RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI 4 2012 Kesäpäiviä mitatti kuutuloksia sivu 20 VR:ä ulosmitatn työtä sivu 4 Entäs nyt, Työkyvyn tuki liikenneohjja sivu 18 työpaikaa sivu 26
Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiaen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahten 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Jusius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastva Anne Lappetäen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olri Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avona ais klo 9.00-15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnaen pääluottamusmies Henry Kul GSM 040 862 0951 Valtakunnaen työturvaisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietari Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatieviamiesliitto r.y. n:o 5 ilmestyy 22.10.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiaen Juha Lahten Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Kesken Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Hski Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olri Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olri@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsitty Esa Prt Oy www.esaprt.fi ISSN 0781-5301 Paosmäärä 2200 kpl Paopaikka Esa Prt Oy Yhteisöisyydestä tukea VR aikoo lopett tkustajaliikenteen myyntiyksiköstä 98 henkilötyövuotta. Huolitta siitä, kuka paljon tehtäviä henkilötyövuosa yhteistoimtaneuvottden jälkeen vähennetään, irtisanottavat ja osa-aikaistettavat ovat henkilöitä. Jokaen kiteisen ratkaisun kohteeksi joutuva työntekijä on tunteva ihmen samo ku ratkaisusta työntekijäe kertova esimies. On täys ymmärrettävää, että nyt kun kolmen kuukauden yt-neuvottut ovat vasta alkaneet, ratkaisua odottavien tunteet voivat vaihdea jopa päivittä. Vaikka työn menettämen on iso henkilökohtaen ämänmuutos, se ei johdu henkilöstä itsestään. Kuten ei myöskään esimeiksi hiljatta julkistettu VR:n palkanskennan liikkeen luovutus Silta Oy:e. VR:n lipunmyynnissä on vdittu kärsiväisyyttä ja venymistä vuosi sitten käyttöönotetun lipunmyyntijärjestmän kanssa. Oikeutetusti monea palvuneuvojaa on nyt pääimmäisenä ajatus: - Tässäkö kiitos? Yt-neuvottssa RVL:n edustajat tekevät varsti kaikkensa hpottkseen työntekijän kannalta niitä työnantajien ratkaisuja, joih he voivat vaikutt. Heidänkään tehtävänsä ei ole hppo. Lue lisää yt-neuvottden kulusta sivlta 4 8. Ktenk viime kädessä sekä työnantajan toimenteiden kohteeksi joutuvien että työhön jäävien on löydettävä itse ot keonsa sviytyä ni henkisesti ku fyysisesti sekä vasta odottamisvaiheesta että lopsten ratkaisujen jälkeen. Vähtä, mitä työnantajan tulee tehdä yt-neuvottujen päätyttyä, on julkist ratkaisujensa perusteet kaikie yksilöie ja työntekijäryhmie ja keskustea niistä ymmärrettävästi ja hienotunteisesti. Esimiesten tulisi osata autt käsittemään muutosta myös tunnetasoa. Vaikeiden hetkien ja päivien kohtmisessa työyhteisön tuki voi oa ratkaiseva apu. Tarvitn yhteisöistä vjeä/sisarta ei jätetä -ajattua ja käytännön toimt. Myös luottamusmiesten ja työsuojuvaltuutettujen puoleen voi kääntyä ja heidän tulee tarjota tuken iln eri pyyntöäk. Hienovaraisuus on paikan ja on hyvä tunnist, mikäli joku halu mimm kohdata epävarn tinteen ossa rauhassn. Kuuntevia ja ymmärtäviä lähimmäisiä tarvitn varsti myös kotona. Kannatt uskoa siihen, että jossa vaiheessa tulevaisuudensuunnitt alkavat hahmottua ja uusia ehkä entistä parema - asioita tua menetettyjen tie. Soile Olri päätoimittaja soile.olri@rvlry.fi
Tässä numerossa 4 / 2012 Yt-neuvottssa 8 puhutn töistä, ei henkilöistä RVL:n valtakunnaen pääluottamusmies Henry Kul toimii VR:ä tuotannoisista ja taloudeisista syistä dettävissä yt-neuvottssa yleensä liiton pääneuvottijana: - Neuvottssa käsiteään toimnan järjestyjen vaikutuksia organistioon ja sen henkilöstöön. Muut jutut Liikenteenohjaus on osa Liikenneviraston toimt Liikenneviraston rautatiiikenteen ohjausyksikkö vast rataliikennekeskustoimnasta ja myös operatiivisesta liikenteenohjauksesta: - VR-konserni ei voi kaupaisesti ohjata liikenteenohjaustoimt ja sen sisältöä, tote rautatiiikenteen ohjausyksikön pääikkö Atte Kanerva. 14 20 Veteen polskahduksia mkkueissä Rantasalmea Järvisydämessä okuun alussa detyt RVL:n kesäpäivät tarjosivat mien, kehon, silmän ja vatsan nauttoja yli 130 osaistujae. Monee mieenpauv tutustumiskohde oli Suomen suur uppopsten rakennusten kokonaisuus, Järvisydämen lähistöä sijaitseva HakoApajan Aikhikylä. 10 Tuore varaluottamusmies kovassa paikassa Mrit Joensuu, RVL:n Etä-Suomen alueen VR:n tkustajaliikenteen kaupaisen yksikön varaluottamusmies. 12 Jäsenistön kaikki miiteet täeitä Sami Puuen, RVL:n Pohjois-Suomen alueen VR:n junaliikennön ohjauspalvuhenkilöstön luottamusmies ja Lasse Malvalehto tkustajaliikenteen varaluottamusmies. 13 VR:n rakennushistoria kinost Tavga Daham Kheder työskentee suunnittuassistentta VR:n kiteistöyksikössä, jossa hän toimii irtäjänä ja aistonhoitajana. 28 Juna- ja kalustobongarien ihmem Rautatiemuseopäiviä vietetti 11. 12.8. Suomen Rautatiemuseon alueea Hyvkäää sekä Hyvkää-Hanko-radan varrea. Tapahtu keräsi no 10 000 kävijää. Hyvä ajatus Eri ista kerätyssä tutkimusaeistossa nousivat esi sat keskeiset tekijät onnistuneen organistiomuutoksen taustaa. Nämä tekijät ovat ldukas viesttä, osaistumen ja tuen smisen hdoisuus. Tiimipääikkö Krista Pahk Työterveysitoksesta sivua 17 Eurooppaen hanke: Työntekijöiden henken hyvvoti organistiomuutoksessa: Keskeiset seuraukset ja vaikutusmekanismit (PSYRES). www.psyres.pl Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Edunvalvont 09 Leikkeet 25 Jutunjuuri 30 3
Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiaen puheenjohtaja tarja.turtiaen@rvlry.fi Jäsenet svat joutua tinteessa tunnekuohun valtn, mutta neuvottijat eivät. VR:n rajua kehittämistä Toimtojen luovutus Iten ja Siltn, yt-neuvottut ts käynti tkustajaliikenteessä Reilu vuosi sitten valtion omistajaohjausosaston pääikkö Pekka Timonen kertoi ajatuksistn VR:n kehittämisestä: Omistaja edeyttää yritykstä itsenäistä ja kannattav toimt, omistajan odotukset ovat kovat. Hän myös mstutti, ettei valtioa tule olemn taloudeisia resursseja kompensoida toimt, vn VR:n on pärjättävä on toimtansa varassa: VR on oikeaa tieä, mutta vasta alussa. Tehostamen ei lopu tähän, vn nyt on otettu ask normli kehittämiseen. Laas ja kommento (Lehti 4 5.9.2011) palstaani ljauksia, ja miet mitähän nämä käytännössä taoittavat. Nyt tiedän. Jo keväää kuulti, että VR ja Itea valmistevat kappaletavaralogistiikan kaupp. Syksyn alkajaisiksi tämän uutisen lisäksi tuli tieto, että VR on valmisteut sanista toimendettä palkanskennan osalta. Täaista on toimta yritysmilssa, liiketoimtoja tai sen osia ostetn ja myydään. Molemt tapahtuvat ovat ns. liikkeen luovutus, johon kuuluvat tietyt peritteet ja jossa täytyy huolehtia tietyistä menettytavoista. Lasäädännön pääperite on se, että liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät ns. vanhoa työntekijöä uuden työnantajan palvukseen. Aoastn työnantaja vaihtuu, työsuhteen ehdot pysyvät ennan kuluvan somuskauden loppuun asti. VR on kertonut Itea kauppn liittyvie henkilöie hyvissä ajo tinteesta. Myös henkilöstön edustajia on formoitu asiasta. Iten luovutus toteutuu 1.10, joo no parikymmentä VR:n toimihenkilöä siirtyy Itean työntekijöiksi 850 autonkuljettajan lisäksi. Yt-neuvottu on 3.9. Palkansjie ja henkilöstön edustajie oli 20.8. tiedotustiisuus, jossa kerrotti 51 palkanskijan siirtymisestä Silta Oy:n palvukseen. Myös tämän luovutuksen on ilmoitettu konkretisoituvan 1.10. VR:n mukn taustaa on haituksen päätös keskittyä ydliiketoimtn. Yt-neuvottu on 6.9. ja sen jälkeen 12.9. on palkanskijoie tiisuus, jossa sdn tietoa yksityiskohdista. Myös Versta on asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Liikkeen luovutuksessa Silta Oy:e kaikie palkanskijoie on sieä työpaikka. Oulun ja Kouvon palkanskijat jatkavat VR:n tiloissa, muut Silta Oy:n toimitiloissa. Silta Oy:n ydliiketoimta on palkanskenta, mitä se ei ole VR-konsernissa. Liikkeen luovutus ei VR-milssa ole ennestään tunteton ilmiö. Viimeen vastva tinne oli 2 vuotta sitten tehty kiteistöpuolen luovutus. Sitä ennen jo useita vuosia sitten VR-Data luovutetti, joo RVL:stä hävisi kokonaen osasto. Oheisessa jutussa kerrotn liikkeen luovutuksesta enemmän. Lipunmyyntiä koskevat ytneuvottut käynti VR ilmoitti yt-neuvottsta, jotka käydään työvoin vähentämiseksi tuotannoisista ja taloudeisista syistä Matkustajaliikenteen myynti-yksikössä (Riihimäen asiakaspalvukeskuksessa va puhvaihde) alkaen 27.8. RVL:n somuksen mukn neuvottuaika on 3 kuukautta ja vasta tämän jälkeen oikeasti tiedämme, mih toimenteisi VR ryhtyy. Neuvottukutsusta voi kten- 4
k jo pääteä paljon: Myyntitoimnoista vastva organistiota järjesteään uudeeen ja sen toimt tehostetn vastmn paremm muuttuneita asiakastarpeita. Muutokset kohdistuvat muun muassa myynn eri yksiköiden palvuaikoih, miehitykseen sekä palvuneuvojien työssäkäyntialueisi. Muutoksen yhtenä tavoitteena on ott ljempn käyttöön joustavia työaikamuotoja kuten osa-aikaisuutta ja hyödyntää niitä nykyistä meittävästi tehokkmm. Tiettyjen toimtojen osalta svitetään tehtävien hdoista ulkoistamista. VR tote, että suunniteut muutokset perustuvat voikkseen muutokseen asiakaskäyttäytymisessä ja -tarpeissa. Muutoksia pyritään puamn lipunmyyntisteiden yliresursoti, ljentamn ja tehostamn osa-aikaisuuden käyttöä, lisäämään palvuneuvojien liikkuvuutta määrittemää työssäkäyntialueet sekä taistamn lipunmyyntisteiden aukioloajat vastmn entistä paremm nykyistä asiakaskäyttäytymistä liiketaloudeiset edeytykset huomioiden. Henkilöstövaikutusten kohteena olevat henkilöt määräytyvät ja työehtosomuksen vähentämisjärjestystä koskevien määräysten perusteea. Toimenteet toteutetn vuoden 2012 aikana. Työnantajan ilmoittan alustavan arvio mukn myyntiorganistiosta päättyy työtä 98 henkilötyövuoden verran. Lopuen määrä sviää neuvottujen jälkeen. Muutosohjmn liittyviä yt-neuvottuja on VR:ä käyty par viime vuoden aikana jatkuvasti. Seaiset käyti jo kerran tkustajaliikenteessäk. Sio niiden neuvottujen jälkeen kukn ei joutunut irtisanotuksi. Muutosohj on lähes päätöksessään eikä siihen liittyvää henkilöstöpooliakn enää ole. Uusi yt-kierros tässä vaiheessa vie mien ja työnon taksi. VR:n on tultava vastn tässä tinteessa eri muutosturvakeoia. Yt-neuvottuja käyvät luottamusmiehet, kuten mssak yrityksissä. Liiton tehtävä on toimia taustatukena ja svittää mm. juridisia asioita. Yt-neuvottssa mukana olevat henkilöstön edustajat tekevät varsti kaikkensa jäsenten puolesta. Heiä ei ktenkn ole sanuvalt. Jäsenet svat joutua tinteessa tunnekuohun valtn, mutta neuvottijat eivät. Yt-menetty on mn tapa Yt-neuvottutoimta on yhteistoimta mukaista toimt. Ennakkoon työnantajan on annettava tiedot aiottujen toimenteiden perusteista, alustava arvio vähennettävien määrästä, arvio ajasta, jonka kuluessa suunniteut toimenteet pannn toimeen, peritteista, joiden mukn vähentämisen kohteena olevat työtekijät määräytyvät. Edeä ittu joht siihen, että etukäteen suunnittu on saittua, siä miessä neuvottut eivät a tyhjästä. Neuvottuaika on määrätty työehtosomuksessa. Yt-menettyyn ei liity pakkosomista, vn neuvottujen jälkeen työnantaja tekee päätökset. Yt-neuvotth johtava asioa voi oa taloudeiset, tuotannoiset tai toimnan järjestyih johtavat syyt. Vaikka haluaisimme monesti oa mukana, on mstettava, että työnantaja päättää liiketoimnan ljuudesta ja tavasta, joa liiketoimt harjoitetn. Yt-neuvottssa neuvoten seurauksista, siitä mitä tapahtuu henkilöstöe, ei itse liiketoimtapäätöksistä. Mikäli seurauksena on irtisanomisia, ei päätöstä s tehdä ennen yt-neuvottujen päättymistä. Neuvottujen jälkeen työnantajan on annettava yleen svitys haitsemistn päätöksistä (ei välttämättä lopuen kanta) kohtusen ajan kuluttua henkilöstöryhmien edustajie. Työnantajan vvoisuus on kertoa lopset päätökset ao. henkilöie. 5
