Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät



Samankaltaiset tiedostot
Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsän uudistaminen.

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Koneellinen taimikonhoito

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Taimikonhoito kitkemällä

Metsänhoito. Metsänomistajat

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Onnistunut metsänuudistaminen

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsänhoidon koneellistaminen

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

kannattava elinkeino?

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Koneellisen metsänistutuksen opas

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsänomistajien koulutus

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO messuilla

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Lämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Metsäkonepalvelu Oy

Transkriptio:

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma (2007-2011) 5.11.2009 1

Nykytilanne Koneellistamisasteet: maanmuokkaus ~ 100 % kylvö ~ 70 % istutus < 5 % esim. UPM:lla ~ 30 % istutuslaitteita käytössä yht. 30-35 kpl taimikonhoito < 1 % 5.11.2009 2

Miksi koneellinen istutus yleistyy? Nykyisillä koneilla on jo hyvä työjäljen laatu ja riittävä kustannuskilpailukyky. Mitä enemmän istutetaan, sitä tehokkaammin se voidaan organisoida. Hyvät kokemukset kesäistutuksesta koneistutuksen edellyttämällä pitkälle istutusajalle ei ole biologisia esteitä. Työvoimapula realisoituu ja tulee olemaan syrjäseuduilla erityisen paha. Pitkässä juoksussa tekniikka halpenee ja ihmistyön kustannus nousee. Metsänomistajien omatoimisuus vähenee, minkä seurauksena istutustyötä ostetaan enemmän. Hakkuutähteiden keruu yleistyy ja helpottaa työolosuhteita. Puunkorjuun alueurakointimalli yleistyy koneyrittäjille vastuuta myös metsänhoitotöistä. 5.11.2009 3

Markkinoilla olevat istutuskoneet Risutech Bracke Eco-planter M-Planter 5.11.2009 4

Bracke ja M-Planter koeolosuhteissa Keskimäärin (taimia/tunti) Bracke M-Planter Ero Käyttötuntituottavuus 174 236 36 % Yksikkökustannukset 100 77-23 % Samat kuskit ajoivat molempia koneita toisella oli kokemusta M-Planterista ja toisella Brackesta. Kokeet järjestettiin kolmella istutustyömaalla, joilla kivisyys sekä hakkuutähteiden ja kantojen määrät vaihtelivat. 5.11.2009 5

Bracke ja M-Planter koeolosuhteissa Työvaikeustekijä Kivisyys, % Hakkuutähde, % Kantoja, kpl/ha 0 25 50 0 15 30 0 400 800 M-Planter verrattuna Brackeen, % Tuottavuus 49 34 16 28 38 50 44 32 20 Kustannukset -30-22 -10-18 -24-30 -28-21 -13 - Mitä enemmän kiviä tai kantoja, sitä pienempi ero - Mitä enemmän hakkuutähdettä, sitä suurempi ero

M-Planter käytännössä Tuottavuus, tainta/tunti Seurantatutkimus vs. koeolosuhteet Koeolosuhteissa 236-1. istutuskausi 143 (hajonta 44) -39 % 2. istutuskausi 169 (hajonta 28) -28 % - Pelkkä toimiva kone ei riitä koneellistamiseen. - Tarvitaan osaavat kuljettajat, koulutusta, ohjeet kohdevalintaan, toimiva taimihuolto, sopiva taimimateriaali etc.

Kuinka paljon koneella ehtii istuttaa? Vuosikapasiteetti on 250000-280000 taimea Istutus on mahdollista toukokuun alusta syyskuun loppuun (5 kk) Esimerkkilaskelma: Bracke P11 5.11.2009 8

Montako hakkuukonetta per istutuskone? Laskentaoletuksena on, että puolet avohakkuiden pintaalasta istutetaan koneellisesti. Yksi istutuskone ehtii istuttaa ~ 1½ - 3 hakkuukoneen uudistusalat. Esimerkkilaskelma: Bracke P11 5.11.2009 9

Taimikonhoitokoneita Pentin Paja Oy:n Naarva-varhaisperkauslaitteet Uusi malli kitkee vesakon kasvatettavan taimen ympäriltä Ensimmäinen kehitysversio ( Kurunpyörä ) katkaisi vesakon kasvatettavan taimen ympäriltä 5.11.2009 10

Konekitkennän kustannuksista Työajanmenekki, h/ha Koneen tuntihinta, Nopein kuvio VAIN reikäperkauksena Nopein kuvio Keskiarvo Hitain kuvio 2,5 3,8 7,3 10,8 60 150 225 441 650 70 175 263 514 758 - Samat kuviot miestyönä keskimäärin 7,2 h/ha (180-220 /ha). - Voidaanko kitkennällä välttää varsinainen taimikonhoito?

Risutec TRC taimikonhoito 5.11.2009 12

Risutec L3 taimikonhoito + energiapuun korjuu 5.11.2009 13

MenSe RP 80 - raivauspää 5.11.2009 14

Taimikonhoidossa poistettavan puuston määrän ja läpimitan kasvu hidastaa enemmän metsuria kuin konetta 4,00 3,50 3,00 2,50 tpv/ha 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 0 5000 10000 15000 20000 25000 poistuma metsuri kone Lin. (metsuri) Lin. (kone) Esimerkkilaskelma: MenSe RP80 Auvinen, J. 2008 5.11.2009 15

Koneellistamisen perusperiaatteet A. työolojen parantaminen B. työn laadun parantaminen C. tuottavuuden / kustannustehokkuuden parantaminen ihmistä nopeammat liikkeet työvaiheiden tekeminen yhtäaikaisesti useiden työtehtävien yhdistäminen samaan koneeseen joukkokäsittely automatisointi jatkuvatoimisuus Tässä istutuksessa ja taimikonhoidossa ollaan v. 2009 informaatio-, aistin-, ohjaus-, ym. teknologioiden hyödyntäminen 5.11.2009 16

Koneellistamisasteet vuonna 2020? Istutus 50-70 % Istutuspinta-ala nykyisellä tasolla uudistushakkuita vähemmän, mutta istutuksen osuus kasvaa? Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen metsissä > 90 % Yksityismetsissä 30-50 % Istutuslaitteita käytössä yht. 100-300 kpl riippuen uusien kone- /laiteinnovaatioiden tuottavuudesta. Varhaisperkaus ja taimikonhoito 30-50 % Saatavilla oleva metsurityövoima kohdistetaan taimikonhoitoon? Energiapuun tuet, kysyntä, kasvatusketjut ja korjuu nuorista metsistä? Varhaisperkaus kitkemällä yleistyy ja vähentää varsinaisen taimikonhoidon tarvetta? Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen metsissä > 50 % Yksityismetsissä 10-30 % 5.11.2009 17

5.11.2009 18 Kiitos!