Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet Professori Anssi Keinänen anssi.keinanen@uef.fi
Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet, 4 op Osaamistavoitteet: Jakson suorittanut opiskelija ymmärtää lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteita ja peruskäsitteitä sekä tutkimuksen lähtökohtia. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet ymmärtää lakien laadintaa, toteutumista ja vaikutuksia sekä oikeuden suhdetta yhteiskuntaan. Sisältö: Lakien laadinta, lakien toteutuminen ja vaikutukset, oikeussosiologisen tutkimuksen lähtökohdat, viranomaistoiminta. Suoritustavat: Johdattelevat luennot. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja kirjallisuuden tenttiminen yleisenä tenttipäivänä. Oppimateriaalit: Tala, Jyrki (2005) Lakien laadinta ja vaikutukset. Edita. Alvesalo, Anne Ervasti, Kaijus (2006) Oikeus yhteiskunnassa näkökulmia oikeussosiologiaan. Edita.
Luentojen rakenne Mitä on oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus oppiaineena? Johdattelua lainsäädäntötutkimukseen Lakien laadinnan perusteita Lakien toteutuminen ja vaikutukset Lain implementaatio ja kohdetahojen reagointi Mitkä ovat oikeussosiologia ja oikeussosiologisen tutkimuksen lähtökohdat? Empiirinen oikeustutkimus
Mitä on lainsäädäntötutkimus? Ensinnäkin lainsäädäntötutkimus on lainsäädäntöä kokonaisuutena koskevaa tutkimusta Tällöin etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miksi tarvitaan rikosoikeutta vahingonkorvausoikeuden lisäksi? miksi viimeaikoina sääntelyä on vähennetty? (vai onko?) miten ja millaisin toimintatavoin lakeja ja muita säännöksiä valmistellaan? voidaanko asia hoitaa muuten kuin lailla? (vaihtoehtoiset sääntelykeinot) Miksi ylipäänsä asiasta pitää säännellä? Toiseksi lainsäädäntötutkimus on yksittäisiä laki- tai säädöshankkeita koskevaa tutkimusta Tällöin etsitään vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: miksi ja miten säädökset syntyvät? miten ne toteutuvat ja vaikuttavat? Ovatko vaikutukset toivottuja, ennakoimattomia?
Mitä on oikeustaloustiede? Oikeustaloustiede = Economic Analysis of Law eli lainsäädännön tutkimista taloustieteen menetelmin - Käyttäytymistä tutkiva tiede (teoreettisesti ja empiirisesti) - Yksilöiden reagointi kannustimiin, hyödyn maksimointi, niukkuus, tehokkuus, vaihdanta, tasapaino ovat avainkäsitteitä De lege lata tutkimus (ns. positiivinen tutkimusote) millaista on voimassaoleva lainsäädäntö? Miten se on muotoutunut? miten se vaikuttaa toimijoiden käyttäytymiseen? miten lainsäädännön muutos vaikuttaa? tai de lege ferenda tutkimus (ns. normatiivinen tutkimusote) Millaista lainsäädännön pitäisi olla? Pitääkö tulonjako huomioida lainsäädännössä? Ovatko vaikutukset toivottavia?
Miten oppiaine eroaa muista oikeustieteen pääaineista? Oikeustiede: lainopillinen näkökulma Perinteisen oikeustieteen kiinnostuksen kohteena ovat säännösten soveltamiseen, tulkintaan ja systematisointiin liittyvät kysymykset OTT&LST: instrumentaalinen näkökulma Lait ja lakiuudistukset nähdään keinona saavuttaa tiettyjä yhteiskunnallisia tavoitteita Lainsäädäntötutkimus avartaa kysymyksenasettelua ja näkökulmaa säädösten synty- ja toteutusvaiheeseen. Minkälainen on hyvä laki kysymykset (better regulation - keskustelu)?
Millaisiin tehtäviin oppiaine luo valmiuksia? Oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin Yhteiskuntasuunnitteluun liittyviin tehtäviin Lainvalmisteluun ja toimeenpanoon Lainsäädännön kehittämistehtäviin Lainsäädäntöön vaikuttamiseen (esim. etujärjestöt) Yritysoikeussuunnitteluun liittyviin tehtäviin (esim. henkilöstöpäälliköt) Tutkimus- ja opetustehtäviin
Miksi LST & OTT:ttä kannattaa opiskella? arviointitiedon ja -tutkimuksen merkitys on korostunut päätöksenteossa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla alan erityisasiantuntijoista on pula yliopistollinen perustutkimus alalla on hyvin vähäistä Oppiainetta voi opiskella vain Itä-Suomen yliopistossa Sinusta tulee erityisasiantuntija! Kun valitset oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen pääaineekseni tai sivuaineekseni, aineen opiskelu ei sulje pois alan perinteisiä työllistymisvaihtoehtoja, vaan avaa aivan uusia mahdollisuuksia!
LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUSTA: johdantoa Lain elinkaari Lainvalmistelu: uuden säännöksen tarve, suunnitellaan sisältö ja laaditaan ehdotukselle perustelut Lainvalmistelu Päätöksenteko Lain toteuttaminen ja vaikutukset Päätöksenteko: säädösehdotuksen antamisesta ja hyväksymisestä. Ratkaiseva päätösvalta kuuluu parlamentille. Lain muuttaminen. Muutokset yhteiskunnassa, lainvalmistelun virheet yms. Lakien vaikutusten tunteminen tärkeää. Lain toteutus (implementointi) ja vaikutukset: viranomaisten ja tuomioistuimien toimet lain toteuttamiseksi sekä vuorovaikutus viranomaisen ja sääntelyn kohteen välillä. Eri tyyppiset vaikutuksey yhteiskunnassa
LAKIEHDOTUKSEN KÄSITTELY = päätöksenteko Hallituksen esitys Kansanedustajan lakialoite LÄHETEKESKUSTELU ERIKOISVALIOKUNTA ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely SUURI VALIOKUNTA TOINEN KÄSITTELY Eduskunnan vastaus tai kirjelmä Kuva 10 / 13 10
Lainvalmistelu ei poikkea muusta päätöksenteosta vrt. yrityksen päätöksen teko 1) Ongelman määrittely 6) Implementoi valittu vaihtoehto 2) Määrittele arviointikriteerit 5) Valitse sopivin vaihtoehto 3) Analysoi toimintavaihtoehdot 4) Arvioi vaihtoehtojen vaikutukset
Säädetyn oikeuden tunnuspiirteitä Oikeussääntelyn tavoitteellisuus Oikeussääntelyn normatiivisuus: oikeussääntelyä pitää noudattaa, ajatteleepa yksilö tai viranomainen säännön sisällöstä, mitä tahansa. Oikeussääntelyn sanktiotuki: Säännösten noudattamista tuetaan ja tehostetaan erilaisilla sanktioilla: rangaistukset, kiellot, vahingonkorvaus, erilaiset viivästyksestä johtuvat haittaseuraamukset, tai teettäminen, kun joku laiminlyö hänelle kuuluvan toimintavelvoitteen, sopimuksen, muun oikeustoimen tai hallintopäätöksen pätemättömyys Oikeudellinen sääntely kommunikaationa: sääntelyn sisällön selkeys, täsmällisyys ja ymmärrettävyys ovat merkitseviä Oikeussääntelyn kirjallinen muoto Oikeussääntely laaditaan yleiskielellä Oikeussääntelyssä käytetään yleisluonteisia, abstrakteja käsitteitä ja tunnusmerkkejä Oikeussääntelyn periaatteellinen tilapäisyys Oikeussääntelyn väistämätön yhteys muuhun oikeusjärjestelmän kokonaisuuteen Oikeussääntelyn taustalla oleva erimielisyys
