Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö
APOTTI = "Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojärjestelmähanke, jossa kerrankin käyttäjät on otettu mukaan määrittelemään ja päättämään, mitä tarvitaan!
Lääkärit tyytymättömiä Suomen Lääkärilehti 2010
Hoitotyön luokittelujärjestelmät ja niiden käyttötavat eivät tue käytännön hoitajienkaan työtä
Käyttäjätyytyväisyys ei mittaa käytettävyyttä Lääkärit eivät osaa arvioida käytettävyyttä Canary in the coal mine käyttäjätyytyväisyys on kuitenkin käytettävyyden yksi osa-alue (ISO, Nielsen) ja tietojärjestelmien onnistumisen yksi edellytyksistä Käyttäjien kokemusten kartoittaminen kyselyllä tuottaa erilaista, mutta yhtä validia tietoa tietojärjestelmien onnistumisesta kuin objektiivisemmat mittarit (Patrick 2010). Pyrkimys käyttäjätyytymättömyyden ja käyttäjämielipiteiden merkityksen mitätöintiin ollut mielestäni yksi tietojärjestelmäkehityksen suurista virheistä! Tietojärjestelmiä arvioitava jokapäiväisen työn kontekstissa eikä yksittäistä järjestelmää voi arvioida ilman koko ympäristöä
Sähköisten potilastietojärjestelmien kehitys 1. sukupolvi: tiedon saatavuus -labra, rtg-kuvat ja kertomusteksti koneelle 2007 Suomessa 100% kattavuus julkisessa terveydenhuollossa, vrt. USA 2010 20% sairaaloista ja 10% perusterveydenhuollosta erittäin paljon (koettua) hyötyä, vähän lisävaivaa (lääkärille) 2. sukupolvi: tiedon kirjaaminen (nykytila) -hoitokertomus, mittaustulokset ja lääkitystiedot koneelle paljon lisävaivaa lääkärille tiedon haun työläyden takia, varsin vähän lisähyötyä (paperiin verrattuna). Lisähyödystä ei oikeastaan edes tieteellistä näyttöä
Potilastietojärjestelmien 3. sukupolvi: Tiedon hyödyntäminen : Sähköinen päätöksentuki (esim. lääkityksen annostarkistukset lapsilla, varoitukset munuaispotilaan liian suuresta lääkeannoksesta) Hoitoprotokollat ja prosessituki (standard plan/order sets/clinical pathways) Raportointityökalut, toiminnan ohjaus ja seuranta Yhteenvetonäkymät (tauti/potilas/ammattilaiskohtaiset) Potilaan osallistuminen Lisävaivaa lääkärillekin, mutta odotettavissa paljon hyötyä. Tieteellistäkin näyttöä mm. potilasturvallisuuden paranemisesta Suomessa 2010-luvulla? Vai ei koskaan ainakaan erikoissairaanhoitoon? (mm. Lau 2010, Black 2009, Jaspers 2011, Sittig 2008, Chaudhry 2006)
Käytettävyys (usability) ISO 9241-11 -standardi : "Se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä
Käytettävyys (usability) ISO 9241-11 +Nielsen 1990: Vaikuttavuudella tarkoitetaan miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa tavoitteensa. Tehokkuus tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna käytettyihin resursseihin. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen. Opittavuudella tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja helposti uusi vuorovaikutteisen laitteen tai järjestelmän käyttäjä oppii laitteen toimintalogiikan ja käyttämisen. Muistettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helppoa jo aiemmin laitteen käytön oppineen henkilön on palauttaa mieleen laitteen käyttö ja sen toiminnallisuus. Virheiden määrällä (vähyydellä) tarkoitetaan nimenomaan käyttäjän suorittamissa toimenpiteissä tapahtuvien virheiden määrää. +Saavutettavuus (sillä tietojärjestelmän käytettävyyden ensimmäinen ehto lienee, että tietojärjestelmä on käytettävissä )
Miksi potilas on sairaalassa/terveydenhuollossa? Aikaisemmat olennaiset tapahtumat? (demografiset tiedot, sairaudet, toimenpiteet, allergiat, tutkimustulokset, oireet) Mikä on suunnitelma ja onko se toteutumassa? Mitä muutoksia potilaan tilassa aiempaan? (verrattuna siihen, kun edellinen suunnitelma tehtiin) Kuinka kauan menee aikaa näiden tietojen hakemiseen? Entä toisen organisaation tietojen? Kuinka kauan menee aikaa päätöksentekoon ja suunnitteluun? Kuinka kauan menee aikaa päätösten ja suunnitelmien kirjaamiseen? Ja tietenkin tärkeimpänä: tehdäänkö nämä asiat OIKEIN, VAIKUTTAVASTI ja TEHOKKAASTI?
