Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
|
|
- Katriina Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen yliopisto 3Metsäntutkimuslaitos 4Metsäteho Oy 5Suomen metsäkeskus 7/2014
2 Koneistutus vuonna : 16 istutuskonetta 14 istutuskoneyrittäjää hehtaaria (1,6 % kokonaisistutuspinta-alasta). Tausta I Viime vuosina ei tehty kattavaa selvitystä koneistutuksen kalustosta eikä työmääristä. Koneellisen metsänistutuksen tavoitteet Suomessa: 30 % kokonaisistutuspintaalasta vuonna % kokonaisistutuspintaalasta vuonna Valokuva: Partek Forest Oy Ab. 2
3 Suurimpana syynä koneistutuksen hitaaseen yleistymiseen pidetään konetyön heikkoa kustannuskilpailukykyä verrattuna metsurityöhön 4. Tausta II Vuonna 2012 Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus julkaisivat Koneellisen metsänistutuksen oppaan 5. Laajempaa selvitystä esimerkiksi koneistutustyömaista ei ole tehty. 3
4 Selvitettiin koneellisen metsänistutuksen nykytila Suomessa: Millä kalustolla koneistutusta tehdään? Mitkä ovat vuotuiset koneistutustyömäärät? Minkälaisilla työmailla koneistutusta tehdään? Etsittiin keinoja tehostaa koneellista metsänistutusta Suomessa. Tavoitteet 4
5 Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin kaikki vuonna 2013 koneistutuspalveluja tuottaneet yrittäjät Suomessa. Haastattelut tehtiin maalistoukokuussa Toteutus Kustannuslaskelmat istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutuksesta istutuskustannuksiin laadittiin. 5
6 Koneistutusta 31 koneella Koneistutusta tehtiin yhteensä 31 istutuskoneella vuonna % Koneistutuspalveluja tuotti kaikkiaan 22 koneyritystä. Pääosa yrityksistä istutti yhdellä istutuskoneella, vajaa kolmasosa yrityksistä istutti kahdella istutuskoneella ja yksi yritys kolmella istutuskoneella. 32 % 6 % 64 % 1 istutuskone 2 istutuskonetta 3 istutuskonetta Käytössä oli kaikkiaan 18 Bracke, 11 M-Planter ja 2 Risutec-istutuslaitetta. 36 % 58 % Bracke M-Planter Risutec 6
7 Ei läpimurtoa vielä yksityismetsissä Koneistutusyrityksillä oli 1 3 asiakasta, keskimäärin 1,9 asiakasta. 18 % Valtaosin koneistutusyritykset istuttivat suurille metsätalousja -teollisuustoimijoille: UPM:lle, Tornatorille, Stora Ensolle, Metsähallitukselle ja Metsä Groupille. Istutusasiakkaina metsänhoitoyhdistysten osuus oli 6 % ja yksityismetsänomistajien osuus 2 % koneistutuspinta-alasta. 36 % 2 % 6 % 92 % 46 % 1 asiakas 2 asiakasta 3 asiakasta Isot metsätalous- ja -teollisuustoimijat Metsänhoitoyhdistykset Yksityismetsänomistajat 7
8 Itä-Suomessa koneistutuspalveluja Koneistutuspalveluja koneyritys oli alkanut tuottaa keskimäärin kuusi vuotta sitten. Alle viidennes yrityksistä oli tehnyt koneistutusta yli kymmenen vuotta. Koneistutuspalveluja tuottaneet koneyritykset sijoittuivat itäiseen Suomeen. Koneistutusyritysten toiminta-alueen säde oli keskimäärin 62 kilometriä vuonna Pohjakartta: Karttakeskus Oy, L11040/14. 8
9 Kolmannes koneista yhdessä vuorossa Istutuskausi 2013 kesti istutuskoneilla keskimäärin 19,6 viikkoa, eli 4,9 kuukautta. 10 % 25 % 3 kuukautta 4 kuukautta Seisokkeja koneilla oli istutuskaudella 2013 keskimäärin 1,2 viikkoa ja muita töitä kuin istutusta peruskoneilla tehtiin keskimäärin 0,8 viikkoa. Istutuskoneista vajaa puolet oli pääosin kahdessa työvuorossa ja kolmannes yhdessä työvuorossa. 45 % 43 % 5 % 20 % 33 % 19 % 5 kuukautta 6 kuukautta 1 työvuoro 1,5 työvuoroa 2 työvuoroa Muu työaikamuoto 9
10 Neljännes työmaista runsaskivisiä Koneistutustyömaan keskikoko oli 4,7 hehtaaria. Koneistutustyömailta 62 prosentilta hakkuutähteet oli korjattu ja 33 prosentilta kannot oli nostettu ja korjattu. Haastateltujen yrittäjien mukaan runsaskivisiä koneistutustyömaista oli 21 % ja vähäkivisiä 28 %. Osuus yrittäjistä, % <2,0 2,0 2,9 3,0 3,9 4,0 4,9 5,0 5,9 >5,9 Keskimääräinen työmaan pinta-ala, ha 21 % 28 % Vähäinen kivisyys Normaali kivisyys Runsas kivisyys 51 % 10