Liikkeen luovutu Lähde SAK:n ja Pron yhteistoimtaopas Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät ns. vanhoa työntekijöä uuden työnantajan palvukseen. Aoastn työnantaja vaihtuu, työsuhteen ehdot eivät muutu. Uuden työnantajan i ostajan on noudatettava työsuhteen ehtoja seaisa ku liikkeen luovuttaja i myyjä oli niitä vvoen noudattamn. Uusi työnantaja ei nä oeen s yksipuolisesti muutt esimeiksi työaik tai vähentää palkk tai mta sovittuja työsuhteen ehtoja. Työsomukset voidn kirjoitt uudestn siltä os ku työnantaja vaihtuu (vanhan somuksen loppuun tehdään metä liikkeen luovutuksesta ja uuden työnantajan nimestä). Muut muutokset voidn tehdä va työntekijän suostumuksea tai jos työnantajaa on irtisanomisperuste (työsomus mukaen taloudeis-tuotannoen peruste sekä asiaen ja paava syy). Uusi työnantaja on vvoen noudattamn liikkeen luovuttaj sitonutta työehtosomusta työehtosomuskauden loppuun asti i 30.4.2014 skka. Sen jälkeen työsuhteissa on hdoista ryhtyä sovtamn uutta työnantaj sitov työehtosomusta. Asiasta voidn ktenk soa työntekijän eduksi, jos työnantaja siihen suostuu. Ostajaa stt oa tarve yhtenäistää liikkeen luovutuksessa siirtyneiden työntekijöiden työehdot vastmn yrityksessä noudatettav käytäntöä ja tasoa. Ostaja ei ktenkn voi pkän liikkeen luovutuksen perusteea yksipuolisesti muutt siirtyneiden työntekijöiden työsuhteen ehtoja. Työsuhteen ehtojen yksipuolen muuttamen on hdoista aoastn irtisanomisperusteea (tuotannois-taloudeen peruste sekä asiaen ja paava syy). Myös irtisanomisaik on noudatettava. Liikkeen luovutus ei vaikuta työsuhteen tuuden määrittämiseen. Liikkeen luovutuksen jälkeenk työsuhteen alkamispäivänä detään päivää, joo työsuhde liikkeen luovuttajn i myyjään alkoi. Työsuhde ei siis liikkeen luovutuksessa synny uudestn uuteen työnantajn nähden, vn työsuhteen katsotn jatkuneen katkeattona siitä alkaen, kun työsuhde myyjäyrityksessä alkoi. Tämä puolestn meitsee sitä, että esimeiksi vuosilomien tuus määräytyy koko työsuhteen keston perusteea, eikä työsuhteen katsota katkenneen liikkeen luovutuksessa. Sekä liikkeen luovuttajaa että luovutuksen sjaa on vvoisuus tiedott henkilöstöe liikkeen luovutuksesta. Henkilöstöryhmien edustajien tää sda tiedot liikkeen luovutuksesta kahteen kertn, nimittä sekä myyjältä että ostajalta. Kakskertaen tiedottamisvvoite koskee tinteita, joissa sekä ostajan että myyjän työntekijämäärä on vähtään 20. Liikkeen luovuttajan ja luovutuksen sjan on svitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajie, joita luovutus koskee: - luovutuksen ajankohta tai suunnittu ajankohta Arvio luovutuksen ajankohdasta on riittävä, jos luovutuksen täsmäen ajankohta ei ole viä tiedossa. Liikkeen luovutuksen ajankohtana detään määräämisvaan siirtymistä i sitä hetkeä, joo luovutuksensja ryhtyy käyttämään yrityksessä määräysvalt. Omistuksen siirtymisen tai kaupanteon hetki ei nä oen ole ratkaiseva. - luovutuksen syyt Tältä os tiedottamisvvoisuuteen kuuluu lähnä pääasiaisten syiden kertomen siitä, miksi liikkeen luovutus on päätetty toteutt. Liikkeen luovutuksee ei sänsä tarvitse oa mitään perustetta. Päätökset yrityksen myymisestä ja ostamisesta kuuluvat omistajan liikkeenjohtovaltn. On myös svää, että liikkeen luovuttaja ja luovutuksen sjan syyt liikkeen luovutukseen ovat use eriiset. Myyjän taoituksena on sttanut oa kannattattosta toimnasta luopumen, kun ts ostaja on halunnut ljent om yritystoimtnsa. 6
sen säännöt - luovutuksesta työntekijöie aiheutuvat oikeudeiset, taloudeiset ja sosiliset seuraukset Liikkeen luovutusta koskevien säännösten lähtökohta on, etteivät työntekijöiden työsuhteiden ehdot muutu liikkeen luovutuksen seurauksena, vasan työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksensjan palvukseen ns. vanhoa työntekijöä. Nä oen näiden seikkojen toteamen ja kertomen riittää useimmiten tiedotusvvoitteen täyttämiseksi. Jos liikkeen luovutuksesta ktenk aiheutuu työntekijöie seurauksia, niistä on tietenk tiedotettava. - suunniteut työntekijöitä koskevat toimenteet Jos uusi työnantaja aikoo liikkeen luovutuksen jälkeen ryhtyä toimenteisi esimeiksi henkilöstön vähentämiseksi tai työtehtävien muuttamiseksi, suunnitesta toimenteistä on käytävä erikseen yhteistoimtaneuvottut. Luovuttajan täytyy kertoa haussn olevat tiedot. Jos luovuttaja esimeiksi tietää, että omistaja kkautt yrityksen, hänen on kerrottava se työntekijöieen. Luovutuksen taoituksena voi oa saneerata, muutt ja yhdisteä tehtäviä tms. Lisäksi luovutuksen sja voi haluta yhtenäistää työehtoja esimeiksi poist seaisia etuja, joita siirtyneiä työntekijöiä on. Yleensä työnantaja halu ks kertakorvauksena sen, että siirtyvät työntekijät luopuvat paremmista edsta, jotta siirtyjien edut voitaisi yhtenäistää luovutuksen sjan palvuksessa olevien kanssa. Jos uusi työnantaja esittää täaista, henkilöstön edustajan kannatt yhdessä edustamiensa työntekijöiden kanssa miettiä, suostutnko tähän ja miä ehdoia. Työnantajan ehdotukseen ei ole pakko suostua. Työntekijät voivat tehdä myös on ehdotuksensa. Tiedottamisvvoisuus on yksisitteen. Sitä ei poista se, että luovutukseen johtavan päätöksen on tehnyt konsern emoyhtiö, joka ei ole antanut liikkeen luovuttajana tai luovutuksen sjana olevae tytäryhtiöeen tarvittavia tietoja. Liikkeen luovuttajan i myyjän on annettava edeä itut tiedot henkilöstöryhmien edustajie hyvissä ajo ennen luovutuksen toteuttamista. Vähimmäisaik tietojen antamisee ei liikkeen luovuttajan osalta ole säädetty, vn tiedottamen on tehtävä hyvissä ajo ottaen huomioon esimeiksi luovutuksesta päättämisen ja toteuttamisen väli jäävän ajan tuus. Henkilöstöryhmien edustajat voivat nä oen sda tiedot liikkeen luovutuksesta vähimmiään va muutam päivää ennen luovutuksen täytäntöönpanoa, mikäli liikkeen luovutus toteutetn nopeasti. Sen sijn, jos liikkeen luovutus toteutetn vasta esimeiksi yli viikon kuluttua luovutuspäätöksen tekemisestä, va muutam päivää ennen luovutuksen täytäntöönpanoa, tapahtunutta tiedottamista ei voida katsoa tehdyn hyvissä ajo. Ostajan on puolestn annettava edeä itut tiedot henkilöstöryhmien edustajie viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Käytännössä luovutuksensja voi oa mukana yhteistoimtamenettyssä ja tiedott edeä itsta asioista jo ennen luovutuksen toteutumista. Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu henkilöstövaikutuksia kuten irtisanomisia, louttamisia tai osa-aikaistamisia tai muutoksia työtehtävissä, näistä on käytävä ot neuvottunsa. Jos liikkeen luovutus joht irtisanomisi, louttamiseen, tai osa-aikaistamisi, neuvoten yt- 8 luvun mukn. Jos vaikutukset ovat vähäisemä, neuvoten 6 luvun mukn. 7
