyttöä elämässään. Hän tulee innokkaasti noihin yhteisen musiikkiharrastuksen varjolla pidettäviin tapaamisiin ja on selvästi iloinen, kun aikuisella on aikaa kuunnella häntä. Toinen nuori on 15-vuotias tyttö. Hän on muuttanut äitinsä kanssa Suomeen muutama kuukausi sitten. Perhe ei tietääkseni ole varsinaisesti maahanmuuttajapalvelun asiakas. Äiti on itse ottanut yhteyttä kouluun toimittaakseen tyttären opiskelemaan. Tästä perheestä ei kenelläkään viranomaisella ole oikeastaan mitään tietoa. Silti opettajan täytyy luokassa tulla toimeen kieltä osaamattoman oppilaan kanssa, samoin kuin meillä nuorisotoimessa olla valmiuksia kohdata ja ohjata nuori osaksi aktiivista suomalaisen kulttuurin elämää. Tämän tytön painolastiksi on yksilötapaamisten perusteella, jossa työkaluna olen käyttänyt mm. pianoa, osoittautunut äidin tyttäreen kohdistamat kohtuuttoman suurisuuntaiset tulevaisuudenodotukset.

10 Erityisnuorisotyö Koska läheskään kaikki maahanmuuttajaperheet eivät tule Suomeen pakolaisstatuksella, maahanmuuttajaperheiden tilanteet eivät välttämättä ole tiedossa millään viranomaistaholla, tai tieto saattaa olla hajanaista, toisen käden tietoa. Esimerkiksi Maahanmuuttajapalveluiden perhetyöntekijät ovat koko perheen työntekijöitä. Vanhemmat eivät välttämättä ole antamassa tietoa erilaisista nuoreen vaikuttavista asioista. Tarvetta erityisnuorisotyöntekijän työn kaltaiselle toiminnalle olisi. Voisiko maahanmuuttajanuoret jatkossa ohjata suoraan jo tämän olemassa olevan nuorisotyön piiriin? Vai onko erityisnuorityö jo itsessään liian ylikuormitettua, täystyöllistettyä? Tarve koulun ja nuorisotoimen yhteistyölle on olemassa, se helpottaa niin koulutyöskentelyä kuin vapaa-aikaan sijoittumista. Samalla se tukee Maahanmuuttajapalveluiden tekemää perhetyötä. Mistä löytyisi jatkossa rahoitus tällaiseen, kun kyseessä on yhteistyö kaikkien hyötyvien viranomaistahojen kesken? Vedin viime vuoden Porvoon koulutoimen monikulttuurisuus hankkeen maahanmuuttajanuorille suunnattua opinto-ohjauskurssia Pääskytien yläkoululla. Silloin tämä tyhjästä alkava kurssi oli ryhmäopetusta. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaisempaa ohjausta sekä kouluasioissa että vapaaajan asioissa. Erilaiset kokoontumiset ja tapaamiset kouluajan jälkeen tukevat nuoria näissä asioissa. Maahanmuuttajanuoren perheen ja Suomen yhteiskunnan tapojen erot aiheuttavat hankaluuksia ymmärtää nuorta. Muutamilla avainsanoilla ja asioiden taustojen selvittämisellä ymmärrys ja normaalin toiminnan alkaminen eri tahoilla ja eri elämän osaalueilla helpottuu. Nuoren nopea ja tehokas kotoutuminen sekä yhteiskunnan toimintaan mukaan sulautuminen, on nuoren etu. Henkilökohtainen satsaus maahan muuttavaan nuoreen ei välttämättä vaadi pitkäaikaista panosta, mutta tulokset ovat mahdollisesti ratkaisevia ja monia inhimillisiä tuskailuja lieventäviä. Koulutukset Olen osallistunut kuluneen kauden aikana useaan koulutukseen. Marraskuun 2010 alussa osallistuin esimieheni, nuorisoasiamiehen kanssa Hyvinkään Nuorisotoimen kehittämishankkeiden koulutustilaisuuteen. Siellä syntyi uusia kontakteja Hyviinkään sekä partiolaisten Scoutti-projektin kanssa. Seuraavana päivänä osallistuin puolipäiväiseen koulutukseen Peipon alakoululla. Koulutuksen aihe oli Monikulttuuriset perheet: kulttuurien ja uskontojen käsitykset perheestä ja kasvatuksesta. Luennoijana oli Edupolin Monikulttuurinen työyhteisö hankkeen projektipäällikkö Jonna Roos. Koulutus oli veso-koulutus opettajille, joiden koulussa on 25% maahanmuuttajataustaisia

