Yhteistyöllä öljystä uusiutuviin: Biopilot-hanke. TransSmart seminaari 9.10.2014 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT



Samankaltaiset tiedostot
Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Korkealaatuinen biopolttoaine: Ohituskaista vähähiilisyyteen

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

TransEco -tutkimusohjelma

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari

TransEco-tutkimusohjelma

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (

Uudet dieselmoottorin biopolttoainevaihtoehdot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari Kimmo Erkkilä, VTT

TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

TransEco tutkimusohjelma

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

Tiemerkintäpäivät 2018

LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET

Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot Petri Saari HKL

Liikenteen ilmanlaatua heikentävien päästöjen kehittyminen

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla Version

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa

Kehittyvät hyötyajoneuvot (IEA COMVEC) Juhani Laurikko TkT, johtava tutkija VTT

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset

Energia- ja ympäristöhaasteet

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön

Pohjois-Savon liikenneseminaari Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuus. Jukka Haavikko

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

TransEco-tutkimusohjelma Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen

M2K0135 ERI POLTTOAINEVAIHTOEHTOJEN PÄÄSTÖ- JA KÄYTETTÄVYYS- OMINAISUUKSIA KOSKEVAN YHTEENVETOTAULUKON LAADINTA

Refuel RE85 Refuel RED95 Etanolipolttoaineet. Jari Suominen

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Globaali energiahaaste

Gasum Jussi Vainikka 1

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN Erikoiskuljetusseminaari Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Liikenteen biopolttoaineet

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy

Tieliikenteen energiankäyttö ja päästöjä vähentävä teknologia

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Lausunto 1 (6)

Korkean setaaniluvun parafiiniset dieselpolttoaineet ja päästöjen oleellinen vähentäminen. ReFuel. Polttomoottoritekniikka/Aki Tilli 18.5.

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV

TransEco Polttoainehankkeiden tuloksia

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta Pekka Hjon

General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

REFUEL polttoaineen optimointi kylmiin olosuhteisiin. Juhani Laurikko, VTT

EU:n energiaunioni ja liikenne

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere. Jussi Sireeni.

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Transkriptio:

Yhteistyöllä öljystä uusiutuviin: Biopilot-hanke TransSmart seminaari 9.10.2014 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT

Sisältö Taustaa Biopilot-hankkeen rakenne Katsaus osahankkeiden etenemiseen: Etanolin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa Mäntyöljyyn perustuva uusiutuva dieselpolttoaine Biometaanin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa Moottoripalamisen tutkimus (liitännäishanke) Yhteenveto 9.10.2014 2

Miksi biopolttoaineita? Edistykselliset biopolttoaineet nähdään yleisesti mahdollisuutena Suomelle päästöjen vähentäminen uusi liiketoiminta Meillä on vuodesta 2011 lähtien voimassa kunnianhimoinen biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki (1420/2010): 20 % vuonna 2020 Jakeluvelvoitelain perustelut (HE 197/2010 vp): Korkealla, EU:n vaatimukset ylittävällä velvoitetasolla (20 %) halutaan erityisesti kannustaa investointeja toisen sukupolven teknologioihin, jotka hyödyntävät tuplalaskennan piirissä olevia kotimaisia raaka-ainelähteitä Pyrkimyksenä on toteuttaa velvoite pääosin biopolttoaineilla, joihin sovelletaan tuplalaskentaa 9.10.2014 3

Miksi biopolttoaineita 9.10.2014 4

Polttoaineiden laatuvaatimukset Lentokoneet Henkilöautot Yleinen jakelu Vaatimukset tiukkenevat Raskas kalusto Yleinen jakelu Vapausasteet lisääntyvät Raskas kalusto Fleet-käyttö Laivat 9.10.2014 5

Substitution of fossile diesel oil is crucial! Threats Already shortage of Diesel oil in Europe Higher share of dieselcars due to regulations of fuel consumption. Aviation fuels and diesel oil are competitors Environmental marine regulations will raise demand for diesel oil? Solutions Biofuels ought to be be used in heavy vehicles Biomethane Synthetic diesel oil Dimethyleter (DME) Electrification of roads. Lähde: Olle Hådell 2012 6 2014-10-09

Biopilot-hanke Verkottunut Tekes-hanke (yritykset + tutkimuslaitos)