Yhteistoimtaneuvottssa puhutn töistä, ei henkilöistä Teksti ja kuva Soile Olri RVL:n valtakunnaen pääluottamusmies Henry Kul Kuka paljon yhteistoimtaneuvottuja (yt-neuvottu) on out tänä vuonna? - RVL:n työehtosomuksen iri kuuluvia yt-neuvottukutsuja on tähän mennessä tuut tuotannoisista ja taloudeisista syistä lähemmäs kymmenen. Osa on käyty loppuun, osa on kesken ja osa on alkassa. Viime kuun 27. päivä alkoivat yt-neuvottut VR:n tkustajaliikenteen myynti-yksikössä. Työnantajan suunnitmissa on lopett myyntiorganistiosta 98 henkilötyövuotta. kilöstöön. Neuvottssa käydään lä käytettävissä olevat vaihtoehdot sopeutt henkilöstön määrä vastmn suunnittuja muutoksia. Neuvottssa käsiteään muun muassa muutosturvn liittyviä asioita sekä aikataulukysymyksiä. Miten yksilötasoe neuvottssa mennään? - Neuvottssa puhutn töistä, ei henkilöistä. Työsuhteeseen liittyviä asioita svitetään yleiseä tasoa. Työnantaja perustee näkemyksiään töiden muutoksista ja lopetettavista tehtävistä. Kesken yt-neuvottujen ei käsittävistä asioista voi tiedott, koska neuvottujen lopputulosta ei viä tiedetä. Työnantaja tekee viime kädessä päätökset ja tiedott asiasta neuvottujen jälkeen. Ketkä edustavat yt-neuvottssa RVL:n jäsenistöä? - Yt-neuvottukutsu tulee mue ja mä ilmoitan työnantajae muut neuvotth osaistuvat. Pääsääntöisesti mukana ovat oeet valtakunnaen varapääluottamusmies ja aluepääluottamusmiehiä. Tarvittaessa mukana on myös liiton neuvottija. Esimeiksi nyt alkaneissa tkustajaliikenteen neuvottssa mukana ovat lisäkseni liittosihteeri Seppo Jusius sekä alueeiset pääluottamusmiehet Marja Ahokas, Eki Hokkanen ja Hannu-Pekka Mäkä. Miten yt-neuvotth valmistaudutn? - Ensnäk neuvottukutsu täytyy lukea takn. Kutsussa määriteään neuvottujen kohderyhmä ja työ/työt, joita neuvottssa käsiteään sekä työnantajan perustut. Sen jälkeen käsittemme ja ljmme kyseisi yt-neuvotth osaistuvien kanssa neuvottssa esi tulevia asioita sekä pohdimme perustuja neuvottijoiden näkemyksie. Mih yt-neuvottssa voi vaikutt? - Neuvottssa käsiteään kuoisenk neuvottavan organistion toimnan järjestyjen vaikutuksia organistioon ja sen hen- Mkäisissa asioissa jäsenistö ott suun yhteyttä? - He pyytävät käsiteyistä asioista taentavia svityksiä. Esimeiksi nyt ajankohtaisen liikkeen luovutuksen yhteydessä joiek kysyjie on out epäsvää, kuuluuko hän oikeasti taoitettuun kohderyhmään. Myös sitä halutn varmist, että työnantaja tarjoaisi sovia töitä menetetyn tie. Joskus jäsenet haluavat peita omia ajatuks ja sda vaihtoehtoja omie ratkaiseen. Henkilöä on täeää tukea päätöksenteossa. Mitä haluat sanoa me luottamusmiehie tässä tinteessa? - Luottamusmiehen on hyvä oa jäsenistöe läsnä ja kuunnea heitä. Jos jäsen tarvitsee apua, luottamusmies autt svittämään eri hdoisuuksia ja kanavia edetä ja löytää jonken tiekartta (työ)ämässä eteenpä. Miltä susta nämä vaikeat yt-ratkaisut tuntuvat? - Tämänkaltaiset yt-neuvottut ovat aa myös tunneasioita. Vaikka ikävät työnantajan ratkaisut ovat sursia, on tunteet syytä jättää sivuun, kun asioita käsiteään. Jos näissä asioissa on liik tunteea mukana, ei o psyyke kestä ja pal hposti loppuun. 8
Edunvalvont Seppo Jusius liittosihteeri seppo.jusius@rvlry.fi Tiedossa on out nettikaupan ja automttien myynn osuuksien nopea kasvu, mutta työnantajan reagoti tuntuu olevan svästi ylimitoitettu. Muutosten pyörteissä Kuten kaikki olemme huonneet VR ää suurten muutosten aik. Kilpailun avmisen varjoa toimtojen saneermen jatkuu täydeä höyryä. Liikkeen luovutuksea VR:n palkanskijat siirtyvät Silta Oy:n palvukseen. Myös Itea-kaupan yhteydessä muuta RVL:n jäsen joutuu liikkeen luovutuksen kohteeksi. Hyvä puoli näissä liikkeen luovutuksissa on se, että työt siirtyviä jatkuvat uudessa yhtiössä lähes entis ehdo. Neuvottut luovutusten ehdoista jatkuvat, mutta esimeiksi vaplippuoikeuksi tulee muutoksia. Joiek työntekijöie siirtouuten on out ehkä jäytys. Uskois ktenk, että lopulta huotn, ettei VR ole se aoa ja paras työnantaja. Kannatt suhtautua siirtoon avoimesti ja tulevaisuuteen luottaen. Huottavasti ikävämä uutisia tuli VR:n tkustajaliikenteen puolta. Asemien lipunmyynn palvuneuvojia halutn vähentää rajusti. Tiedossa on out nettikaupan ja automttien myynn osuuksien nopea kasvu, mutta työnantajan reagoti tuntuu olevan svästi ylimitoitettu. Tulevat yt-neuvottut tuovat svyyttä tähänk as. VR:n hdoisuus työistää uudeeen palvuneuvojia on aika huono, mutta kannatta oa itse aktiiven ja ennakkoluuloton uuden työpaikan etsnässä. Kuten olemme huonneet, VR:n nykyjohdoe eivät tkät palvusuhteet meitse mitään, vn mennään kaehdo. Tässäk asiassa pätee edeä toteani huomio, että on myös mta työnantajia ku VR, jopa parema. Edeä kuvatut muutokset VR:n toimnoissa vaikuttavat tietenk myös RVL:n toimtn ja toimtaedeytyksi. Jäsenksutuloja menetetään jäsenten siirtyessä mh yhtiöih töih tai joutuessa työttömiksi. Lisäksi äköitymen jatkuu voikkna. Meidän on arvioitava on organistion toimivuutta avoim mi ja tosiasiat huomioiden. Olemme eni liitto (SAK:n jäsenliitoista en) ja voivaramme ovat rajaiset. Toistaiseksi olemme pärjänneet ihan hyv, mutta edustamme rautatiemil muuttuu kov vauhtia ja jäsenemme hajautuvat tulevaisuudessa useisi eri yhtiöih. Miten tulevaisuudessa järjestämme edunvalvontamme on avakysymys, ja tähän kysymykseen tulisi osata vastata lähivuosa. Hyvä alku olisi osasto-organistion muutos, josta on olessa työryhmän esitys. Osasto-organistion muutoksea tavoiten osastotoimnan smista aktiivisemksi, sekä myös rahaista säästöä. Lisäksi olisi syytä taastea luottamusmiesorganistion toimivuutta. Tulevaisuudessa on myös uskaettava keskustea liiton hdoisesta fuusioitumisesta isompn kokonaisuuteen. Kaiken toimnan lähtökohtana tulee oa se, että pystymme tarjoamn yksittäisee jäsenee hdoisemn hyvää edunvalvont. Ja lopuksi toivotan kaikesta huolitta mukav syksyä. Nautitn loppukesän menevistä ioista ja tulevista syksyn kuuista ilmoista. 9
Tuore varaluotta kovassa 10
musmies paikassa Teksti ja kuvat Soile Olri RVL:n Etä-Suomen alueen tkustajaliikenteen kaupaisen yksikön varaluottamusmies Mrit Joensuu toivoo luottamusmiehen ja jäsenistön tiivistä yhteistyötä. Vaikka Mrit ei itse työskente irtisanomisuhan aa olevana palvuneuvojana, hän on tuoreena varaluottamusmiehenä kovassa paikassa: - Koska työnantaja tekee yhteistoimtaneuvottden jälkeen päätökset, on lähnä henken tuki se tapa, joa Mrit kokee voivansa jäsenistöä autt. - Ihmetten, miten palvuneuvojia voidn vähentää, kun esimeiksi Hsg lipputoimistossa joutuu sieä asioidessn miltei aa jonottamn. Töitä siis riittää. Mrit on viä oppoika luottamustehtävässään: - Taoituksemme on varsaisen luottamusmiehen Merja Ijäksen kanssa käydä esittäytymässä jäsenistöe. Tiedon hankt Mrit aloitti liikennesuunnittijan työnsä VR:ä vuosi sitten heäkuussa ja liittyi miltei heti RVL:n Pääkonttor osastoon: - Etä-Suomen alueen varapääluottamusmies Maku Raunim houkutti mut mukn luottamusmiestoimtn. - Mua on aa kinostanut ot oikeudet ja lähd varaluottamusmiesehdokkksi, että sais enemmän tietoa asioista. Hsteeista tässä tehtävässä on varsti se, että olen uusi. On sisäistettävä, mitä tehtäviä