Viranomaisella on käytössään laaja keinovalikoima Taso Seuraamus Kuvaus Lievä puuttuminen: huokuttelu, suostuttelu, tavuttelu Neuvonta Ohjemateriaali Koulutus Viranomainen vastaa yritysten ja kuluttajien kyselyihin (reaktiivisuus). Tai vastaavasti viranomainen neuvoo ja ohjeistaa tahoja heidän velvollisuuksistaan ennalta (proaktiivisuus). Ohjeistus, joka on saatavilla esimerkiksi viranomaisen nettisivuilta. Viranomaiset pitävät koulutustilaisuuksi sääntelyn kohdetahoille uudusta lainsäädännöstä. Viranomaiset selittävät, miksi lakia on muutettu, miten sitä pitää soveltaa ja mitä seuraa lain rikkomisesta. Varoitus tai huomautus Toimenpiteiden arviointi, aineiston kerääminen, tarkastaminen, tutkinta Sääntöjen rikkojan julkistaminen Viranomainen varoittaa tai huomauttaa yritystä tai henkilöä siitä, että he rikkovat sääntelyehtoja ja heitä voidaan sen vuoksi rangaista. Aineiston kerääminen: yritystä velvoitetaan tuottamaan tietoa viranomaisille toimistaan. Tarkastaminen: viranomainen tekee tarkastuksia selvittääkseen yritysksen toiminnan laillisuutta. Tutkinta: viranomainen tutkii yrityksen toimintaa epäilyksen vuoksi. Viranomainen julkistaa sääntelyn rikkojan nimen aiheuttaen mainekustannuksia sääntelyn rikkojalle. Täytäntöönpantava sitoumus Korjauskehoitus Toimintakielto Rikkomusmaksu Vahingonkorvaus Kieltomääräys kun sääntelyn ehtoja on rikottu, viranomainen hyväksyy rangaistuksen uhalla rkkojan esityksen toimenpideehdotukset tilanteen korjaamiseksi. Viranomainen vaatii tahoa noudattamaan sääntelyä tietyn aikarajan puitteissa seuraamusuhalla. Viranomainen vaatii tahoa keskeyttämään toimintansa siksi ajaksi, kunnes toiminta täyttää sillä asetetut vaatimukset. Viranomainen määrää rikkomismaksun ehtojen rikkomisesta. Rikkoja voi maksaa tai riitauttaa asian oikeuteen. Ehtojen rikkoja joutuu vahingonkorvausvastuuseen toimistaan haittaa kärsineelle. Oikeus määrää vahingonkorvauksen suuruuden. Viranomainen vaatii yrityksen tai henkilön lopettamaan toimintansa kokonaan ehtojen rikkomisten myötä. Negatiivinen lupa, Henkilöltä tai yritykseltä kielletään toiminta, joka ei muuten vaadi viranomaisen lupaa. Ankara puuttuminen Ankara täytäntöönpano Toimintaluvan, akkreditoinnin tai sertifikaatin peruuttaminen Rikosoikeudellinen seuraamus Ehtoja rikkoneelta evätään toimintalupa, sertifikaatti tai akkreditointi ja sitä kautta ehkäistään tai vaikeutetaan toiminnan jatkuminen. Ehtojen rikkojaa vastaan nostetaan rikossyyte. Syytteen nostaminen perustuu julkisvallan intressiin. Rikkojaa voidaan rangaista sakolla tai vapausrangaistuksella. Yritykselle voidaan tuomita yhteisösakkoa.
Instrumentaalinen käsitys oikeussääntelystä Oikeudellinen sääntely ymmärretään julkisen päätöksentekijän käytettävissä olevaksi toimintavälineeksi. Toimija edistää tavoitteitaan, korjaa epäkohtia tai pyrkii ohjaamaan toimijoiden käyttäytymistä. Lakiuudistus pyrkii lisäämään turvallisuutta, tasaamaan tuloeroja, edistämään elinympäristön laatua, vahvistamaan oikeusturvaa, parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Lailla pyritään luomaan kannustimia ihmisille ja yrityksille, jotta ne toimisivat halutulla tavalla. Helo: on kuvattava vallitseva tilanne ja sen ongelmat sekä miksi juuri ehdotettu lakihanke on niihin perustelluin ratkaisu. Asianmukaisen lainvalmistelun vähimmäisvaatimuksena on, että ehdotettu säädös on tarpeellinen, sillä saavutetaan halutut tavoitteet, ja se on paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdistää tavoitteet, vaihtoehtoiset ratkaisut, vaikutukset, implementaation (tukitoimineen)
Oikeussääntelyllä on myös yleisluontoisempia tehtäviä ja vaikutuksia vakauden, ennakoitavuuden, ja yhtenäisyyden edistäminen, turvallisuuden ja järjestyksen takaaminen samoin kuin ristiriitojen kanavoiminen ratkaistavaksi säänneltyjen, neutraalien menettelytapojen avulla.
Oikeudellisen sääntelyn vaihtoehdot Instrumentalismi taustalla: millä erilaisilla ja vaihtoehtoisilla keinoilla tavoitteisiin voidaan päästä. Perinteisen lainsäädännön ongelmia: regulaatioloukku, informaatio-ongelma Voi johtaa monimutkaisiin ja joustamattomiin lakeihin, alalle tulon esteiden syntyminen kilpailun väheneminen Standardien asettaminen vaikeaa Täytäntöönpano ei ole kustannuksetonta
Vaihtoehtoja perinteiselle sääntelylle eli hallinnolliselle ohjaukselle ei-sääntelyä Informaatio-ohjaus ja opastus (tiedottaminen, neuvonta, suostuttelu) Kannustimet / markkinaperusteinen ratkaisu Yhteissääntely (toimijat ja julkisvalta yhdessä) Itsesääntely Suositukset Joustavat direktiivit Esimerkkejä: asiamiehet ja valtuutetut, ryhmäkanne, asianajajaliiton oma sääntely, hyvät käytänteet
Vaihtoehtojen hyödyntämisen tavoitteet lainvalmistelussa Vaihtoehtojen hyödyntämistä lainvalmistelussa nykyistä paremmin perustellaan tavallisesti seuraavilla tavoitteilla. 1) Vaihtoehtojen avulla voidaan parantaa sääntelyn tuloksellisuutta suhteessa lakiuudistuksen tavoitteenasetteluun. 2) Vaihtoehtoisten keinojen ansiosta voidaan päästä aiempaa kustannustehokkaampaan sääntelyyn. Käsitys sääntelyn kustannuksista ja niiden merkityksestä eri tahoille (julkinen valta; yritystoiminta; yksityishenkilöt) on eri valtioissa syventymässä samalla, kun sääntelyn määrä jatkaa kasvuaan. 3) Vaihtoehtoisten sääntelykeinojen odotetaan olevan perinteistä sääntelyä joustavampia erityyppisten toimijoiden erilaisia tarpeita ja toisaalta olosuhteiden nopeaa muutosta ajatellen. Tällöin myös sääntelyn hyväksyttävyys ja valmius sääntöjen noudattamiseen paranevat. 4) Vaihtoehtojen on myös toivottu vähentävän sääntelyn kokonaismäärää tai ainakin hillitsevän sen kasvua; toistaiseksi on kuitenkin ohuesti näyttöä tämän tavoitteen edistämisestä.
