Erikoiskuljetukset suunnittelussa

Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki Erikoiskuljetukset suunnittelussa Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009 gg

Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki Erikoiskuljetukset suunnittelussa Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009 Tiehallinto Helsinki2009

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000679-v 12917/2008/30/3 Helsinki 2009 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki: Erikoiskuljetukset suunnittelussa. Helsinki 2009. Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009, 35 s. + liitt. 18 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000679- v. Asiasanat: erikoiskuljetus, tavaraliikenne, suunnittelu Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Selvitys on osa Erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa 2007-2010, jonka yhden osaprojektin tehtävänä on laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetuksista suunnittelussa ja suunnitelmien hankinnassa. Tässä taustaselvityksessä on kartoitettu ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Suurten erikoiskuljetusten verkko (SEKV) tai erikoiskuljetusten tarpeet eivät aina tule riittävästi otetuksi huomioon suunnittelussa. Edellytyksenä erikoiskuljetusten asianmukaiselle käsittelylle on se, että tiedostetaan suunnitteluhankkeen sijaitsevan suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muutoin sellaisella väylällä, jolla suuria erikoiskuljetuksia esiintyy. Tämän varmistamiseksi esitetään, että suurten erikoiskuljetusten verkon karttakuvaus pidetään yllä Tiehallinnon internet-sivuilla. Kuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta reitin kulku mm. taajamien tie- ja katuverkolla on selvästi nähtävissä. Erikoiskuljetuksia ei juuri käsitellä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, katu- ja tieverkkosuunnitelmissa, kaavoitukseen liittyvissä liikennesuunnitelmissa tai edes erilaisissa tavaraliikennesuunnitelmissa. Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit on tarpeen ottaa osaksi tällaisia suunnitelmia. Yhteistyössä kuntien kanssa tulisi varmistaa erikoiskuljetusreittien kulku katuverkossa ja päivittää erikoiskuljetuksia koskevat reittisopimukset. Erikoiskuljetukset on varsin kattavasti sisällytetty Tiehallinnon yksittäisiin liikenne- ja tieteknisiin suunnitteluohjeisiin. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan ja siitä on vaikeaa saada yleiskuvaa suurten erikoiskuljetusten reiteillä eri tilanteissa käytettävästä mitoituksesta ja ratkaisumalleista. Ongelmana ei niinkään ole ohjeiden puuttuminen, vaan se, ettei niitä osata tai huomata soveltaa suunnittelussa. Erikoiskuljetusten käsittelystä esitetään laadittavaksi opas suunnittelijoille. Oppaassa erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusreittejä tulisi käsitellä sekä katu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Katu- ja tieverkkotasolla käsitellään erikoiskuljetusten verkon muodostamista ja ylläpitoa. Väyläsuunnittelua varten oppaassa kuvataan erikoiskuljetusverkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin. Selvityksessä on tullut esiin joitakin ohjeiden täydentämis- tai läpikäyntitarpeita. Liittymien mitoituksessa yleisesti käytettävää Autoturn-ohjelmaa varten tulisi määrittää ja kuvata erikoiskuljetusten reiteillä käytettävät mitoitusajoneuvot. Suunnitteluhankkeissa tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Erikoiskuljetuksia hoitavat yritykset ovat yleensä valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa.

ESIPUHE Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma 2007-2010, jonka yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa. Tämä taustaselvityksen tavoitteena on kartoittaa erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Selvityksessä on käsitelty sekä väyläsuunnittelua että tie- ja katuverkkotason suunnittelua. Selvityksessä on käyty läpi Tiehallinnon liikenne- ja tietekninen ohjeisto, koottu erikoiskuljetuksia käsittelevät kohdat ja arvioitu ohjeiston kattavuutta. Selvityksen tausta-aineistona ovat olleet tiepiirien laatimat suurten erikoiskuljetusten verkkoa koskevat kehittämisselvitykset sekä muu erikoiskuljetuksia koskeva selvitys- ja suunnitteluaineisto. Työn kuluessa on haastateltu sekä Tiehallinnon että kuntien henkilöstöä. Tältä pohjalta on muodostettu käsitys nykytilasta ja tehty kehittämissuositukset. Selvitys on laadittu Tiehallinnon toimeksiannosta. Tilaajan edustajana työssä on toiminut Mika Savolainen Savo-Karjalan tiepiiristä. Selvityksen on laatinut Destia Oy:n Konsulttipalvelut, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jutta-Leea Kärki. Kuopio joulukuu 2008 Tiehallinto

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 10 2.1 Erikoiskuljetuksen määritelmä 10 2.2 Erikoiskuljetuslupa 10 2.3 Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen 12 2.4 Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa 14 3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 15 4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET 18 5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 20 6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA 21 7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 23 7.1 Suunnitteluohjeiden nykytila 23 7.2 Kehittämistarpeet 25 8 SUUNNITELMIEN HANKINTA 27 9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN 28 9.1 Yhteistyö kuntien kanssa 28 9.2 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa 28 9.3 Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa 29 9.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 29 10 JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 30 11 LÄHTÖAINEISTO 33 12 LIITTEET 35

8 Erikoiskuljetukset suunnittelussa Kuvaluettelo Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007)...10 Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus...11 Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina 1990-2007....12 Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteittäin vuosina 2006 ja 2007. (Laitinen 2008)...13 Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV)...15 Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin korkuisten kuljetusten....17 Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta....19 Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista....24

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma 2007-2010 (Tiehallinto 2007). Kehittämisohjelma koostuu useista osaprojekteista. Näistä yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa. Tämä selvitys toimii osaprojektin taustaselvityksenä, jonka tavoitteena on kartoittaa ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Selvitys käsittelee väyläsuunnittelun lisäksi liikennejärjestelmäsuunnittelua, tie- ja katuverkkosuunnittelua sekä muita väyläsuunnittelua edeltäviä suunnitteluvaiheita. Selvityksessä käsitellään myös suunnitelmien hankintaa. Maanteiden lisäksi erikoiskuljetukset ja näitä varten määritellyt reitit käyttävät katuja ja yksityisteitä. Tämän vuoksi selvityksessä tarkastellaan koko tie- ja katuverkkoa koskevaa ohjeistusta sekä yhteistyötä eri tienpitäjien kesken. Selvityksessä erikoiskuljetuksia tarkastellaan lähinnä suunnittelijan ja suunnitelmien hankkijan kannalta. Erikoiskuljetuksiin liittyviä lupa- ja liikenteenohjauskysymyksiä käsitellään kehittämisohjelman muissa osaprojekteissa. Erikoiskuljetusreittien osalta ongelmaksi on havaittu, että huolimatta reittejä koskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä ulottuma- ja kantavuustavoitteista, tie- ja katuverkon parantamishankkeissa ei aina oteta erikoiskuljetusten tarpeita huomioon, vaan erikoiskuljetusreiteille syntyy uusia esteitä. Työn yhtenä tavoitteena onkin selvittää ongelmien syitä ja hakea parannusmalleja. Tässä selvityksessä on käyty läpi nykyinen ohjeistus ja arvioitu sen kattavuus sekä mahdolliset kehittämistarpeet. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole työstetty ohjeistusta suunnittelua varten. Tässä taustaselvityksessä on tehty johtopäätelmät ja tehty suositukset jatkotöitä varten.