luottamusmiehee kuuluu. Toki viime keväänä varaluottamusmiehenä aloittanut Mrit tiedost, että luottamusmiehen tehtäviä ovat muun muassa työehtosomuksen noudattamisen valvonta, työrauhan yätämen ja yleensäk työntekijöiden oikeuksien ajamen. Työpaikaa hyvä iliri Mrit tää koulutusta vastvasta liikennesuunnittijan työstään: - Valmistu logistiikan sööriksi Kymenlkson amttikoeakoulusta Kotkasta 2008. Koegan ja mun tehtävii kuuluvat tkustajaliikenteessä koko Suomen kaukoliikenteen vaihtotyön suunnittu ja raiteiston käytön suunnittu. Mrit kehuu työpaikkansa hyvää iliriä. Työ on vaihtev ja mkunnissak s joskus käydä: - Kotkassa asuessani käv 2008 VR:ä työhstattussa. En snut työpaikk, mutta päät, että jona päivänä olen VR:ä Hsgissä töissä. Nä kävi; Mrit muutti Hski ens mh töih ja haki liikennesuunnittijan toimeen työskenntyään puolisen vuotta Avecran vuoropääikön tehtävissä: - Odotan, että pystyn työssäni kehittämään tietojani ja taitojani ja ehkä etenemään uraak jossa vaiheessa. Nyt ajatten ni, että tusk lähtis pois VR:ltä. Työt eivät yleensä seur henkisesti Mritia koti: - Seurusten mieäni kavereiden kanssa, kuntosalikortti on viä kesätauoa ja jossa vaiheessa haluan perust myös perheen. 11
Sekä Sami Puuen (vas.) että Lasse Malvalehto odottavat luottamusmieskaudta vuorovaikutusta jäsenistön kanssa. Jäsenistön kaikki miiteet täeitä Sami Puuen ja Lasse Malvalehto kehottavat jäsenistöä ottamn heitä askarruttavia asioita rohkeasti puheeksi; kaikki miiteet ovat täeitä. Teksti ja kuva Soile Olri Sami toimii Pohjois-Suomen alueea VR:n junaliikennönissä ohjauspalvuhenkilöstön luottamusmiehenä ja Lasse Pohjois-Suomen tkustajaliikenteen varaluottamusmiehenä. Sam varana toimii Juha Kuukkanen ja tkustajaliikenteessä varsaisena luottamusmiehenä Hannu Aluusua. Sami edust Oulun junaliikennön lisäksi Ylivieskan ja Vartiuksen työsteiden RVL:n Oulun osastoon kuuluv junaliikennönissä työskentevää jäsenistöä. Lassen edunvalvonta-alueeseen kuuluvat osaston jäsenistä Oulun, Rovaniemen, Kajn, Ylivieskan, Kem, Kemijärven ja Kor palvuneuvojat. Molemt miehet korostavat yhteen hiileen puhaltamisen täeyttä: - Yhdessä olemme vahvema ja yhdessä smme asioita aikn. Nopeasti kehittyvästä tekniikasta päänvaiv Sami työskentee liikenneohjjana Oulussa: - Aloit firssa vuonna 2005. Tul ens sioisee VR-Radae, josta päädy VR Osakeyhtiön kautta nykyiseen tehtävään. Liikenneohjjana olen toimut vuodesta 2008. Lasse työskentee palvuneuvojana Rovaniemen lipputoimistossa: - Tässä tehtävässä on vierähtänyt reilut 12 vuotta. VR:e olen tuut 1997. Sitä ennen työskent Lappset Groussa ja puolustusvoimissa. Ossa työssä päänvaiv ja jopa ylimääräistä työtä aiheut- t muun muassa nopeasti kehittyvä tekniikka. Palvuneuvojie Tee-järjestmä on tuonut paljon hsteita: - Ns. synnytystuskat ovat oeet mkoiset, mutta eiköhän se tästä a notkistua kku hilj, Lasse arvee. - Järjestmien ja työväleiden kehittymen on tietysti myös hyvä asia, mutta väliä tuntuu, että loppukäyttäjät i työntekijät unohdetn kehityksen tiimeyksessä, Sami pohtii. Luottamusmiestoimtn syventymistä Mliskuun loppuun 2015 kestävää luottamusmieskaudea Sami aikoo syventyä luottamusmiestoimtn ja uusien asioiden oskuun: - Muahan ei ole aikaisemp kokemusta luottamusmiestoimnasta. Lasse puolestn toivoo pääsevänsä an syksyn aikana käymään kentää tutustussa ja kuuntessa on porukan kuulumisia ja tuntemuksia sekä jäsenistön asioiden eteenpä viemistä. Työämässä jaksamista autt hyvä työiliri ja htavat työkaverit: - Kun työyhteisössä on sovasti vanhemp ja nuoremp polvea, ni ämänviisauksia riittää. Vap-aika on erityisen täeää, koska yötyö vtii veronsa, Sami paott. Myös Lassen jaksamisen takeena ovat vap-aika ja ot harrastukset: - Nä syksyä metsästän kanaltuja, käyn jänisjahdissa ja lenkkeilen. P.S. Hstattu on tehty ennen tkustajaliikenteen yt-neuvottukutsua. 12
VR:n rakennushistoria kinost suunnittuassistenttia Teksti ja kuva Soile Olri Tavga Daham Kheder on aa halunnut akitehdiksi: - Kun en päässyt ensi yrittämää koulutukseen, hank suunnittuassistent koulutuksen Hsg tekniikan an opitoksessa. Tavga on siitä onneisessa asessa, että hän on myös työistynyt koulutustn vastvi tehtävi: - Ennen koulutusta ol edeisenä kesänä VR:ä harjoittijana ja työt aloit viisi kuukautta ennen valmistumista, jonka jälkeen sa kesäkuun alusta 2007 vakitsen työpaikan. Suunnittuassistentta VR:n kiteistöyksikössä Tavga tekee irtäjän ja aistonhoitajan tehtäviä: - Kiteistöyksikön aistossa on yli 150 vuotta vanhoja irustuksia, joita irrän tarpeen mukn AutoCADiaa puhtksi. AutoCAD on tietokoneavusteisen suunnittun ohjmisto. Yädän myös kiteistöyksikön sekä sähköistä että nulista akitehtiirustusaistoa. - Pidän työstäni muun muassa siksi, että se liittyy akitehtityöhön. Aion viä pyiä an jatkokoulutukseen. Akitehdiä tää miestäni oa näkemyksen ja visulisen silmän lisäksi käytännöisyyden tajua. Voihan suunnittu tuote oa sekä käytännöen että kaunis, hän nauraht. - Hyvä puoli nykyisessä työssäni on myös se, että vo tutustua VR:n rakennushistor. VR:ä rakennusten korjmisessa otetn huomioon myös rakennushistoriaisia arvoja. Täd perässä Suomeen Tavga puhuu sujuv suomen kitä, onhan hän asunut Suomessa toukokuusta 1993 alkaen: - Äidkieni on kurdi. Perheeni lähti Irakista Persianhden sodan jälkeen kurdien joukkopaon yhteydessä. Koska täti jo as Suomessa, päädyimme mek tänne. Tavga viihtyy Suomessa, vaikka ulkomisea ei ole aa hppoa: - Ennakkoluulot ja leimmen on mko yleistä. Olen änyt aa tasa-arvoisessa perheessä. Hän on naimisissa ja asuu miehensä kanssa Hsgissä. Häneä on yksi nuorem sisar ja kolme nuoremp vjeä: - Kaikki ovat jo aiksia, pojat viä oskevat. Nuor oli vuoden ikäen, kun tulimme Suomeen. Ahkera valokuvja Tavga liittyi Rautatieviamiesliittoon heti, kun sai vakitsen työsomuksen: - Työkaveri kertoi mue liitosta ja järjestäytymisestä. Tänä kesänä osaistu ensimmäisen kerran liiton kesäpäivie työkaverieni Paun ja Pirjon kannustana. Kiitos heie, d kesäpäivistä. Tavga liikk päiviä ahkerasti järjestmäkamera mukann. Hän on harrastanut aktiivisemm valokuvausta parisen vuotta: - Kuljen aa kamera mukana ja kuvn heti, kun näen esimeiksi kaunista akitehtuuria. Olen myös käynyt valokuvauskursseja. - Pidän tkustamisesta ja tkoia myös kuvn paljon. Kaikki kuvauskohteet kinostavat, rakennusten ja sisustusementtien lisäksi vaikkapa muurahaiset. Jossa vaiheessa irs paljon, mutta se on jäänyt valokuvauksen myötä vähemmäe. - Luen sekä suomen-, kurd- että arabiankiisiä kirjoja, enimmäkseen ämäkertoja. Kuunten myös paljon musiikkia, Tavga kertoo vap-ajanvietostn. 13