11 Alle 90 ha/istutuskone/vuosi Yhdellä istutuskoneella istutettiin keskimäärin 86 hehtaaria ja tainta istutuskaudella Istutetuista taimista 90 % oli kuusta ja 10 % mäntyä. Istutuskaudella 2014 yrityksillä oli tavoitteena koneistuttaa keskimäärin 96 hehtaaria/kone. Koneistutuspotentiaaliksi yrittäjät laskivat keskimäärin 120 hehtaaria/kone. Osuus istutuskoneista, % Osuus istutuskoneista, % Toteutunut 2013 (n=31) Tavoite 2014 (n=24) Potentiaali 2014 (n=28) < >159 < Työmäärä, ha/istutuskone Työmäärä, tainta/istutuskone >
12 Koneistutuksen osuus 3,5 % Koneistutusyritykset istuttivat yhteensä hehtaaria ja 4,7 miljoonaa tainta istutuskaudella Koneellisen metsänistutuksen osuus oli 3,5 % vuonna Koneistutuksen osuus on noussut vain vajaa kaksi prosenttiyksikköä kuluneen kymmenen vuoden aikana. 12
13 Keskiössä kustannuskilpailukyvyn nosto 13
14 Koneistutuksen vienti yksityismetsiin Jos koneistutusmäärät aiotaan nostaa yli hehtaariin/ vuosi, kuten on tavoitteena, edellyttää se koneistutuksen kustannuskilpailukyvyn nostoa ja lisäksi koneistutuksen vientiä yksityismetsiin. Koneistutuksen vienti yksityismetsiin edellyttää puolestaan laajaa, monikanavaista markkinointiviestintää koneistutuksesta. 14
15 Riittävästi töitä istutuskoneille Koneistutuspalvelujen kasvava kysyntä ja moniasiakkuus takaavat sen, että koneistutusyritysten toiminta-alueet pysyvät nykyisellä tasolla, tai hieman supistuvat, kun istutustyömaat löytyvät maantieteellisesti pienemmältä alueelta. Kun istutusta tehdään tehokkaasti kahdessa työvuorossa, kustannustehokkaana työmääränä voidaan pitää hehtaaria/ istutuskone/vuosi. 15
16 Istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutus istutuskustannuksiin Suhteellinen istutuskustannus ( /ha), % Työmäärä, ha/istutuskone/v 16
17 Kivisyystiedon keruu aloitettava On myös huolehdittava, että koneistutusyritykset saavat koneisiin riittävästi ammattitaitoisia istutuskoneen kuljettajia. Istutustyömaiden kohdevalintaan on kehitettävä päätöstukijärjestelmä, josta kukin toimija voi tarkastaa metsänuudistusalan koneistutuskelpoisuuden. Käsittelykuvioiden olosuhdetiedon mukaan lukien kivisyystieto systemaattinen keruu on aloitettava. 17
18 Osaksi laajavastuista metsäkoneyrittämistä Koneistutuspalvelujen tarjonta lisääntyy, kun koneistutuspalveluilla on kysyntää ja koneistutusliiketoiminnan kannattavuus on hyvä. Usealla yrittäjällä koneistutus integroituu osaksi normaalia, laajavastuista metsäkoneyrittämistä. Istutuslaitteiden lisääntynyt kysyntä puolestaan kasvattaa kone- ja laitevalmistajien kiinnostusta panostaa istutuslaitekehitykseen. 18
19 Koneistutuksen hyötyjä Maanmuokkaus ja istutus samalla kertaa. Taimi istutetaan aina tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa taimen nopean alkukehityksen ja hyvän kasvuunlähdön. Työjälki on vähintään yhtä hyvä, tai jopa parempi kuin metsurityössä 6 8. Pienemmät työnjohtokustannukset. Mahdollisuus konekaluston ympärivuotiseen käyttöön. 19
20 luvulla Suomessa siirryttiin paljasjuuristen puuntaimien kuokkaistutuksesta paakkutaimien pottiputkiistutukseen. Seuraava askel on metsänistutustöiden koneellistuminen. 20
