Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Hallinto
KÄYTTÖTALOUS Toimielin Sivistystoimen hallinto Tehtävä: Hallintopalvelujen tuottaminen sivistyslautakunnalle Toiminta Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Toimintaympäristön muutokset Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Henkilöstö, muutokset 2. Perustelutietoina asettavat tavoitteet Talous 2010 2011 2012 Toimintamenot Toimintatulot 28 27 27 Netto 28 27 27
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Perusopetus
KÄYTTÖTALOUS Toimielin Sivistyslautakunta Tehtävä Perusopetus Toiminta Perusopetuslain mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Oppilasmäärät vähenevät kolmen vuoden suunnittelukauden aikana n.13 %. Erityistukea tarvitsevia oppilaita varten tarvitaan joko henkilökohtaisia tai ainakin pienryhmäkohtaisia koulunkäyntiavustajia. Koulunkäynti ilman tällaisia ratkaisuja ei onnistuisi, ja ennalta ehkäisevät tukitoimet ovat kuitenkin merkittävästi halvempia kuin mm. sairaalakouluratkaisut. Perusopetuksessa työskentelee toistaiseksi palkattuja koulunkäyntiavustajia sekä lisäksi päivähoidon puolelta toistaiseksi palkattuja työntekijöitä on siirtynyt koulunkäyntiavustajan tehtäviin. Yleensä molempiin em. ryhmiin kuuluvat avustajat toimivat myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lisää osaltaan perusopetuksen palkkamenoja. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös kyläkouluilla, jolloin tarvitaan lisäresursseja ohjaajien palkkaamiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminta auttaa vanhempia työelämän ja lastenhoidon yhteensovittamisessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Toiminta on vakiintunut osaksi koulun toimintaa. Esiopetusta järjestetään kyläkouluilla, joissa se on tarkoituksenmukaista sekä päivähoidon esiopetusryhmissä. Esiopetusta hallinnoi päivähoito. Toteutus tapahtuu yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kyläkoulujen esiopetus- ja alkuopetusluokissa tarvitaan avustajia. Voimassa olevassa opetussuunnitelmassa mainitaan henkilökunnan vakinaistamisesta. Tässä vaiheessa esitetään määräaikaisten kouluavustajien palkkaamista siten, että suunnittelujakson lopulla jokaisella kyläkoululla olisi oma koulunkäyntiavustaja. Perusopetuksen toimipaikoissa tapahtuu vuoden 2010 aikana joitakin muutoksia. Kotitalouden ja teknisen työn opetus siirtyy Piilolasta ammattioppilaitoksen KAO:n tiloihin, jonne saneerataan asianmukaiset opetustilat. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Perusopetuksen päättötodistus 106 oppilaalle. Kaikille perusopetuksessa oleville pyritään takaamaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen. Maahanmuuttajaoppilaille annetaan aluksi tehostettua suomen kielen opetusta. Mahdollisimman moni lapsi osallistuu esiopetukseen. Taloussuunnitelmakauden aikana toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely, asteikko 1-3 ja tavoitetaso >2. Kouluverkon tarkistus Kyläkoulujen oppilasmäärien pienentyessä joudutaan tarkistamaan kyläkouluverkkoa ja kyläkoulujen opettajamääriä.
Henkilöstö Vuoden 2010 aikana jää eläkkeelle kaksi kieltenopettajaa, joista toisen tilalle tarvitaan uusi opettaja. Kontion koululle tarvitaan lisäksi alkuopetukseen yksi luokanopettaja lisää (tilanne palaa lv. 2008-2009 tasolle). Koska kyläkouluverkon tarkastelun tuloksena saattaa yksi tai useampi kyläkoulu tulla lähivuosina lakkautetuksi, on tarkoituksenmukaista täyttää avoimeksi tulevat luokanopettajien virat määräaikaisina. Muita määräaikaisia virkoja, joihin on pysyvä tarve, pyritään vakinaistamaan. Mahdollisesti myös ylempien luokkien puolelta voi jäädä opettajia eläkkeelle. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Oppilashuolto Peruskoululaisille tulee tarjota mahdollisuus käydä koulua kotoa pitäen siten, ettei koulukyyteihin ja odottamiseen käytetty aika muodostu tarpeettoman pitkäksi. Myös muu oppilashuolto on järjestettävä vähintään lainmukaisesti. Lähimpien kyläkoulujen kouluruokailun mahdollinen järjestäminen jakelukeittiön kautta otetaan tarkasteltavaksi. Talous TA 2009 TA-ehdotus 2010 TS 2011 TS 2012 1.000 1.000 Toimintamenot 8.674.823 8.602.998 8.502 8.414 Toimintatulot 37.150 30.000 25 25 Netto 8.637.673 8.550.298 8.457 8.369 Henkilöstö 1.1.2010 31.12.2010 Opettajat - vakinaiset 64 65 - määräaikaiset / pitkäaikaiset sijaiset 6 5 - päätoimiset tuntiopettajat 8 8
Työsuhteiset työntekijät 1.1.2010 31.12.2010 vakinaiset - koulukuraattori 1 (sij.) 1 - koulusihteerit 2 2 - vahtimestari 1 1 - ATK-tuki / kouluavustaja 1 1 - koulunkäyntiavustajat 16 16 määräaikaiset - koulunkäyntiavustajat 4 3
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Varhaiskasvatus