Liikenteenohjaus on osa Liikenneviraston toimt Teksti ja kuvat Soile Olri VR eriyttää vuoden 2013 alussa liikenteenohjauspalvun eriiseksi osakeyhtiöksi, joka on osa VR-konsernia. Yhtiöittämen ei vaikuta liikenteenohjauksen henkilöstön asemn. Eriyttämisestä on keskusttu jo vuosia ja sitä on esitetty myös useissa rautatiiikenteen kilpailua koskeneissa svityksissä. Liikenteenohjauksen ei haluta olevan yhden rautatiiikennettä harjoittavan yhtiön vastuua. Henkilöliikenteen kilpailun avmen Suomen rautateiä on viä tulevaisuutta. Sen sijn tavaraliikenteessä kilpailu vapaut 2007. Ratarahti Oy:n toimilupa tuli voimn 1.8. Ratarahti kuljett tavar vaihtotyönä aluksi va Itran liikennepaikaa Kaukopään tehtn ja Pkon väliä. Kuljetukset on taoitus aloitt tänä syksynä. Proxion Tra Oy suunnittee aloittavansa tavaraliikenteen kuljetukset 2013. Turvaisuuslupa siä on, toimilup ei viä. VR-Yhtymä svittää yhdessä Liikenneviraston kanssa par seurvan vuoden aikana rautatiiikenteenohjauksen palvden järjestämistä. Suunnitmissa on siirtää myöhemmässä vaiheessa liikenteenohjauksesta vastva yhtiö valtion omistajaohjauksen aisuuteen. Tätä ei ole ktenkn viä päätetty. - Viimeistään nyt on koea aika toteutt organistioiden ja vastden skiyttämen, tote Liikenneviraston rautatiiikenteen ohjausyksikön pääikkö Atte Kanerva. - Liikenneohjjien käyttämät tit ja itteet ovat Liikenneviraston, mutta henkilötyö ostetn tää hetkeä VR:ltä, Atte Kanerva kertoo. Liikenteenohjaus on viranoistoimt Rautatiiikenteen ohjausyksikkö vast rataliikennekeskustoimnasta ja myös operatiivisesta liikenteenohjauksesta: - Liikenteenohjaus on osa radantäjän operatiivista toimt ja sitä kautta VR-konserni ei voi kaupaisesti ohjata liikenteenohjaustoimt ja sen sisältöä. Liikenteenohjaus ostetn VR:ltä ohjaussomuksea. Ohjaustoimta on viranoistoimt ja liikenteenohjausta sitovat viranoistoimnan määräykset. Rataliikennekeskuksessa työskentee entisiä VR:läisiä: - Vuoden 2008 alusta aloitetti sioisessa Ratahatokeskuksessa ja 14
sitä siirrytti Liikennevirastoon. Organistiot ja toimivastuut ovat muuttuneet. Viime vuonna tuli voimn uusi rautatiaki ja uudet Liikenteen turvaisuusvirasto Traf määräykset, Kanerva kertoo. - Käytännössä me hanoimme ja yädämme liikenteenohjauskeskuksia ja ohjausjärjestmiä sekä ldimme liikenteenohjauksen ohjeistusta Traf ja liikenteenohjauksen asiantuntijoiden kanssa. Osaistumme myös uusien liikenteenohjausjärjestmien hanktn ja kilpailuttamiseen. - Lisäksi toimialueeseemme kuuluu operatiiven rautatiiikenteenohjaus, häiriöhata, onnettomuustinteiden hata toivottavasti vähäisessä määr, viranoisyhteistyö sekä yleensäk ohjauksen valmius- ja varautumisasiat. Liikennevirasto myöntää ratakapasiteet Liikenneviraston Rataliikennekeskuksessa työskenneään joka hetki joka päivä. Työntekijät ovat viamiehiä ja he vastvat operatiivisesta rataveon hanasta: - Heie ilmoitetn poikkeuksista rataveoa ja he seurvat aktiivisesti liikenteen til, he ilmoittavat poikkeuksista tiedotusväleie ja VR:n opertiokeskuksee, Kanerva luettee. - Myönnämme ratakapasiteettia sekä kaupaisee liikenteee, radandon liikenteee että museoliikenteee. VR ei s itse itt junia liikkeee vn VR hakee Liikennevirastolta ratakapasiteettia. Säännöisen liikenteen ratakapasiteettia haetn pääsääntöisesti kerran vuodessa. Äkiisie kuljetuksie, kuten ratatyökoneie tai tavaraliikenteee kapasiteettia myönnetään nopeastik tarpeen mukn. Siitä lähdetään, että lupa myönnetään, kun kapasiteettia löytyy. Tässäk asiassa meidän on noudatettava keja ja varmistettava liikenteenohjauksen neutraliteetti. Rataliikennekeskus ja VR:n opertiokeskus ovat yhteydessä toisisa useasti päivittä: - Jos ratafrastruktuurissa on vik, kerromme siitä opertiokeskuksee ja jos ilmenee kalustovikoja, he kertovat siitä meie. Li iken enne nevi vira rast ston til at ovat vi rast ot alos ossa sa H sg Pas asil is as- sa: - Jos me keh ehit äm me järjest st mi ä va kammioi ssam amme me, se on vää rä tap apa. a. Keh ittä tämi miseenen tar vita an yht htei eistyö tä nii i vira ran- om aist sten k n liik iken teen enoh ja usty työn asi antu tuntijoi den kesk sken. Toki osa asi sioi oist sta tule lee mu ualt lta anne ne tt na esi me iksi Tra rafi s- ta. Ne on va ote tett ttav ava kä yttö töönön, Atte te Kan aner erva koros osta t. a. Rah varattu järjestmäuudistuksi Kanerva korost, että nyt on skeä tahtoti parant liikenteenohjausjärjestmiä: - Rah on varattu monien järjestmien uudistamiseen. Ehkä meittäv on Länsi-Suomen alueen TAKO-hanke i vanha kauko-ohjausjärjestmä TAIKA korvatn. Kilpailutus tapahtunee ensi vuonna ja toteutus on useamn vuoden urakka. - Tämä taoitt, että Seäjoen liikenteenohjaus fyysisenä paikkana kk ja toimisteet siirtyvät Tampereee. Paljon muutak kehitetään, kuten tkustajafoa ja Liike-järjestmää. Aikatauluja ei ole viä taasti päätetty. Yhtenä isona asiana Kanerva itsee Hsg liikenteenhoito uudistamisen: - Myös asetitehanknat ovat oeet esiä. Pisararadan vaihtoehdoista on keskusttu, lentokenttärata on hyvää ia ja liikenteenohjauksen keskittämen jatkuu. Vuosien stossa kku paikkoja liitetään kauko-ohjauksi. - Liikenteenohjaushenkilöstön kysyntä on hyvää, kun lähivuosa tapahtuu paljon myös äköitymistä. Esimeiksi tämän syksyn liikenteenohjauskoulutukseen on otettu täysi luokaen i 26 oskij. Henkilöstö mukn kehittämistyöhön Liikennevirasto on osaistunut voikksti valtioneuvoston liikennepoliittisen sonteon valmistuun. Sonteossa ljatn liikennepolitiikka vuosie 2012 2022. Ljauksissa varaudutn nopeisi muutoksi ja paotetn kilpailukykyä. - Sonteossa on esiä muun muassa älyliikenteen meitys logistiikkapalvujen suunnittussa ja toteutuksessa sekä liikenteen päästöjen vähentämen. Itse olen vetäjänä ennakkoilmoitusjärjestmän uudistamishankkeessa. Myös liikenteenohjauksen Liike-järjestmän kehittämen jatkuu. Voi sanoa, että hankkeissa tahti on kiihtyvä, Kanerva tote. - Kinitämme entistä enemmän huomiota liikennejärjestmän toimivuuteen, veon tehokkseen käyttöön ja siihen, että järjestmä palvee entistä paremm häiriötinteissa. - Pyrimme siihen, että enää ei tarvita VR:n tietoja vn Liikennevirasto omist ja haitsee käytettävät järjestmät. Operttoria on ot järjestmänsä ja meiä omme. Tarvittava tieto kulkee niiden väliä. Ohjauksen puhimet tulevat myös valtion puhratkaisuun ja VR:n liittymät korvatn viraston liittymiä, Kanerva kertoo suunnitmista. Aipäivän työhön vaikuttavana asiana hän itsee liikenteenohjauksen ohjaus- ja itetiloih asennettavat tilojen kulunvalvonnan sähköiset järjestmät: - Lisäksi liikenteenohjaustyö tulee kehittymään entistä enemmän liikennekokonaisuuksien hat edeyttäväksi. - Virastona haluamme tää henkilöstön mukana muutoksessa ja haluamme, että henkilöstön asiantuntemus on järjestmien kehittäjien käytössä. Liikennevirasto tulee entistä enemmän olemn lähempänä operatiivista liikenteenohjaustoimt. Se on luonnoen jatkumo säädännön muuttuessa. 15