21 Viitekirjallisuus Vartiamäki, T Koneellinen metsänistutus vuonna 2003: Kyselytutkimuksen tulokset. Metsätehon raportti Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H Metsänhoidon koneellistaminen: Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti Strandström, M. & Pajuoja, H Metsäsektorin työvoimatarve Savotta Metsätehon raportti Hallongren, H., Laine, T. & Juntunen, M.-L Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? Metsätieteen aikakauskirja 2/2012: Laine, T. & Syri, M Koneellisen metsänistutuksen opas. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus. 6 Saarinen, V.-M The effects of slash and stump removal on productivity and quality of forest regeneration operations preliminary results. Biomass and Bioenergy 30(4): Saari, S Mättäiden ominaisuudet koneellisen istutuksen yhteydessä taimen varhaiskehityksen kannalta. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologian pro gradu -tutkielma. 8 Luoranen, J., Rikala, R. & Smolander, H Machine Planting of Norway Spruce by Bracke and Ecoplanter: An Evaluation of Soil Preparation, Planting Method and Seedling Performance. Silva Fennica 45(3):
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotKoneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Metsätehon raportti 233 22.9.2014 Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä Antti Hynönen Tiina Laine Markus Strandström Kyösti Sipilä Teijo Palander Pekka T. Rajala ISSN 1796-2374
LisätiedotKoneistutushankkeen keskeisimmät tulokset
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja
LisätiedotKoneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja
LisätiedotKoneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 5/2014 (776) Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 Kehityspäällikkö Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä, opiskelija Antti Hynönen, Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotKoneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka
Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotMETSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE
METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja
LisätiedotKoneellisen metsänistutuksen opas
Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine, Mikko Syri ja Kyösti Sipilä Opas on tuotettu osana Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä toteuttamassa kehityshankkeessa: Teknologialla
LisätiedotMitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?
Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään? METSÄNTUTKIMUSPÄIVÄ Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Tulevaisuuden metsät ja
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKoneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät
Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä
LisätiedotKohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström
Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Tausta ja tavoite Vuotuisesta istutusalasta ainoastaan 2 3 % istutetaan koneellisesti, vaikka toimivia
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotKoneellinen metsänistutus vuonna 2003
Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon
LisätiedotMetsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun
LisätiedotKONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ Taru Timonen METSÄTIETEEN
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotKUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka METSÄTIETEEN PRO
LisätiedotPuunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt
Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt
LisätiedotKoneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen
Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja
LisätiedotKoneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski
Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita
LisätiedotKONEELLINEN METSÄNISTUTUS RISUTEC APC -ISTUTUSKONEELLA
OPINNÄYTETYÖ ANNE KERÄNEN 2014 KONEELLINEN METSÄNISTUTUS RISUTEC APC -ISTUTUSKONEELLA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Metsätalouden
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1 995 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI ...,,.1. Rolf Arnkil.