KÄYTTÖTALOUS 2010-2012 Lomake 1 Toimielin Varhaiskasvatus Toimintamenot Toimintatulot Netto TA 2009 TA 2010 TS 2011 1.000 3.814.266 3.949.757 3.949 338.300 347.050 347 3.475.966 3.602.707 3.602 TS 2012 1.000 3.949 347 3.602 Tehtävä Päivähoito, esiopetus ja lasten kotihoidontuki Toiminta Tehtäväalue vastaa päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä, toteuttamisesta ja edistämisestä siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii huomioiden päivähoitolain ja -asetuksen velvoitteet. Varhaiskasvatus tukee lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä pyrkii varhaisen puuttumisen periaatteella ennaltaehkäisevään työhön. Toimintaympäristön muutokset Esiopetusta annetaan kaikissa päiväkodeissa. Metsokujan päiväkotiryhmässä toimii integroitu 14 lapsen ryhmä, jonka paikoista osa on varattu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Pätevän hakijan puuttuessa ryhmässä toimii määräaikainen erityislastentarhanopettaja. Määräaikaisesti täytetty erityislastentarhanopettajan toimi täytetään 1.8.2010 alkaen toistaiseksi. Päiväkoti Satumetsä on siirtynyt uusiin, remontoituihin entisen nuorisotalon tiloihin. Uudet tilat mahdollistavat muidenkin kuin esioppilaiden päivähoidon. Toisaalta päiväkotien vähäinen määrä suhteessa esioppilaiden määrään aiheuttaa sen, ettei päiväkoteihin mahdu juuri muita lapsia kuin esioppilaita. Päiväkoti Satumetsässä on tilat 40 kokopäivähoidossa olevalle lapselle. Mäkikadun päiväkodissa, Kirkkotien ryhmäperhepäiväkodissa ja ryhmäperhepäiväkoti Ala -Könnissä tarjotaan ensisijaisesti vuorohoitoa. 29.12.2008 perustettiin määräaikaisesti toimiva vuorohoitoa antava Saarikosken ryhmäperhepäiväkoti, jonka toimintaa jatkettiin vuoden 2009 loppuun saakka. Vuorohoidon kysynnässä ei ole tapahtunut mitään muutosta, joten Saarikosken ryhmäperhepäiväkodin toimintaa on jatkettava ainakin 31.5.2010 saakka. Kaikissa ryhmäperhepäiväkodeissa hoidettavat lapset ovat ensisijaisesti 1-3-vuotiaita. Kaikki päivähoitoyksiköt toimivat mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidon sijaishoitopaikkana. Ongelmana on päivähoitoyksiköiden ahtaat tilat, jotka eivät mahdollista sijaishoitojärjestelyjen keskittämistä yhteen päivähoitoyksikköön. Perhepäivähoidossa lasten lukumäärä on aleneva. Tämä ei kuitenkaan vielä vaikuta perhepäivähoitajien lukumäärään alentavasti koska nyt on purettu perhepäivähoidon ylisuuria ryhmiä. Lisäksi perhepäivähoitajia tulee varata perhepäivähoidon varahoidon käyttöön. Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevat lapset pyritään sijoittamaan päivähoidon palveluiden piiriin siten, että lapset tulevat viimeistään 3-vuotiaina perhepäivähoitoon ja 5-vuotiaina päiväkotiin. Vuorohoitoa tarvitseville 1-2-luokkalaisille koululaisille annetaan päivähoitoa koulun toiminta-aikoina tarvittaessa ennen kello 7 ja kello 17 jälkeen sekä viikonloppuisin ja koulujen lomien aikana
päivähoitotarpeen mukaisesti. Lisäksi päivähoitoa annetaan koulujen lomien aikana niille haja-alueella asuville 1-2-luokkalaisille, jotka voidaan sijoittaa jo olemassa oleviin haja-alueen perhepäivähoitopaikkoihin. Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä tehtiin selvitys keväällä 2009. Kyselylomake lähetettiin 203 perheelle, vastausprosentti oli 58%. Mikäli Kuhmon kaupunki ottaa käyttöön lasten kotihoidon tuen kuntalisän, tulee se tehdä kolmen vuoden kokeiluna, jotta todelliset kustannukset saadaan selville. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän valmistelutöiden vuoksi kokeilu voisi alkaa aikaisintaan elokuun 2010 alusta, jolloin viidelle kuukaudelle tulisi varata talousarvioon lisää rahaa 66 000 euroa (kotihoidon tuen kuntalisä ja päivähoitotulojen väheneminen). Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.Sitovat tavoitteet 2008 Ennuste/ toteuma Päiväkotipaikat 1.8. 94/94 94/ 74 kokopv. - / 20 osapv. 2009 Ennuste/ toteuma 114 / 100-74 kokopv./74-40 osapv. /26 2010 Ennuste 94-94 kokopv. Perhepäivähoito Keskim.lapsia/kk 190/ 161 170 162 30.6.tot. - 147-165/ 127 kokopv. -25/ 20 osapv. -144-150/ 125 kokopv. - 20 / 25ospv. - 138-24 Esioppilaat lukuvuosi -taajaman päiväkodit -perusopetus YHT. 6-vuotiaiden ikäluokasta % 55/ 63 15/ 7 70/70 100/ 100 74/67 8/ 10 82/77 koko ikäluokan ollessa 78 100/98.7 63 12 75 100 31.12. Päivähoidon hoitopäivät - siitä kokopäivät -osapäivät 45000/ 40200 30600 14400 42000 30000 12000 40000 30000 10000 Lasten kotihoidon tukea on maksettu v.2009 tammi-heinäkuussa keskimäärin 93 perheelle/kk ja v.2008 keskimäärin 105 perheelle/kk. Vastaava luku v.2007 oli 93 perheelle. Taloudellisuus ja asiakastyytyväisyys Päivähoidon päivänhinta ( ei sisällä vyörytyseriä eikä kotihoidontukea) v.2008 toteuma ennuste /toteuma 2009 ennuste/tavoite 2010 54,98 59,72 66
Varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen päivänhinta Asiakastyytyväisyys 1-3 (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) 37,26 47 43 - / arvosana 2.76 - /vastausprosentti 56,5% 2 70% 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Varhaiskasvatuspalveluiden tarjoaminen päivähoitolain ja asetuksen mukaisesti. Tavoitteena kehittää toimiva perhepäivähoidon sijaishoitojärjestelmä. Henkilöstö 1.1.2010 31.12.2010 - vakinaiset Päivähoidon johtaja 1 1 Päiväkodinjohtaja 1 1 Perhepäivähoidon ohjaaja 3 3 Kanslisti 1 1 Erityislastentarhanopettaja 1 2 Lastentarhanopettaja 5 5 Lastenhoitaja 11 11 Päiväkotiapulainen 51/2 5 Ryhmäperhepäivähoitaja 7 1/2 7 1/2 Perhepäivähoitaja 39 39 -määräaikaiset Erityislastentarhanopettaja 1 Ryhmäperhepäivähoitaja 3 1 Perhepäivähoitaja 4 4 Talousarviota suunniteltaessa eri päivähoidon yksiköt ovat esittäneet toiveita talousarvioon. Varhaiskasvatuksen talous- ja toimintasuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen johtoryhmässä.
