Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011
Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana (2011) Työryhmäraportti Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut (4.2.2011) TEM-konserinin henkilöasiakkuusstrategia (30.6.2009) Rakennetyöttömyyttä koskevat kehittämislinjaukset (maaliskuu 2011) ja lisäksi työkyvyttömyyseläkkeeltä työhönpalaavien asemaa käsittelevien työryhmien päätökset, SATA-komitean kuntoutusta koskeva työryhmä yms. yms. Tuloksien esittelyn sijaan tuon esille lainsäädännön, palvelujärjestelmän kehittämisen ja toimeenpanon haasteita
Vajaakuntoinen vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (JTPL 1 luku 7 6 kohta) keskeistä on henkilön tuen tarve siirtymävaiheissa: mitä apua hän tarvitsee, jotta siirtymät onnistuvat: määritelmä kantaa sisällään palvelutarvetta
Ammatillisen kuntoutuksen ja muun pitkäaikaissairaiden / vammaisten palvelun ero Ammatillista kuntoutusta on: Kuntoutumissuunnitelman laadinta, jonka päämääränä on soveltuvan hakuammatin määrittely ja kuvata keinot, miten tuo ammatti otetaan haltuun Kuntoutussuunnitelman toimien toteuttaminen ja suunnitelman tarkentaminen toteutuman mukaisesti toimet voivat kohdistua työnhakijaan tai hänen ympäristöönsä tai näiden väliseen vuorovaikutukseen Seuranta Ammatillista kuntoutusta ei ole: Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuntouttava työtoiminta ja muu sosiaalinen kuntoutus Työnvälitys, työnhakijaksi kirjaaminen Palveluohjaus: neuvotaan ja ohjataan työkyvyttömyysetuuden, työeläkekuntoutuksen (tai Kelan ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen) tai työttömyysetuuden hakemisessa Yhteistyökysymykset Palkkatuettu työ
Kehityslinjat työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmasta Ammatillinen kuntoutus eriytyy sisällöltään muusta kuntoutuksesta ja palvelusta Vajaakuntoiset eivät ole vain ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita Miten huolehditaan jouhevat vaihdot esim. sosiaalisen kuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen välillä tai miten yhdistetään psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus Terveydenhuoltojärjestelmä kuntoutustarpeen havaitsijana Työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, työttömien työterveyshuolto Missä määrin? Miten täydennetään Miten ohjaudutaan eri järjestäjätahojen kuntoutuspalveluihin Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisen tehostaminen Liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset, Kela, työeläkelaitokset tai TEhallinto eivät rahoita kuntoutuslaitoksia tai palveluntuottajia Ne järjestävät kuntoutusta ja ostavat palveluja Prosessin omistajuus on järjestävällä taholla eikä palveluntuottajalla Asiakkaan pallottelusta asioiden pallotteluun
jatkuu Järjestäjätahojen vastuunjakoa tullaan tarkistamaan jollakin aikavälillä Esim. työeläkekuntoutuksen kriteerit tulevat muuttumaan, Kela profiloituu enemmän työttömien ja vailla työelämäkokemusta olevien ammatilliseen kuntoutukseen (nuoret), Mahdollista on myös että osin siirrytään toimenpideperusteiseen työnjakoon Yhteistyö ja palveluiden ketjuttaminen järjestäjätahojen välillä lisääntyy, jolloin palveluntuottaja saattaa vaihtua (palveluntuottajan roolin muutos) Jotkin palvelutuotteet poistuvat (tai vähenevät merkittävästi), joihinkin