Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Transkriptio

1 Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015: 72% Työlliset: Työttömyysaste: 8,5 %, vuosimuutos -0,8 % - yks. Tavoite 2015: 5% Työttömät: Pitkäaikaistyöttömyys: henk. 24,0 % kaikista työttömistä Yli kaksi vuotta jatkunut työttömyys kasvaa Työttömyysaste nuoret: 24,0 %, muutos -3,8 %-yks. Tavoite 2013: nuorten yhteiskuntatakuu Työttömät: Aktivointiaste 2011: 31 % = henkilöä Muutos työmarkkinoilla : Noin lähtee vuosittain Noin tulee vuosittain Maahanmuuttajat : : Kolminkertainen työttömyys Tavoite 2015: puolittaa työttömyys 2 1

2 Vanhushuoltosuhde vuosina , maakunnat Etelä-Savo Kainuu Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Tilastokeskus, väestötilastot , väestöennuste Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste Tuhatta Elinajanodotetta vastaava työurien kehitys Pohjoismainen konvergoituminen Ikä- ja sukupuolikohtaiset osallistumisasteet pysyvät v tasolla Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK Julkaisuja 1/2009 ( ) 4 2

3 Vajaakuntoinen, osatyökyinen vai vammainen Erilaisia käsitteitä, jotka eivät välttämättä kuvaa samaa kohderyhmää (vammainen ei välttämättä ole vajaakuntoinen) Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (Laki julkisesta työvoimapalvelusta) Riippumaton kyvystä tehdä työtä / osatyökyisyydestä Poistuu lainsäädännöstä Osatyökyinen on henkilö, jolla on osatyökyvystään käytössään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen (Mika Vuorela) Käsitteinä osatyökykyisyys ja osatyökyvyttömyys tarkoittavat suunnilleen samaa / suhde työkyvyttömyysetuuksiin Vammaisuus kuvaa käsitteenä tilannetta, jossa henkilöllä on rajoitteita toimia täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. 5 Osatyökyiset heterogeenisenä ryhmänä I Merkittävin erotteleva tekijä ryhmän sisällä on henkilön työkyky Kannustin- / tuloloukut o Kansaneläkettä saavan kohdalla tulojen noustessa yli 713,73 e/kk (vuoden 2012 tasossa), eläke lakkaa o Työeläke lakkaa, jos ansiot yltävät 60 prosenttiin työeläkkeen vakiintuneesta ansiosta ja muuttuvat osaeläkkeeksi, jos ansiot ovat enemmän kuin 40 %, mutta enintään 60 % ja tilanteen arvioidaan jatkuvan yli vuoden. o Ansiotulojen lisäystä eli ansaintarajojen ylitystä voi seurata huomattavasti suurempi eläkkeen menetys. o Rajan ylitys voi johtaa hyvin pitkällä matkalla niin merkittävään tulojen leikkaantumiseen, ettei taloudellisia perusteita työhön siirtymiselle tai työn vastaan ottamiselle tosiasiassa ole. 6 3

4 Osatyökykyiset heterogeenisenä ryhmänä II Merkittävin erotteleva tekijä ryhmän sisällä on henkilön työkyky Mikäli henkilön työkyky on alentunut tai hän saa työkyvyttömyysetuutta, on työelämäosallisuus vähäisempää o Osalle työllistyminen on likipitäen yhtä helppoa tai vaikeaa kuin vastaavan täysin työkykyisen henkilön työhön sijoittuminen. Työllistettävyyteen vaikuttavat työkyvyttömyyden syy, työhistoria, ikä, koulutus ja se, kuinka hyvin työkyvyn puutteen mukana tulevat haitat ovat ennakoitavissa. o Vammaiset ja varsinkin kehitysvammaiset ja psyykkisesti vajaakuntoiset ovat vähiten haluttuja rekrytoitavia työnantajien näkökulmasta verrattaessa ammattikouluttamattomaan nuoreen, pitkäaikaistyöttömään tai maahanmuuttajaan (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää, 2006) o Yli puolet työnantajista arvioi, että erityisjärjestelyt ovat ongelmallista, työkyvyttömyyden riski on suurempi ja on epäselvää selviytyvätkö he työstään. o Ylipäätänsä pätevyyden arvioiminen koettiin ongelmaksi ja työllistämisen epäiltiin olevan kustannuksiin nähden tehotonta. o Mikäli työnantajalla on kokemusta erityisryhmistä työntekijöinä, on suhtautuminen myönteisempää 7 Työttömyyden ja avointen työpaik k ojen k ehitys* 350 Indeksi, 1991=100, kausitasoitettu Työttömät työnhakijat Uudet avoimet työpaikat /työt_avo/TEM Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto *Kohtaanto-ongelma eli rakenteellinen työttömyys 8 4