Liikennevirasto, www.liikennevirasto.fi vast Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä toimii liikenne- ja viesttämisteriön hanonaa edistää toimnan koko liikennejärjestmän toimivuutta, liikenteen turvaisuutta, alueiden tasapaoista kehitystä ja kestävää kehitystä yätää ja kehittää liikennejärjestmää yhteistyössä mden toimijoiden kanssa vast valtion tie- ja rataveosta sekä hanoimistn vesiväylistä ja niih kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohj ja valvoo vesiväyläntoa koko mssa vast suurten tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittusta, yädosta ja rakentamisesta vast Elkeo-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimnaisesta ohjauksesta tiendon alueea osaistuu liikenteen ja mnkäytön yhteensovittamiseen huolehtii liikenteen hanasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväyliä ja meriliikenteessä turv talvimerenkulun edeytykset kehittää ja edistää liikenteen palvuja ja niiden koiden toimivuutta edistää väyländon tuottavuuden parantamista kehittää julkisen liikenteen toimtaedeytyksiä sekä myöntää merenkulun ja mden liikennemuotojen edistämiseen taoitettuja avustuksia huolehtii merikartoituksen yädosta ja kehittämisestä varautuu toimian huolehtimn liikennejärjestmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normliolojen häiriötinteissa. Liikennejärjestmä muodostuu liikenteen frastruktuurista ja sitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä niitä ohjvista järjestmistä. Liikenne syntyy ihmisten ja keoämän toimnasta, mkä vuoksi mnkäytön ja liikennejärjestmän suunnittun tää kulkea yhtä jalk. Liikenneviraston tehtävänä on kehittää kaikista liikennemuodoista yhtenäen ja toimiva järjestmä, jossa korostuvat liikennemuotojen väliset synergiat ja tehokkuus. Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuot RVL:n jäsenlehdistä. 1930-luvun alussa Rautatiäislehdessä julkaisti tkähkö sonteko 2 lk. kirjur junaturvaisuuskeksnöstä otsikoa Käänteentekevä kekstö junaturvaisuuden lisäämiseksi. Aotsikko oli Itsetoimiva aikameitsijä- ja turvaisuusite sekä menettytapa junanlähetystä varten. Juttu alk: Stuamme kuua, että 2 lk. kirjuri V. K. Kalervo oli snut valmiiksi ja toveriirissä esittänyt yä olevaa otsakkeea nimittämänsä keksnön, kääntyi edustajamme keksijän puoleen voidakseen henkilökohtaisesti tutustua keksnön ltuun ja sitten asiaisesti esittää se arv. lukijoiemme. V. K. Kalervo vastasi: - Erittä kernsti sostan kekstöäni juuri Teie, koska se kauttanne joutuu ljan amttimiesir arvosttavaksi; siä kun sa asia vuosikausia kiertää sam pääkopp stt moni täeäk seikka asianoista itstään jäädä huomtta. 16
Miekkään organistiomuutoksen takana ovat viesttä, henkilöstön osaistumen ja tuki Työterveysitos oli mukana eurooppaisessa hankkeessa, jossa tutkitti organistiomuutoksen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvvoti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että miekkäässä organistiomuutoksessa keskeisiä asioita ovat ldukas viesttä, hdoisuus henkilöstön osaistumiseen ja tuen smen muutoksen aikana. Hankkeessa analysoiti Suomesta, Hoannista, Puosta ja Tanskasta kerättyä aeistoa erityypsistä organistiomuutoksista. - Tulokset osoittivat, että organistiomuutoksen aikana kokemus työn epävarmuudesta yleensä lisääntyy, esimiehiltä stu tuki stt vähentyä ja konfliktit työpaikaa lisääntyä, mitkä tekijät ts puolestn heikentävät hyvvotia ja terveyttä, kertoo tiimipääikkö Krista Pahk Työterveysitoksesta. - Tuloksemme osoittavat myös, että organistiomuutoksi ei totu i aiem kokemus organistiomuutoksista ei vähennä muutoksen negatiivisia vaikutuksia, kertoo Pahk. Toislta kaikki organistiomuutosten seuraukset eivät aa ole hyvvon kannalta kiteisiä. Työhön liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset voivarat voivat suojea työntekijöitä. - Tässä hankkeessa smiemme tulosten mukn muutosten kiteisiä vaikutuksia voi vähentää valmistautua prosessi hyv. Eri ista kerätyssä tutkimusaeistossa nousivat esi sat keskeiset tekijät onnistuneen organistiomuutoksen taustaa. Nämä tekijät ovat ldukas viesttä, osaistumen ja tuen smisen hdoisuus. Tietoa ei tule koskn liik Organistiomuutos koskett jokaista organistion jäsentä ylimmästä johdosta työntekijöih. Viesttä on täeää organistion kaikia tasoia. Viesttä ei s oa pkkää tiedon jakamista vn sen tulee tarjota hdoisuus aitoon vuoropuhuun. Sekä johdon että työntekijöiden tulee viestiä organistiomuutokseen liittyvistä asioista. Tiedottamisessa kannatt käyttää useita kanavia. Muutoksen eri vaiheissa kaivatn erityypstä formtiota. Muutosprosessi osaistumen on yhtä täeää ku viesttä Mahdoisuus vaikutt muutoksen toteuttamiseen ja uuden organistion suunnittuun on keo sitoutt koko organistio muutokseen. Siten myös kaikkien asiantuntemus voidn hyödyntää terveen organistion aiknsmiseksi. Tuki autt muutoksista sviytymiseen Organistiomuutoksen onnistumiseen vaikutt työntekijöie, heidän edustajieen ja esimiehie tarjottu tuki. Se voi esimeiksi oa yksilöih ja työryhmi kohdistuv koulututusta muuttuvi työtehtävi ja vastsi, tukea muutoksen läkäymiseen tai koulutusta esimiehie muutoksen haitsemiseen. Tukea voivat tarjota myös organistion ulkopuoliset tahot, kuten työterveyshuolto. Muutoksen onnistumiseen vaikutt meittävästi toteutustapa Organistiomuutoksen läviemen ei ole va ylimmän johdon vvoisuus, vn jokaisea on oltava siä o roolsa. Organistiomuutoksessa onnistumista tukevia toimia voidn suunnata njäe eri tasoe: yksilö-, ryhmä-, johto- ja organistiotasoe. Viesttää ja tukea tarvitn ennen muutosprosessia, sen aikana ja viä muutoksen jälkeenk. Hanketta ovat tukeneet Työsuojurahasto (Suomi), Mistry of Social Affairs and Employment (Ankomt), Mistry of Science and Higher Education (Puo), ja National Research Centre for the Wog Environment (Tanska). Hankkeen nimi: Työntekijöiden henken hyvvoti organistiomuutoksessa: Keskeiset seuraukset ja vaikutusmekanismit (PSYRES). Hankkeen vekosivut: www.psyres.pl Julkaisut Miekäs muutos Kuka tukea työntekijöiden hyvvotia organistiomuutoksen aikana? Krista Pahk ym. Julkaisija Työterveysitos, 2011. Organistiomuutos ja työntekijöiden hyvvoti. Psyres Opaskortti 1 Kuka tukea työntekijöiden hyvvotia organistiomuutoksen aikana? Psyres Opaskortti 2 Steps towards sound change - itiatives for ensurg employee we-beg durg restructurg. Julkaisija: CIOP-PIB, Varsova, Puo 2011. 17