10 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 2.1 Erikoiskuljetuksen määritelmä Erikoiskuljetus on kuljetus, jossa käytettävä ajoneuvo yksin tai kuormattuna ylittää yhden tai useamman yleisesti tielle sallitun mitta- tai massa-arvon. Erikoiskuljetus voi näin olla ylileveä, -korkea, -massainen tai näitä kaikkia. Ajoneuvoille sallittuja mittoja ja massoja säätelee ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus (1257/92). Asetuksen mukaan auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,20 metriä ja leveys 2,60 metriä. Kuorma-auton enimmäispituus on 12,0 metriä. Ajoneuvoyhdistelmän pituus kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmänä saa olla 16,50 metriä ja kuorma-auton ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun yhdistelmänä 25,25 metriä. Suurimmat sallitut normaalipainot on esitetty kuvassa 1. Nämä mitat ylittävät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia. Ajoneuvotyyppi Kokonaismassa (t) Kuorma-auto (2-akselinen) 18 Kuorma-auto (3-akselinen) 25/26 Kuorma-auto (5-akselinen) 38 Kuorma-auto ja puoliperävaunu Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (vähintään 7-akselinen) Kuorma-auto, puoliperävaunu ja keskiakseliperävaunu (vähintään 7-akselinen) 48 60 60 Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007) 2.2 Erikoiskuljetuslupa Erikoiskuljetus tarvitsee kuljetusluvan, jos kuljetuksen mitat ylittävät tietyt mittarajat tai ajoneuvon akseli- teli-, kokonais- tai yhdistelmämassa ylittää sallitut arvot. Lupamenettelyn tarkoituksena on suojella tie- ja siltaomaisuutta sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuslupa myönnetään joko kuljetuksen tilaajalle, kuljetuksen suorittajalle tai kuljetettavan esineen valmistajalle.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 11 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Maanteille erikoiskuljetusluvat myöntää Tiehallinto. Kaduilla tarvitaan kunnan ja yksityisteillä yksityistien pitäjän lupa, mutta tienpitäjän kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Tiehallinto voi myöntää luvan myös kuntien katuverkolle sekä yksityisteille. Tietyissä tapauksissa rautatien tasoristeyksen ylittämiseen tarvitaan Ratahallintokeskuksen lupa. Erikoiskuljetuslupia on kolmea tyyppiä: - reittikohtainen lupa (normaali- tai ylipainoinen kuljetus) - reitistölupa - yleislupa (käyttö vähenemässä). Reittikohtaisella luvalla voi liikennöidä useampi samantyyppinen ajoneuvo samalla reitillä, mikäli kuljetus ei ylitä massarajoituksia eikä luvassa määritettyjä mittoja. Ylipainoiselle kuljetukselle myönnettävä lupa on aina ajoneuvokohtainen. Reitistöluvassa on määritelty suurimmat sallitut mitat ja massat sekä tiet, joilla kyseisellä luvalla saadaan liikkua. Yleisluvat ovat tiepiirikohtaisia, rajatulle alueelle annettuja lupia. Tiehallinnossa erikoiskuljetuslupien käsittely on keskitetty valtakunnalliselle yksikölle, jonka puitteissa lupakäsittely tapahtuu Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Kirjallisen lupahakemuksen voi lähettää sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kiireellisissä tapauksissa lupahakemuksen voi tehdä myös puhelimitse, mutta tästä käytännöstä pyritään eroon. Hakemuslomake on tulostettavissa Tiehallinnon internetsivuilta, jossa on runsaasti erikoiskuljetuksia koskevaa ohjeistoa ja aineistoa. Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus. Erikoiskuljetusluvan käsittely Tiehallinnossa tapahtuu ERIKUtietojärjestelmän avulla. Järjestelmän reitinhakutoiminto tekee esityksen erikoiskuljetuksen reitiksi. Lupavalmistelija tarkistaa reitin, tekee mahdollisesti tarvittavat muutokset ja tekee lupapäätöksen.

12 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA ERIKU-tietojärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa ja uusi järjestelmä saataneen käyttöön vuonna 2009. Uusi järjestelmä sisältää suorat yhteydet tie- ja siltarekistereihin sekä paikkatietojärjestelmään, kun nykyisessä ERIKU-järjestelmässä on erillinen tietokanta. Uuden järjestelmän karttaliittymä näyttää reitin ja reitti tallentuu tietojärjestelmän lokiin. Loki mahdollistaa mm. tiekohtaisen lupamäärän tilastoinnin sekä sen, että vahinkotapauksissa voidaan tarkistaa, kellä oli kyseiselle tiejaksolle lupia vahinkoajankohtana. 2.3 Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen Erikoiskuljetuslupien määrä Vuonna 2007 myönnettiin yli 13 000 erikoiskuljetuslupaa. Lupien määrä on jatkuvasti kasvussa ja on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuvuosista (kuva 3). 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina 1990-2007. Erikoiskuljetusten määrä ja luonne Vuonna 2005 erikoiskuljetuksia oli noin 471 000 kappaletta (Rantala et al. 2007). Kuljetusten määrä on moninkertainen lupien määrään nähden, koska tietyillä lupatyypeillä voidaan tehdä useita kuljetuksia. Erikoiskuljetusten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla. Erikoiskuljetuksena kuljetettavista esineistä suurin osa on rakennus- ja metalliteollisuuden tuotteita. Vuonna 1999 myönnetyistä kuljetusluvista 31 %:ssa kuljetettavana esineenä oli rakennusteollisuuden tuotteita ja 23 %:ssa metalliteollisuuden tuotteita. Myös erilaisten työkoneiden ja kuljetusvälineiden osuus kuljetettavista esineistä oli suuri, 19 %. (Vahlberg 2000) Nykyaikainen teollinen rakentaminen pyrkii kohottamaan tuotteen laatua ja säästämään rakennuskustannuksia tekemällä erilaiset tuotteiden osat mahdollisimman valmiiksi jo tehtaalla. Tällaiset tehdasvalmisteiset osat ovat usein isokokoisia, jolloin niiden kuljetuksista muodostuu erikoiskuljetuksia. Tyypillisiä tällaisia rakennusteollisuuden tuotteita ovat seinäelementit, erilai-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 13 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA set palkki- ja ristikkoelementit sekä nykyisin yhä yleisemmin rakentamisessa käytettävät tilaelementit. Myös pientaloja kuljetaan kokonaisina tehtaalta ostajalle. Rakennustoimintaan kuuluviksi kuljetuksiksi voidaan katsoa myös erilaisten rakennuskoneiden kuljetukset ja ajoneuvonostureiden siirtoajot. Erikoiskuljetuksena kuljetettavista metalliteollisuuden tuotteista viennin osuus on keskimäärin 62 %. Eräissä tuoteryhmissä viennin osuus on jopa 80 %. Tyypillisiä tällaisia tuotteita ovat erilaiset siilot ja kattilat, paperikoneet, muuntajat ja erilaiset koneet. Erikoiskuljetusten suuntautuminen Erikoiskuljetukset painottuvat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkomaakuntiin (kuva 4). Merisatamat ovat merkittäviä erikoiskuljetusten kohteita. Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteittäin vuosina 2006 ja 2007. (Laitinen 2008)