11 oppilaita. Koulutus ei ollut kovin antoisa ihmiselle, jolla omaa kokemusta maahanmuuttajaparheiden kanssa jo on. Nuorisopalveluista mukaan koulutukseen oli kutsuttu viisi henkeä. Marraskuussa Kulttuurikeskus Caisa järjesti Jani Toivolan luennon Musta tulee isona valkoinen tuleehan? Toivola kertoi erilaisuuden haasteista ja käytti esimerkkinä omaa elämäänsä. Samassa yhteydessä minulle esiteltiin Caisan toimintaa. Maaliskuussa 2011 osallistuin Porvoossa suomi toisena kielenä opettajille suunnattuun koulutukseen Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä. Maahanmuuttajaopetuksen ajankohtaisten tutkimustulosten lisäksi koulutuksen parasta antia oli afganistanilaissyntyisen, nykyisin herttoniemeläislukiolaisen Aziza Hossainin värikäs kertomus omasta tiestään Suomeen ja Suomessa. Koulutukseen osallistui myös jokunen porvoolainen nuoriso-ohjaaja. Toukokuussa 2011 Yhteiset lapsemme järjesti koulutustilaisuuden Helsingissä Diakilla. Koulutuksen parasta antia oli hiljattain väitöskirjan Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasaarvo nuorisotyössä julkaisseen Veronika Honkasalon osuus. Hän herätteli uusia mielenkiintoisia ajatuksia myös meille, joille maahanmuuttajatyön perusasiat sekä ongelmat ovat jo arkipäivää. Nella-hankkeen järjestämä koulutus pidettiin toukokuussa Porvoon Amiston tiloissa. Aiheena oli Nuori maahanmuuttaja Porvoossa. Tietopaketti maahanmuuttajalapsen ja nuoren kanssa työskentelystä. Koulutukseen osallistui kaupungin työntekijöitä kouluista, päiväkodeista, oppilashuoltohenkilökunnasta, terveys- ja päihdepalveluista sekä ruokapalveluista. Harrastustoiminnan edustajia oli myös iltapäiväisestä ajankohdasta huolimatta kiitettävästi edustettuna. Koulutuksessa esiteltiin Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa, peruskoulun valmistavien luokkien toimintaa sekä Nella-hanketta ja nuoren kohtaamista. Saimme mukaan samaisen afganistanilaistytön Aziza Hossainin kertomaan omista kokemuksistaan kasvaa lapsesta nuoreksi pakolaisena. Koulutuksen tarkoitus oli esitellä maahanmuuttajien kohtaamia haasteita sekä antaa niihin käytännön vinkkejä niille, joilla ei vielä paljonkaan kokemusta maahanmuuttajan kohtaamisesta ole. Ehkei varsinaisesti koulutukseksi mutta vaikkapa valistustilaisuudeksi voitaneen sitten kutsua lokakuista Pakolaisen polkua, johon osallistuin uutena työntekijänä. Tällä Porvoon suomen- että ruotsinkielisille kahdeksasluokkalaisille suunnatulla elämyspedagogisella opetustilanteella on tarkoitus edistää nuorten myönteistä ilmapiiriä maahanmuuttajia kohtaan. Oppilaat kulkevat polun opettajan kanssa ja mm. poliisin, tullihenkilöstön ja lääkärin rooleja esittävät ammattikoulun valmistavan luokan maahanmuuttajanuoret. Polun jälkeen purkukeskustelusta vastaavat nuorisoohjaajat.

12 Nella- hankkeen järjestämä koulutus, tavoitteena suvaitsevaisuuden lisääminen Nella-hankkeen järjestämässä koulutusseminaarissa esiteltiin lyhyesti Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa, koulumaailmaa maahanmuuttajan erityistarpeisiin nähden sekä Nellan kautta maahanmuuttajan vapaa-ajan haasteita. Sokerina pohjalla oli afganistanilaistaustaisen helsinkiläislukiolaistytön Aziza Hosseinin kertomus elämästään synnyinmaassaan sekä sieltä lähdön jälkeen. Aziza kertoi omia kokemuksiaan Suomeen saapumisestaan ja yleisemmin maahanmuuttajan silmin. Suunnitteilla on koulutuksen tai luennon järjestäminen niin työntekijöille kuin koululaisille sekä tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääminen. Syksylle on suunniteltu koulutuspäivää nuorisopalveluiden henkilökunnalle. Puhujaksi on ajateltu FT Veronika Honkasaloa, jonka väitöstutkimus Tyttöjen kesken koskettelee maahanmuuttajanuoria nuorisotiloilla. Yhteistyö vastavalitun kansanedustajan Jani Toivolan kanssa on suunnitteluasteella. Kävin tutustumassa hänen aikuisille suunnattuun luentoonsa Helsingin kulttuurikeskus Caisassa. Tätä luentoa voisi miettiä yläkouluikäisille, lukiolaisille tai ammattikoululaisille. Laajempina haaveina on tehdä yhteistyötä muidenkin "mediaseksikkäiden ja katu-uskottavien" omalla alallaan menestyneiden maahanmuuttaja- tai monikulttuurisuustaustaisten henkilöiden kanssa, jonka tarkoituksena olisi laajentaa käsitystä "monikulttuurinen" ja "maahanmuuttaja" TOIMINTAKERTOMUS 1.5.2011 29.2.2012 Nella-hankkeen toiminta on jatkunut kaudella 2011 2012 suunnitelmien mukaan. Jos hankekausi 2010-2011 oli verkostoitumisen ja tutustumisen aikaa, on kuluneen hankekauden aikana painotettu henkilökunnan koulutukseen sekä käytännön yhteistyön toimivuuteen. Ohjausryhmä