OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE

OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

Mikä on uniapnea? Uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava uniapneaoireyhtymä on sairaus, jossa esiintyy toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkokset syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana ja nielun kudokset painuvat kiinni aiheuttaen osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikka hänellä ei ole mielikuvaa havahtumisestaan jälkeenpäin. Toistuvat katkokset häiritsevät syvää unta, heikentävät unen laatua ja saattavat aiheuttaa hapenpuutetta. Seurauksena on päiväaikaista väsymystä, nukahtelutaipumusta ja katkeilevaa kuorsausta. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin. Uniapnean voidaan sanoa olevan jo kansantaudin luokkaa. Sitä sairastaa Suomessa ainakin 300 000 henkilöä. 2 Opas uniapneaa sairastaville

Opas uniapneaa sairastaville 3

Syyt uniapnean taustalla Merkittävin uniapneaa aiheuttava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista 50 70 prosenttia on ylipainoisia. Ylipainoisilla ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä. Keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Normaalipainoisilla uniapneaa sairastavilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle; heillä on usein pieni alaleuka ja kupera kasvojen profiili, heillä esiintyy myös ristipurentaa muita useammin. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat rakenteellisesti ahdas nielu, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta voi altistaa uniapnealle. Unenaikaisia hengityskatkoja esiintyy noin kymmenellä prosentilla kuorsaavista henkilöistä. Ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajille kehittyy uniapnea. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä. Uniapnea mielletään usein vain keski-ikäisten miesten sairaudeksi. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osittain. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Obstruktiivinen eli ylähengitysteitä ahtauttava uniapnea Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Sentraalinen uniapnea Sentraalisen uniapnean taustalla on harvinaisempi hengityksen säätelyhäiriö, joka keskeyttää ilmavirtauksen ja hengitysponnistelut. Vain 5 10 prosentilla sairastuneista esiintyy tätä uniapnean muotoa. Uneen liittyvä hypoventilaatio eli vähentynyt keuhkotuuletus Tarkoittaa voimakasta hengityksen vaimenemista ja hapen puutetta unen aikana. Taustalla ovat unenaikaiset muutokset hengityksen säätelyssä ja hengityslihasten toiminnassa yhdessä jo valveilla olon aikana esiintyvän hengityksen vajaatoiminnan kanssa. Hypoventilaatiota esiintyy erityisesti rintakehän seinämän liikkuvuutta rajoittavissa sairauksissa ja vaikeassa keuhkoahtaumataudissa. Yleisintä uniapnea on 40 65-vuotiailla, mutta sitä voi esiintyä myös lapsilla. 4 Opas uniapneaa sairastaville

Uniapnean oireet Uniapnea aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Ne ovat toistuvia ja kestävät jopa yli minuutin kerrallaan. Hengityskatkos näyttää ulkopuoliselle siltä, että nukkuja pidättää hengitystään. On tavallista, että uniapneatutkimuksiin hakeudutaan sen jälkeen, kun puoliso tai joku muu samassa huoneessa nukkuva henkilö huomauttaa äänekkäästä kuorsauksesta tai huolestuu hengityskatkoksista. Kuorsaus ei aina tarkoita, että henkilöllä on uniapnea, mutta uniapneaa sairastavilla kuorsaus on yleinen oire. Kuorsaus on äänekästä ja katkeilevaa. Sairastunut saattaa heräillä tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun nukkuessa. Hänellä voi olla myös unettomuutta. Uniapnean tavallinen oire on päiväaikainen väsymys, joka voi olla voimakastakin. Hoitamatonta uniapneaa sairastava voi tuntea olonsa herätessään yhä uniseksi ja päivällä uupuneeksi. Paikallaan istuessaan hänen on vaikea pysytellä hereillä ja hän nukahtaa helposti esimerkiksi television ääreen. Tunnista uniapnean oireet Unenaikaiset hengityskatkokset Kuorsaus ja suun kuivuminen Päiväaikainen väsymys ja nukahtelu esimerkiksi television eteen Heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun Aamupäänsärky Ärtyneisyys ja masentuneisuus Sukupuolivietin aleneminen Keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus Opas uniapneaa sairastaville 5