METSÄTEHO......,,.. / 99 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI Rolf Arnkil Jarmo Hämäläinen Tutkimuksessa selvitettiin Planter- ja istutuskoneiden tuottavuutta, ajankäyttöä ja
LisätiedotKoneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotJuho Rantala ja Veli-Matti Saarinen
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Juho Rantala Veli-Matti Saarinen Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta Rantala, J. & Saarinen,
LisätiedotTuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu
Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Metsätehon raportti 218 30.6.2011 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Heidi Hallongren Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Juho Rantala ISSN 1796-2374
LisätiedotOnnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
LisätiedotPaikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö
Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotKoneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander
Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotYritysesittely. Metsäteho Oy 2018
Yritysesittely Metsäteho Oy 2018 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
LisätiedotMetsätyövoiman tarve ja koulutus
Metsätehon raportti 175 22.6.2004 Julkinen jakelu nro 3 ISSN 1459-773X Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätehon raportti 175
LisätiedotMetsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
LisätiedotKoneellisen kuusen istutuksen ajankohdan vaikutus taimien alkukehitykseen
Janne Kotanen Koneellisen kuusen istutuksen ajankohdan vaikutus taimien alkukehitykseen Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden Tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotMetsänhoidon koneellistaminen
Metsätehon raportti 206 23.6.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Metsänhoidon koneellistaminen Visio ja T&K-ohjelma Markus Strandström Jarmo Hämäläinen Heikki Pajuoja Metsäteho
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotKoneellisen metsänistutuksen opas
Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri 1 Suomen metsäkeskus Toimituskunta Tiina Laine Mikko Syri Metsäntutkimuslaitos Suomen
LisätiedotMetsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
LisätiedotKehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotEnergiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
LisätiedotKONEELLINEN METSÄNHOITO
B Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KONEELLINEN METSÄNHOITO KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:12 KONEELLINEN METSÄNHOITO Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotJärvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä
LisätiedotKohti jatkuvatoimista koneistutusta
Metsätehon raportti 227 17.12.2013 Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotMetsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO 2012 -messuilla
numero 3/2012 Koneellisen metsänhoidon teemanumero Koneistutuksella kohti tehokkaampaa metsänhoitoa Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO 2012 -messuilla TAIMIUUTISET TAIMIUUTISET 3 2012 Yhteistyössä mukana:
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotTela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa
Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa Jouni Bergroth, Metsäntutkimuslaitos Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Teijo Palander,, Joensuun yliopisto Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 30.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.30. 2.
LisätiedotLämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti
Lämpöyrittäjyyspäivät 6.4.2018 Kontiolahti Karelwood Oy Perustettu 2010, Omistajat 4kpl koneyrityksiä Toimitusjohtaja: Janne Tahvanainen Työnjohtajat: Hannu Lehikoinen ja Jaana Jalasaho Projektit työntekijät:
LisätiedotMETSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 30.5.2017 TEHTAÄVIEN RATKAISUT VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.30. 2.
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutukset koneistutettujen kuusentaimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski- Suomessa
Annette Lindström Energiapuun korjuun vaikutukset koneistutettujen kuusentaimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski- Suomessa Opinnäytetyö Kevät 201 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
Lisätiedotkehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011)
Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi 7-8.2.2011) 822011)
Lisätiedotnumero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET
numero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET TAIMIUUTISET 1 2011 Yhteistyössä mukana: Fin Forelia Oy Kiljavantie
LisätiedotKorjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
LisätiedotKoneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi
Koneellinen metsänistutus toteutus Timo Tomperi Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toteutus Koneellisen istutuksen työvaiheet Ajolinjojen suunnittelu Koneellisen istutuksen työvaiheet Eteneminen Ylä-
LisätiedotMETSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus
MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A 9 7 5 Airi Eskelinen Eero E. Heino
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Karoliina Karvinen YRITTÄJIEN NÄKEMYKSET MAANMUOKKAUKSEN LAADUN VARMISTAMISESTA SEKÄ KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ UPM METSÄLLÄ Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotTIEDONSIIRTOTARPEET PUUNTUOTTAMISEN TOIMINNOISSA
TIEDONSIIRTOTARPEET PUUNTUOTTAMISEN TOIMINNOISSA Projektiryhmä Markus Strandström, Tapio Räsänen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
Lisätiedot