on kokoontunut edelleen kuukauden tai kahden välein. Nella-hanketyöntekijän työpiste on siirretty Gammelbackan nuorisotila Kertsin yhteydestä keskustan Zentran yhteyteen. Samalla lähiesimiehistä on karsittu yksi nuoriso-ohjaaja pois, joskin yhteistyö neuvonantajana on edelleen olemassa. Säännölliset Nella-tapaamiset (ohjausryhmän kokoukset poislukien) ovat jääneet pois. Hankkeen tavoite on selkiytynyt eikä viikoittaista säännöllistä ohjausta hankkeen alkuaikojen tapaan ole tarvittu. Säännöllisen ohjauksen lopettamisen myötä hankkeen tekeminen on samalla muuttunut itsenäisemmäksi, missä on ollut niin hyviä mutta myös huonoja puolia. Yhdyshenkilökokeilu Maahanmuuttaja-asioita koordinoivan yhdyshenkilökokeilun tavoitteena on ollut pyrkimys tavoittaa oppilas vapaa-ajan tukitoimien piiriin myös maahanmuuttajien valmistavalta luokalta yleisopetukseen siirtymisen jälkeen. Erilaisten toimintamuotokokeilujen jälkeen olemme tarkentaneet yhdyshenkilön toimenkuvaa. Kävimme läpi kokeiltuja toimintamuotoja ja seuloimme toimiviksi havaitut ei-toimivista. Lisäksi kartoitimme uusia, heränneitä tarpeita. Keväällä 2012 laadimme mallinnuksen yhdyshenkilön toimenkuvan sisällöstä. Hyväksytimme ehdotelman kaikilla

13 mukaan kuuluvilla toimijoilla ja testaamme mallin toimivuutta ennen sen lopullista valmistumista syyskaudella 2012. LIITE 1 Kyseiseen kokeiluun oman työkenttänsä osalta liittyvät koulujen opettajat, Maahanmuuttajapalvelun perhetyöntekijät sekä Nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaajat, erityisnuoriso-ohjaajat ja tiedotusvastaava. Suunnitelmaan on kirjattu jokaisen toimijan osalta ne asiat, jotka kullekin kuuluvat. Yhdyshenkilökokeiluun liittyviä asioita ovat esimerkiksi luokkavierailut nuorisotiloilla, ilmoitusvelvollisuus yksittäisen oppilaan siirtyessä toisen koulun ja nuorisotilan piiriin, tapahtumista tiedottaminen, maahanmuuttajille suunnatuissa vanhempainilloissa esittäytyminen sekä apunuorten tai harrastepajavetäjien löytäminen. Määrittely selkeyttää kuka tekee mitäkin. Tarkoitus on varmistaa etnisen taustan omaavan nuoren palveluiden saavuttaminen mutta myös helpottaa viranomaisten mahdollisuutta arvioida omaan toimintaansa kuuluvaa aikaa nuoren vapaa-aikaa koskien. LIITE 2 Leiritoiminta ja -ilmoittautuminen Nuorisopalveluiden järjestämille koulujen vapaa-aikaan sijoittuville leireille on Nella-hankeen aikana osallistunut useita etnisen taustan omaavia lapsia ja nuoria. Hanke on mahdollistanut erilaisia kokeiluja ja samalla on löytynyt myös kompastuskiviä. Niiden ratkaisumahdollisuuksia on selvitelty ja kevään 2012 aikana luotu mallinnus etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten leirille osallistumista koskien. Maahanmuuttajataustainen oppilas jää leiri-ilmoittautumisessa eriarvoiseen asemaan valtaväestön oppilaaseen verrattuna. Päänvaivaa on aiheuttanut erityisesti ilmoittautumiskäytäntö. Maahanmuuttajaoppilaan kohdalla leirille ilmoittautuminen internetin kautta on osoittautunut hyvin työlääksi, jollei mahdottomaksi. Ilmoittautumiskokeilu Maahanmuuttajapalvelujen vertaistukihenkilön kanssa ei toiminut odotetusti. Perinteinen paperilomakeilmoittautuminen taas muodostui hankalaksi yhdyshenkilölle, sillä nuoriso-ohjaajalla ei ole tietoa osallistujan perhetilanteesta (tämä muodostuu oleelliseksi kysymykseksi leirimaksujen yhteydessä). Kevään 2011 laaditun mallinnuksen mukaan Nuorisopalveluiden yhdyshenkilö markkinoi leirejä maahanmuuttajaluokissa. Oppilaat palauttavat paperiset ilmoittautumislomakkeet nuorisotilalle tiettyyn päivämäärään mennessä (joka on aikaisempi kuin internet-ilmoittautumisen ajankohta). Yhdyshenkilö toimittaa ilmoittautumislomakkeet Maahanmuuttajapalveluihin, jossa ne seulotaan sen mukaan, kuuluuko maahanmuuttajaoppilaan perhe Maahanmuuttajapalveluiden vai yleisen toimeentulotukipalvelun piiriin. Perheen tuntevat sosiaaliviranomaiset valikoivat joukosta ne