Uniapnean toteaminen Uniapnean tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää, koska hoitamattomana vaikea-asteinen uniapnea altistaa monille muille sairauksille. Se lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3 6-kertaisesti ja lisää riskiä myös tyypin 2 diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Hoitamatonta uniapneaa sairastavilla on tavallista useammin myös masennusta ja mielialasairauksia. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski. Hoitamaton uniapnea aiheuttaa univajeen kaltaista väsymystä ja on sen vuoksi turvallisuusriski liikenteessä. Väsyneenä ajamiseen liittyy aina riski joutua liikenneonnettomuuteen, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla se on jopa seitsemänkertainen. Riski suurenee, vaikka päiväväsymystä ei esiintyisikään. Uniapnea lisää myös työtapaturmien riskiä. purkaa laitteen sekä tulostaa laitteesta yöllä kertyneet mittaustulokset. Uniapnean vaikeusasteen määrittely riippuu siitä, kuinka paljon hengityskatkoja yön aikana esiintyy. Hengityskatkoja esiintyy normaalisti kaikilla ihmisillä, mutta silloin niiden määrä jää alle viiteen katkoon tunnissa. Määrittelyssä otetaan huomioon myös oireisuus. Uniapnean vaikeusaste 5 15 hengityskatkoa tunnissa > Lievä uniapnea 16 30 hengityskatkoa tunnissa > Keskivaikea uniapnea Yli 30 hengityskatkoa tunnissa > Vaikea uniapnea Yön kestävä tutkimus Uniapnea todetaan yön yli kestävällä tutkimuksella. Siinä mitataan nukkujan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Unirekisteröinti voidaan tehdä aivosähkökäyrän (EEG) sisältävänä unipolygrafiana tai suppeampana eli yöpolygrafiana sairaalassa tai kotona. Rekisteröinnistä voidaan päätellä hengityskatkoksien määrä ja pituus, veren happipitoisuus sekä se, missä nukkuma-asennossa katkokset esiintyvät ja kuinka tutkittava liikkuu nukkuessaan. Unitutkimus tehdään useimmiten kotona, jolloin saadaan luotettavampi käsitys normaalista nukkumisesta kuin sairaalassa. Rekisteröintilaite haetaan tutkimusyksiköstä yön ajaksi ja palautetaan aamulla takaisin. Hoitohenkilökunta asettaa rekisteröintilaitteen anturit ja johdot paikalleen iholle tai antaa ohjeet, miten se tehdään kotona. Aamulla hoitohenkilökunta Uniapneaa tutkittaessa selvitetään Painoindeksi Verenpaine Nenän tukkoisuus Kielen ja nielurisojen koko Pehmeän suulaen pituus ja velttous Kasvojen ja leukojen rakenne Seuranta Uniapean seuranta voidaan Suomessa toteuttaa monella eri tavoin. Se voi olla etäseurantaa tai seurantakäyntejä perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Seurannan välin määrittää lääkäri. Tarvittavan seurannan toteuttaa yleensä unihoitaja joko terveyskeskuksesta tai erikoissairaanhoidosta, tarvittaessa lääkäri tai kuntoutusohjaaja. 6 Opas uniapneaa sairastaville

Uniapnea ammattiautoilijalla Uniapnean hoitaminen on erityisen tärkeää silloin, kun uniapneaan sairastunut työskentelee ammattikuljettajana. Hoidossa oleva uniapnea ei ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä. Autoilijan kannattaa hakeutua tutkimuksiin, kun havaitsee itsessään tiettyjä hälyttäviä merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi jatkuva väsymys tai nukahtelu epätavallisissa tilanteissa, kuten liikennevaloissa odottaessa. Hoidettuna uniapnean aiheuttama päiväväsymys häviää ja riski joutua liikenneonnettomuuteen laskee. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan ajokorttiluvan terveysedellytykset eivät täyty ammattikuljettajilla, joilla on hoitoon reagoimaton ja varmistettu uniapneasta johtuva pysyväisluonteinen vireystilan häiriö. Uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatissaan, kun hän on hoidon ansiosta oireeton. Opas uniapneaa sairastaville 7