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Musiikkiopisto
KÄYTTÖTALOUS 2009-2011 Lomake 1 Toimielin Musiikkiopisto Tehtävä Taiteen perustaopetuksesta säädetyn lain L 1998/633 mukaisen musiikin perusopetuksen antaminen Kuhmossa ja Sotkamossa Toiminta Musiikkiopiston toiminta-ajatus Kuhmon musiikkiopisto antaa musiikin perusopetusta Kuhmossa ja Sotkamossa. Toiminnan päämääränä on vastata toiminta-alueen musiikin perusopetuksen tarpeisiin. Musiikkiopisto toteuttaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetussuunnitelmaa. Musiikin perusopetuksen lisäksi voidaan järjestää projekteja ja erikoiskursseja, joiden tarkoituksena on tukea musiikin perusopetusta. Toiminta järjestetään yhteistyössä Sotkamon kunnan kanssa. Toiminta nykymuodossaan ja nykyisessä laajuudessa on mahdollista vain tämän yhteistyön tuloksena. Sotkamossa osa opetuksesta on yhteistä Sotkamon kansalaisopiston kanssa. Hyvin järjestettynä musiikkiopiston toiminta voi olla yksi paikkakunnan vetovoimatekijä. Toiminnan tavoitteena on antaa kuhmolaisille ja sotkamolaisille lapsille ja nuorille hyvän elämän rakennusaineksia sekä konserteissa ja tapahtumissa tarjota musiikkielämyksiä kaikille toiminta-alueen asukkaille. Kuhmon musiikkiopiston toiminta tukee myös Kuhmon yhteislukion musiikkiin painottuvaa opetusta. Kuhmon musiikkielämässä tärkeä yhteistyökumppani on Kuhmon puhallinmusiikin ystävät ry. sekä Kuhmon puhallinorkesteri. Kesämuusikkotoiminta tuottaa tapahtumia lomakauden alussa, jolloin on vain vähän muuta tapahtumatarjontaa. Musiikkiopiston toiminta tähtää kuhmolaisten menestykseen. Toimintaympäristön muutokset On olemassa riski, että musiikkiopiston talouden alijäämä kasvaa voimakkaasti. Henkilöstökustannukset suhteutettuna annettuun raamiin ovat korkeat. Kuluvan vuoden talousarviossa palkkamenot sivukuluineen ovat 89%. Vuokrakustannukset nousivat kesällä 2009 7%. Vuokran osuus talouden kokonaisraamista on 5,6%. Musiikkiopiston toiminta on suunnitelmallisesti rakennettu kahden toimipaikan varaan, mistä aiheutuu matkakustannuksia. Matkat on tällä hetkellä järjestetty edullisimmalla mahdollisella tavalla; silti matkojenkin osuus menoista eteläisen Suomen oppilaitoksiin verrattuna on korkea (noin 3,6%). Taloudessa ei ole liikkumavaraa toiminnan aitoon kehittämiseen. Tällä hetkellä toiminnan volyymi ei vastaa palvelujen kysyntää. Musiikkileikkikouluun jonottaa parikymmentä lasta. Solistiseen opetukseen jonottaa samoin parikymmentä lasta. Talouden raami ei salli toiminnan kasvattamista kysyntää vastaavaksi. Päinvastoin supistamisen paineet voivat aiheuttaa vakavia toiminnallisia ongelmia. Oppilaiden soittotuntien pituus on jo nyt leikattu pedagogisesti äärimmäiselle alarajalle. Jos instrumenttivalikoimaa kavennetaan, vaikeutuu yhteissoiton järjestäminen. Säästöä ei myöskään kyetä enää saamaan aikaiseksi muista toimintamenoista, koska muut toimintamenot on jo mitoitettu minimiin. Syyslukukaudesta 2009 alkaen toimintaa on tehostettu kasvattamalla oppilasmäärää nostamatta kuitenkaan kokonaistuntimäärää.