14 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Liitteenä 1 on kuljetuslupien lähtö- ja määrämaakunnat v. 2006 (Kukkala 2007). Kun otetaan huomioon sekä lähtö- että määrämaakunta, tärkeimmät maakunnat erikoiskuljetusten kannalta ovat Uusimaa 20 %, Varsinais-Suomi 9 %, Pirkanmaa 8 %, Satakunta 6 % ja Kymenlaakso 6 % kaikista erikoiskuljetuksista. Valtaosalla erikoiskuljetuksista kuljetusmatka on 50-300 km, mutta suuri osa on tätä pitempiä, jopa yli 500 km mittaisia (Kukkala 2007). 2.4 Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa Valtakunnallisesti keskitetyn erikoiskuljetusyksikön tehtäviä ovat: - erikoiskuljetuslupien myöntäminen - osallistuminen erikoiskuljetuksiin liittyvään lainsäädäntötyöhön - valtakunnallinen kehitystyö - erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja (EKL) -koulutuksen järjestäminen - erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja -ohjaajakorttien myöntäminen. Kussakin tiepiirissä toimii erikoiskuljetusyhdyshenkilö (tehtävä voi olla jaettu useammallekin henkilölle), jonka tehtäviä ovat: - suurten erikoiskuljetusten verkon (SEKV) ylläpito ja kehittäminen tiepiirin alueella - varmistaa, että SEK-verkkoon liittyvät asiat tulevat otetuksi huomioon tiehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä hoidossa ja ylläpidossa - konsultoida erikoiskuljetuksiin liittyvissä suunnitteluratkaisuissa - vastata erikoiskuljetusverkon kunta- ja yksityistiekuntasopimuksista (sopimusten laatiminen ja ylläpito) - vastata siltojen ja rakenteiden kantavuusvalvonnan järjestämisestä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 15 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO Suuria erikoiskuljetuksia varten Tiehallinto on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt toteuttamaan ja ylläpitämään tiettyjä reittejä, joilta pyritään poistamaan suuria erikoiskuljetuksia rajoittavat esteet ja välttämään uusien esteiden muodostamista. Tiehallinnon johtoryhmä on 19.8.2004 päättänyt ylläpidettävästä ja kehitettävästä kuvan 5 mukaisesta suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkosta (SEKV). 92 4 Ivalo 21 93 91 4 80 21 79 5 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO 83 82 Rovaniemi 82 5 21 81 Korkeus 7 m, leveys 7 m (katuverkolla leveys 6 m) Tavoitetieverkon yhteispituus 7750 km 926 4 4 78 20 4 78 224 valtatie kantatie seututie Kalajoki Kokkola 8 27 88 86 Oulu 4 20 22 78 Kajaani 5 89 76 749 28 6 88 28 Uusikaarlepyy 27 87 747 8 68 63 58 Iisalmi 5 19 13 Vaasa 4 75 63 3 8 18 16 77 77 75 6 73 8 18 68 3 18 19 58 13 Jalasjärvi 66 18 67 23 18 58 23 66 Jyväskylä Kuopio 69 72 9 72 17 23 5 14 17 Joensuu 6 71 74 70 Värtsilä 3 56 13 4 44 Tampere 14 11 65 9 62 249 324 Mikkeli 24 Pori 6 2 60 12 Rauma 12 3 9 53 5 4 60 13 57 381 46 Lappeenranta 3 Lahti 12 12 15 43 41 10 9 6 Hämeenlinna 54 174 387 Kouvola 8 4 143 384 15 9 10 3 26 25 162 354 222 224 1 2 55 6 52 45 40 50 148 153 Turku 120 7 15 7 180 7 Kotka 52 25 51 Helsinki Hanko Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV).

16 Erikoiskuljetukset suunnittelussa SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkolla kuljetusten enimmäismittoja koskevat tavoitearvot ovat - kuljetuksen enimmäisleveys 7 metriä - kuljetuksen enimmäiskorkeus 7 metriä - kuljetuksen enimmäispituus 40 metriä. Aikaisemman vuonna 1998 tehdyn päätöksen mukaisesti katuverkolla käytetään pienempää 6 metrin leveystavoitetta. Päätöksessä ei oteta kantaa siltojen kantavuustavoitteeseen, mutta vakiintuneen käytännön mukaan silloilta edellytetään uusien siltojen suunnittelukuorman (EK1, LK1) mukaista kantavuutta. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon yhteispituus on noin 7800 km. Nimensä mukaisesti verkko kuvaa tavoitetilannetta. Tavoiteverkkoon sisältyy linkkejä, joilla nykyisellään on sellaisia siltoja tai muita esteitä, jotka estävät tai merkittävästi rajoittavat suuria erikoiskuljetuksia. Tarkoituksena on, että tiestöä parannettaessa SEK-verkolla käytetään tavoitearvojen mukaista mitoitusta. Hallinnollisesti SEK-verkkoon kuuluu maanteiden lisäksi katuja ja yksityisteitä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä tai niiden rinnakkaisteitä pitkin. Pääteiden ja niiden rinnakkaisteiden lisäksi verkkoon on valittu muita tarpeellisia suurille erikoiskuljetuksille sopivia teitä. Erikoiskuljetusreitit on luokiteltu seuraavasti: - runkoreitit - suurmuuntajareitit - muut reitit - täydentävät reitit - paikalliset reitit. Runkoreitteihin kuuluvat tiet, jotka johtavat raskailta konepajoilta tai raskaan teollisuuden keskittymistä tärkeimpiin satamiin. Suurmuuntajareitit on tarkoitettu raskaiden (400-600 t) suurmuuntajien kuljetuksiin ja ne käsittävät yleensä melko lyhyitä tieosuuksia rautatieasemilta muuntoasemille. Näiden reittien tiet, sillat ja liittymät mitoitetaan omana ryhmänään. Muut reitit koostuvat käytännössä vakiintuneista tai vanhastaan sovituista erikoiskuljetusreiteistä. Täydentävien reittien tarkoituksena on välttää vaarallisia erikoistoimenpiteitä, kuten poikkeamista normaaleista ajolinjoista ja -suunnista yleisimpien erikoiskuljetusten osalta. Täydentävillä reiteillä voidaan käyttää perustavoitteita pienempiä mitoitusarvoja. Täydentäviä reittejä määritellään myös vähentämään tavanomaisien yleisimpien erikoiskuljetusten haittoja muulla liikenteelle ja asutukselle. Paikallisreitit ovat esimerkiksi kuntasopimusten mukaisia taajamien sisäisiä reittejä tai yhteyksiä SEK-verkosta teollisuusalueille tai muihin kohteisiin, joihin erikoiskuljetukset ovat todennäköisiä. Suurten erikoiskuljetusten verkon toteuttaminen Tiehallinnossa on 2000-luvun alkuvuosina tehty laaja inventointi-, selvitys- ja suunnittelutyö SEK-verkon yksityiskohtaiseksi määrittämiseksi, verkon tilan ja ongelmakohteiden inventoimiseksi sekä toimenpiteistä ja kustannuksista,