Uniapnean hoito Uniapneaan sairastuneella itsellään on suuri vastuu hoidon onnistumisesta. Hänellä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Jos uniapnean pääaiheuttaja on ylipaino, laihduttaminen lieventää oireita huomattavasti tai poistaa ne jopa kokonaan. Hoito uniapneaan valitaan sairauden vaikeusasteen ja sairastuneen kokeman hoidontarpeen mukaan. Uniapnean hoito perustuu uniapneaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden poistamiseen. Käytännössä se tarkoittaa ylipainon pudottamista tai hengitysteiden tukkeutumisen estämistä apuvälineiden avulla. Hengityskatkoja esiintyy yleisimmin selällään nukuttaessa, jolloin nielu on kapeimmillaan. Jos katkoja esiintyy vain silloin, saattaa hoidoksi riittää se, että henkilö välttää selällään nukkumista. Asentohoitoa voidaan toteuttaa niin sanotulla pallopaidalla, jossa yöpaidan selkämykseen kiinnitetty pallo estää selällään nukkumisen, tai kaupallisella uniapneavyöllä. Hengityskatkoja lisää nenän tukkoisuus. Sen hoito voi usein auttaa etenkin lievää uni apneaa sairastavia. CPAP-laite Yleisin hoito uniapneaan on nenän kautta annettava ylipainehengityshoito eli nenä-cpap (Continuous Positive Airway Pressure) -hoito. CPAP-hoidossa hengitetään huoneilmaa ylipaineella nenämaskin kautta, jolloin CPAPlaitteen puhaltama ilmavirta pitää hengitystiet auki nukkuessa. Sitä käytetään erityisesti keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa. Hoitomuoto sopii lähes kaikille uniapneaa sairastaville, ja sen vaikutus alkaa nopeasti, jo 1 2 hyvin nukutun yön jälkeen. CPAP-laite ei paranna itse tautia, mutta parantaa unen laatua poistamalla hengityskatkot, jolloin väsymys ja muut oireet jäävät pois. 8 Opas uniapneaa sairastaville

Uniapneakisko Vaihtoehtona CPAP-hoidolle voidaan käyttää hampaisiin kiinnitettävää uniapneakiskoa. Kisko laitetaan suuhun illalla ja otetaan herättyä pois. Se tuo alaleukaa eteenpäin ja estää kielen painumista taakse. Kisko auttaa parhaiten lieväoireisia, normaalipainoisia uniapneaa sairastavia, joilla hengityskatkot esiintyvät lähinnä selällä nukkuessa. Sitä käytetään toisinaan myös silloin, jos CPAP-hoito ei jostain syystä onnistu. Haittana hoidosta voi olla leukanivelten kipeytyminen ja lisääntynyt syljen eritys kiskon ollessa suussa. Uniapneakiskon tarpeen arvioi erikoishammaslääkäri. Arvioon pääsee lähetteellä. Kisko sovitetaan ja tehdään yksilöllisesti jokaiselle sopivaksi. Uniapneakiskoa ei yleensä tehdä henkilöille, joilla on merkittävää ylipainoa tai vaikea hampaiden kiinnityskudossairaus. Kisko voi myös pahentaa joitakin purentavirheitä. Leikkaushoito Leikkaushoidosta on apua harvoille ja leikkauksella hoidettavat valikoidaan tarkoin. Leikkaus voidaan tehdä nenän, nielun tai leuan alueelle. Leuan aluetta voidaan operoida tuomalla ylä- ja alaleukaa eteenpäin. Myös lihavuusleikkauksesta voi olla hyötyä uniapneaa sairastavalle, mutta se ei läheskään aina poista esimerkiksi CPAP-hoidon tarvetta. Kuorsauksen hoitoon paljon käytetty ns. RFA (radio frequency ablation) -polttohoito ei ole riittävä hoito uniapnean oireisiin. Sähköstimulaatiohoito Sähköstimulaatiohoito on kokeellista hoitoa tarkoin valikoiduille henkilöille. Siinä solisluun alle asennettava laite stimuloi sähköisesti kielen liikehermoa unen aikana vakauttaen ja laajentaen hengitysteitä ja helpottaen hengittämistä. Stimulaattorilaitteen lisäksi kielen hermoon laitetaan kirurgisesti elektrodi ja kylkilihasten väliin asennetaan hengitystä tarkkaileva mittari. Laitteen voi itse laittaa päälle yöksi. Opas uniapneaa sairastaville 9