5 Vajaakuntoisten työttömyys suhteessa yleiseen työttömyyteen Yleisen työttömyyden arvoasteikko vasemmalla ja vajaakuntoisten oikealla. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto 9 Työvoiman kysynnän lisääminen Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan osaamisessa ja ammattitaidossa arvioidaan olevan puutteita tai hänen tuottavuutensa tarjolla olevassa työtehtävässä arvioidaan alentuneen työttömyyden keston, vajaakuntoisuuden tai muun syyn johdosta. Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vajaakuntoisten ja nuorten osuutta palkkatuetussa työssä lisätään. Tuki voi olla lyhytaikaista (rekrytointituki) tai pidempää, jolloin kompensoidaan vajaakuntoisen alentunutta työkykyä tai tuottavuutta Muut tukitoimet rekrytointivaiheessa (esim. työhönvalmennus) 10 5

6 Osatyökyiset heterogeenisenä ryhmänä III Merkittävin erotteleva tekijä ryhmän sisällä on henkilön työkyky Palvelutarve on eri ihmisillä erilainen Palvelujen kehittäminen tarpeenmukaisiksi ja kattaviksi Osatyökyisten ja vammaisten kohdalla usein useita palveluiden järjestäjätahoja Palvelujen yhteensovittaminen kokonaisuuksiksi silloin, kun vastuutahoja on useita 11 - työkyvyttömyyseläkkeellä ja samalla työssä n Pitkäaikaissairaat ja vammaiset osatyökyvyttömyyseläkkeellä työvoimassa ja työssä - ei yhtenäistä tilastoa - vajaakuntoisten työttömyydestä työhön siirtymiä yleisille työmarkkinoille n palkkatuettuun työhön - uusia vajaakuntoisia siirtyi työttömyyteen n Yhteensä vajaakuntoista työtöntä - työkyvyttömyyseläkkeensä jätti lepäämään muutamia satoja henkilöitä siirtyessään takaisin työelämään? Yhteensä 2010 n työkyvyttömyyseläkeläistä -Joista työelämään paluuseen kiinnostuneita n joista 450 hakeutunut TE-toimistoon työnhakijaksi työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta) Työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiä: - Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle n työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle n Vajaakuntoisten työttömyydestä koulutukseen siirtymiä n

7 Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden siirtyminen työmarkkinoille Pitkäaikaissairaista ja vammaisista työvoimassa ei ole yhtenäistä tilastoa työkyvyttömyyseläkkeellä ja samalla työssä osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja työssä Työkyvyttömyyseläkkeellä on n henkilöä (v. 2010), joista noin on kiinnostunut palaamaan työelämään - vain 450 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi 13 Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden siirtyminen työmarkkinoille (jatkuu) TE-toimistoissa oli vuonna 2010 noin vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa - heistä ko. vuonna uusia työnhakijaksi tulleita oli n heistä siirtyi työhön , joista palkkatuettuun työhön - heistä siirtyi koulutukseen Erityisryhmänä kehitysvammaiset työ- ja päivätoiminnassa, joista jopa voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen palvelun avulla 14 7

8 Siirtyminen pois työmarkkinoilta Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi v työstä n henkilöä - työttömyydestä n henkilöä Merkittävää työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista siirtyy sen ulkopuolelle Arviolta korkeakoulututkinnon suorittanutta vammaista henkilöä on työmarkkinoiden ulkopuolella 15 Palvelujen kehittäminen Työmarkkinoille siirtymisen tukemista tulee parantaa - työkyvyttömyysetuudelta työhön - työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähentäminen Kunnan, Kelan ja työeläkelaitosten kuntouttaviin palveluihin tulisi voida integroida myös työllistymisen tukemisen palveluja 16 8

9 Vammainen tai osatyökykyinen ei ole ikuisesti kuntoutuja! asiakkaan työ- ja toimintakykyä on voitu parantaa hoidon, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla niin pitkälle kuin mahdollista, asiakkaalle pystytään määrittelemään sopiva ammatti tai työtehtävä, jossa vammasta tai sairaudesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa, asiakkaalla on hänelle sopivaan ammattiin tai työhön riittävästi ammattitaitoa, työkokemusta tai koulutusta tai edellytyksiä ja mahdollisuuksia Työllistymisedellytysten parantaminen hankkia tarvittava ammattitaito tai koulutus (lääkinnällinen, sosiaalinen ja Palvelujen yhteensovittaminen ammatillinen kuntoutus) palvelukokonaisuudeksi Työllistymisen tukeminen asiakasta tuetaan työnhaussa asiakas voi osoittaa työnantajalle jo ennen työsuhteen solmimista, miten hän suoriutuu työssä ja mitä hän osaa Lisäksi työnantajan tukeminen!!! 17 Yhteenveto Vammaisten ja osatyökyisten työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää siis: 1. Työkyvyttömyyseläkkeen ja työtulon yhteensovittamisen parantamista 2. Työvoiman kysynnän lisäämistä ko. kohderyhmistä 3. Palvelujen ja niiden yhteensovittamisen kehittämistä Hallitusohjelman mukaisesti STM on käynnistänyt osatyökyisten työllistymistä edistävän toimintaohjelman, jossa em. kysymykset esillä TEM vahvasti mukana 18 9