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 17 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO joita tarvitaan verkon saamiseksi tavoitearvot täyttävään kuntoon. Tässä yhteydessä on täsmennetty SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet sekä laadittu ohjeistusta erikoiskuljetusverkolla käytettävistä ratkaisuista. Selvitykset on tehty tiepiireittäin ja tulokset on koottu tiepiirikohtaisiin selvitysraportteihin. Näissä on esitetty SEK-verkon yksityiskohtaiset kuvaukset sekä karttaesityksinä että tiekohtaisina määrittelyluetteloina. Edelleen niissä on esitetty reittiesteiden inventointitulokset sekä esitetty toimenpiteet ja laadittu toimenpideohjelmat reittien toteuttamiseksi. Vuosituhannen alussa tehtyjen toimenpideohjelmien toteuttaminen on edennyt vaihtelevasti; yleensä ei kovin aktiivisesti. Osana erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa 2007-2010 vuonna 2008 on tehty valtakunnallinen kartoitus SEK-verkon toteutumisesta (SEK-verkon hankkeet 2002-08), esitys tiepiirikohtaisten selvitysten päivittämisestä sekä priorisoitu luettelo kiireellisimmistä toimenpiteistä. Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin korkuisten kuljetusten.

18 Erikoiskuljetukset suunnittelussa REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET 4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET Erikoiskuljetusreittejä koskevat tiedot tierekisterissä Tierekisterissä on tieto niistä tieosuuksista, jotka kuuluvat suurten erikoiskuljetusten verkkoon (SEKV). Tätä varten tierekisteriin on perustettu oma tietolajinsa 145 Erikoiskuljetusten verkko. Reittityyppi luokitellaan seuraavasti: 1 = runkoreitti 2 = suurmuuntajareitti 3 = muu reitti 4 = täydentävä reitti 5 = paikallinen reitti Reittitiedot on viety tierekisteriin vuosina 2007-08. Maanteiden lisäksi tierekisteriin on viety katuosuudet, joita pitkin erikoiskuljetusreitti kulkee. Myös katuosuuksille voidaan merkitä ulottumarajoitukset. Ulottumarajoituksille on kolme tietolajia: 262 Alikulkupaikka, 263 Korkeusrajoitus ja 264 Leveysrajoitus. SEK-verkolta on vuosina 2007-08 tehty ulottamarajoitusten päivitysinventointi, jossa uutena tietona on ollut mukana leveysrajoitukset. Tierekisteritietoja voi tarkastella Tiehallinnon extranet-sovelluksella (finnranet), jota kautta konsulteilla ja muilla Tiehallinnon ulkopuolisilla on mahdollisuus saada tietoja erikoiskuljetusreiteistä ja teiden ulottumarajoituksista. Tarvittaessa tierekisteriaineistosta toimitetaan palvelutiedostoja, joissa tiedot voidaan kerralla saada laajemmalta verkolta. Palvelutiedostot mahdollistavat aineiston paikkatietomuotoisen käsittelyn ja karttaesitysten tuottamisen. Siltoja koskevat tiedot ylläpidetään Tiehallinnon siltarekisterissä, josta löytyvät kantavuustiedot ja ulottumarajoitukset. Myös katuverkon siltojen tiedot on mahdollista ylläpitää Tiehallinnon siltarekisterissä ja tavoitteena on, että ainakin erikoiskuljetusreiteillä olevien katusiltojen tiedot ylläpidetään siltarekisterissä. Katusiltojen tietojen toimittamisesta on kuntasopimusmallissa oma liitteensä. Suositukset: Suurten erikoiskuljetusten verkon yksityiskohtainen karttakuvaus tehdään Tiehallinnon internet-sivuille suunnittelijoiden ja erikoiskuljetusten suorittajien käyttöön. Suurten erikoiskuljetusten reittejä ja ulottumarajoituksia koskevien tierekisteritietojen hyödyntäminen kaipaa markkinointia ja esimerkkejä. Reittisopimukset kuntien ja yksityistiekuntien kanssa Erikoiskuljetusreitit käyttävät kuntien katuverkkoa ja myös yksityisteitä. Kuntien kanssa on 1980-luvulla tehty sopimuksia erikoiskuljetusverkkoon sisältyvistä katureiteistä. Sopimuksia ei kuitenkaan ole yleensä päivitetty ja ny-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 19 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET kyisellään 20-25 vuotta vanhat kuntasopimukset ovat siinä määrin vanhentuneita, että käytännössä vallitsee sopimukseton tila. Osana Erikoiskuljetusreittien kehittämisohjelmaa on laadittu uusitut kuntasopimuspohjat. Tiepiirien tehtävänä on laatia uudet kuntasopimukset sekä viedä katuja koskevat reittitiedot tierekisteriin. Sopimuksiin sisältyy erikoiskuljetusreiteillä olevia siltoja koskevien tietojen toimittaminen Tiehallinnon siltarekisteriin. Vastaavat sopimukset tulisi tehdä erikoiskuljetuksiin käytettävien yksityisteiden tiekuntien kanssa. Suositukset: Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset uusitaan. Vastaavat sopimukset laaditaan yksityistiekuntien osalta. Katuja ja yksityisteitä koskevat reittitiedot ulottumarajoituksineen viedään kattavasti Tiehallinnon tierekisteriin ja siltatiedot Tiehallinnon siltarekisteriin. Reittikuvaukset ja tiedot katujen ja yksityisteiden osalta ylläpidetään ja jaellaan osana tierekisteristä tuotettavaa aineistoa. Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta.