Onko käytettävyydellä sitten väliä tai vaikutusta? Koopman ym. tutkivat diabetespotilaan yhteenvetonäkymän vaikutusta diabeteslääkärin ajankäyttöön (10 erilaisella kokemuksella varustettua lääkäriä): tutkittiin, miten hän löytää seuraavat tiedot: Viimeisin HbA1c ( pitkäaikaisverensokeri ) ja koska se on otettu? Viimeisin LDL-kolesteroli ja koska se on otettu? Viimeisin verenpaine? Viimeisin mikroalbuminuriatestin arvo (tässä alb/krea-suhde)? Koska viimeisin diabeetikon jalkatutkimus? Koska viimeisin silmänpohjatutkimus? Tupakoiko potilas? Käyttääkö potilas ASAa (Primaspan tms.)? Koopman RJ ym. Ann Fam Med. 2011: A diabetes dashboard and physician efficiency and accuracy in accessing data needed for high-quality diabetes care
Uudistetun yhteenvetonäkymän avulla näiden tietojen etsimiseen kulunut aika lyheni 5,5min -> 1,3min (p<0,001) etsimiseen kuluvat klikkaukset vähenivät 60 -> 3 (p<0,001) oikeellisuus parani 94% vs. 100%. (p<0,01) -> Suomessa on puolisen miljoonaa diabeetikkoa, jotka käyvät lääkärissä vähintään 2x/vuodessa (+kontaktit diabeteshoitajaan!) ->Onko kaikki tarvittavat tutkimukset tehty? Tehdäänkö jokin tutkimus uudelleen, vaikka se on jo tehty? Onko tutkimustulos sellainen, että hälytyskellojen pitää soida? Kuka tuottaa nämä tiedot lääkäriä varten vai tulevatko automaattisesti esim ajanvarauksien perusteella ->Näitä näkymiä ja hälytyksiä pitää voida rakentaa tauti- ja ammattilaiskohtaisesti! Koopman RJ ym. Ann Fam Med. 2011: A diabetes dashboard and physician efficiency and accuracy in accessing data needed for high-quality diabetes care
Tiedon laatu = johtamisen työkaluna käytettävien raporttien laatu! Johtavatko huonon käytettävyyden ohjelmiston tiedon perusteella tehtävät muutokset toiminnassa tai jopa hoidossa toivottuihin lopputuloksiin? MUTTA: Tiedolla johtamiseen tarvitaan tietoa ja tietokoneohjelma tuottamaan se tieto sellaiseen muotoon, että sitä voi hyödyntää!
Mistä muodostuu terveydenhuollon tietojärjestelmän käytettävyyden arviointi? ei pelkkää käyttöliittymäelementtien sijoittelua tai oikotienappeja esim. keskeisten tehtävien ja prosessien suorittamiseen kulunut aika, tehtiinkö ne oikein ja oikeiden tietojen perusteella? Paraniko hoidon laatu ja tehokkuus? mitä ovat nämä tehtävät? tiedon haku päätöksenteko jatkohoitomääräysten kirjaaminen ja toki: toiminnan arviointi
APOTTI = "Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojärjestelmähanke, jossa kerrankin käyttäjät on otettu mukaan määrittelemään ja päättämään, mitä tarvitaan! Kiitos! tinja.laaveri@hus.fi