14 oppilaat, joille toimeentulotuki kustantaa leirin ja ilmoittaa heidät internetpalvelun kautta oikealle leirille määrättynä ilmoittautumispäivänä. Kokeilu näyttää toimivalta: kesäloman 2012 toisella viikolla järjestettävälle Nuorisopalvelujen leirille ilmoittautui oikeaan aikaan kaksitoista (12!) maahanmuuttajataustaista oppilasta. Lukumäärä on yhdelle leirille niin suuri, että ennen lopullisen leiri-ilmoittautumismallin toteutumista tulee harkita vielä mahdollisesti maahanmuuttajataustansa takia erityistarpeisten leiriläisten sirottelemista eri viikoilla järjestettäville leireille. Koulutukset Nuori maahanmuuttaja Porvoossa -koulutus toukokuussa 2011 keräsi vajaat 50 osallistujaa. Puolipäiväisessä seminaarissa esiteltiin Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa, yläkoulun maahanmuuttajien valmistavan luokan toimintaa sekä Nella-hankkeen suunnitelmia. Seminaarin kruunasi afganistanilaislähtöisen herttoniemeläislukiolaisen kertomus matkastaan Suomeen. Verke:n (verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus) pitämä koulutuspäivä järjestettiin nuorisotila Zentrassa ja se lähetettiin reaaliajassa internetin välityksellä myös muualle Suomeen. Nella-hanketyöntekijänä olin mukana ideoimassa ja järjestämässä koulutusta, jonka yhtenä osana oli uusimman tutkimuksen tulosten esittelyä koskien nettirasismia. Monikulttuurinen tyttö- ja poikatyö koulutus oli suunnattu viranomaisille ja vapaaehtoistyöntekijöille, kuten harrasteohjaajille. Osallistujia oli viitisenkymmentä. Luennoitsijoina toimivat FT Veronica Honkasalo ja Ville Turkka (Vantaan Icehearts). Kohdennetumpaa koulutusta edusti iltapäiväkerho-ohjaajille pitämäni parituntinen tilaisuus aiheesta maahanmuuttajataustaisen lapsen ja perheen kohtaaminen. Hanketyöntekijänä ELY-keskus kutsui minut myös osallistumaan Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämiskoulutuspäivään Helsingissä ja esittelemään Nella-hanketta. Hanketyöntekijänä osallistuin myös koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattoritapaamisessa Lahdessa syntyi hedelmällistä keskustelua käytännön työn ongelmista, myös työntekijänä jaksamisesta. Saimme kommentoida tuolloin vielä julkaisemattoman R-sana (rasismi) kirjan sisältöä, jonka yhteydessä sovimme tekijän kanssa luentotilaisuudesta Porvoossa (järjestyi myöhemmin osana Verke:n koulutuspäivää). Yhteiset lapsemme ry:n seminaari Helsingissä käsitteli muun muassa monikulttuurisuuden aiheuttamia ongelmia koulussa sekä esitteli alan uusinta tutkimusta. Tietojen vaihtoa viranomaisten kesken ja sen ongelmia esiteltiin Nuorisopalveluiden koordinoiman MYK-hankkeen (monialainen yhteistyö) koulutuksessa Porvoossa. Tapahtumat Nella-hanke osallistui Kirjaston kulttuurisiltojen ilta tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen. Maahanmuuttajanuoret ideoivat ja hoitivat työpajapisteen (japanilaista origamitaittelua). Muihinkin tapahtumiin ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret innolla lähteneet työpajojen vetäjiksi esimerkiksi oman kulttuurinsa pihaleikeillä ja tanssilla.

15 Nella pääsi osallistumaan Porvoon nuorisovaltuuston Bändimestaruuskisasuunnitteluihin. Kymmenensien kisojen tapahtumapaikkana oli ensikertaa nuorisotila Zentra. Maahanmuuttajataustainen tyttöryhmä oli mukana kilpailemassa. He saivat tuomareilta kunniamaininnan. Alun perin Epe epe so so Safari näytelmän tarkoitus oli opettaa alakoululaisia kohtaamaan erilaisuutta ja lisätä suvaitsevaisuutta, mutta prosessin edetessä huomasimme erilaisuuden suvaitsemisen kehittyvän myös näyttelevissä maahanmuuttajanuorissa itsessään. Draaman keinoin nuoret ilmaisivat oman kulttuurinsa ja suomalaisuuden kohtaamista. Erityistä haastetta nuorille näyttelijöille toi suomi esityskielenä, mutta samalla se toi esiintymiskokemusta ja kasvatti rohkeutta ilmaista itseään. Näytelmän tekeminen opetti nuoria myös sitoutumaan projektiin, koska se vaati säännöllistä läsnäoloa. Koululaisten talvilomalla nuorisotila Zentrassa järjestetyt Teatteri- ja musiikkipäivät olivat parhaillaan nuorisopalveluissa työskentelevän teatteri-ilmaisun ohjaajan kanssa ideoitu kaksipäiväinen kokeilu. Vaikka toiminta liittyi Nella-hankkeeseen, se ettei kenenkään