20 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT Nykyisellään tieosakohtaisia tietoja erikoiskuljetusten määrästä ja ulottumamitoista ei ole helposti saatavissa. ERIKU-lupajärjestelmässä reittitiedot tallennetaan tekstimuodossa. Tiedot myönnettyjen lupien reiteistä joudutaan selvittämään käsityönä, mikä on erittäin työlästä. Käytännössä erikoiskuljetusten määrän selvittäminen yksittäistä suunnitteluhanketta varten on liian hankalaa. Lupa-aineistosta on reittiselvityksiä tehty vuosien 2001 ja 2002 aineistosta yli 6 metrin levyisistä kuljetuksista ja vuosien 2006 ja 2007 aineistosta yli 7,5 metrin levyisistä kuljetuksista (Laitinen 2008). Nämä selvitykset perustuvat kuitenkin suhteellisen pieniin otoksiin ja vuosien 2001-02 aineisto alkaa olla vanhentunutta. Suurten erikoiskuljetusten verkolla (SEKV) käytettävät ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen suurten erikoiskuljetusten ja erityisesti äärimittaisten kuljetusten määrästä. Kerran vuodessa tapahtuvalle kuljetukselle voidaan hyväksyä erilaiset ratkaisut kuin viikoittain toistuville kuljetuksille. Esimerkiksi ohjeessa Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä on käytössä standarditasot A, B ja C riippuen mm. suurten erikoiskuljetusten määrästä. Standarditasot liittyvät siihen, milloin yksikaistaisella suunnalla on mahdollistettava äärimittaiset erikoiskuljetukset, tai milloin erikoiskuljetuksia voidaan hoitaa vastakkaista suuntaa käyttäen, mikä vaatii liikenteenohjausta ja aiheuttaa häiriöitä muulle liikenteelle. Erikoiskuljetusten määrä- ja ulottumatiedoilla olisi käyttöä myös muuntyyppisissä kohteissa arvioitaessa sitä, paljonko erikoiskuljetusten reittistandardiin ollaan valmiit investoimaan. Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet on reittitietoja helpommin selvitettävissä. Näillä tiedoilla on käyttöä selvitettäessä SEK-verkkoon liittyvien täydentävien tai paikallisten reittien tarvetta. Mikäli paljon erikoiskuljetuksia synnyttävä kohde sijaitsee suunniteltavan tieosuuden takana tai varrella, erikoiskuljetuksiin on syytä varautua myös SEK-verkon ulkopuolella. Tekeillä oleva uusi ERIKU-järjestelmä tallentaa lupareitit sellaisessa muodossa, että tiekohtaisten lupamäärien tilastointi ja haku ovat mahdollisia. Muutaman vuoden päästä uuden lupajärjestelmän käyttöönotosta lupaaineistoa on niin runsaasti, että erikoiskuljetusten määristä ja mitoista on mahdollista saada tiekohtaista tietoa. Suositukset: Uudessa ERIKU-järjestelmässä varmistetaan lupareittitietojen tallentaminen sellaisessa muodossa, että aineistosta on mahdollista tehdä tieosakohtaisia poimintoja ja analyyseja esim. suunnitteluhankkeita varten. Samoin erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista tulee voida helposti koota yhteenvetotietoja. Aineiston irrottamismenettelyt suunnitellaan. Kun reittiaineistoa on muutaman vuoden jälkeen riittävästi, tuotetaan erikoiskuljetusten liikennemääräkartta. Tähän liittyen selvitetään, kuinka lupatiedot voidaan laajentaa tien päällä tapahtuvien erikoiskuljetusten määräksi. Erikoiskuljetusten määräkartta auttaa suunnittelijoita erikoiskuljetusratkaisujen standardin määrittelyssä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 21 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA 6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA Suuri osa erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista sijaitsee taajamissa. Erikoiskuljetusverkko on tarpeen saada kattamaan teollisuusalueet, satamat ja muut erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet. Taajamissa erikoiskuljetusverkon toteuttaminen ja ylläpito on hankalaa, koska katuverkko on tiheä, siltoja ja muita rajoittavia esteitä on runsaasti sekä liittymissä ja väylillä käytetään taajamalähtökohdista ahdasta mitoitusta. Taajamissa rakentaminen on vilkasta, mikä tuo lisähaasteita erikoiskuljetusreittien vapaana pitämiselle. Taajamien katu- ja tieverkkosuunnittelua tehdään monessa yhteydessä. Suunnittelua tapahtuu - liikennejärjestelmäsuunnitelmia (LJS) laadittaessa - kaavahankkeisiin liittyen, erityisesti yleiskaavatasolla - väylähankkeiden yhteydessä - erillissuunnitelmina. Erikoiskuljetusverkko tai -reitit eivät yleensä sisälly suunnitelmiin. Vaikka osana liikennejärjestelmäsuunnitelmia saatetaan tehdä erityisiä tavaraliikenne- tai logistiikkaselvityksiä, ei näissäkään aina käsitellä erikoiskuljetuksia. Erikoiskuljetusten tulisi olla luonnollinen osa tavaraliikenne- tai logistiikkaselvityksiä. Tarvittaessa on tehty kuntakohtaisia erikoiskuljetusreittiselvityksiä, esimerkiksi Vantaalla 2004 (Peltonen et al. 2004) ja Joensuussa 2008 (Kärki 2008). Selvitysten taustalla ovat yleensä tarpeet muuttaa erikoiskuljetusreittien kulkua tai tehdä suunnitelma ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusreiteillä sijaitsevien ongelmakohtien poistamiseksi. Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit ovat liikennejärjestelmän kannalta suhteellisen kapea-alainen erityisalue, jota ei kovin hyvin tunneta tai hallita. Asia herkästi unohtuu, kun suunnittelutehtäviä ohjelmoidaan tai käynnistetään. Erikoiskuljetukset eivät sisälly liikennejärjestelmäsuunnitelmien tai muiden suunnitelmien laatimisohjeisiin. Erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet voisivat olla yksi osa liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Reittien toteuttaminen edellyttää usein koordinoituja toimenpiteitä Tiehallinnolta, kunnilta ja mahdollisesti muilta tahoilta. Erikoiskuljetusselvitysten keskeisiä kysymyksiä ovat: - mitkä ovat erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet taajamassa (teollisuusalueet, satamat ja muut terminaalit, konepajat, tehtaat ja tuotantolaitokset, talotehtaat jne.) - paljonko erikoiskuljetuksia tapahtuu ja millaisia ne ovat - taajaman ohittavien erikoiskuljetusten määrä ja suuntautuminen - erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen muodostaminen, esteinventoinnit ja reittien määrittäminen - erikoiskuljetusten mahdollistamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden ohjelmointi - miten erikoiskuljetusreitit pidetään vapaana uusista esteistä - työnjako eri tahojen kesken.