Lainvalmistelun työvaiheita Viisi päävaihetta Aloite lainsäädäntötoimeen Esivalmistelu Perusvalmistelu Lausunto- ja kuulemisvaihe Jatkovalmistelu Näiden työvaiheiden tuloksena syntyy valmis säädösehdotus, joka sisältää yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja varsinaiset säädösehdotukset (hallituksen esitys). HE voidaan saattaa lainsäädäntömenettelyssä päätöksentekijöiden ratkaistavaksi (eduskunta)
Aloitteet: hallitusohjelma, erilaiset toimintaohjelmat ja ministeriöiden suunnitelmat tulevasta toiminnasta (pääasiassa). Myös: eduskunnan kannanotot (valiokunta), etu- ja kansalaisjärjestöt, laillisuusvalvojat, viranomaiset, media Nyt myös EU ja muu kv. toiminta. Onnettomuudet, väkivallan teot, yllättäviksi koetut tuomioistuinratkaisut Politiikkojen ja virkamiespäättäjien varassa, miten ehdotuksiin reagoidaan.
Esivalmistelu: yleensä virkatyönä ministeriössä. Säädösaloitteesta kerätään lisää tietoa ja arvioidaan asiaa eri näkökulmista. Tarkoitus muodostaa kanta siihen, onko asiasta tarpeen ryhtyä lainsäädäntötoimiin vai ei. Jos vastaus on myönteinen, annetaan toimeksianto lainvalmistelua varten. Perusvalmistelu: lainvalmistelun tärkein ja vaativin vaihe: sisältää vaiheet uudistustarpeen harkinnasta yksityiskohtaisten perusteluiden ja pykäläehdotusten laadintaan. Tuottaa valmiin ratkaisuehdotuksen asiasta ja perustan lausunto- ja kuulemismenettelylle.
Lausunto- ja kuulemisvaihe: Suomessa pääasiassa kirjallisia lausuntoja säädösehdotuksesta (myös erityisiä kuulemistilaisuuksia järjestetään). Tuottaa lainvalmistelijalle hyödyllistä kritiikkiä ja palautetta (eri tahoilla sisäistä tietoa). Lisäinformaatio on maksutonta. Mahdollistaa aidon vaikuttamisen, tietoisuus leviää (varautuminen), sääntelyn hyväksyttävyys kasvaa. Kuulemisvaiheen jälkeen poliittinen ja virkamiesjohto päättää, jatketaanko ehdotuksen valmistelua, ja mihin muutoksiin on aihetta, ja miten asiaa viedään eteenpäin. Jatkovalmistelu: samantapainen kuin perusvalmistelu. Koska jatkovalmistelussa tähdätään ehdotukseen, joka viedään ratkaistavaksi lainsäädäntömenettelyssä, pyrkimyksellä lakiteknisesti hyviin ja valmisteltuihin ehdotuksiin on painoa enemmän kuin perusvalmistelussa. Työvaiheen konkreettisena tuloksena syntyy lakiehdotus (HE, joka noudattaa jäsentelyltään ja tietosisällöltään annettuja lainvalmisteluohjeita) Siirto päätöksentekoprosessiin HUOM. lainvalmisteluohjeet löytyy oikeusministeriön sivuilta.
Esimerkki valiokuntakuulemisesta Erittä in paljon Melk o paljo n Melk o vähä n Erittäi n vähän Hallituksen esitystä valmistelleen ministeriön Puheenjohta jat 57 36 0 7 edustajilla Neuvokset 42 47 11 0 Muiden ministeriöiden edustajilla Puheenjohta jat 0 64 29 7 Neuvokset 0 47 53 0 Muilla viranomaisilla (esim. kunta-, maakuntaliitot) Neuvokset 0 37 47 16 Puheenjohta jat 0 50 43 7 Riippumattomilla asiantuntijoilla (esim. professorit, Puheenjohta jat 14 64 21 0 tutkijat) Neuvokset 16 42 37 5 Työnantajajärjestöillä Puheenjohta jat 7 36 36 21 Neuvokset 0 11 61 28 Palkansaajajärjestöillä Puheenjohta jat 7 24 43 21 Neuvokset 0 11 61 28 Muilla elinkeinoelämää edustavilla tahoilla Puheenjohta jat 0 14 64 21 Neuvokset 0 11 58 32 Kansalaisjärjestöjä edustavilla intressiryhmillä Puheenjohta jat 0 44 38 8 Neuvokset 0 11 78 11 Muuttuja Kerroin p-arvo Marginaalivaikutus LaVM 4,149 0,156 31 LiVM 7,817 0,026 41 MmVM 6,447 0,074 38 PeVM 0,688 0,826-9 PuVM 4,516 0,295 32 SiVM 0,755 0,804-7 StVM 1,859 0,449 15 TaVM 2,889 0,236 25 TyVM 5,179 0,111 34 UaVM 35,959 0,081 48 VaVM 2,894 0,210 25 YmVM 6,032 0,092 36 4-9 sivua 0,658 0,488-10 10-29 sivua 1,703 0,406 13 30 tai useampi sivua 4,516 0,060 34 Yhtä lakia koskeva muutos 1,311 0,658 7 Useampia lakeja koskeva muutos 2,057 0,250 18 Uusi laki 0,326 0,239-26 Uusi laki ja muiden lakien muutoksia 1,136 0,875 3 Muu 0,076 0,086-49 Opposition edustajien osuus 0,990 0,768 0 Oma ministeriö 1,683 0,062 13 Muu ministeriö 1,154 0,366 4 Muu viranomainen 1,085 0,468 2 Riippumattomat asiantuntijat 1,607 0,060 12 Intressiryhmän edustajat 1,053 0,325 1 Muiden valiokuntien lausuntojen lkm. 3,446 0,002 31
Sääntelyn tarve Yhteiskunnallinen epäkohta (EU lainvalmisteluohjeet) Markkinahäiriöt Sääntelyhäiriöt Tala - Yhteiskunnan olosuhteet ovat muuttuneet - Ihmisten käsitykset, ajattelutavat ja arvostukset ovat muuttuneet - Tieteen, teknologian ja talouden kehityksen myötä syntyy uusia ongelmia - Yhteiskunnassa kehitellään uudenlaisia, aikaisemmasta poikkeavia lainsäädäntöratkaisuja (tuloksellisuus) - Huom: HE on mainospuhe, onko syyt, joilla sääntelyä perustellaan tosiasiallisia syitä vai myyntipuheita
Baldwin & Cave Weimer &Vining den Hertog Cooter & Ulen Syy EU IAG Monopoli/ luonnollinen monopoli * * * * * Windfall-voitto * Ulkoisvaikutukset * * * * * * Informaation epätäydellisyys (moraalinen uhkapeli, negatiivinen valikoituminen) * * * * * * Palveluiden saatavuus ja jatkuvuus * Kilpailua vähentävä käyttäytyminen ja saalistushinnoittelu * Julkishyödyke, yhteisresurssit * * * * * * transaktiokustannukset * Epätasapainoinen neuvotteluvoima * Niukkuus ja järkeistäminen * Oikeudenmukainen tulonjako ja sosiaalipolitiikka * * * Rationalisointi ja koordinointi * * Suunnittelu * Kilpailun puuttuminen/ heikko kilpailu/ liiallinen kilpailu * * * markkinoiden puuttuminen/ epätäydelliset markkinat * * Varallisuusoikeuksien/oikeudellisen ympäristön puutteellinen määrittely * Huonosti määritellyt tavoitteet ja päämäärät * Ennakoimattomat vaikutukset * Sääntelyloukku * Implementointi- ja täytäntöönpano-ongelmat * Sosiaalisten alaryhmien syntymisen vähentäminen * * endogeeniset preferenssit * Peruuttamattomuus, tulevat sukupolvet, eläimet ja luonto * Intressiryhmien edut ja rent-seeking -käyttäytyminen * * Sunstein