Kokonaishankkeen tavoitteet Mahdollistetaan uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä Suomen tavoitteiden mukaiselle tasolle ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia edistyksellisistä biopolttoainevaihtoehdoista Luodaan tehokas yhteistoimintaverkko suomalaisille biopolttoainetoimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille win-win tilanne yrityksille ja julkiselle sektorille määritellään eri polttoainevaihtoehtojen tehokkaimmat sovelluskohteet Linkitetään kotimaiset pilotintihankkeet kansainväliseen verkkoon varmistamalla tehokas kaksisuuntainen tiedonsiirto vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvässä IEA-yhteistyössä luodaan myös suorat kontaktit ajoneuvovalmistajiin 9.10.2014 8

Yrityshankkeet Pilotointihankkeen yritysosiossa on kolme pääteemaa/lohkoa (suluissa rahoitusta saava yritysosapuoli): Etanolin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa (NEOT/St1) Mäntyöljyyn perustuva uusiutuva dieselpolttoaine (UPM) Biometaanin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa ja lisäarvo uusituvalle parafiiniselle dieselpolttoaineelle dual-fuel ratkaisuissa (ryhmähanke Stara & Itella, koordinaattorina Stara) 9.10.2014 9

Tutkimuslaitoshanke Leikkaava tutkimuslaitoshanke, joka tukee ja täydentää kaikkia yrityshankkeita tasapuolisesti, sisältää kolme pääkohtaa: Menetelmäkehitys uusien vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimus- ja kehitystyöhön Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvä kansainvälinen yhteistyö IEA Advanced Motor Fuels (AMF) tutkimussopimuksen piirissä Kokonaishankkeen synteesit ja viestintä Lisäksi erillinen moottoripalamiseen liittyvä tutkimushanke yritysten (Gasum, Neste Oil, NEOT/St1) ja VTT:n rahoituksella: dieseletanolin lisäaineistuksen perustutkimus IEA yhteistyönä dual-fuel tekniikan optimointi parafiinisen sytytyspolttoaineen avulla 9.10.2014 10

Osallistujat Energiayhtiöt: Gasum (rahoittaja) Neste Oil (rahoittaja) NEOT/St1(saa Tekes-rahoitusta) UPM (saa Tekes-rahoitusta) Ajoneuvo-operaattorit: Itella (saa Tekes-rahoitusta) Helsingin Bussiliikenne (NEOT/St1 yhteistyökumppani) Stara (saa Tekes-rahoitusta) Veolia Transport (UPM yhteistyökumppani) 9.10.2014 11

Osallistujat Liikenteen tilaaja: Helsingin seudun liikenne (HSL, rahoittaja) Autonvalmistajat: Scania (NEOT/St1 yhteistyökumppani) Volvo (Itella & Stara yhteistyökumppani) Volkswagen/VV-Auto (UPM yhteistyökumppani) Tutkimus: VTT (saa Tekes-rahoitusta) IEA Advanced Motor Fuels (kv. yhteistoimintaverkko) 9.10.2014 12

TEKES HANKE UPM yrityshanke Mäntyöljyyn perustuva parafiininen dieselpolttoaine Yhteistyö VW, Veolia Transport Tutkimusalihankinta VTT NEOT/St1 yrityshanke Etanolin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa Yhteistyö Scania, HELB Tutkimusalihankinta VTT VTT:n tutkimuslaitoshanke Menetelmäkehitys IEA yhteistyö Verkottaminen & synteesit Osarahoitus Gasum, NEOT/St1, Neste Oil, UPM Stara & Itella ryhmähanke Dual-fuel kaasukuorma-autot Yhteistyö Volvo, Gasum. Neste Oil Tutkimusalihankinta VTT Palamistutkimus Dieseletanoli lisäaineistus Dual-fuel optimointi Rahoitus VTT ja yritykset (Gasum, NEOT/St1, Neste Oil) TEM selvityshanke Ympäristövaikutukset Kustannukset Tiekartat Rahoitus TEM ja VTT 13

Aikataulu ja volyymi Hanke toteutetaan vuosina 2013 2015 (2016) Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 3,8 M yritysvetoinen pilotointiosa noin 3,0 M Tutkimuslaitososio noin 0,8 M Lisäksi: TEM selvitys 0,3 M Moottoripalamisen tutkimus 0,2 M 9.10.2014 14