tai minkään erilaisuutta korostettu millään tavoin näkyi Teatteri- ja musiikkipäivien onnistumisessa. Osallistujien ikäkirjo oli alakoululaisesta ammattikouluikäiseen. Päivien voimana oli taidemuotojen rajojen liudentuminen. Yhteistyömuotokokeilu näytti hyvät puolensa. Kokeilun myötä oli helppo jatkaa teemaa eteenpäin (Äänet-ilta ja Loviisan Sounds Nuori kulttuuri). Kesän 2012 Nellan kohderyhmälle suunnattu leiri perustuu löyhästi samaan työmuotoon. Muu yhteistyö Koska koululaisten iltapäivätoiminta ei ole koulun tapaan subjektiivinen oikeus, ei maahanmuuttajataustaisen oppilaan pääsy tämän palvelun piiriin ole itsestään selvää. Mietimme Porvoon kaupungin iltapäiväkoordinaattorin kanssa keinoja osallistumiskynnyksen madaltamiseksi. Konsultoimme maahanmuuttajien valmistavan luokan opettajaa sekä Maahanmuuttajapalveluiden päällikköä. Mielipidettä tai neuvoa Nellasta kysyttiin muun muassa Käsikirja lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen oppaaseen maahanmuuttajanuoren osalta. Apua koululiikunnan opetussuunnitelmaan kuuluvan uinnin perusopetuksen järjestämiseen on Nella-hankkeen kautta myös tiedusteltu, mutta tähän tarpeeseen ei olla kyetty vastaamaan. Porvoolaisen juniorijalkapalloseura Futuran kanssa tehtävän yhteistyön tarkoitus on saada etnisestä taustasta piittaamatta kaikki jalkapalloharrastuksesta innostuneet koululaiset mukaan. Seuran

16 harrastustoiminnan suoramainonta kouluissa ja tervetuloteksti sekä lajin lyhyt esittelyteksti pyritään kääntämään neljälle viidelle kielelle internetiin Futuran kotisivuille. Nella pyrkii auttamaan näissä. Esittelytekstikäännöskokeilua on mahdollista myöhemmin laajentaa muihinkin harrastuksiin ja lajeihin. Loppuhankkeen suunnitelmista Nella-hankkeen tavoite on saada aikaan pysyviä toimintamalleja helpottamaan kodin, koulun ja vapaa-ajan yhteistyötä. Hankkeen loppuaikana panostetaan nimenomaan tähän. Koulun, kodin ja vapaa-ajan konkreettisin keinoin yhdistävä mallinnus ja toimintaohje saatetaan lopulliseen muotoonsa kaikkien osapuolten hyväksyttyä sen. Leirille ja muuhun vapaa-ajantoimintaan osallistuminen ja ilmoittautumiskäytäntö mallinnetaan myös lopullisesti valmiiksi. Näiden pohjalta viimeistellään harrastustoimintaopas. Sen tarkoitus on esitellä harrastusmahdollisuuksia ja erilaisiin harrastuksiin osallistumista suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti Porvoossa. Esite on tarkoitus kääntää tarvittaville kielille, jotta se tavoittaisi maahanmuuttajalasten ja -nuorten vanhemmat. LIITE 3 Myös erityyppistä koulutusta on vielä tarkoitus järjestää Nella-hankkeen puitteissa. Ohjausryhmän jäsenet tekevät opintomatkan syksyn 2012 aikana. Kohdetta ei vielä ole lyöty lukkoon, hyviä vaihtoehtoja on useampia. Nella-hankkeen loppuraportti valmistuu ennen vuoden 2012 loppua. Yhden koulutuspäivän yhteydessä järjestetään myös Nella-hankkeen päätösseminaari. TOIMINTAKERTOMUS 1.3.2012 31.12.2012 Kesätoimintaa yhteistyössä Maahanmuuttajapalveluiden kanssa Keväällä 2012 alkoi suunnittelu kesätoiminnan yhteistyöstä Maahanmuuttajapalvelun kanssa. Maahanmuuttajapalvelut Porvoossa on keskittynyt palvelemaan eritoten kiintiöpakolaisia. Perinteisesti Maahanmuuttajapalvelut on tarjonnut asiakkailleen kesätoimintaa leirin tai retken muodossa. Koska Nuorisopalvelut on erityisosaaja leirien ja retkien tuottajana, Nella-hankkeen kautta tarjosimme valmista retki- ja leiripakettia kohdennetusti kiintiöpakolaisasiakkaille. Juhannusviikolla 2012 toteutettu Aikakone Tulireki-perheretki oli suunniteltu tälle kohderyhmälle. Työnjako tehtiin seuraavasti. Maahanmuuttajapalvelut kutsui perheet mukaan, kustansi osan päivän kuluista sekä antoi perhetyöntekijän työpanoksen retkelle mukaan. Nuorisopalvelut hoiti suunnittelun, järjestelyt ja toiminnallisen ohjauksen. Omalta osaltaan kotoutumisen edistämiseen tähtäävä perheretki oli sukellus keijujen, peikkojen ja maahisten maailmaan. Tavoitteena oli tutustua kotiseutuun draaman keinoin, toiminnallisesti ja