Musiikkiopistossa on syksystä 2008 lähtien lopetettu laulun ja lyömäsoitinten opetus. Lyömäsoittimiin olisi kuitenkin hakijoita. Lyömäsoitintensoiton opetus palvelisi Kuhmossa puhallinorkesterin toimintaa sekä mahdollistaisi toiminnan painotuksen Sotkamossa suuntaan, jota Sotkamosta saadussa palautteessa on toivottu. Sellonsoiton opetuksen lisääminen on ollut tavoitteena usean vuoden ajan. Sellonsoiton opetus nykylaajuudessa ei tue orkesteritoimintaa. Musiikkiopiston yhteismusisointia palveleva sellonsoiton opetus edellyttäisi oppilasmäärän kasvattamista ja päätoimista opettajaa. Oppilaitoksen talous on viime vuosina tasapainottunut, mikä on lisännyt osaltaan toiminnan uskottavuutta. Talouden tasapainottumisen takana on useita toimenpiteitä: menoja on kontrolloitu, Sotkamon kuntamaksua on nostettu, samoin lukukausimaksuja, opetuksen määrää on leikattu. Talouden kehys on hieman kasvanut. Toisaalta erittäin säästäväinen talouden hoito ei ole ollut musiikkiopistolle ainoastaan eduksi. Kaluston suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen eivät talouden nykyraamissa ole mahdollisia. Opettajien täydennyskoulutus ei ole riittävää. Kireä talous konkretisoituu myös oppilaskohtaisessa resurssissa (oppilaan soittotunnin pituus), joka on merkittävästi pienempi kuin useissa muissa musiikkioppilaitoksissa. Ylipäänsä toiminnan kehittämiseen ei ole ollut varaa. Jatkuva taloudellisen resurssin leikkaaminen ja toiminnan supistaminen ovat pitkällä aikavälillä uhka henkilöstön jaksamiselle. Työnteon mielekkäät edellytykset tulisi pyrkiä turvaamaan pitkällä tähtäimellä. Musiikkiopistolla ei enää ole mistä säästää, jos toiminta halutaan ylläpitää tasolla, joka täyttää valtionvallan musiikkioppilaitostoiminnalle asettamat kriteerit. Jos esimerkiksi luovuttaisiin sivutoimisesta tuntiopetuksesta ja viranhaltijoiden ylitunneista, säästösumma olisi suhteellisen pieni (korkeintaan 20.000 euroa), mutta jouduttaisiin luopumaan mm. yhteissoitosta, ja oppilaiden oppituntien pituutta jouduttaisiin lyhentämään kautta linjan. Se merkitsisi oppilaitoksen toiminnan halvaantumista. Tällainen tuntimäärien leikkaus muuttaisi musiikkiopiston toiminnan profiilia niin radikaalisti, että siihen tulisi Kuhmon kaupungin hallintoelinten ottaa kantaa. Kuhmon musiikkiopiston laskennallinen valtionosuuteen oikeuttava opetustuntien määrä on 8.562, mutta toteutuva tuntimäärä tällä hetkellä noin 10.600 tuntia vuodessa. Tilanne on ongelmallinen. Opetustuntien laskennallisen määrän määrittelyssä on Opetusministeriö luultavasti tehnyt virheen siinä vaiheessa, kun Sotkamon kunta tuli mukaan musiikkiopiston toimintaan v. 1997. Tilannetta on yritetty ratkaista anomalla Opetusministeriöstä laskennallisen opetustuntimäärän korjausta ja toisaalta vähä vähältä laskemalla opetuksen määrää. Opetusministeriö ei kuitenkaan ole tehnyt muutoksia yksittäisen oppilaitoksen opetustuntimäärään, ministeriö tekee ainoastaan koko kenttää koskevia linjaratkaisuja. Tällainen linjaratkaisu on nyt odotettavissa, sillä vuoden 2010 valtion talousarvioesityksessä on varattu merkittävästi lisäresursseja taiteen perusopetuksen rahoituksessa myös musiikin laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen. Olisi siis mahdollista, että Kuhmon musiikkiopiston valtionosuuden vajetta saataisiin katettua korkeammalla valtionosuudella. Tämä voisi merkittävästi keventää Kuhmon ja Sotkamon omaa osuutta musiikkiopiston rahoitukseen. Opetuksen leikkaaminen tässä vaiheessa olisi väärä viesti ministeriön suuntaan suuremman valtionosuuden tarpeesta. Sotkamon tilakysymys on ratkeamassa. Niemelän entisen päiväkodin tilat ovat musiikkiopiston käytössä elokuusta 2009. Ilman äänieristysremonttia kaikki opetus ei kuitenkaan voi toimia Niemelässä. Tilojen kalusteet ja opetusvälineet eivät tällä hetkellä ole riittävät. Pianonsoiton opetustilaan tarvitaan flyygelin rinnalle piano. Tämän soittimen hankinta on ollut ajankohtainen jo usean vuoden ajan. Niemelän kalustotarpeita tulee kauden aikana pohtia kriittisesti. Myönteistä Niemelässä on, että tila on vain musiikkiopiston käytössä, jolloin aikaisemmat tilavarausten päällekkäisyydet eivät enää ole ongelma. Musiikkileikkikoulun osalta toiminta kuitenkin jatkuu Sotkamon lukiossa, missä tilan käytössä on ajoittain päällekkäisyyttä lukion tuntien kanssa.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.Sitovat tavoitteet Kuhmon musiikkiopisto tuottaa laadukkaasti ja kansallisesti uskottavalla tasolla taiteen perusopetuksesta annetun lain tarkoittamaa musiikin laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta sekä musiikin varhaiskasvatusta Kuhmossa ja Sotkamossa. Kuhmon musiikkiopisto järjestää konsertteja ja tapahtumia, jotka tukevat yllä mainitun tavoitteen saavuttamista sekä täydentävät toiminta-alueen väestölle tarjottuja kulttuuripalveluja. Kuhmon musiikkiopisto tukee henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä huolehtimalla siitä, että henkilöstö voi osallistua alan täydennyskoulutukseen. Kuhmon musiikkiopiston opetusvälineet ja kalusto ovat tasolla, joka palvelee laadukkaan opetuksen antamista. Kalustoa ja opetusvälineistöä kehitetään suunnitelmallisesti. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Kuhmon musiikkiopiston toiminta voi osaltaan lisätä seutukunnan vetovoimaisuutta ja ehkäistä muuttotappiota. Tämän takia on tärkeää, että Kuhmon musiikkiopiston resurssit pysyvät tasolla, joka mahdollistaa kohtuullisen laajuisen instrumenttivalikoiman ja opetuksen riittävän volyymin. Toiminnan supistaminen merkitsisi tuntiopetuksesta ja viranhaltijoiden ylitunneista luopumista, mikä halvaannuttaa toimintaa ja leventää palvelujen kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua. Täten tavoitteeksi tulee asettaa rahoituksen kehyksen asettaminen sille tasolle, että toiminnan jatkaminen on mahdollista nykyisellään. Kuhmon kaupunki on henkisesti velvoitettu tähän tavoitteeseen sitoutumaan, koska Kuhmon musiikkiopisto saa valtionavustusta taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaiseen musiikin perusopetukseen. Valtionosuuden tulisi vastata opetuksen todellista volyymia; Kuhmon musiikkiopisto anoo lisää valtionosuustunteja, mikäli Eduskunta hyväksyy lisäresursseja musiikin laajan oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2010 hallituksen esityksen mukaisesti. Kauden 2010-2012 aikana musiikkiopiston instrumenttivalikoimaa ja opetustarjontaa tulisi suunnata siten, että toiminta vastaisi musiikkioppilaitostoiminnalle valtiovallan asettamia tavoitteita sekä kysyntää asiakkaiden taholta. Edellisen perusteella Kuhmon musiikkiopisto voi välttää toiminnan supistamisen, turvata nykyistä paremmin kysyntää vastaavan toiminnan volyymin sekä pyrkiä toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Samalla turvataan nykyisten työpaikkojen pysyvyys. Nyt toimitettava talousarvioesitys ylittää annetun raamin. Annettu raami, 511.000 euroa, on pienempi kuin vuoden 2009 talousarvio. Seuraavassa luetellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että raamissa ehdotettu määräraha ei tule riittämään. 1. Vuoden 2009 talousarviossa muut kuin henkilöstömenot oli jo tingitty minimiin. Henkilöstömenot ovat suhteellisen realistiset toiminnan nykyisellä tasolla. Mutta kun palkat nousevat, musiikkiopisto ei millään muotoa kykene toteuttamaan toimintaansa annetussa raamissa.