22 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA Vanhentuneita Tiehallinnon ja kuntien välisiä erikoiskuljetusreittisopimuksia on tarkoitus lähteä laajasti uusimaan. Näiden pohjaksi tulisi tehdä riittävän kattavat erikoiskuljetusselvitykset, joita voidaan hyödyntää myös muussa katu- ja tiesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tämän selvityksen taustahaastatteluissa on esitetty, että erikoiskuljetusreitit tulisi osoittaa kaavoissa, lähinnä yleiskaavoissa. Kaavamerkinnällä ja - määräyksellä pyrittäisiin varmistamaan se, että erikoiskuljetusreittien esteettömyysvaatimukset tulisivat otetuksi huomioon erilaisia rakentamishankkeita toteutettaessa. Suositukset: Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit otetaan osaksi kunta- tai seututason liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja muita katu- ja tieverkkoa koskevia suunnitelmia. Erikoiskuljetuksia käsitellään katu- ja tieverkkosuunnitteluohjeissa ja/tai laaditaan oma erityisoppaansa, jossa asiaa käsitellään sekä katu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Opasta voidaan hyödyntää erikoiskuljetuksia koskevien reittisopimusten valmistelussa. Toimenpiteet erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi otetaan osaksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Tiehallinnon ja kuntien kesken tehtävien erikoiskuljetusreittisopimusten pohjaksi tehdään tarpeelliset reittiselvitykset. Varsinkin kaupunkialueilla reitit on syytä tarkistaa. Kaavoituksen osalta selvitetään, voitaisiinko erikoiskuljetusreiteille käyttää omaa kaavamerkintää ja -määräystä varmistamaan reittien esteettömyyttä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 23 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Erikoiskuljetusten suuret mitat asettavat erityisvaatimuksia erikoiskuljetusreiteillä käytettäville ratkaisuille. Väyläsuunnittelussa on monia kohtia, joissa erikoiskuljetukset on tarpeen ottaa huomioon: - tasoliittymät, erityisesti kiertoliittymät - eritasoliittymät (alikulkukorkeudet, erikoiskuljetusten ohjaaminen ramppien kautta) - sillat (kantavuusmitoitus, ulottumarajoitukset) - poikkileikkausmitoitus (taajamatiet, keskikaidetiet) - valaisinpylväiden sijoittelu - liikennemerkkien, portaalien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjauslaitteiden sijoittaminen ja mitoitus - tunnelit - rautatietasoristeykset erityisesti sähköistetyillä radoilla - erityisratkaisut erikoiskuljetuksia varten. Merkittävä osa-alue on työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen. 7.1 Suunnitteluohjeiden nykytila Erikoiskuljetusten käsittely suunnitteluohjeissa Tiehallinnon tie- ja liikennesuunnittelua, liikenteenohjausta ja tietyömaiden liikenteenohjausta koskevat ohjeet on käyty läpi ja ohjeista löytyneet erikoiskuljetuksia koskevat kohdat on koottu liitteeseen 2. Erikoiskuljetuksista on ohjeissa runsaasti mainintoja, mutta osassa ohjeista erikoiskuljetuksia koskevat maininnat ovat kuitenkin varsin yleisellä tasolla. Tarkempia ohjeita tai esimerkkejä siitä, miten ja millaisin mitoitusarvoin erikoiskuljetuksia tulisi käsitellä, ei juuri löydy. Katusuunnittelua koskevassa yleisohjeessa Katu 2002 erikoiskuljetukset on mainittu ainoastaan liitteenä olevassa liikenteenohjauksen muistilistassa, mutta ei esimerkiksi liittymien mitoitusta koskevassa osassa. Haastattelutietojen mukaan muissakaan katusuunnitteluohjeissa ei liene erikoiskuljetuksia koskevia erityisohjeita. Toisaalta katusuunnittelussa käytetään paljon myös Tiehallinnon ohjeistoa, joissa erikoiskuljetukset on paremmin käsitelty. Siltojen kantavuuden mitoituksessa erilaisten ajoneuvojen sillalle aiheuttamia liikennekuormia kuvataan kuormituskaavioilla. Mitoitus tehdään määrääville kuormitustapauksille noudattamalla kuormitusyhdistelyjen tekemiseksi annettuja ohjeita. Mitoitusohjeen (Tiehallinto 1999) mukaan luvanvaraisiin erikoiskuljetuksiin varaudutaan tarkistamalla rakenne raskaille erikoiskuormille määritellyillä kuormakaavioilla. Raskaiden erikoiskuljetusreittien silloissa voidaan tapauskohtaisesti määrätä käytettäväksi suurempia suunnittelukuormia kuin muutoin. Lähtökohdat siltojen ulottumille (alikulkukorkeus ja leveys) määräytyvät liikenneteknisin perustein eikä näitä ole käsitelty sillansuunnitteluohjeissa. Myöskään siltojen kaiteita tai muita rakenteita koskevissa ohjeissa ei ole erikoiskuljetuksia koskevia erityisohjeita.

24 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Osassa ohjeista on ongelmana niiden vaikea sovellettavuus tai vaikeaselkoisuus. Ohjeista on joskus vaikeasti pääteltävissä, millaista mitoitusta tai standardia eri tilanteissa pitäisi soveltaa tai mitkä ovat suunnittelun lähtökohdat. Erikoiskuljetuksiin keskittyvät mitoitus- ja suunnitteluohjeet Pelkästään erikoiskuljetuksiin keskittyviä suunnittelu- ja mitoitusohjeita on ainakin seuraavasti: - Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon täsmennetyt tavoitearvot ja mitoitusperusteet 14.11.2002, joka on Uudenmaan tiepiirin suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa koskevan selvityksen liitteenä. Ohjeessa on perusteellisesti käsitelty mitoituslähtökohtia sekä liittymien ja siltojen suunnittelussa käytettäviä mitoitusajoneuvoja. Ohjeessa on myös taulukoita käytettävistä suojaetäisyyksistä. - Raportissa Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta (Setälä 2003) on käsitelty laajasti erikoiskuljetusten ongelmakohteita ja esitetty ohjeita ja ratkaisumalleja, kuinka erikoiskuljetuksia voidaan tällaisissa kohteissa käsitellä. Kummankin ohjeen käyttöä haittaa niiden hankala hyödynnettävyys. Edellinen ohje on vain paperimuodossa tiepiirikohtaisen erikoiskuljetusverkkoselvityksen liitteenä. Asiaa tuntematon ei osaa ohjetta etsiä tai saada käsiinsä. Jälkimmäisessä suunnitteluohjeet ovat osana laajempaa selvitysraporttia, jonka otsikosta on vaikea päätellä sen sisältävän ohjetyyppistä aineistoa. Käsittelytapa suunnitteluratkaisujen osalta on taustaselvitystyyppinen ja vaatisi suunnitteluohjeena tiivistämistä. Kumpikaan ohjeista ei sisälly Tiehallinnon ohjeluetteloon, eivätkä ne sellaisenaan sinne sovellu. Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 25 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 7.2 Kehittämistarpeet Erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluoppaan tarve Erityisryhmänä erikoiskuljetusten tilantarve ja liikkumisen ongelmat eivät yleensä ole tiensuunnittelijoille kovin tuttuja. Suurten erikoiskuljetusten verkolla käytettävät täsmälliset tavoitearvot ja mitoitusperusteet ovat hankalasti selvitettävissä ja niiden soveltaminen kaipaisi ainakin mitoituksessa käytettävien erikoiskuljetusajoneuvojen ominaisuuksien osalta täsmentämistä. Erikoiskuljetukset on otettu huomioon eri osa-alueiden suunnitteluohjeissa, kuten liittymiä, ohituskaistoja ja keskikaiteita tai tievalaistusta koskevissa ohjeissa. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan. Tähän selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on oltu vailla erikoiskuljetuksiin liittyviä malli- ja idearatkaisuja. Usein on kysymys suhteellisen pienistä asioista, jotka edellyttävät erikoiskuljetusten ja niiden tarpeiden tuntemusta. Erikoiskuljetuksista tulisi laatia oma suunnitteluoppaansa. Oppaassa voitaisiin erikoiskuljetuksia käsitellä sekä katu- ja tieverkkosuunnittelun tasolla että väyläsuunnittelun kannalta. Väyläsuunnittelun kannalta oppaassa on tarpeen kuvata ja täsmentää SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Oppaassa voitaisiin selventää suunnittelijoille erikoiskuljetusten vaatimaa tilantarvetta ja erikoiskuljetusajoneuvojen liikkumisongelmia. Yksityiskohtaisten suunnitteluohjeiden osalta oppaassa voitaisiin viitata asianomaisiin erityisohjeisiin, jolloin vältytään niiden kaksinkertaiselta ylläpidolta. Oppaaseen voitaisiin sisällyttää suositeltavia malli- ja idearatkaisuja. Autoturn-ohjelman käytön kehittäminen Liittymien tilantarpeen suunnittelussa tarvitaan erikoiskuljetusten ajouramallit ja kuorman pyyhkäisyurat. Näiden määrittelyssä käytetään yleisesti Autoturn-ohjelmaa. Autoturn-ohjelmaan voidaan määritellä erilaisia ajoneuvoyhdistelmiä, joissa voidaan ottaa huomioon ajoneuvojen perä- ja välipyörien kääntyvyys ja erilaiset akselivälit. Autoturn-ohjelman käyttämistä suurten erikoiskuljetusten verkon liittymien ym. suunnittelussa helpottaisi se, että ohjelmaan määriteltäisiin vakioiksi sellaiset ajoneuvoyhdistelmämallit, joiden tulee päästä verkolla kulkemaan. Nykyisellään suunnittelija joutuu omatoimisesti selvittämään ja tekemään tällaiset määrittelyt, mikä on työlästä ja johtaa eri hankkeissa erilaisiin mitoitusratkaisuihin. Erikoiskuljetusten reittivaihtoehtojen selvittäminen ja päätöksenteko Hankesuunnittelussa on usein tarpeen selvittää suurten erikoiskuljetusten verkon reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi keskikaiteita, siltoja tai tunneleita sisältävien hankkeiden yhteydessä voi olla halvempaa ja tarkoituksenmukaista käyttää kiertoreittiä tai ohjata erikoiskuljetukset rinnakkaistien kautta kuin käyttää SEK-verkon ulottumavaatimuksia. Erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittämisestä, vertailusta ja reitin kulkua koskevasta päätöksenteosta kaivattaisiin ohjeistusta.