17 leikkisästi. Elämysretkelle osallistujat tutustuivat suomalaisuuden juuriin muinaistaruston myötä. Vanhan suomalaisperinteen lisäksi maahanmuuttajavanhemmat tutustuivat nuoriso-ohjaajiin, tiloihin ja toimintamalleihin, mikä omalta osaltaan helpottaa perheen lasten osallistumista vapaaajan toimintoihin. Aikakone Tulireki perheretkeä seuraavana päivänä alkoi kolmipäiväinen nuorisoleiri. Osa maahanmuuttajanuorista oli osallistunut jo perheretkelle, jolloin leiripaikka, vanha kansakoulurakennus, nykyinen TeatteriTalo, oli valmiiksi tuttu. Keskikesän taikaa -leirin tarkoitus oli suomalaisen juhannuskulttuurin ja suomalaisten perinteiden avaaminen, suomalaisen mökkitunnelman luominen. Apuna oli Suomenkylän idyllinen kylämiljöö maataloineen ja peltoineen. Leiri sisälsi myös juhannusyön uinnin Porvoon joessa, tosin muutamaa päivää ennen oikeaa juhannusta. Leiri huipentui keskiviikkoiltana järjestettyyn juhannusaattoillan päivälliseen. Ruoanlaittohetket kaikkineen tarjosivat aitiopaikan keskustella, pohtia ja vertailla miten asiat tehdään nuorten kotimaissa. Tärkeäksi hetkeksi nousi myös ruokailu ja sen aikana kokemuksien jakaminen liittyen ruokaan. Perinteitä kunnioittaen maistelimme uusia perunoita voin kera, silliä, keitettyjä kananmunia, lohta sekä uusia kasviksia. Leiriläiset valmistivat ruoat itse. Nuoret uskalsivat kokeilla kaikkea juhannusjuhlan päivällispöydästä. Samalla vastailimme kysymyksiin sillin alkuperää, miksi voita perunan kanssa, miksi uusi peruna on erikoista? Jälkiruuaksi nuoret opettelivat itse paistamaan muurinpohjalettuja. Kaikella tällä pyrittiin edistämään maahanmuuttajataustaisten nuorten kotiutumista. Nuoret osallistuivat toimintaan innostuneesti ja kokeilivat mielellään uusia leikkejä ja tapoja. Leiriläisten kesken syntyi lämmin ja salliva ilmapiiri, joka muistutti perhettä. Ilmapiirin luoma illuusio mahdollisti keskinäisen hassuttelun ja vitsailun. Nuoret pitivät toimimisesta toistensa kanssa ja ulkoleikitkin kävivät helposti. Ketään ei jätetty ulkopuolelle. Viimeisenä päivänä kukaan ei olisi halunnut lähteä kotiin. Toteutukseltaan sekä perheretki että kohdennettu nuorten leiri oli toimiva, sillä sekä Maahanmuuttajapalvelut että Nuorisopalvelut kokivat tehtäväkuvien jakamisen hyväksi. Molemmat näkevät tämänkaltaista toimintaa myös tulevaisuudessa, mikä omalta osaltaan edistää kaupungin eri organisaatioiden välisten seinien madaltamista ja tähtää asiakkaan parempaan palveluun. WAU! Talent Factory tapahtuma Televisiosta tuttu formaatti muokattiin sopivaksi Porvoon uudelle Taidetehtaalle. WAU! Talent Factoryksi nimetty tapahtuma miellettiin kilpailuksi, vaikka tarkoitus olikin päästää osallistujat esiintymään ja näyttämään erilaisia taitojaan. Esikarsintojen jälkeen itse tapahtumassa oli kymmenisen esiintyjää tai ryhmää. Television mallin mukaan esitykset saivat asiantuntevaa kommenttia

18 tuomaristolta, joka lopuksi palkitsi omaperäisellä suunnittelullaan ja mieleenpainuvalla esityksellään esiinnousseen tanssiduon. Tapahtuman yhteistyötahoina toimivat Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut, Nuorisopalvelut, ammattikoulu Amisto sekä Borgå Folkakademi. Maahanmuuttajapalvelut osallistuivat omalla panoksellaan. Tapahtumaa ei haluttu markkinoida monikulttuurisena, vaan alaotsikkona oli Matka maailman ympäri. Tapahtuma tavoitti kohderyhmän Porvoon mittakaavassa hyvin, vaikka se järjestettiin ensimmäistä kertaa. Jatkoa tuleville vuosille on suunnitteilla. Koulutukset Nella-hankkeen viimeinen kolmannes tarjosi koulutusta kaupungin henkilökunnalle sekä muille maahanmuuttajanuorten kanssa työskenteleville. Marraskuun lopussa järjestettiin Nella-hankkeen loppuseminaari, jossa hanketyöntekijä esitteli hankkeen aikana tehtyä ja esiin tullutta. Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö sekä Pääskytien yläkoulun maahanmuuttajien valmistavan luokan lehtori, molemmat osana ohjausryhmää, toivat samoin terveiset Nella-hankkeen vaikutuksista yhteistyöhön. Seminaarin kruunasi vierailija VTT Anne-Mari Souto, joka luennoi aiheesta Arjen rasismi koulussa. Joulukuun puolella Nella-hanke järjesti koulutustilaisuuden aiheesta Monikulttuurinen avioliitto. Millaisia odotuksia eri kulttuureista tulevilla puolisoilla on? Mitä haasteita perheelämä tuo tullessaan? Luennoitsijoina olivat Monika-Naiset Liiton puheenjohtaja ja työntekijä, jotka käsittelivät aihetta venäläisen ja thaimaalaisen naisen näkökulmasta. Nella-hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjat olivat mukana osana MYK-hankkeen tutkimusta. MYK-hankkeen väliaikatuloksia esiteltiin Porvoossa järjestetyssä koulutuksessa nimeltään Puheet todeksi. Kaltoinkohdeltu lapsi käsikirjan päivitysseminaari pidettiin Porvoossa marraskuussa. Hanketyöntekijä teki käsikirjaan pohjaksi näkemyksiään. LIITE 4 Mielenkiintoinen oli myös kuntavaalien alla Porvoossa järjestetty maahanmuuttajille suunnattu vaalipaneeli, jossa Nella-hanketyöntekijä toimi moderaattorina. Vaalipaneeliin oli saatu lähes jokaisesta Porvoossa edustetusta puolueesta ehdokas. Tilaisuuteen osallistuminen oli runsasta, kuulijajoukko oli monikymmenpäinen. Tutustumisretki Hämeenlinnaan Viime töikseen Nella-hankkeen ohjausryhmä kävi päivän mittaisella vierailulla Hämeenlinnassa. Monikulttuurisuustyöntekijä esitteli Hämeenlinnan kaupungissa järjestettävää toimintaa ja pohjusti keskustelua

19 kaupunkien toimintojen vertaamiselle. Setlementti ry:n työntekijät kertoivat omasta toiminnastaan maahanmuuttajien arkisten asioiden auttajana, välittäjänä ja tehostajana. Toisen kaupungin toiminnasta kuuleminen koettiin hyödylliseksi tavaksi nähdä oman kaupungin vahvuuksia ja kehitettäviä asioita. HANKKEEN LOPPUPÄÄTELMIÄ Nella-hankkeen kestoaika oli noin kaksi ja puoli vuotta. Yleisesti ottaen se oli hankkeen aikaansaannoksien kannalta sopivan pituinen aika. Toisin kuin monien muiden hankkeiden lyhyemmän keston kohdalla, Nella-hanke ehti rauhassa löytää kompastuskiviä, testata tehokkaampia toimintamalleja ja pyrkiä juurruttamaan myös tulevaa käyttöä varten niistä sopivimmat. Suotuisia olosuhteita Nella-hankkeen onnistumiselle loi myös esimiesten halukkuus kaataa eri organisaatioiden välisiä raja-aitoja. Hankkeen aikana löytyi käyttökelpoisia yhteistyökumppaneita niin kaupungin omien kuin koulu- ja vapaa-ajan toimijoiden piiristä. Yhteistyö rikastutti eri tahojen kokemuspiiriä ja mahdollistaa tulevaisuudessa yhteisen toiminnan jatkumisen. Kaikkia heränneitä ideoita ei päästy kokeilemaan joko taloudellisten tai ajankäytöllisten resurssien vähyyden vuoksi. Esimiesten ja ohjausryhmän kanssa tehtiin linjauksia pitkin hankkeen etenemistä. Pääpaino oli hyväksi havaitun käytännön riittävä testaaminen ja vakiinnuttaminen, vaikkakin se olisi vienyt aikaa joiltakin muilta ideoilta. Suosituksia tulevaisuuden varalle Maahanmuutto tuskin loppuu Suomenkaan osalta eikä ainakaan hidastu. Näin ollen on perusteltua jatkaa maahanmuuttajanuorten parissa tehtävää työtä kotiutumisen edistämiseksi, sekä samaan aikaan luoda kantaväestölle edellytyksiä toimia erilaisuutta sallien. Huolimatta eriävistä mielipiteistä, näen kaikkien etuna sen, että yhteisiä verovaroja käytetään yhteiskunnan stabilisoimiseen ja tässä stabilisoimisprosessissa yhtä tärkeää osaa esittää maahanmuuttajanuoriso. Lapsissa on tulevaisuus. Yhtä tärkeää kuin on mahdollistaa eri kulttuuritaustaisten ihmisten oman arvomaailman ja perinteen säilyttäminen, on heidän opastamisensa suomalaisuuden arvoihin ja tapoihin. On turha vierastaa suomalaisen arvomaailman ja perinteen jakamista tänne muuttaville. Kaikki hyötyvät, kun osaavat toimia yhteisen arvokoodiston mukaisesti. Laadukas monikulttuurinen työ sisältää tavoitteellisuuden, joustavuuden sekä jatkuvuuden. Tavoitteellisuutta on säännöllisesti testattava. Oikeilla raiteilla pysyminen edellyttää oman työn kyseenalaistamista. Työn alkaessa, samoin kuin sen jatkuessa on kysyttävä mihin pyritään. Yhteistyötä helpottaa myös määrittely, miten toiminnan edistymistä seurataan. Toiminnan arvioimisen pelisäännöt saattavat erota totutusta. Toiminnan tehokkuutta ei kaikessa voi mitata nopealla kustannustehokkuudella. Kuten kaikessa ihmistyössä, tulokset näkyvät viiveellä.