Entäs nyt, liik Teksti Esko Partanen Kuva Soile Olri Liikenteenohjauksen keskittämen on viimeiset kymmenen vuotta tuottanut VR:n liikennenohjjie päivittä dentyneitä työtkoja useita tunteja työvuoron jatkeeksi, vähentyneitä vap- ja lepoaikoja ja nopeutuvaa tahdia ylikuormittuneisuutta. Suorana seurauksena tästä ovat liikenneohjjien harrasteiden ja kuntoliikunnan vähenemen ja lisäksi epäsäännöisestä vuorotyöstä johtuva sydän- ja verisuonitautirisk kohoamen. Yötyön rasitukset korostuvat ikääntymisen myötä saa kun vap-ajan ltu huononee. Työvuorojen väliä ei puhuta enää hyvvonista vn pahovonista. Ltuaika sattuu nyt vn olemn sen ltsta. Työn kasautumen aa vn tehokkuushaksesti isommiksi kokonaisuuksiksi näkyy monitoripojen kohoamisena työpöydää jo os kolmikerroksisiksi. Lyhyehköt perehdyttämiset ja tauotuksen puuttumen yövuoroista koetn myös ylirasittava. Liikenneohjjan palkkapussikn ei ole paksuuntunut motivoivamksi vaikka työn tehokkuus on kohonnut ja kuormittavuus lisääntynyt. 18
enneohjja? Ikäohjmien tekemen tulisi yrityksissä ott vakavasti ja sen tulisi joht henkilökohtaisten ohjmien sorvmiseen ja hyvvon tukemiseen. Ohjjista nopeimt ovat hakeutuneet liikenteenohjauksen eriytymiseen valmistautuvan VR:n parempalkkaisi operttoritehtävi. Tämä on myös osaltn näkynyt ohjjapuna ja jäljee jääneen henkilöstön kuormittumisena. Yksi vanhenevan liikenteenohjausväen rasittavuustekijä on nähtävissä myös urakierron puuttumisessa. Ikääntyneitä ei enää nimetä erityistehtävi koska kouluttamen muutan vuoden jäljeä olevaksi työajaksi ei liene kannattav. Tois sanoen - ikärasismia tai ei - tehoen «aika» ratkaisee, onpa sitten hommissa VR:ä tai valtioa. Yleensäk VR:n toimihenkilöiden nimityspolitiikassa rautatiäisyys ei näytä olevan enää aakn eduksi. Ikäohjstako apua? Työurien jatkamen ja äkeiän hilmen ylöspä koetn lähes huvittavana ja hylättävänä ajatusharhailuna, vaikka tiedetäänk että nyt ksamistamme äkekssta kolme njännestä menee jo äkkeeä olevien äkkeiden ksamiseen. Toivotn että meidän äkkeidemme ksajia viä jatkossa työistyy. Ikäohjmien tekemen tulisi yrityksissä ktenk ott vakavasti ja sen tulisi joht henkilökohtaisten ohjmien sorvmiseen ja hyvvon tukemiseen. Pitäisi tutkia voitaisiko ympärivuorokautista vuorotyötä tekevien, tkustavien ja etenk ikääntyneiden ohjjien yötyökuormitusta ja työjaksottaista työmäärää jotenk vuorosuunnittua rajata himiiseksi. Tai voitaisiko kuntoutus sisäyttää ikäohjmn? Yötyön tiedetään olevan rasittav ja siitä pymen hidastuu meittävästi 50 ikävuoden jälkeen, joten epätyyisiä työaikoja noudattavie liikenneohjjie säännöen kuntoutus ennakoivasti ja enenevästi viimeistään 50 ikävuoden jälkeen voisi oa työkyvyn säilymisen kannalta meitykseistä. Esimies-aiskeskustut on viime aikoa korvattu ryhmäkehityskeskusta eikä ihmisten yksilöisiä tarpeita ole voitu huomioida, koska svyys liikenteenohjauksen tulevaisuudestak on puuttunut. Pian asiat ktenk alkavat korjntua; VR on nimennyt syksystä 2012 alkaen sivutoimisia mutta motivoituneita ryhmäesimiehiä johtamn työyhteisön kehittämistä. Ihmisiä aletn kuunnea ja siten edeä ittu ikäohj s sisältöä ja syvyyttä kaikenikäisten ohjjienk ämään. Henkilöstöbudjeteissa tulisi yksilökohtaisesti ja paotetusti jatkossa huomioida ikääntyvän henkilöstön tarve sda sapattivapta tai hdoen osa-aikaäke. Yksilöiden kuulemen ossa työssä jaksamiseen liittyvässä asiassa on täeää. VR - Var - työhyvvoti -hankekorista voisi oa apua, rah ja tutkimusresursseja liikenteenohjaustyön ja liikenneohjjien ongmien hpottamiseksi. Täaen työhyvvoti tähtäävä esitys on keväää tehty on yksikön henkilöstökoordttorie. VR:n muutosohj lienee vähentänyt talosta väkeä jo toista tuhatta työntekijää. Näiä näkym vuonna 2015 yli 400 liikenneohjj päättää myös työnsä VR:ä. «Pitkän ja kapean leivän» pää on näkyvissä, mutta ämä ja ohjmen ktenk jatkuu toisen isännän palvuksessa. Tämän hetkisen tiedon mukn isäntä olisi valtion omistajaohjaus. Muutokseen valmistaudutn muodostaa liikenteenohjauksesta tytäryhtiö VR:n suojissa. Ohjjie sdn toivottavasti myös hyvissä ajo muutosvaihtoehdot skeästi esie, koska henkilöstön ikähaitari on tää hetkeä leveä no 25 63 vuotta. Eläkeikä voi oa läheä tai 40 vuoden päässä ja terveystinne on jokaisea erien ku toisia. Ikäohjn odotetn auttavan yksilöisesti työntekijöitä jaksamn työämässä, mutta työympäristö ei tule aakn alkuun mitenkään muuttumn. Sen vuoksi työssä jaksamiseen tää jatkossa satsata reippsti kannustimia ja pokanoita. Kepä on jo tuut tarpeeksi. Samojen työkalujen ja ongmien kanssa joudutn ahertamn viä kauan, enkä oike usko näkeväni mitään ihmeparantumista työoloissa edes lisääntyvän lähiesimiestyön avua. Uuden työnantajan tulisi edeyttää Liikennevirastonk tilmilta työväleiltä standardmukaisuutta. Toissijaisesti puutteeisen tekniikan käytön riskejä on pystyttävä mimoimn, joo tiljan tulee vastata täys seurmuksista, lisäresursseista sekä kustannuksista. Voittajaksi muutoksessa jäänee VR igonsa kiastuessa, kun enää liikennehäiriöistä ei osoitea sormea liikenneoperttoria, vn valtion päättäjiä. Kuljetuskoiden enenä toimijana ja osasena liikenteenohjauksen ai ei näytä juurikn eriista nykyiseen verrattuna, paitsi se leipä on enää aoastn kapea. 19
Kesäpäiv Rantasalm Veteen molskah mkkuei Tekstit ja kuvat Soile Olri R antasalmea Järvisydämessä 3. 5.8. detyt RVL:n kesäpäivät tarjosivat mien, kehon, silmän ja vatsan nauttoja yli 130 osaistujae. Mienhuoltoa sti rutkasti seurustusta ja keskuststa, keho vetreytyi saunoen, den, rantapaoa paten, kuul työntäen, tanssittiaa liikkuen ja mäkisen mston hsteissa. Silmä ja vatsa nauttivat esimeiksi mkkueissä, lettukesteissä ja iaisea. Mkun syönn lossa oli hppo saunoa ja da. Savoisen Saunamualin isemissa nautitti voissa paistettuja mkkuja, seurustti ja kannustetti vesiliukumäestä skevia. 20 Rantalentiksen pjat saivat kannustusta aurgosta nauttivalta kaverijoukolta kuua Porosalmi- Beachiä.