2. Kaluston suunnitelmallinen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen ylläpitäminen vaativat lisäresursseja. 3. Matkakulut ovat kasvaneet edellisestä toimintakaudesta, kun alkaneena toimintakautena säestäjä kulkee Kuhmossa Kajaanista henkilöautolla. 4. Vuonna 2010 syyslukukauden alusta joudutaan pohtimaan säestyksen järjestämistä uudelleen. Yksi pianonsoitonopettaja saattaa jäädä osa-aikaeläkkeelle. Opistossa on lievä pianonsoiton opetuksen vajaus. Olisi perusteltua harkita päätoimisen säestäjä-pianonsoitonopettajan rekrytoimista. Säestys on välttämätön musiikkiopiston toiminto. Talous TA 2009 1.000 euroa TA 2010 1.000 euroa TS 2011 1.000 euroa TS 2012 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 693.410 181.000 512.410 744.088 195.000 549.088 772.188 202.000 570.188 797.463 207.000 590.463 Henkilöstö 1.1.2009 ja 31.12.2009/määrät virka- ja toiminimikkeittäin 01.01.2009 31.12.2009 - vakinaiset 11 2/3 12 2/3 - päätoiminen tuntiopettaja 1 0 - sivutoimiset tuntiopettajat 3 3 - iltavahtimestari 1 1
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Kansalaisopisto
KÄYTTÖTALOUS 2010-2012 Lomake 1 Toimielin Kuhmon kansalaisopisto Tehtävä Vapaa sivistystyön kansalaisopistotoiminnan järjestäminen Toiminta Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Kuhmon kansalaisopiston tavoitteena on kannustaa kuntalaisia itsensä kehittämiseen ja tarjota mahdollisuuksia opiskeluun ja harrastustoimintaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kuhmon kaupunki ja Kainuun ammattiopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla kansalaisopistotoiminta toteutetaan Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikan toimesta ja tiloissa. Toimintaympäristön muutokset Ammattiopiston tilajärjestelyjä on tarkasteltu Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku työryhmän loppuraportissa. 31.5.2010 irtisanottaneen KAO:n Kuhmon toimipaikan auto-osaston siipi, jossa on toteutettu myös kansalaisopiston opetusta. Kansalaisopisto pyrkii järjestämään opetusta joustavasti muihin tiloihin. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.Sitovat tavoitteet Kuhmon kansalaisopiston opetuksen tuntimäärä on vähintään 6 540 tuntia vuoden 2010 aikana. Kurssien suunnittelussa pyritään toteuttamaan asiakkaiden toiveita. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Kansalaisopiston toimintaan osallistuu 1 400 kuntalaista, ja kursseille osallistuneiden henkilöiden yhteismäärä on 2 600 kurssilaista. Talous TA 2009 euroa TA 2010 euroa TS 2011 1.000 euroa TS 2012 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 345.000 337.000 345.000 350.000 Henkilöstö 1.1.2010 ja 31.12.2010/määrät virka- ja toiminimikkeittäin - vakinaiset 2 virassa olevaa opettajaa 33 % koulutussihteeri 20 % rehtori - määräaikaiset 3 päätoimista tuntiopettajaa 50 sivutoimista tuntiopettajaa
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Kulttuuripalvelut
KÄYTTÖTALOUS 2010-2012 Toimielin Kulttuuri-kirjasto- ja museotoimi Tehtävä Kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluiden tuottaminen Toiminta Kuhmon kirjaston toimintaa ja tavoitteita ohjaa kirjastolaki (4.12.1998). Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää kuhmolaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kuhmon kaupunginkirjasto tuottaa laadukkaita, luotettavia ja tasa-arvoisia palveluja taloudellisesti. Kirjastolla on ammattitaitoinen henkilökunta. Kuhmon kirjasto on osa maakunnallista ja kansallista tietoverkkoa. Kirjastolle tärkeitä arvoja Kuhmossa ovat asiakaslähtöisyys, tasa-arvo, luotettavuus, tiedon ja sivistyksen arvostaminen sekä taloudellisuus. Kulttuuritoimi järjestää kaikenikäisille kuhmolaisille monipuolisia ja korkeatasoisia kulttuuripalveluja yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja harrastajien kanssa. Talvisotamuseo ja Tuupalan museo tallentavat, keräävät ja esittelevät kuhmolaista perinnettä ja historiaa. Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kuhmolaisten tietoutta kulttuuristaan ja historiastaan. Toimintaympäristön muutokset Kirjasto on avoinna tällä hetkellä 48 tuntia viikossa talviaikaan (ma-ke, pe klo 10 19, to klo 13-19 ja la klo 9 15). Kesäaikaan kirjasto on lauantaisin suljettu. Aamupäivällä kirjastoa käyttävät pääasiassa seniorit ja koululaiset, iltapäivällä koululaiset ja illalla työssäkäyvät kuntalaiset. Kirjastoautolla on n. 140 pysäkkiä, joissa auto käy kerran kahdessa viikossa. Lisäksi kirjastoauto käy kerran viikossa kyläkouluilla. Kirjastossa työntekijöitä on tällä hetkellä 8 henkeä: kirjastonjohtaja (vastuuyksikkönä kirjasto, kulttuuri ja museo), kirjastonhoitaja ja 6 kirjastovirkailijaa. Osa-aikaisen osastonjohtajan ja kirjastoautovirkailijan jäätyä elokuun alusta eläkkeelle heidän tilalleen ei ole saatu palkata työntekijää. Kirjastoautoa ajaa 2 kirjastovirkailijaa: toinen ajaa aamureitit ja toinen iltareitit. Pääkirjastossa on vähintään 2 henkeä aamuvuorossa ja 2 henkeä iltavuorossa, Vuosilomien aikana, kun henkilökuntaa on minimimäärä töissä, sairastapaukset ovat ongelmallisia. Mikäli kirjasto ei saa täyttää kirjastonhoitajan paikkaa joudumme muuttamaan kirjaston aukioloaikoja. Todennäköisesti vuoden vaihteessa kirjastoasetuksen 4 pykälä muuttuu kirjaston henkilökunnan kelpoisuusvaatimusten osalta. Uudessa asetuksessa sanotaan, että kirjaston henkilöstöstä vähintään 45 % tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä Kuhmon kirjastossa on kaksi korkeakoulututkinnon suorittanutta eli 25 %. Jos kirjasto saa täyttää kirjastonhoitajan paikan suhdeluku on 33 % eli vieläkin olisimme suositusten alapuolella. Kuhmon kaupungin konserniohjeen tavoitteena on järjestää palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kuhmon kirjasto on tehnyt yhteistyötä Sotkamoa lukuunottamatta Kainuun kirjastojen kanssa seuraavalla tavoilla.
Kirjastossa otettiin käyttöön marraskuussa 2008 Kainuun kirjastojen yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri Kainet. Kainuun yhteiseen kirjastojärjestelmään kuuluvat Kajaanin, Kuhmon, Suomussalmen, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kirjastot. Yhteisestä kirjastojärjestelmästä asiakkaalle on se hyöty, että hän voi lainata yhdellä kirjastokortilla Kainuun kirjastoissa Sotkamoa lukuunottamatta. Asiakas voi tehdä myös Internetin kautta varauksen (seutulainavaraus) em. Kainuun kirjastoissa olevasta aineistosta. Kainuun kirjastoille yhteisestä kirjastojärjestelmästä on hyötyä vuosittaisten ohjelmistomaksujen alentuessa jonkin verran. Kirjastot voivat myös erikoistua varsinkin harvinaisemman aineiston hankinnassa ts. kaikkien kirjastojen ei tarvitse hankkia samaa kirjaa kokoelmiinsa. Henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista voidaan myös hyödyntää aikaisempaa enemmän. Kuhmon kaupungin konserniohjeen mukaan kulttuuritoimi järjestää yhteistyössä kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa toista kertaa kulttuuritapahtuman Kuhmon Talvi 1. 9.1.2010. Tapahtumassa ovat osallisena kaupungin kulttuuritoimi, Kuhmo-talo, Juminkeko, Petola, Sommelo ja Kamarimusiikki. Tapahtumassa on tarkoitus tuoda esiin nuoria kuhmolaisia taiteilijoita ja korkeatasoista kulttuuriosaamista. Kuhmon Talvesta on tarkoitus tehdä toistuva tapahtuma Kuhmoon ja sitä markkinoidaan kuhmolaisille, muualle Kainuuseen sekä matkailijoille. Kuhmon Talvi tapahtumaa on markkinoitu ja markkinoidaan Vuokattiin, jossa on paljon venäläisiä turisteja tammikuun alussa. Näin kulttuuritoimi toteuttaa käytännössä kaupungin elinkeino-ohjelmaa kohtaa 3. Matkailuelinkeinon uusi vire: yhteistyön lisääminen Vuokatin kanssa. Pyritään saamaan lisää varastotilaa Tuupalan museon esineille, jotta ne olisi asianmukaisesti (sopiva lämpötila ja kosteus) varastoitu. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Kirjastoaineistoa hankitaan ensi vuonna seuraavasti: Kirjoja 3000 kpl (3300 kpl vuonna 2008) Musiikkiäänitteitä 430 kpl (sama määrä kuin vuonna 2008) DVD-levyjä 200 kpl (228 kpl vuonna 2008) Lehtivuosikertoja 178 kpl (188 kpl vuonna 2008) Kirjastonkäytönopetusta järjestetään säännöllisesti ala-asteen 2. ja 4. luokkalaisille sekä yläasteen 7. luokkalaisille ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kirjaston verkkopalveluja lisätään esittelemällä uutuuskirjoja ja muuta uutuusaineistoa Kuhmon kirjaston internet sivuilla. Eriaiheisia valikoimaluetteloita tuotetaan myös kirjaston internetsivuille. Vuoden 2010 aikana tehdään asiakaskysely kirjaston palvelujen laadun selvittämiseksi. Kirjaston henkilökunnan täydennyskoulutuspäiviä yhteensä 36 (4 päivää / työntekijä). Haetaan opetusministeriöltä valtionavustusta henkilökunnan koulutukseen. Kulttuuritoimi järjestää vuonna 2010 Römppäviikon marraskuussa ja Suomi Soi esityksiä kesäheinäkuussa. Kulttuuritoimi on myös osallisena Kuhmon Talvi tapahtumaviikon järjestämisessä yhdessä kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisäksi kulttuuritoimi järjestää eri ikäryhmille suunnattuja taiteellisesti tasokkaita kulttuuriesityksiä (teatteri, tanssi, musiikki, sirkus, nukketeatteri) yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja harrastajien kanssa. Tuupalan museossa järjestetään teemapäiviä seuraavasti: 31.7. Helenan päivä, syyskuussa museoyö ja joulukuussa hiljenny joulun tunnelmaan. Talvisotamuseossa vietetään talvisodan alkamisen ja
päättymisen vuosipäivää. Hilpeän heinäkuuhun osallistutaan lapsille suunnatuilla Pikkupiian ja Pikkulotan opastuskierroksilla. Tuupalan museossa järjestetään yksi isompi vaihtuva näyttely. Museossa jatketaan esineiden ja valokuvien vastaanottamista ja luettelointia. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Suoritetavoitteet Kirjasto: lainat 240 000 Kulttuuri: kävijät 9 000 Museo: kävijät 6 500 Tehokkuus / taloudellisuus Kirjasto: toimintakulut / lainat 2,5 Kulttuuri: toimintakulut / kävijät 13 Museo: toimintakulut / kävijät 11 Talous TA 2009 euroa TA 2010 euroa TS 2011 1.000 euroa TS 2012 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 793.339 47.500 745.839 814.722 51.000 763.722 814 52 762 814 52 762 Henkilöstö vakinaiset 1.1.2010 31.12.2010 kirjastotoimenjohtaja kirjastotoimenjohtaja 1kirjastonhoitaja 2 kirjastonhoitaja 6 kirjastovirkailijaa 6 kirjastovirkailijaa museonhoitaja museonhoitaja kulttuurisihteeri kulttuurisihteeri kanslisti (1/3) kanslisti (1/3) henkilötyövuosina 10 1/3 11 1/3 Hyvät kirjastopalvelut ja ammattitaitoinen henkilökunta edistävät osaamisen kasvua Kuhmossa (Kuhmon kaupungin strategiassa kehitettävä painoala on osaamisen kasvu).
Osastonjohtaja Silja Pääkkönen (osa-aikaeläkkeellä) ja kirjastovirkailija Erkki Saarimaa (osaaikaeläkkeellä) ovat jääneet eläkkeelle elokuussa 2009. Jotta kirjaston nykyisiä palveluja voidaan kehittää ja aukioloajat säilyttää (kts. kohta toiminnalliset muutokset) kirjastonhoitajan toimi tulisi laittaa ulkoisesti haettavaksi. Kirjaston toimintaympäristö on muuttunut kovasti viime vuosien aikana. Kirjastoaineiston (kirjat, lehdet, cd-levyt, dvd:t) esittely kirjastossa ei enää riitä, vaan niitä pitää esitellä myös verkossa Kuhmon kirjaston sivuilla. Asiakkaat haluavat lukea verkosta esim. uutuuskirjojen esittelyä, eriaiheisia valikoimaluetteloita sekä kirjaston palvelujen ja toiminnan esittelyä. Yläasteen ja lukion kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen kehittämiseen tulee myös panostaa nykyistä enemmän. On tärkeää, että nuori oppii käyttämään kirjastoa täyspainoisesti opetuksen tukena ja hakemaan virkistystä ja elämyksiä kaunokirjallisuudesta. Kuhmon kotiseutukokoelman (sisältää Kuhmosta kertovia kirjoja ja kuhmolaisen kirjoittamia kirjoja) kartuttaminen ja sisällön esilletuominen on tärkeää. Em. seikat huomioiden kirjastonhoitajan toimenkuvaan sisältyisi kirjaston verkkopalvelujen kehittäminen, yläasteen ja lukion kirjastonkäytönopetuksen kehittäminen, vastuu Kuhmon kotiseutukokoelmasta, kirjastoaineiston luettelointi sekä osallistuminen kirjaston tieto- ja asiakaspalveluun. Kirjastonhoitajan pätevyys on korkeakoulututkinto, joihin sisältyy vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aineopinnot (kirjastoasetus 4 (13.6.2001/513). Vuoden 2010 talousarviota sekä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita on käsitelty henkilökunnan palavereissa 2.9. 2009 ja 4.9.2009.