panostetaan ja kaikkia kehitetään Laitosmuotoisen kuntoutuksen asema Kuntoutustutkimus tai vastaava raskas moniammatillinen kuntoutuksen suunnittelun työväline uudelleen arvioinnin kohteena (Kelan kyky-hanke, uusi terveydenhuoltolaki ja työttömien terveydenhuolto- ja työkyvyn arvioinnin palvelut, työterveyshuolto kuntoutuksen palveluntuottajana); kurssimuotoisten tuotteiden nousu ja käyttömahdollisuudet (kustannustehokkuus/ prosessinomaisuus/ palvelukokonaisuus) Työhönvalmennus palaa juurilleen (tuetun työllistymisen väline; ei tarkoitettu vain ammatillisen kuntoutuksen asiakkaille); Kelan ja työeläkelaitosten osalta voi jäädä myös ennalleen Uudet palvelukonseptit (esim. TE-hallinnon HRV-palvelut: ammatillisen kuntoutuksen palvelut yhdistetään yrityksille tarjottaviin HR-palveluihin ja henkilöstövuokraukseen)
Työllistyminen avoimille työmarkkinoille TE-toimisto/ TYP työkyky työllistymiskykynä ei työkyvyttömyyden uhkaa ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kela/ työeläkelaitos työkyvyttömyyden uhka ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kelan lääkinnällinen ja harkinnanvarainen kuntoutus Kunnalliset palvelut terveydenhuolto, esim. kuntoutustutkimusyksikkö/ - poliklinikka päihdekuntoutus sosiaalinen kuntoutus Opiskelijaterveydenhuolto terveystarkastukset sairaanhoito työ- ja toimintakyvyltään alentuneen opiskelijan seuranta Ammatillisen kuntoutuksen tarve Muun kuntoutuksen tarve Asiakas ohjautuu tarvitsemiinsa palveluihin, joko suoraan terveyskeskuslääkärin tai TE-toimiston ohjaamana. Työnjaon tai palveluiden yhteensovittamisen kannalta epäselvissä tapauksissa siirretään asia paikallisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän käsiteltäväksi Sosiaalitoimi TE-toimisto/ TYP tunnistaa työllistymissuunnitelmaa tehdessä tarpeen selvittää terveydentilaa ja työkykyä ohjaa terveystarkastuksiin Nimetty terveydenhoitaja Terveyskeskuslääkäri Sairaudet hoidetaan Työkyky vaatii lisäselvitystä Sairaudet hoidetaan Työkyvytön -> B-lausunto Kelan sairauspäivärahan ratkaiseminen -prosessi Sairaudet hoidetaan Työkyky ok Tarvittaessa kunnan sosiaalityöntekijä avustaa eläkkeen hakemisessa Työterveyshuolto terveystarkastukset sairaanhoito työ- ja toimintakyvyltään alentuneen työntekijän työkyvyn seuranta Perusterveydenhuolto Palvelu jatkuu TEtoimistossa/TYP, ei aihetta jatkoselvityksiin Työllistyminen avoimille työmarkkinoille
Pötköpalvelusta lomittaiseen / samanaikaiseen palveluun Yhteistyö: kuka hoitaa mitäkin ja missä vaiheessa Muiden tuottamien toimenpiteiden hyväksikäyttäminen: toimet käynnistetään jo ennen kuin edelliset loppuvat Esimerkkejä - Työeläkekuntoutuksen aikana pyydetään arviota työkyvyn tai tuottavuuden laskusta mahdollista palkkatuettua työtä suunniteltaessa - Poluttaminen
Palveluntuottajalta edellytetään tulevaisuudessa Enemmän oman roolinsa ymmärtämistä asiakkaan kuntoutusprosessissa Osa kokonaisuutta, ei kokonaisuus Kaksoisasiakkuuden parempaa huomioimista Käyttäjäasiakas = kuntoutuja Palveluiden ostaja on asiakas Palveluiden ostaja päättää, mitä ostaa ja mistä on valmis maksamaan Yleensä kun kuntoutustyöntekijälle tulee tunne, että asiakas tarvitsee lisäksi jotain palvelua x, ei ostaja-asiakas ole välttämättä innostunut siitä, koska sen ostovastuu (järjestämisvastuu) on jollakulla toisella taholla