Etanolin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa Käytännön toteutus: 2 etanolibussin kenttäkoe Moottori- ja autokokeita uuden lisäainepaketin kehittämiseksi 9.10.2014 15

Mäntyöljyyn perustuva uusiutuva dieselpolttoaine Käytännön toteutus: Materiaalikokeita (päättymässä) Ajoneuvokokeita laboratoriossa (päättynyt) 2 + 2 henkilöauton kenttäkoe (päättynyt) Kenttäkoe busseilla (vaihe 2, suunnittelu käynnissä) 9.10.2014 16

Biometaanin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa (dual-fuel kaasukuorma-autot) Käytännön toteutus: 4 (5)dual-fuel kuorma-auton kenttäkoe 9.10.2014 17

Tutkimuslaitoshanke Tutkimuslaitoshanke on jaettu seuraaviin työpaketteihin: WP1: Menetelmäkehitys (pakokaasuanalytiikka) WP2: IEA yhteistyö WP2.1: yleinen EUWP yhteistyö WP2.2: yleinen AMF yhteistyö WP2.3: uusi AMF COMVEC (Commercial Vehicles) hanke WP3: Verkottaminen, synteesit ja viestintä vetää yhteen koko paketin http://www.iea-amf.org/ 9.10.2014 18

Missä mennään?

BusPilot etanoli-bussitutkimus Liikennöinti alkoi lokakuussa 2013 Autoille on suoritettu alkumittaukset ensimmäiset seurantamittaukset toteutetaan alkuvuodesta 2015 Projektissa on tutkittu etanoli-ajoneuvojen suorituskykyä, käytettävyyttä ja toimintavarmuutta kilometrisuoritteen kasvaessa Tavoitteena osoittaa etanoli-käyttöisten ajoneuvojen soveltuvuus suomalaiseen kaupunkibussiliikenteen toimintaympäristöön 9.10.2014 20

BusPilot etanoli-bussitutkimus 9.10.2014 21

UPM BioVerno Pilot-testi henkilöautoilla Kenttäkoe 2+2 autolla (Volkswagen Golf 1.6 TDI BlueMotion) Normaalia ajoa liikenteessä, 20 000 km/auto, VTT:n ajajat Testipolttoaine: DFO + 20% UPM BioVernoa Vertailupolttoaine: normaali EN590 mineraaliöljydiesel (DFO) Erilliset seulontatestit viidellä autolla, säännellyt ja ei-säännellyt päästöt Vaiheet: Koeautojen sisäänajo, instrumentointi ja esitestit Välitestaus n. 10 000 km kohdalla Loppuarvio 20 000 km jälkeen Aikataulu: Sisäänajo ja esitestit 04-06/2013 Kenttäkoe: 06/2013 12/2013 Raportointi: 01-02/2014 Rinnakkainen materiaalitesti 9.10.2014 22

23

Kenttäkokeen kilometrikertymät 25.6.2013 9.12.2013 24

Yhteenveto ja johtopäätökset Neljällä autolla ajetun 20,000 km kenttäkokeen ja erillisen viiden auton seulontatestin tulosten perusteella voidaan sanoa, että testipolttoaine, jossa oli 20% UPM BioVerno-dieseliä normaalin dieselöljyn seassa, toimi yhtäpitävästi vertailupolttoaineen kanssa, joka oli pelkkää normaalia mineraaliöljypohjaista dieseliä Ottaen huomioon mittausepätarkkuus, polttoaineen kulutus oli aivan sama molemmilla polttoaineilla, eikä mitään suoritusarvojen heikkenemistä voitu kokeen aikana havaita Pakokaasupäästöissä havaitut erot olivat hyvin pieniä, useimmissa tapauksissa samaa suuruusluokkaa mittausepätarkkuuden kanssa 9.10.2014 25

Dual-fuel kaasuautohanke Kolme ajoneuvo-operaattoria Itella (2 autoa) Stara, Helsingin rakentamispalvelu (2 autoa) PRRS Yhtiöt (1 auto, ei saa julkista tukea) Kaksi polttoainevalmistajaa Gasum Neste Oil Ajoneuvovalmistaja Volvo Trucks 9.10.2014 26