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Vapaa-aikapalvelut
KÄYTTÖTALOUS 2010-2012 Lomake 1 Toimielin VAPAA-AIKAPALVELUT Tehtävä Kuhmolaisten hyvinvoinnin edistäminen ja kaupungin ulkoisen kuvan parantaminen vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Toiminta Perusliikuntapaikkojen ja luontomatkailukohteiden ylläpito ja kunnostaminen Terveys ja soveltava liikuntatoiminta Työpaja-, nuoriso- ja uimahallitoiminnan järjestäminen. Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Vapaa-aikapalvelut vastaa kuhmolaisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämisestä tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastetoiminnoille sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille ja toimintakyvyltään eri tasoisille kuhmolaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalvelut toteuttaa kaupungin strategiaa, tuottamalla palvelut asiakaslähtöisesti, ylläpitämällä ja kunnostamalla luontomatkailukohteita sekä edistää kaupungin hyvää mainetta vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Toimintaympäristön muutokset Vapaa-aikapalveluiden talousarvioon sisältyvillä määrä-rahoilla voidaan toteuttaa perustoiminnot, mutta määrä-rahat eivät riitä kaupunginhallituksen edellyttämään henkilöstön osaamisen ja palvelukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvittavan kouluttamisen toteuttamiseksi, koska henkilöstön koulutukseen on käytettävissä määrärahoja ainoastaan 52 / hlö. Talousarvioon sisältyvät määrä-rahat niin Kainuun Liikunnan ja Kainuun Maakunta Kunta yhtymän hallinnoimaan TELIRANE ( Terveyttä liikunnan ja ravitsemuksen avulla ) hankkeeseen, kuin myös 3 kuhmolaisen urheiluseuran LIKE hankkeeseen. Molemmat hankkeet lisäävät kuhmolaisten mahdollisuuksia terveysliikuntaan. Liikuntapaikkojen peruskunto on heikentynyt jo useiden vuosien ajan., koska määrärahat riittävät ainoastaan ko. paikkojen ylläpitämiseen. Onkin vaarassa, että 2010 luvulla joudutaan asiakasturvallisuuden ylläpitämiseksi miettimään onko seuraavien liikuntapaikkojen käyttö turvallista vai olisiko niiden käyttötarkoituksia muutettava. - Yleisurheilukentän ajanottamo Yleisurheilukentän juoksurata ( Pinnoite rikki ) urheilukentän katsomo - Unskin Uran valaistuksen uusiminen tai valaistuksen purkaminen. Liikunnan merkityksestä puhuttaessa kaupunki on paalupaikalla niin liikunnan hyötyjen lunastajana kuin liikkumattomuudesta aiheutuvien sairauksien laskujen maksajana. Viime vuosina on monella tavalla todistettu, että liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle. Lisäksi on myös todistettu liikunnan merkitys ennalta ehkäistäessä eri kansansairauksia ja turvatessa yksilön toimintakykyä. Kaupungin tehtävä onkin huolehtia siitä, että ihmisillä on mahdollisuudet harrastaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä harrastuksia turvallisilla, esteettömillä ja asiallisilla suorituspaikoilla. tähän päästääkseen on kaupungin kokonaisedullisempaa huolehtia perusliikuntapaikkojen kunnosta ja varata taloussuunnitelmakaudelle 2010 2012 riittävästi resursseja liikuntapaikkojen peruskunnostamiseen ja ylläpitoon. Mikäli nämä asiat laiminlyödään taloussuunnitelmakaudella heikkenevät tavallisten kuhmolaisten liikuntamahdollisuudet ratkaisevasti. Esitetyllä talousarvioilla ei pystytä täysin huolehtimaan liikuntapaikkojen turvallisesta ja riittävän hyvästä kunnosta eikä tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä vaan talousarvio luo puitteet hidastaa eri toimintapisteiden rappeutumista. Talvella 2009 2010 käyttöön otettava moottorikelkkareitti Kuhmosta Lieksaan tuo kaupungille velvoitteen maastoliikennelain perusteella kunnostaa ko. reittiä. kunnostaminen tulee lisäämään talviliikuntapaikoista aiheutuvia kustannuksia. mikäli kunnostamista ei suoriteta aiheuttaa se tuoteturvallisuuslain nojalla mahdollisen vahingon sattuessa kaupungille korvausvelvoitteen. 1.Sitovat tavoitteet Mikäli esitetty talousarvio toteutuu vapaa-aikapalvelut tuottaa seuraavat palvelut Haja- alueen hiihtoladut avustamalla kyläyhdistyksiä Taajaman latuverkosto ajalla
01.1. 31.1 30 km 31.1 15.4 75 km alkutalvi marras-joulukuu 20 30 km Luonnonjääluistelualueet Sormulan, Koulukadun kenttä, urheilukeskuksen luonnonjääkaukalo, Kontion koulun kenttä, Hietaperän, Timoniemen, Lentuan, ja Seilosen koulun kenttä sekä iivantiiran koulun kenttä ostopalveluna. Luonnonjäiden perustaminen suoritetaan vasta pysyvän talven tulon jälkeen. Jäähallin hoito Yleisurheilu -, jalkapallo ja pesäpallokenttä Taajaman valaistut kuntoradat. Ruukinrannan avantouintipaikka Uimahallitoiminta o Uimakoulut, koulujen uinninopetus, vesiliikunta Terveysliikunta o Ohjatut ryhmät verkostojen luominen Nuorisotoiminta o Lasten leiritoimintojen järjestäminen o Nuorten toiminta nuorisotilassa o Nuorten tiedotuspiste o Nuorisokahvilatoiminta o Työpajatoiminta 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Liikuntapaikkojen kustannustehokkuuden kehittäminen siten, että tilastoitujen kävijöiden määrä / kustannukset voitaisiin pienentää alle 4.980 / kävijä. Talousarviovuoden aikana kehitetään järjestelmää, miten eri palvelujen kustannustehokkuutta voitaisiin kehittää. Talous TA 2009 euroa TS 2010 TS 2011 TS 2012 Toimintamenot Toimintatulot Netto 1 043 890 107 500 936 390 1 103 796 137 500 966 296 1 111 000 142 000 969 000 1 111 000 142 000 969 000 Henkilöstö Vakinaiset 1.1.2010 ja 31.12.2010 - Vapaa-aikatoimenjohtaja ( Hoitaa myös toimialan esimiehen tehtäviä ) - Kanslisti 60 % vapaa-aikatoimi, 20 % sivistystoimenhallinto 20 % kaupunginhallitus - Erityisryhmien liikunnanohjaaja, Erityisnuorisotyöntekijä, 2 vapaa-aikaohjaajaa - uinninvalvojat 3 ( 1 osa-aikaeläkkeelle vuoden 2009 aikana ) - liikuntapaikkojen hoitajat 4. - 3 yhteistä työntekijää tekniikka- ja ympäristöpalvelujen / puistojen kanssa - Projektisihteeri määräaikaiset 1.1.2010 ja 31.12.2010-2 työpajavalmentajaa ( Lääninhallituksen työpaja-avustuksella.) Talousarviota on käsitelty koko henkilöstön yhteisessä palaverissa.