Sääntelyn syyt vuoden 2009 hallituksen esityksissä Sääntelyn syy Osuus HE:stä Kilpailu 28,0 Informaatio 26,6 Tulonjako/sos.pol 14,5 Julkishyödyke 1,4 Ulkoisvaikutukset 5,0 Transaktiokustannukset 3,2 Sääntelytarkkuus 20,6 Implementaatio 33,7 Inflaatio 9,6 Tekninen muutos 18,1 Hallinnollinen tehokkuus 33,3 Ministeriö Kilpailu Tulonjak o Hallinnolline n tehokkuus Informaati o Liikenne ja viestintä 49,9-37,5 21,9 Maa ja metsä 18,2 4,6 45,5 31,8 Oikeusmin 21,9 3,1 40,6 28,1 Opetusmin 23,5 11,8 47,1 11,8 Puolustus 20,0-80,0 40,0 Sisäasiainmin 18,2 9,1 63,6 45,5 Sosiaali- ja terveys 19,3 50,9 24,6 17,5 Työ- ja elinkeino 39,3 14,3 25,0 35,7 Ulkoasianministeriö 0,0-20,0 20,0 Valtiovarainmin 30,0 5,0 25,0 35,0 Ympäristömin 46,2-23,1 7,7 Yhteensä 28,0 14,5 33,3 26,6 p-arvo 0,093 0,00 0,039 0,205
Lakiuudistusten tavoitteenasettelu Tarkoitetaan tosiasiallista ja oikeudellista asiaintilaa, jonka on määrä toteutua lakiuudistusten myötä. Instrumentalismi korostaa tavoitteiden asetantaa Miksi tavoitteet kannattaa pohtia ja määritellä kunnolla? Yhteys ongelmaan: onko tavoitteet suhteessa haitan suuruuteen ja haitan aiheuttajaan (syy) sääntelykeinoihin: tavoitteet määrittelevät sääntelykeinot, mutta sääntelykeinot vastaavasti ohjaavat tavoitteiden asetantaa (mitkä ovat realistiset tavoitteet?) arviointikriteereihin: vaihtoehtoisten sääntelykeinojen arviointikriteerit (tehokkuus, vaikutus, avoimuus, oikeusturva tai - varmuus) ovat on suhteutettava tavoitteisiin vaikutusten jälkiseurantaan: ilman selkeitä tavoitteita, ei voida arvioida toimenpiteen onnistumista: saavutettiinko tavoitteet halutussa aikataulussa.
tavoitteen asettelun yleisluonteisuus ja epämääräisyys Lakiehdotuksissa ei yleensä täsmennetä kriteereitä, joiden avulla voisi arvioida jälkikäteen tavoitteiden toteutumista Esim. vuonna 2009; 285 HE; 19 oli arvio alueellisesta vaikutuksista; 1 arvio oli numeerinen! Vaikeuttaa kriittistä keskustelua tavoitteenasettelun ja lakiehdotuksen sisällön, sen tarjoamien keinojen, välisestä suhteesta. Perusteluissa ei kuvata sitä yhteyttä ja vaikutusmekanismia, jonka välityksellä ehdotetut säännökset saavat aikaan tavoiteltavan asiantilan. Toisaalta tavoitteenasettelun yleisluonteisuus tasoittaa tietä säännösten joustavalle, uusiin oloihin ja tilanteisiin mukautuvalle soveltamiselle. Voi olla myös useita tavoitteita: esim. prosessi-, oikeusturva jne. Vaikeuttaa eri vaihtoehtojen vertaamista ja valitun sääntelyn toimivuuden arviointia.
Lainvalmistelun tietopohja 1. Lainvalmistelussa tarvitaan tietoa vallitsevasta lainsäädännöstä ja sen taustasta 2. Tietoa tarvitaan vallitsevan lainsäädännön soveltamiskäytännöstä 3. Tarpeellisena informaationa on monipuolinen tieto ko. alan tosiasiallisesta tilanteesta, käytännön olosuhteista ja siellä todetuista ongelmista 4. Tietoa tarvitaan esillä olevaa asiaa koskevasta ulkomaisesta oikeussääntelystä. Suunniteltaessa uusia säännöksiä tarvitaan arvioinnin ja kokemuksenvaraista tietoa erilaisten sääntelykeinojen vahvuuksista ja heikkouksista, säädösten implementoinnin mahdollisista riskeistä ja ongelmista sekä asianomaisen alan ominaispiirteistä ja yleisestä toimintapolitiikasta
Todellisuus: hyvä tietopohja? Useita rajoittavia tekijöitä lainvalmistelussa - Aikapula - Resurssipula - Osaamispula - Olemassa oleva tieto on aukollista, epävarmaa ja kiistanalaista (informaatio-ongelma) Esim. rikollisuuden syyt? Tuloerojen vaikutus? Lainvalmistelua tehdään aina jossain määrin epävarman ja kiistanalaisen tiedon pohjalta Riippuvaisuus säänneltävän kohteen tuottamasta informaatiosta. Kenen etua sääntely ajaa?
Implementaation tukikeinoja Implementaatio on tärkeä osa lain vaikutuksia. Implementaatiolla tarkoitetaan soveltavan viranomaisen ja kohdetahon reagointia lainsäädäntöön. Lainvalmistelussa tulisi eritellä, mitä ongelmia, vahvoja puolia ja kriittisiä tekijöitä implementaatioon liittyy ja millaista tukea tai vastarintaa kyseisen säädösehdotuksen toteuttamiseen voi kohdistua. Lainlaatijan käytössä olevia implementaation tukikeinoja ovat: Alemman asteisten määräysten antaminen Tiedottaminen Ohjeiden antaminen Koulutus, joka kohdistuu säännösten soveltajiin ja muihin, implementaation kannalta avainasemassa oleviin ryhmiin Neuvonta, jota voidaan antaa säännösten soveltajille tai kohdetahoille Yhteiset toimenpiteet ja niiden suunnittelu muiden kyseisen lain kannalta keskeisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden, kuten asiantuntija-, etu- tai kansalaisjärjestöjen kanssa Julkisuuden hyväksikäyttö informaation levittämiseksi tärkeistä yksittäistapauksesta tai lain toteutusvaiheesta esiin tulleista seikoista Palauteinformaation keruu ja hyödyntäminen säännösten implementoinnissa, mikä taas voi antaa pohjaa uusille tukitoimille Kannustimien hyödyntäminen (palkinnot/tunnustukset) Lain toteutumisen järjestelmällinen seuranta ja sen vaikutusten tutkimus, joilla on usein lisäksi säännösten implementointia tukeva vaikutus.