26 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Työnaikaiset liikennejärjestelyt Haastatteluissa on tullut esille, että erikoiskuljetusten suorittajilta tulee runsaasti palautetta työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Vaikka erikoiskuljetusluvissa pyritään mahdollisuuksien mukaan kiertämään tietyömaat, erikoiskuljetuksia on tarpeen hoitaa myös tietyömaiden kautta. Vaikka liikennettä tietyömailla koskevissa ohjeissa on mainintoja erikoiskuljetuksista, tulisi selvittää ohjeiden täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen. Suunnitelmien laadunvarmistus- ja auditointimenettelyt Selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on esitetty suunnitelmien erikoiskuljetusauditointia liikenneturvallisuusauditoinnin tapaan. Tällöin erikoiskuljetusasioihin perehtynyt suunnitteluhankkeen ulkopuolinen henkilö kävisi suunnitelmat läpi ja arvioisi ne erikoiskuljetusten kannalta. Tällä varmistetaan, että suunnitellut ratkaisut ovat toimivia erikoiskuljetusten kannalta. Raskaalta vaikuttava menettely saattaa olla paikallaan laajoissa ja erikoiskuljetusten kannalta merkittävissä hankkeissa. Auditoinnin suorittajana voisi olla erikoiskuljetuksista vastaavan yrityksen edustaja (ks. tarkemmin luku 9.3). Joka tapauksessa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusasiat tulevat läpikäydyksi osana suunnitelman normaalia laadunvarmistusmenettelyä. Suositukset: Suunnittelijoille laaditaan opas, jossa erikoiskuljetuksia käsitellään sekä katu- ja tieverkkosuunnittelussa että väyläsuunnittelussa. Oppaassa kuvataan SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin. Liittymien suunnittelua varten Autoturn-ohjelmaan määritellään erikoiskuljetusten mitoituksessa käytettävät erilaiset ajoneuvoyhdistelmämallit. Ohjeistetaan erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittäminen, vertailu ja reitin kulkua koskeva päätöksenteko. Tietyömaiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistuksen osalta selvitetään täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen. Varmistetaan erikoiskuljetusratkaisujen käsittely suunnitelmien laadunvarmistuksessa. Selvitetään erikoiskuljetusauditointien tarve ja toteutta-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 27 SUUNNITELMIEN HANKINTA 8 SUUNNITELMIEN HANKINTA Erikoiskuljetusverkon vaatimukset tulee ottaa osaksi suunnitteluhankkeen lähtökohtia. Tämän varmistamiseksi suunnitelmien hankkijan - tulee voida helposti tarkistaa, sijaitseeko suunnitteluhanke suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muuten erikoiskuljetusten käyttämällä reitillä - tulee varmistaa, että erikoiskuljetukset on mainittu hankinta-asiakirjoihin liittyvissä suunnitelman lähtökohdissa ja suunnitteluhankkeen työohjelmassa. Erikoiskuljetukset voivat jäädä suunnitelmissa käsittelemättä, koska ei ole tiedostettu, että hanke sijaitsee erikoiskuljetusverkolla. Tiepiireissä tulisi varmistaa, että suunnitelman hankkijat ovat tietoisia erikoiskuljetusreiteistä. Nykyisellään verkkokuvaukset ovat yleensä reittiselvitysraporttien kartoissa, jolloin asia helposti unohtuu ja reittien kulku on hankala tarkistaa. Yhtenä parannuksena esitetään erikoiskuljetusverkkokuvausten ja -karttojen ylläpitämistä Tiehallinnon internet-sivuilla, joista sekä suunnitelmien hankkijat että suunnittelijat voivat ne tarkistaa. Eri suunnitteluvaiheiden lähtökohdissa tulee varmistaa erillisellä maininnalla, että erikoiskuljetukset otetaan suunnittelussa huomioon. Tiensuunnittelun laatujärjestelmään kuuluvat Tiensuunnittelun toimintaohjeet (Tiehallinto 1994) ovat tässä keskeisessä asemassa. Toimintaohjeiden yleissuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaa koskevissa tehtäväluetteloissa on erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusverkosta asianmukaiset maininnat. Nykyisellään toimintajärjestelmä on Tiehallinnon sisäisessä verkossa. Tiehallinnon toimintajärjestelmään sisältyvät tarjouspyyntöasiakirjapohjat ovat siinä määrin yleisiä, että niissä ei ole mainintoja suunnitelman yksityiskohtaisesta sisällöstä, kuten erikoiskuljetusten käsittelystä. Keskeisessä asemassa on tarjousvaiheessa laadittava työohjelma. Tähän tulisi sisällyttää maininta siitä, onko erikoiskuljetuksia tarkoitus käsitellä suunnitelmassa. Suunnitelmia laativilla palvelutuottajilla tulee olla mahdollisuus tarkistaa erikoiskuljetusreittien sijainti ja käsittelytarpeet tarjottavassa suunnittelutyössä. Työohjelma tarkennetaan suunnitteluhankkeen käynnistysvaiheessa, jolloin erikoiskuljetusten käsittely tulee viimeistään lisätä työohjelmaan. Edellisen vaiheen suunnitelmat toimivat seuraavan suunnitteluvaiheen lähtökohtana. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimenpideselvityksissä ja yleissuunnitelmissa on maininta erikoiskuljetusten käsittelytarpeesta. Erikoiskuljetukset tulee sisällyttää yhtenä kohtana suunnitelman laadunvarmistukseen ja suunnitelman vastaanottotarkastuksiin. Tätä edesauttaa se, että erikoiskuljetuksista on maininta käytettävissä tarkistusluetteloissa. Suositukset: Parannetaan suunnitelmien hankkijoiden mahdollisuutta tarkistaa, sijaitseeko suunnittelukohde erikoiskuljetusreitillä ja tuleeko erikoiskuljetukset ottaa huomioon suunnitteluhankkeessa. Sisällytetään maininnat erikoiskuljetuksista soveltuviin tarjous- ja hankintavaiheen mallipohjiin sekä laatujärjestelmien ja suunnitelmien vastaanottotarkastusten tarkistuslistoihin.