CPAP-laitteen käyttö ja huolto Uniapneaa sairastava saa CPAP-laitteen lääkärin määräyksellä maksutta lainaksi terveydenhuollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Hänelle valitaan sopiva CPAP-laite ja siihen liittyvät tarvikkeet, kuten maski. Hoitohenkilökunta, yleensä unihoitaja, opettaa laitteen ja tarvittaessa kostuttimen käytön, sovittaa oikeanlaisen maskin sekä opastaa niiden huollossa. Jotta laite pysyisi kunnossa, sen oikea käyttö ja säännöllinen huolto on tärkeää. CPAP-hoitoa suositellaan käytettävän koko yön ajan, mutta vähintään neljän tunnin ajan joka yö. Hoito tehoaa vain, kun laitetta käytetään säännöllisesti. Jos laitteen käyttö lopetetaan, oireet palaavat jo 1-2 yön jälkeen. CPAP-laitteen käyttöön tottuminen voi joskus vaatia aikaa. Nenälle unen ajaksi asetettavaan maskiin totuttelu voi vaatia kärsivällisyyttä sairastuneelta ja hänen läheisiltään. Vieressä nukkuvankin on totuttauduttava laitteen ääneen. Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa. CPAP-laitteen säännöllisen käytön on todettu parantavan unen laatua ja siten helpottavan uniapnean oireita. Se hoitaa tehokkaasti myös uniapnean liitännäissairauksia. Maski ja laite CPAP-laitteeseen kuuluu maski, josta johtaa letku itse CPAP-laitteeseen. Maski sovitetaan yksilöllisesti. Yleisimmin käytössä on nenämaski, nenä-suumaski tai sierainmaski. Olemassa on myös suumaskeja ja kasvot kokonaan peittäviä maskeja. Maski asetetaan kasvoille remmistön avulla. Hoidon onnistumiseksi on tärkeää, että maski sopii hyvin omille kasvoille. Joskus sopivan maskin löytäminen voi vaatia useita sovituksia ja kokeiluja. Jos jokin malli ei istu käyttäjän kasvoille tai se vuotaa, painaa tai puristaa, on maski vaihdettava. Itse CPAP-laite on kevyt liikutella ja helppo kuljettaa matkoillakin mukana. Laite vaatii toimiakseen sähkövirtaa. Nykyiset CPAP-laitteet ovat hyvin hiljaisia ja pienikokoisia. CPAP-laitteessa voi olla lisäksi lämminvesikostutin. Kaikki eivät tarvitse kostutinta, mutta se voidaan ottaa käyttöön, jos laitehoito aiheuttaa nenän tai suun limakalvojen kuivumisongelmia. Laitemallista riippuen kostutin voi olla laitteessa sisäänrakennettuna tai se voi olla erillinen laite, joka kiinnitetään CPAP-laitteeseen. Kostuttimen käyttö, huolto ja puhdistus neuvotaan sen käyttöönoton yhteydessä. Nenämaski Nenä-suumaski otsatuella 10 Opas uniapneaa sairastaville

Kostutinta käytettäessä täytyy varoa erityisesti sitä, ettei siitä pääse vettä CPAP-laitteeseen. Laite ei toimi, jos siihen pääsee vettä. Vesisäiliö pitää ottaa aina pois ennen laitteen liikuttelua. Varsinkin silloin, kun CPAP-laitteessa on kostutin, laite kannattaa asettaa samalle tasolle tai hieman alemmaksi nukkujaan nähden. Lattialle sitä ei kuitenkaan pidä laittaa. Tämä vähentää kondensaatiota ja mahdollista veden hyörystymistä letkuun ja maskiin. Mikäli kondensaatiota kuitenkin esiintyy, kannattaa kokeilla lämpöletkua. Laitteen huolto Laite, kostutin ja maski on puhdistettava ja huollettava säännöllisesti, jotta ne kestävät käytössä paremmin. Maskin huonosta huollosta voi seurata esimerkiksi iho-ongelmia. CPAP-laite toimitetaan tarvittaessa tarkastettavaksi hoitavaan yksikköön mahdollisen seurantakäynnin yhteydessä. CPAP-LAITTEEN HUOLTO Tehtävä päivittäin: Maski ja ilmaletku irrotetaan laitteesta. Maskin tyynyosa pestään miedolla saippuavedellä. Mahdollisen kostuttimen vesi vaihdetaan ja säiliö huuhdellaan. Tehtävä kerran viikossa: Maski ja remmit pestään miedolla saippuavedellä. Ilmaletku ja kostuttimen säiliö pestään laimennetulla astianpesuaineliuoksella. Kostutinkammion voi pestä myös astianpesukoneen ylätasolla. Ilmaletkun annetaan kuivua mahdollisimman suorana. Muu huolto: Suodatin tarkistetaan kuukausittain. Se vaihdetaan vähintään puolen vuoden välein. Maski uusitaan vuoden kahden välein, myös tarvittaessa silloin kun sen ilmatiiviys häviää. Letku vaihdetaan tarvittaessa. Nenä-suumaski Sierainmaski Opas uniapneaa sairastaville 11