Hyvä laki: Tala Eri lähestymistavat Taloustiede: laki edistää taloudellista tehokkuutta ja kasvua, nojautuu markkinoiden toimintaperiaatteisiin ja kannustimiin eikä aiheuta tarpeettomia, yllättäviä ja ylenmääräisiä kustannuksia kenellekään Politiikkatutkimus: säädökset laaditaan avoimen ja demokraattisia periaatteita kunnioittavan menettelyn kautta, jolla samalla edistetään sääntelyn hyväksyttävyyttä Oikeustiede: säännösten selkeys, yksiselitteisyys ja johdonmukaisuus suhteessa muuhun oikeusjärjestelmään vahvistaa oikeussääntelyn ennakoitavuutta, yhdenvertaisuutta säännösten soveltamisessa ja minimoivan lain soveltamisen ja tulkinnan ongelmia
Lakien laatukriteerit: tutkijoiden ehdotuksia Lon L. Fuller 1)yleiset oikeussäännöt kyetään ylipäänsä laatimaan 2)säännökset julkaistaan 3)laki ei ole taannehtiva 4)laki on ymmärrettävä 5)laki ei sisällä keskenään ristiriitaisia säännöksiä 6)laki ei vaadi kohteeltaan mahdottomia 7)laki ei muutu niin nopeasti, ettei sitä voi noudattaa 8)laki toimeenpannaan sisältönsä mukaisesti Böhert Hugger 1)lain tarpeellisuus on kiistaton 2)lainvaikutukset vastaavat tavoitteita 3)kustannukset pysyvät ennakoidussa rajoissa 4)julkinen organisaatio kykenee toteuttamaan lain lojaalisti ja kansanläheisesti 5)lain kohdetahot hyväksyvät sen ja noudattavat sitä Patricia Popelier 1)laki on julkinen 2)säännösten sisältö on selvä 3)laki sopii yhteen muuhun sääntelyyn 4)lain voimassaoloaika on selvä 5)laki kunnioittaa väestön legitiimejä odotuksia 6)laki on realistinen eikä vaadi kohteiltaan mahdottomia
Lakien laatukriteerit: lainvalmistelun kehittäjien ehdotuksia Alankomaiden hallinnon ohjeet 1)sääntely on välttämätöntä ja suhteellista 2)yhteensopivuus hierarkkisesti ylempään sääntelyyn 3)parlamentin roolin ensisijaisuus 4)vakaus, ennustettavuus 5)sääntelyn toteutettavuus 6)sääntelyn tehokkuus 7)sääntelyn johdonmukaisuus, yhtenäisyys muuhun sääntelyyn nähden 8)selvyys, yksinkertaisuus, läpinäkyvyys 9)hyvä tietopohja perustana 10)yleisön on helppo tavoittaa säännökset EU:n komissio: eurooppalainen hallintotapa 1)säädöksen suhteellisuus 2)sääntelyn läheisyys (kohteet osallistuneet laadintaan) 3)yhtenäisyys muuhun sääntelyyn nähden 4)oikeusvarmuus eli oikeusvaikutusten selvyys ja ennakoitavuus 5)ajanmukaisuus: laadittu ajoissa, sisältö asianmukainen 6)sääntely antaa yleisille eduille korkeatasoisen suojan 7)sääntelyn toteutettavuus valvonnan, noudattamisen kannalta EU:n ministerineuvoston asiantuntijaryhmä 1)sääntelyn välttämättömyys (muihin keinoihin nähden) 2)suhteellisuus tavoitteisiin, hyötyihin ja rasituksiin nähden 3)toissijaisuus: mahdollisimman lähellä kohteita 4)läpinäkyvyys: laaja kuuleminen lainvalmistelussa 5)vastuunalaisuus: tunnistetaan päättäjät 6)tavoitettavuus, johdonmukaisuus, ymmärrettävyys 7)yksinkertaisuus, helppokäyttöisyys
EK 2007: Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja Valtioneuvoston kanslia asetti Parsa-hankkeen eli Paremman sääntelyn ohjelman vuonna 2005 elinkeinoelämän järjestöjen aloitteen pohjalta. Työryhmä luovutti elokuussa 2006 toimintasuosituksensa. Suomessa säädösympäristö on työryhmän mukaan kehittymässä sääntelykierteen tilaan. Tämä johtaa siihen, että lainsäädännön tehokkuus vähenee, eikä se ole enää hallittavissa. Suomen säädösvalmistelun keskeisimpiä ongelmia on OECD:n mukaan ollut myös se, että lainsäädännön valmistelu ei ole riittävän suunnitelmallista. Parsan toimintaohjelmassa esitettiin mm. sitoutumista yhteensä 11 lainsäädäntöperiaatteeseen. Näistä seitsemän ensimmäistä koskee sitä, miten lainsäädännöllä voidaan edistää hyvinvointia ja kilpailukykyä, neljä muuta sitä, miten lainsäädännöllä tulisi edistää kansantalouden kasvuedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä. Lainsäädännöllä tulee Parsa-hankkeen mukaan edistää muun muassa yritysten markkinoille pääsyä ja ylläpitää Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana.
Parsa-hankkeen 11 lainsäädäntöperiaatetta: 1. Säädösvalmistelun ja lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja avointa sidosryhmien osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava. 2. Sääntelyn sisällön ja systemaattisen rakenteen on oltava hallittavaa ja ymmärrettävää. 3. Sisällön on oltava joustavaa ja soveltamisalaltaan selkeää. 4. Sääntelyn on edistettävä oikeusvarmuutta ja luottamusta - lainsäädännön tulee johtaa tarkoitettuihin vaikutuksiin. 5. Suhteellisuuden tulee toteutua toimijoiden velvoitteissa ja viranomaisvalvonnassa nykyistä paremmin. 6. Eri osa-alueiden on vaikutettava toisiinsa johdonmukaisella tavalla. 7. Sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. 8. Lainsäädännön tulee tukea osaamisen muodostumista ja edistää työoloja ja hyvinvointia. 9. Lainsäädännön tulee edistää markkinoille pääsyä ja tuottavuutta ja ottaa huomioon erilaiset intressit. 10. Lainsäädännön tulee ylläpitää ja parantaa Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana ja luoda suomalaiselle elinkeinotoiminnalle kilpailuetuja. 11. Lainsäädännöllä tulee osaltaan huolehtia julkisen talouden kestävyydestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Lainlaatijan tarkastuslistan kysymykset Onko ongelma määritelty oikein? Ovatko valtion toimet perusteltuja ongelman ratkaisemiseksi? Onko sääntely paras keino ongelman ratkaisemiseksi? Onko vaikutukset selvitetty kattavasti? Onko taloudelliset ja muut eri yhteiskuntaryhmiin kohdistuvat vaikutukset esitetty avoimesti? Jos sääntelyn on todettu olevan paras keino ongelman ratkaisemiseksi, onko valittu sääntelytaso oikea? Onko sääntelyn ulottuvuutta ja voimassaoloaikaa sekä siihen liittyviä alueellisia tekijöitä koskevat seikat otettu huomioon? Mikä viranomainen tai yksityisoikeudellinen organisaatio on sopivin toimenpiteentoteuttajaksi? Onko sidosryhmillä tai niiden edustajilla ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä? Onko sääntely selkeää, johdonmukaista ja ymmärrettävää? Onko säädösten täytäntöönpano ja toimivuuden seuranta ennakoitu valmistelussa?