28 Erikoiskuljetukset suunnittelussa YHTEISTYÖN HOITAMINEN 9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN 9.1 Yhteistyö kuntien kanssa Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräpäät ovat usein taajamissa, joissa erikoiskuljetukset käyttävät yleensä kunnan katuverkkoa. Myös taajaman sivuuttavat reitit on usein tarpeen johtaa ainakin osaksi katuverkon kautta. Yhtenäisen ja esteettömän verkon varmistamiseksi yhteistyö kuntien kanssa on tarpeellista. Yhteistyön tulisi lähteä maankäytön suunnittelusta. Kuljetusten järjestäminen tulee ottaa yhdeksi lähtökohdaksi sijoitettaessa uusia tuotantolaitoksia tai toimintoja, jotka mahdollisesti synnyttävät suurikokoisia tai painavia kuljetuksia. Erikoiskuljetusreitit tulisi käsitellä yleiskaavoja ja muita maankäyttösuunnitelmia laadittaessa. Tiehallinto ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa, erilaisia katu- ja tieverkkosuunnitelmia laadittaessa ja erityisissä tavaraliikenne- ja logistiikkaselvityksissä. Erikoiskuljetusreitit ja niiden tarvitsemat järjestelyt tulee saada soveltuvin osin mukaan näihin suunnitelmiin. Ajankohtaisen hankkeena on tarpeen uusia ja päivittää Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset. Näihin liittyen tulee sopia erikoiskuljetusreittejä ja näillä olevia siltoja koskevien ulottumarajoitus- ym. tietojen ylläpidosta Tiehallinnon tie- ja siltarekistereissä. Kunnissa ei usein ole riittävää asiantuntemusta erikoiskuljetusten vaatimista mitoituksesta tai erityisratkaisuista. Erikoiskuljetusten tarpeita ei ole käsitelty katupuolen suunnitteluohjeissa. Kunnissa käytettävissä olevaan ohjeistukseen ja suunnitteluvaiheen konsultointiin on selvää tarvetta. Kunnat hakevat Tiehallinnolta suunnittelulupia maanteihin liittyvien hankkeiden toteuttamiseksi, esimerkiksi liikennevalojen rakentamiseksi maantie/katuliittymiin. Suunnitteluluvissa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusten tarpeet otetaan huomioon. 9.2 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Rautateiden tasoristeykset rajoittavat niiden kautta suoritettavia erikoiskuljetuksia asettamalla vaatimuksia ylitysajan, leveyden, maavaran, korkeuden tai kuormituksen suhteen. Erikoiskuljetusten leveyttä tasoliittymän ylityksessä rajoittavat lähinnä tasoliittymässä olevat erilaiset turvalaitteet. Sähköistetty rata rajoittaa huomattavasti kuljetuksille sallittua korkeutta. Suurin sallittu alikulkukorkeus sähköradan tasoristeyksessä ratajohdon ollessa jännitteellinen on 4,5 metriä. (Setälä 2003) Kaikki erikoiskuljetukset, jotka vaativat rautatieliikenteen keskeyttämistä tai muita erikoistoimenpiteitä, vaativat erillisen luvan Ratahallintokeskukselta. Käytännön lupatoimintaa hoitavat VR Oy:n ohjauspalvelukeskukset. Yhteistyötä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kesken tarvitaan mm. suunniteltaessa tasoristeyksiä korvaavia eritasoratkaisuja. Osa suurista eri-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 29 YHTEISTYÖN HOITAMINEN koiskuljetuksista, esimerkiksi suurmuuntajakuljetukset, on yhdistettyjä junaja autokuljetuksia. Näiden hoitamiseksi on tarpeen määritellä ne rautatieliikennepaikat tai junaterminaalit, joille johtavilla yhteyksillä varaudutaan suuriin erikoiskuljetuksiin. Ratahallintokeskuksen aluetoiminta on jaettu Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomen alueille. Kullekin alueelle on nimetty Ratahallintokeskuksen aluevastaava sekä rataverkon hallinnasta, kunnossapidosta ja rakentamisesta vastaava virkamies. Rataverkon hallintaan liittyvissä lupa-asioissa ja maankäyttöasioissa yhdyshenkilöinä toimivat alueisännöitsijät. (Ratahallintokeskuksen internet-sivut: http://www.rhk.fi/ ). 9.3 Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa Koska toimivien erikoiskuljetusreittien varmistaminen on sekä erikoiskuljetuksia tarvitsevan teollisuuden että erikoiskuljetuksia hoitavien yritysten intressi, he ovat valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa (Rantala et al. 2007). Erikoiskuljetusala on melko pienen yritysryhmän operoimaa liiketoimintaa ja siten vuorovaikutuksen näkökulmasta kohtuullisen helposti saavutettavissa. Esimerkiksi Suomen kuljetus ja logistiikka ry:ssä (SKAL) toimii erikoiskuljetusryhmä, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Siihen kuuluu Tiehallinnon edustaja ja siten tiedonsiirtoa tienpitäjän ja alan operaattoreiden välillä tapahtuu. (Rantala et al. 2007) Ainakin yhdellä valtakunnallisesti erikoiskuljetuksia hoitavalla yrityksellä on valmiudet arvioida ja antaa lausuntonsa suunnitelmaluonnoksista erikoiskuljetusten kannalta. Arviointi perustuu AutoCad-pohjaisten suunnitelmien tarkasteluun. Palvelu on tuntiveloituspohjaista. 9.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Merisatamat ovat tärkeitä suurten erikoiskuljetusten määräpäitä. Tämän vuoksi satamalaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita mm. satamayhteyksien osalta. Suunnitteluhankkeiden yhteydessä tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Tällaisia paikallisesti tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koneita ja laitteita valmistavat konepajat, talotehtaat, puunjalostuslaitokset ja muut tuotantolaitokset, jotka ovat suurten erikoiskuljetusten lähtö ja määräkohteita. Runsaasti erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet saadaan suhteellisen helposti selville erikoiskuljetusten lupajärjestelmästä (ERIKU) ja erikoiskuljetuslupien käsittelijät pystyvät yleensä suoralta kädeltä nimeämään eniten erikoiskuljetuksia aiheuttavat kohteet. Muita yhteistyötahoja ovat mm. sellaiset yksityistiekunnat, joiden kautta on johdettu erikoiskuljetusreitti. Näiden yksityistiekuntien kanssa pitäisi olla voimassa olevat reittisopimukset.