CPAP-hoidon sivuvaikutusten hallinta Nenäoireet ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä ja hoito saattaa lisätä niitä. Jos CPAP-hoidon aikana tapahtuu ilmavuotoa suun kautta, se voi lisätä nenän kuivuutta ja tukkoisuutta. Sitä voidaan vähentää lämminvesikostuttimen tai nenä-suumaskin avulla. Limakalvojen kuivumista voi hoitaa myös esimerkiksi nenää kostuttavilla ja hoitavilla sumutteilla tai nenähuuhtelukannulla. Osalla potilaista CPAP-hoidon aloitusvaiheeseen liittyy vesinuhaa. Se vähenee yleensä hoidon jatkuessa. Mikäli ongelma ei häviä hoidon jatkuessa, kannattaa limakalvoja kosteuttaa, sillä vesinuha on oire nenän limakalvojen kuivumisesta. CPAP-hoito voi johtaa myös suun kuivumiseen. Ongelmaan auttaa usein nenän limakalvojen hoitaminen, koska nenän ollessa avoin hengittäminen sujuu sen kautta. Tällöin suun ja nielun limakalvot eivät kuivu niin voimakkaasti. Myös kostutin ja nenä-suumaski voivat auttaa. Suun limakalvoja voi myös kostuttaa apteekissa myytävillä suuta kostuttavilla geeleillä tai esimerkiksi ruokaöljyllä. Laitehoidon alkuvaiheessa saattaa esiintyä ilman kertymistä vatsaan. Yleensä oireet häviävät laitteeseen tottumisen myötä. Tarvittaessa ilmavaivoja voi hoitaa tilapäisesti apteekista saatavilla ilmavaivalääkkeillä. Usein maskityypin vaihtaminen tai kostutuksen lisääminen laitehoitoon voi vähentää ilman kertymistä. Onnistunut omahoito Uniapnean omahoito on tärkeää, sillä sairastuneella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Yksi tärkeimmistä asioista omahoidossa on painonhallinta, sillä jo 5-10 kilon laihduttaminen lieventää uniapnean oireita. Painon putoaminen lähelle normaalipainoa voi vähentää CPAP-laitehoidon tarvetta. Myös liikunta on tärkeää sairastuneelle. Se auttaa uniapnean hoidossa ja oireiden hallinnassa, vaikka paino ei sen johdosta putoaisikaan. Osa uniapneaa sairastavista voi hyötyä tukisukkien käytöstä. Päivän mittaan alaraajoihin kertyy nestettä, joka makuuasennossa yön aikana siirtyy ylävartalolle ja saattaa ahtauttaa ylähengitysteitä. Sukat laitetaan jalkaan aamulla ja riisutaan illalla. Painonhallinta Laihduttamisen ja pysyvän painonhallinnan onnistumisessa tärkeää on säännöllinen ateriarytmi. Pitkät välit ruokailujen välillä kasvattavat nälkää ja makeanhimoa. Aterioita suositellaan nautittavaksi kolmen neljän tunnin välein. Osa niistä voi olla välipaloja, jotka sisältävät esimerkiksi täysjyväviljaa, rasvattomia maitotuotteita tai kasviksia ja hedelmiä. Painonhallinnassa auttaa myös annoskoon pienentäminen ja lautasmallin käyttö: puolet lautasesta täytetään vihanneksilla ja toinen puoli muulla ruualla. Kasviksia, juureksia, hedelmiä tai marjoja on hyvä nauttia joka aterialla, koska ne täyttävät vatsaa mutta sisältävät vähän kaloreita. On hyvä valita vähärasvaisia ruokalajeja. Laihduttajakin tarvitsee rasvaa, mutta sen pitää olla pehmeää kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa on hyvä välttää. Lisätietoa painonhallinnasta saa esimerkiksi netistä osoitteesta www.sydanliitto.fi. 12 Opas uniapneaa sairastaville