Lain vaikutukset Vaikutuksia voi olla useamman tyyppisiä 1) Lain vaikutukset eri oikeussubjektien materiaaliseen elämänpiiriin 2) Lain vaikutukset viranomaisten tehtäväpiirissä 3) Lain vaikutukset oikeudellisiin menettelytapoihin 4) Lain vaikutukset ihmisten tietoisuuden, arvojen ja moraalin kannalta
Hallituksen esitysten laatimisohjeet Vaikutukset eri elämänalueilla Taloudelliset vaikutukset - Julkistaloudelliset vaikutukset - Vaikutukset kotitalouksiin - Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinoelämään - Kokonaistaloudellinen selvitys olennaisesti kansantalouteen vaikuttavista esityksistä Vaikutukset viranomaisten tehtäviin ja menettelytapoihin - Vaikutukset viranomaisten tehtäviin - Vaikutukset viranomaisten organisaatioihin - Vaikutukset yksilön asemaan ja oikeuksiin viranomaisissa Ympäristövaikutukset - Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäiseen vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten arkielämään - Vaikutukset eri ihmisryhmien asemaan - Vaikutukset asenteisiin tai suhtautumistapoihin - Työllisyysvaikutukset - Rikollisuusvaikutukset - Aluekehitysvaikutukset - Vaikutukset tasa-arvon ja perusoikeuksien kannalta - Vaikutukset eri sukupuolten kannalta
Vaikutusarviointi säädösvalmistelun eri vaiheissa
Säädösehdotusten vaikutusten tarkastelukehikko Aluevaikutusten arviointi LAKI Toimenpide Altistus Alue Alueellinen herkkyys Lainsäädännönvaikutukset (taloudelliset, viranomaistoiminta, ympäristö, muut yhteiskunnalliset vaikutukset) tarkoitetut ei tarkoitetut ennakoidut ei ennakoidut Alueellinen vaikutus Vaikutukset kohdealalla Vaikutukset muualla Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Myönteiset sivuvaikutukset Kielteiset sivuvaikutukset
Vaikutus vai vaikuttavuus? Määrä T M t+3 M t+2 M t+1 M t-1 Kuinka kaukana ollaan tavoitteesta eri ajankohtina? Tavoite Vaikutus = toteutunut muutos eri ajankohtina Lähtötilanne t-1 t (=lakimuutos) t+1 t+2 t+3 t+4 Aika
Kehitystrendin huomioiminen analyyseissä Henkirikosten määrä M t-1 H t+1 Lähtötilanne Lainsäädännön todellinen vaikuttavuus Hypoteettinen määrä Kehitystrendi t-3 t-2 t-1 t (=lakimuutos) t+1 t+2
Ongelmia vaikuttavuuden arvioinnissa Ei ole asetettu tavoitteeksi (tiettyä vaikutusta) Ei tiedetä tosiasiallisia tavoitteita Tavoitteet ovat laadullisia Vaikutuksia ei osata arvioida tarkasti (esim. hallinnollisen taakan keveneminen) Vaikutuksia ei osata yhteismitallistaa (raha)
Kausaalisuuden tulkinnan ja mittaamisen ongelmia - Vaikutusmekanismien tunnistaminen A B 1) Kausaalisuus A X B 2) Yhteinen tekijä tarkoittaa yhteyttä tarkoittaa kausaalisuutta A? B X 3) Sekoittava tekijä
Kokonaiskuva lain vaikutuksista ja niitä määrittävistä tekijöistä Lain tavoitteen asettelu: Asiantila (tosiasiallinen, oikeudellinen), jonka määrä toteutua Lain sisältö: Sääntelyn strategia ja keinot: kiellot, käskyt, luvat, toimintamahdollisuudet, oikeudelliset seuraamukset Lain implementaatio: Lain vaikutukset: - Oikeussubjektien materiaalinen elämänpiiri - Viranomaistehtävät, -toiminta - Oikeudelliset menettelytavat - Tietoisuus, arvot, moraali Julkisen vallan toimenpiteet (hallinto, tuomioistuimet), vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Lain kohdetahojen reagointi: Noudattaminen, ei-noudattaminen Hyödyntäminen, ei-hyödyntäminen Hyväksyntä, torjunta, valinpitämättömyys, tietämättömyys
Neljänlaisia sääntelystrategioita 1) Oikeussubjektien toimintaan kohdistetaan suora normatiivinen ohjaus kieltojen, käskyjen, lupa- ja kelpoisuussääntelyn myötä. 2) Oikeussubjektien toimintaan kohdistuu taloudellinen ohjaus verojen, maksujen, tukien ja etuuksien, avustusten, viivästysseuraamusten tai muiden, laissa säädettyjen kannustimien ja rasitusten avulla. 3) Informaatio-ohjaus, jossa julkinen valta pyrkii tietojen, neuvonnan, suostuttelun tai asenteisiin vaikuttamisen avulla vaikuttamaan oikeussubjektien käyttäytymiseen ja valintoihin. 4) Oikeussubjektien omaehtoisiin toimenpiteisiin (itsesääntelyyn tai yhteissääntely) perustuva ohjaus.
Käytännön lainvalmistelua voi hyödyttää seuraava nelijako. Toimintavälineet, joiden käyttö ei edellytä lainkaan (uutta) oikeussääntelyä. esim. informaatio-ohjaus, koulutus, neuvonta Sääntely, joka ei pyri ohjaamaan suoraan ja välittömästi oikeussubjekteja kieltojen, toimintavaatimusten, rajoitusten tai lupaehtojen avulla, vaan epäsuorasti ja välillisesti, toimijoiden omien valintojen kautta (verot, maksut, kiintiöt, tuet, tietyt julkiset palvelut; lopputulosperustainen eli Performance based -sääntely). Oikeussääntely, joka tosin pyrkii ohjaamaan suoraan oikeussubjekteja mutta jossa hyödynnetään uudenlaisia sääntelyinstrumentteja tai aiempia keinoja uudella tavalla (esimerkiksi säännösten valvontaa, menettelyä tai sanktioiden valintaa koskevissa sääntelyratkaisuissa). Perinteinen, tavanomaisille ja vakiintuneille lainvalmisteluratkaisuille perustuva oikeussääntely (tätä kuvataan kansainvälisesti etenkin yritystoiminnan sääntelyssä käsitteillä Classic Regulation tai Command and Control).