Dual-fuel kaasuautohanke Kaikkiin autoihin asennettiin tiedonkeruulaitteisto Kahdelle autoista suoritetaan pakokaasupäästöjen seurantamittauksia (yksi Itellan ja yksi Staran auto) laajemmat alkumittaukset, ja vuosittain suoritettavat suppeammat seurantamittaukset Osa mittauksista suoritetaan osana Moottoripalaminen-projektia Mittausmatriisi sisältää mittauksia 3 eri kuormalla (tyhjä, puolikuorma ja täyskuorma) 3 eri syklillä ( jakelu-sykli, WHVC ja FIGE) 6 eri polttoaineella (mm. HVO seoksia, sekä kaasuton diesel) Tavoitteena löytää ääripäitä auton suorituskyvystä, kun polttoaineen laatua muutetaan 9.10.2014 27

Metaanipäästöongelma Ensimmäisissä dynamometrimittauksissa havaittiin, että metaanipäästöt olivat huomattavat Kaasujärjestelmän valmistaja arvioi, että tavanomaiset metaanipäästöt olisivat sykliajossa 1-2 g/km, korkein mitattu arvo 13 g/km Ongelma saatiin ratkaistua Staran autoissa metaanikatalysaattorien vaihdolla Myös Itellan autojen havaittiin kärsivän samasta ongelmasta 9.10.2014 28

Metaanipäästöongelma Uusittu katalysaattori 9.10.2014 29

Muita havaintoja Metaanipäästöongelmaa lukuun ottamatta autot toimivat ok NOx ja PM päästöt normaalia Euro V tasoa Kaasun osuus ~ 30..60 % ajosyklistä ja kuormasta riippuen Ajokilometrikertymät: Stara 1: 15.000 km Stara 2: 19.000 km Itella 1: 89.000 km Itella 2: 128.000 km 9.10.2014 30

Moottoripalamisen tutkimus liitännäishankkeena

Tavoitteet, mm. Osaamisen vahvistaminen Kontribuutio IEA Advanced Motor Fuels Annex 46: Alcohol application in CI engines Yhteistyö Scanian ja DTU (Tanska) kanssa Dieseletanolin lisäainepaketin tuotekehitystyön mahdollistaminen (NEOT, St1, Scania) 9.10.2014 32

Scania ethanol engine measurements at VTT 10.6.2014 Timo Murtonen, VTT Technical Research Centre of Finland

Fuels Fuel1: Ethanol + additive 1 Reference fuel with SEKAB additive Fuel2: Ethanol + additive 2 H 2 O concentration ca. 5,5 mass-% Fuel3: Ethanol + additive 3 Fuel4: Ethanol + additive 1, H 2 O concentration 0 mass-% Fuel5: Ethanol + additive 1, H 2 O concentration 10 mass-% Fuel6: Ethanol + methanol +additive 1 H 2 O concentration ca. 5,5 mass-%, Methanol concentration ca. 30 mass-% Fuel7: Methanol + additive 1, H 2 O concentration 0 mass-% 9.10.2014 34

EEV emission limit for NO x emission is 2.0 g/kwh (ESC test cycle) NOx emission for Fuel 7 needs to be checked, due extended injection times the engine operated differently 9.10.2014 35

Summary Repeatability with reference fuel was good Engine operated equally with fuels 1-6 The technology shows multifuel capabilities With methanol fuel (Fuel 7) the injection times were extended due to lower volumetric energy content of the fuel. -> Engine operated differently in certain load points The methanol fuels (Fuel 6 & 7) indicated changes in emissions 9.10.2014 36

Yhteenveto Biopilot-hanke on hyvä esimerkki verkottumisesta: suomalaiset yritykset ja toimijat jopa kilpailevat yritykset saman pöydän äärellä kansainvälinen yhteistyö (IEA, tutkimuslaitosyhteistyö, yhteistyö kv. yritysten kanssa) kv. näkyvyyttä suomalaiselle biopolttoaineosaamiselle Hanke on linjassa suomalaisen biopolttoainestrategian kanssa: pyritään mahdollistamaan biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö Hanke etenee jotakuinkin alkuperäisen suunnitelman mukaan! 9.10.2014 37

TEKNOLOGIASTA TULOSTA