Liikunta Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen kuluttaa kaloreita ja edesauttaa laihtumista ja painonhallintaa. Oleellista ei niinkään ole, millä tavalla liikuntaa saa, vaan miten paljon liikkuu. Terveyden ylläpitämiseksi pitäisi liikkua kohtalaisen rasittavalta tuntuvalla tasolla vähintään 30 minuuttia viikossa, tai mieluummin 20 minuuttia päivittäin. Viikoittaiseksi liikuntaannokseksi suositellaan yhteensä ainakin 2,5 tuntia kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa. Paras vaihtoehto on harjoittaa perus- ja arkiliikuntaa päivittäin ja täydentää sitä muutaman kerran viikossa tapahtuvalla kuormittavammalla kestävyysliikunnalla. Reipas kävely sopii useimmille, sillä sen tehoa voi säädellä helposti ja sitä voi harrastaa lähes missä tahansa. Kestävyyttä harjoittavat hyvin lajit, joissa tarvitaan suuria lihasryhmiä: sauvakävely hiihto pyöräily hölkkä uinti tanssi Päiväannoksen voi jakaa osiin. On tärkeää, että aktiivisuudesta tulee osa päivittäistä arkea. Liikunta-annoksen voi saada harrastamalla hyötyliikuntaa esimerkiksi pihatöissä tai työmatkalla. Rasittava liikuntaa kuluttaa kuitenkin lyhyemmässä ajassa enemmän energiaa. Kannattaa valita itselle mieluinen liikuntamuoto, jota jaksaa harrastaa vielä alkuinnostuksen jälkeenkin. Mielekkyyttä liikkumiseen voi saada siitä, kun harrastaa sitä yhdessä ystävän tai perheenjäsenen kanssa. Parhaaseen tulokseen päästään silloin, kun laihduttamalla saavutettu paino pysyy ja uudet ruokailutottumukset jäävät osaksi elämää. Säännöllisen liikunnan ottaminen elämäntavaksi kaikkina vuodenaikoina auttaa pysymään tavoitteessa. Päihteiden ja lääkkeiden käyttö Tietyt unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet lamaavat nielun alueen lihaksistoa ja heikentävät hengitystoimintaa. Koska ne saattavat lisätä hengityskatkoksien määrää ja kestoa, niiden käyttöä tulisi välttää. Lääkitystä ei kuitenkaan tule lopettaa ilman lääkärin lupaa. Myös alkoholi voi lisätä hengityskatkoksia ja sen käyttöä tulisi välttää. Jo yksi annos alkoholia ennen nukkumaan menoa pahentaa uniapneaa. Tupakoinnin on todettu lisäävän ylähengitysteiden limakalvojen turvotusta, ja sen lopettaminen saattaa lievittää uniapnean oireita. Apua tupakoinnin lopettamiseen saa Hengitysliiton Stumppi-neuvontapuhelimesta. Maksuton puhelin palvelee arkisin klo 13 18 numerossa 0800 148 484. Lisäksi sivustolla www.stumppi.fi on paljon tietoa tupakoinnin haitoista, savuttomuuden hyödyistä ja neuvoja lopettamiseen. Opas uniapneaa sairastaville 13

Kuntoutus Uniapnean hoidon onnistuminen edellyttää, että sairastunut ymmärtää hoidon merkityksen hyvinvoinnilleen ja on valmis hoitamaan itseään kotona itsenäisesti. Se ei aina ole helppoa, sillä elämäntapamuutokset ja CPAP-laitteen käyttöön tottuminen vaativat usein opettelua. Kuntoutuskursseilta uniapneaan sairastunut saa tietoa sairaudestaan, hoidon merkityksestä sekä työkaluja ja motivaatiota elämäntaparemontin aloittamiseen. Kuntoutuskursseja on suunnattu sekä työelämässä oleville että työelämästä poissaoleville. Painonhallinnan opettelu on tärkeä osa kurssien sisältöä. Kursseista hyötyvät eniten ne, joiden uniapnean syynä on ylipaino, joilla on työ- tai toimintakykyä haittaavaa väsymystä, vaikeuksia tottua CPAP-laitteen käyttöön tai muuhun hoitomuotoon. Matkustaminen ja uniapnea CPAP-hoitoa ei kannata keskeyttää lomankaan ajaksi, sillä oireet palaavat jo 1 2 ilman laitetta nukutun yön jälkeen. Tarvittaessa laitteeseen voi hankkia akkumuuntajan esimerkiksi mökkeilyä varten. Lentomatkalle CPAP-laite kannattaa pakata käsimatkatavaroihin, vaikka sitä ei lennon aikana käyttäisikään. Esimerkiksi Finnair suosittelee, että pakattaessa CPAP-laite käsimatkatavaroihin siitä ilmoitetaan lentoyhtiölle ennen matkaa. Ohjeet saattavat vaihdella lentoyhtiöittäin, joten asia kannattaa varmistaa aina ennen matkaa. Neuvoa voi kysyä myös matkanjärjestäjältä. Jos laitetta haluaa käyttää kaukolennolla, mahdollisuudesta pitää kysyä lentoyhtiöltä. Matkustajan pitää olla varautunut lentämään myös ilman laitteen käyttöä. Lentokentän turvatarkastusta varten hoitavasta yksiköstä tai laitevalmistajalta saa matkustustodistuksen, jossa kerrotaan CPAP-laitteen käyttötarkoitus. Laitteen voi läpivalaista turvallisesti. Näin haet kuntoutukseen: Täytä Kelan lomake KU 132. Sen voi täyttää ja tulostaa myös Kelan verkkosivuilla osoitteessa www.kela.fi/lomakkeet. Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys, josta ilmenee sairaus, suositeltu kuntoutus ja sen tavoitteet. Kelan kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Lisää tietoa saa Kelan kuntoutuksen asiakasneuvonnasta arkisin kello 8.00 18.00 puhelinnumerosta 020 692 205 tai osoitteesta www.kela.fi/ kuntoutuskurssihaku hakusanalla uniapnea. 14 Opas uniapneaa sairastaville

Vertaistukea Hengitysliitosta Hengitysliiton ja sen eri puolilla Suomea toimivien paikallisten hengitysyhdistysten yksi keskeisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen tarjoaminen. Vertaistuella tarkoitetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea. Se on vuorovaikutuksessa olemista, kokemusten ja tuntemusten vaihtamista sekä oman sairaushistorian tarkastelua ja jakamista toisten kanssa. Ennen kaikkea se on tuen saamista arkielämään. Vertaistuki antaa sairastuneille mahdollisuuden pohtia omaa tilannettaan yhdessä toisten kanssa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa tukea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokainen voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja sairaus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia toisten kanssa. Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on vapauttavaa, kun ei tarvitse pelätä omien läheisten kuormittamista liikaa omilla huolilla ja sairauskokemuksilla. Vertaistapaamisissa omasta sairaudesta ja vaikeistakin asioista voi puhua avoimesti, huumoriakin viljellen. Parhaimmillaan vertaistuki voimaannuttaa niin tuen antajaa kuin saajaa. Monet hengitysyhdistykset järjestävät uniapneaa sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisissa kuullaan usein asiantuntija-alustuksia, mutta aikaa on aina varattu vertaiskeskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Vertaistukea voi hakea myös Hengitysliiton verkkosivujen keskustelupalstoilta. OPPAAN ASIANTUNTIJOINA OVAT TOIMINEET KEUHKO- SAIRAUKSIEN VS. PROFESSORI, OSASTONYLILÄÄKÄRI TARJA SAARESRANTA SEKÄ UNIHOITAJA SARI MELKKO TURUN YLIOPISTOLLISESTA KESKUSSAIRAALASTA. OPAS ON TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ RESMED FINLAND OY:N JA PHILIPS OY:N KANSSA. Opas uniapneaa sairastaville 15

Tule mukaan toimintaan saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi. Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia, joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairauden asioihin ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä. Liity osoitteessa www.hengitysliitto.fi tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p. 020 757 5000. Tutustu osoitteessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut myös muihin Hengitysliiton oppaisiin. Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. www.hengitysliitto p. 020 757 5000 VALOKUVAT: IINA PUOLANNE, RESMED FINLAND OY, PHILIPS OY. PIIRROSKUVAT: MIKKO SALLINEN. TAITTO: VITALE AY. ERWEKO 2015. 15 000 KPL.