Huomioitavia seikkoja Kenellä informaatio etu? Miksi julkisvalta pystyy korjaamaan sen, mihinkä markkinat eivät kykene? Vaikutusviive (esim. asbestin vaarallisuus aktualisoituu 20 vuoden päästä) Onko kyseessä informaatioon liittyvä ongelma? (info-ohjaus) Onko rikkojalla mahdollisuutta maksaa aiheuttamaansa haittaa? Tunnistetaanko haitan aiheuttaja? Luodaanko markkinoille tulon esteitä? (itsesääntely)
Mitä hyviä ja huonoja puolia vaihtoehtoiseen sääntelyyn liittyy? Uusien sääntelymuotojen etuina tuodaan esille usein seuraavia seikkoja Sääntöjen laadinnan korkeatasoinen asiantuntemus Sääntöjen laadintaan, usein myös toimeenpanoon osallistuminen synnyttää eräänlaisen omistusoikeuden tunteen tai siteen sääntelyyn Voidaan asettaa säänneltävää toimintaa koskeva vaatimustaso korkeammalle kuin tavanomaisessa lainsäädännössä Sääntöjen parempi joustavuus Jos sääntöjen toteuttaminen kuuluu ainakin osaksi yksityisten toimijoiden vastuulle, valvonnan ja toimeenpanon ajatellaan olevan tehokkaampaa kuin perinteisessä viranomaisvalvonnassa Sääntöjen laadinnan otaksutaan voivan tapahtuvan nopeammin ja joustavammin kuin perinteisen säädetyn oikeuden Uusien sääntelymuotojen uskotaan säästävän julkisen vallan kustannuksia sääntöjen laadinnassa kuin tarvittavien toimeenpanojärjestelmien täytäntöönpanossa Yksityiset toimijat ovat tasavertaisemmassa asemassa suhteessa julkiseen valtaan Voidaan parantaa alan mainetta ja arvostusta ja estää julkisen vallan liiallista puuttumista kyseisen alan asioihin Asiantuntemusta, sääntöjen tehokasta toteutumista, joustavuutta ja tasaarvoisuuden edistämistä koskevat argumentit lienevät eduista painavimpia
Sääntelyn uusiin muotoihin liitetään tavallisimmin seuraavia ongelmia: Sääntelyn puutteellinen kattavuus ja siitä johtuva tehottomuus Sanktioinnin heikkouksiin liittyvät ongelmat Asianomaisen alan tai toimijaryhmän omien, erityisten intressien liiallinen painotus sääntöjen sisällöstä ja niiden toteuttamisjärjestelmästä Sääntelyn laadinta ei ole avointa ja julkista Samat puutteet voi esiintyä kuin perinteisessä sääntelyssä Sääntelyn taso määräytyy heikomman mukaan Missä määrin ulkopuolinen seuranta, arviointi ja kriittinen julkisuus kohdistuvat sääntelyn uusiin muotoihin Missä määrin yleisö tuntee luottamusta näihin sääntelymuotoihin
Näkökulmia lakien noudattamiseen Lakien laaja, omaehtoinen noudattaminen on välttämätöntä. - Viranomaisten valvontaresurssit ovat rajalliset - Kysymys lainsäädännön ja julkisen toiminnan hyväksyttävyydestä Lakien noudattaminen on aina vajavaista. - Kaikkea sääntelyä rikotaan tai sitä jätetään noudattamatta - Tätä arvioidaan harvoin lainvalmistelussa - Voi heikentää noudattamismoraalia - Tärkeä tunnistaa ns. tärkeät lait Lakien noudattaminen on yksilöllistä ja suhteellista. - Asenteet ja tietämys ovat erilaisia - Toiselle sääntely on taakka, toiselle mahdollisuus
OECD Reviews of Regulatory Reform: Regulatory Policies in OECD Countries: From Interventionism to Regulatory Governance 2002: The Netherlands Table of Eleven (T11) key determinants of compliance, s. 79 Hollannin taulukko yhdestätoista (lain/sääntöjen)noudattamisen avaintekijästä Oma-aloitteiset (lain/sääntöjen)noudattamisen ulottuvuudet (tekijät, jotka vaikuttavat vapaaehtoisen noudattamisen esiintyvyyteen eli noudattaminen, jota esiintyisi myös täytäntöönpanon puuttuessa) T1. Tietoisuus säännöistä: Kohderyhmän tuntemus laeista ja säännöksistä, lakien ja säännösten ymmärrettävyys (laatu). T2. Kustannusten ja hyötyjen huomioonottaminen: Aineelliset ja ei-aineelliset hyödyt ja kustannukset, jotka aiheutuvat sääntelyn rikkomisesta tai havainnoimisesta. T3. Hyväksynnän taso: Missä määrin kohderyhmä (yleisesti) hyväksyy politiikan, lait ja säännökset. T4. Normatiivinen sitoutuminen: Luontainen halukkuus tai kohderyhmän tapa noudattaa lakeja ja säännöksiä. T5. Epävirallinen kontrolli: Mahdollisuus, että kohderyhmän vaatimustenvastainen käyttäytyminen tullaan havaitsemaan ja tuomitsemaan kolmansien osapuolten taholta (non-government authorities = ei hallituksen viranomaiset), ja sanktioiden mahdollisuus ja vakavuus, jotka tulevat kolmansilta osapuolilta (esim. asiakkaiden tai urakoitsijoiden menettäminen, maineen menettäminen). Kontrollin ulottuvuudet (toimeenpanon vaikutukset lain/sääntöjen noudattamiseen) T6. Epävirallisen raportin todennäköisyys (Informal report probability): Mahdollisuus, että rikkomus tulee tietoisuuteen muulloin kuin virallisen tutkimuksen aikana ja tulee virallisesti raportoiduksi (whistle blowing = ilmianto) T7. Kontrollin todennäköisyys (Control probability): Todennäköisyys, että joutuu hallinnollisen (paperilla) tai aineellisen (fyysisen) tarkastuksen kohteeksi, jonka suorittavat viranomaiset. T8. Selvityksen/tutkinnan todennäköisyys (Detection probability): Rikollisen/laittoman toiminnan selville saaminen hallinnollisen (tilin)tarkastuksen tai aineellisen tarkastuksen aikana, jonka suorittavat viranomaiset. (Sen havaitsemisen todennäköisyys, että lakia/säännöksiä ei ole noudatettu silloin, kun jonkinlaista valvontaa sovelletaan). T9. Valikointi: (Lisääntynyt) valvonnan ja paljastumisen mahdollisuus, mikä on seurausta riskianalyysistä ja kohdistamisesta yrityksiin, henkilöihin tai alueille (laajuus, jolla tarkastajat onnistuvat tarkastamaan rikoksentekijöitä useammin kuin niitä, jotka noudattavat lakia). Seuraamusten ulottuvuudet (sanktioiden vaikutukset lain/sääntöjen noudattamiseen) T10. Sanktion todennäköisyys: Todennäköisyys, että sanktio tullaan määräämään silloin, kun rikkomus on havaittu valvonnan ja rikostutkinnan kautta. T11. Sanktion ankaruus: Sanktion vakavuus ja tyyppi ja sanktioon liittyvät haittavaikutukset, jotka syntyvät määrättäessä sanktioita, esim. kunnioituksen ja maineen menettäminen.
Selitystapoja lakien noudattamiselle Rationaalisen valinnan malli - Kukin toimija noudattaa lakia, koska se on hänen etujen mukaista (kustannushyötyanalyysi) - Toimija selvittää toimintavaihtoehdot, niiden seuraukset todennäköisyyksineen ja valitsee vaihtoehdon, joka maksimoi hänen etunsa. - Ei poissulje sitä, että toimija huomioi myös muut ihmiset (läheiset) - Oletus rationaalisuudesta ei ole (aina) realistinen - Vaihtoehtoja ja vaikutuksia ei tunnisteta - Ei maksimoida omaa etua vaan tyydytään hyvään lopputulemaan - Jos tosi, niin kannustimilla saadaan haluttu lopputulema Normatiivinen malli - Yksilön omaksumat normatiiviset käsitykset määräävät hänen valintojaan ja ratkaisuitaan - Käsitykset voivat olla peräisin oikeuden, moraalin tai hyvän tavan säädöksistä - Ne ilmaisevat mikä on hyvää, soveliasta, lainmukaista - Toimijan käytös voi olla oman edun vastaista - Mikä on sopivaa käytöstä? (vrt. esim. poliittiset puolueet ja niiden arvot!) - Mikäli oikeusjärjestelmää kunnioitetaan yleisesti, niin yksittäistä lakiakin noudatetaan vaikka se olisi vastoin yksilön normia
Kognitiivinen malli - Oikeussääntöjen noudattamista selittävät eri toimijoiden käyttäytymistä ohjaavat, ei-tietoisella tasolla vaikuttavat käsitykset. - Yksilö kokee valintansa ja toimintansa itsestään selviksi, tavallaan jopa välttämättömäksi. - Yksilön omaksumat sosiaaliset roolit ja asioiden merkitykset johtavat oikeussääntöjen noudattamiseen; ei siksi, että se olisi edullista tai koska siihen on normatiivinen velvollisuus - Oikeus luo ja ylläpitää yhteisössä merkitysrakenteita. - Oikeus saa ihmiset sisäistämään ja omaksumaan tarjoamansa merkitykset ja käsitykset siinä määrin, etteivät ihmiset erota niistä omia käsityksiään tai tarkoituksiaan. Ehdollisen suostumuksen malli Mikä saa yksilöt noudattamaan oikeussääntöjä, jotka asettavat heille merkittäviä ja kuormittavia velvoitteita. Mallin mukaan ihmiset noudattavat mainitunlaisia sääntöjä kahdella ehdolla: 1) julkisyhteisön toiminta on kansalaisten kannalta luottamuksen arvoista eli täyttää ehdot, joiden vallitessa julkisen vallan toimintaan voi luottaa 2) myös muut kansalaiset myötävaikuttavat omalla panoksellaan sääntöjen tai päätösten edellyttämään toimintaan (vastavuoroisuuden periaate, ei vapaamatkustajuutta) Malli korostaa yksilön yhteyttä muihin ihmisiin ja osallistumista yhteisön elämään. Sääntöjä noudatetaan, jos julkisvalta toimii hyvin ja muutkin noudattavat sääntöjä. Ollakseen luottamuksenarvoista julkisyhteisön päätösten tulee pohjautua monipuoliseen tietoon ja harkintaan, ihmisille asetetut lupaukset tulee pitää ja julkisen vallan toimenpiteet tulee toteuttaa puolueettomasti ja ei-syrjivästi. Jos lakeja toteutetaan epäyhdenmukaisesti ja jotkin ryhmät hyötyvät paljon säännösten rikkomisista ja heille asetettujen velvoitteiden laiminlyönneistä, on vaikea synnyttää vastavuoroisuuden odotusta ja kokemusta.
Eri tekojen hyväksyttävyys Descriptive Statistics N Minimum Maximum Mean Std. Deviation wave number 1014 5 5 5,00,000 Justifiable: claiming government benefits 1014 1 10 2,07 1,714 Justifiable: avoiding a fare on public transport 1014 1 10 2,28 1,926 Justifiable: cheating on taxes 1012 1 10 2,14 1,911 Justifiable: someone accepting a bribe 1012 1 10 1,60 1,321 Justifiable: homosexuality 984 1 10 5,90 3,447 Justifiable: prostitution 1006 1 10 3,13 2,402 Justifiable: abortion 999 1 10 5,47 2,780 Justifiable: divorce 1003 1 10 6,75 2,557 Justifiable: euthanasia 989 1 10 5,81 2,932 Justifiable: suicide 993 1 10 3,27 2,508 Justifiable: For a man to beat his wife 1011 1 8 1,27,760 Valid N (listwise) 946
Maksutta ajaminen Vaimon hakkaaminen Lahjonta Prostituutio Muuttuja Veropetos Ikä (15-29 v.) 30-49 -vuotta 0,040-0,483-0,014-0,194 0,124 50 + vuotta -0,557-0,971-0,025-0,264-0,088 Sukupuoli (mies) Nainen -0,570-0,129-0,209-0,219-1,163 Asuinpaikan Asuinpaikka: 5000-10 000-0,177 0,076 0,014 0,185 0,362 koko Asuinpaikka: 10 000-20 000 0,385 0,525 0,005 0,398 0,674 (alle 5000) Asuinpaikka: 20 00-100 000 0,219 0,441-0,035 0,280 0,596 Asuinpaikka: 100 000 + 0,361 0,785-0,028 0,404 1,338 Sivilisääty Avoliitto 0,420 0,936-0,065 0,145 0,534 (avioliitto) Eronnut 0,247 0,313 0,101-0,035 0,246 Leski -0,370-0,122-0,143 0,016 0,451 Yksinasuvat 0,554 1,234 0,088 0,188 1,170 Lasten Lasten lkm:1-2 0,385 0,609 0,034 0,041 0,486 lukumäärä (0 kpl) Lasten lkm:3 + 0,429 0,581 0,112 0,140 0,383 Sosialinen Alempi keskiluokka -0,363-0,266 0,039-0,255-0,442 status (ylä/ylempi keskiluokka) Työväestö -0,324-0,074 0,060-0,379-0,042 Tulotaso Tulot: 18 000-31 999-0,260-0,163 0,031-0,281 0,520 (alle 18 000 ) Tulot: 32 000-58 999-0,336-0,096 0,170-0,214 0,470 Tulot: 59 000 + -0,353-0,038 0,169-0,303 0,397 Työmarkkina- Osa-aikainen 0,183 0,006 0,297 0,293 0,897 asema Yrittäjä 0,091 0,387 0,043 0,383 0,652 (koko aikainen) Eläkeläinen -0,142-0,366 0,270-0,074-0,333 Työvoiman ulkopuolella (kotirouvat) -0,054-0,403 0,187 0,318 0,017 Opiskelija -0,360-0,240 0,096-0,072-0,376 työtön 0,023-0,330 0,367 0,212 0,354 Vakio 2,565 2,021 1,115 1,903 2,290 Diagnostiikka N 870 870 868 869 868 Selitysaste 9,0 16,5 16,5 5,2 13,8 Keskiarvo 2,13 2,23 1,28 1,59 3,19