20 31.12.2012 FM Anna Weissmann LIITE 1 MAAHANMUUTTAJA-ASIOISTA VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN, YHDYSHENKILÖN TEHTÄVÄT / 28.11.2012 Toimintasuunnitelma oppilaan siirtyessä maahanmuuttajaluokalta yleisopetukseen Pyrkimys tavoittaa oppilas vapaa-ajan tukitoimien piiriin myös uudelle, vieraalle alueelle siirtämisen jälkeen. Opettaja: Peipon koulun ja Pääskytien koulun opettajan siirtäessä valmistavan luokan oppilaan yleisopetukseen, ilmoittaa opettaja asiasta sähköpostitse, soittamalla tai muulla tavoin yhdyshenkilölle. Opettaja ilmoittaa, mihin kouluun oppilas siirtyy, mille luokalle sekä mahdollisesti tiedossa olevan opettajan nimen. Yhdyshenkilö: Selvittää minkä nuorisotilan piiriin oppilas luontevasti kuuluu. Ilmoittaa siirtyvästä oppilaasta kyseisen nuorisotilan yksikkövastaavalle tai muulle vastaavalle taholle. Siirto Peipon koulun valmistavalta luokalta Peipon koulun yleisopetuksen luokalle. Oppilas säilyy samojen alueellisten vapaa-ajan palveluiden piirissä. Ilmoittaminen ei ole tarpeellista. Siirto Peipon koulun valmistavalta luokalta Keskuskouluun yleisopetuksen luokalle. Yhdyshenkilö ilmoittaa siirrosta Keskuskoulun yhteistyöhenkilöksi määritellylle nuorisotyöntekijälle. Siirto Peipon koulun valmistavalta luokalta Kevätkummun koulun yleisopetuksen luokalle. Yhdyshenkilö ilmoittaa siirrosta Kevätkummun nuorisotilan yksikkövastaavalle. Siirto Pääskytien koulun valmistavalta luokalta Pääskytien yleisopetukseen. Oppilas säilyy samojen alueellisten vapaa-ajan palveluiden piirissä. Ilmoittaminen ei ole tarpeellista. Siirto Pääskytien valmistavalta luokalta Linnajoen kouluun. Vapaa-ajan palveluiden lähin tarjoaja muuttuu (Zentra tai Kevätkumpu). Yhdyshenkilö ilmoittaa siirrosta. Luokkavierailut Yhdyshenkilö kutsuu Peipon koulun ja Pääskytien koulun valmistavan luokan tutustumaan Gammelbackan nuorisotila Kertsiin syyskuun loppuun mennessä. Aikaisempien kouluyhteistyökokemusten perusteella pyritään jatkossa siihen, että koulu itse ottaa yhdyshenkilöön yhteyttä sopiakseen vierailuajasta. Opettaja tietää parhaiten milloin syyslukukausi on pyörähtänyt luokan osalta käyntiin siten, että aika riittää nuorisotilalla vierailuun.

21 Pohditaan Peipon koulun valmistavaa luokkaa, jossa oppilaita luokkatasolta 1.-3. Eka- ja tokaluokkalaisten iltapäivänviettopaikka ei ole nuorisotila Kertsi (avoin iltapäivätoiminta alkaa kolmasluokkalaisesta). Valmistavan luokan kohdalla on noudatettu poikkeussääntöä Kertsissä käymisestä, koska se katsotaan perustelluksi kotoutumisen edistäjänä. Amiston maahanmuuttajien valmistavan luokan vierailusta. Mikäli Pakolaisen polku tapahtumaa jatkossakin tullaan järjestämään, on projektiin jo sitoutettu nuorisopalveluilta yksi työntekijä. Luontevinta olisi, jos nuorisotiloihin tutustuttajana Amiston tapauksessa toimisi kyseinen työntekijä. Osa Pakolaisen polku harjoituksista saatetaan muutenkin järjestää Zentran tiloissa, jolloin tila tulee sijainniltaan tutuksi. Oppilaat voisi esimerkiksi harjoitusten yhteydessä tutustuttaa Zentran avoimeen toimintaan. Osa Amiston valmistavan luokan oppilaista asuu Gammelbackan nuorisotila Kertsin alueella, joten tutustuminen Kertsiinkin olisi perusteltu. Tutustumisen Kertsiin voi esimerkiksi yhdistää Pakolaisen polku kiitosiltapäivään (kiipeilymahdollisuus?). Muu kouluyhteistyö Nuorisopalveluiden toiminnan esittäytyminen Peipon koulun ja Pääskytien koulun maahanmuuttajavanhempainillassa. Opettaja välittää kutsun yhdyshenkilölle. Yhdyshenkilö järjestää paikalle nuorisotyöntekijän. Koulujen monikulttuurisuus- ynnä muissa vastaavissa tapahtumissa tarvitaan toisinaan maahanmuuttajanuoria apuohjaajiksi tai pajamuotoisen toiminnan vetämiseen. Nuorisotyöntekijöiden tiedossa on nuorisotiloilla käyvät maahanmuuttajanuoret ja näiden joukosta saattaa löytyä sopivia apuohjaajia. Samoin erilaisten tapahtumien kautta (esimerkiksi Pakolaisen polku) nuoret tulevat työntekijälle tutuksi ja sopiva apuohjaaja saattaa löytyä tätä kautta. Yhdyshenkilö toimii tässä tiedon välittäjänä. Yhdyshenkilö ei itse vastaa nuorten löytymisestä, mutta välittää tiedossaan olevien työntekijöiden tai muiden mahdollisten toimijoiden yhteystietoja. Tapahtumista tiedottaminen Loma-aikojen toiminnasta tiedottaminen: yhdyshenkilö huolehtii, että joko hän itse tai joku muu työntekijä käy neljästi vuodessa (ennen syyslomaa, joululomaa, talvilomaa ja kesälomaa) Peipon koulun sekä Pääskytien koulun valmistavassa luokassa tiedottamassa mm. tulevasta leiritoiminnasta. Muiden tapahtumien tiedottaminen valmistavien luokkien oppilaille hoidetaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa tapahtumista voi tehdä reppupostityyppisen esitteen lähetettäväksi valmistavaan luokkaan, joka käydään läpi opettajan avulla. Lyhyellä varoitusajalla järjestettävistä tapahtumista voi yhdyshenkilö (tai muu nuorisopalveluiden työntekijä) tarvittaessa vierailla kertomassa valmistavissa luokissa. Amiston valmistavalle luokalle tiedottaminen: