VUORORYHMIS UNIPUUN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VUORORYHMIS UNIPUUN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. UNIPUU HOITOPAIKKANA TOIMINTA-AJATUS UNIPUU RÄPPI 2. ARVOJA KASVATTAJILLE TÄRKEÄÄ VANHEMMILLE TÄRKEÄÄ LAPSILLE TÄRKEÄÄ 3. UNIPUU LAPSEN KASVUYMPÄRISTÖNÄ 4. LAPSI - JA OPPIMISKÄSITYS UNIPUUSSA 5. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN LIIKKUMINEN TUTKIMINEN TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU 6. UNIPUUN TOIMINNASSA KOROSTUU KIELEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LIIKUNNALLISTEN TAITOJEN TUKEMINEN SOSIAALISTEN TAITOJEN KEHITYKSEN TUKEMINEN 7. KASVATUSKUMPPANUUS 8. ARVIOINTI LAPSEN KASVU JA OPPIMINEN VANHEMPIEN TYYTYVÄISYYS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET HOITAJIEN TOIMINTA JA TYÖILMAPIIRI

3 1. UNIPUU HOITOPAIKKANA: Vuorohoito Unipuu tarjoaa hoitopaikan lapselle, jonka perhe on vuorotyössä. Toiminta on aloitettu syksyllä 2001 ryhmismuotoisena. Toimintatilana toimi ensimmäiset seitsemän vuotta rivitalon päätyasunto Turengissa Tapailankujalla. Heinäkuussa 2008 Unipuu muutti toimivampiin tiloihin Haltian päiväkodin naapuriin keskelle Turengin taajamaa. Alle esikouluikäisiä lapsia Unipuussa on hoidossa n. 20 ja Haltian päiväkodin vuorohoitoa tarvitsevat esikoululaiset ovat meillä silloin, kun päiväkoti on kiinni. Ryhmässä työskentelee 6 / 7 hoitajaa lasten hoidon tarpeen mukaan. TOIMINTA- AJATUKSEMME: Pyrimme antamaan lapselle yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta, kodinomaisessa ilmapiirissä, jossa kiireettömyys ja läheisyys ovat läsnä. Vanhemmat ja hoitajat tukevat lapsen kasvua ja kehitystä kasvatuskumppanuuden hengessä. UNIPUU RÄPPI OLI SITTEN MAANANTAI, SUNNUNTAI TAI LAUANTAI. LAPSI TÄÄLLÄ LEIKKII, LAULAA, KILJUU, POMPPII, JUOKSEE, NAURAA SATUJA KUULLA SAA SEKÄ ITSE TARINOIDA JA HÄNTÄ KYLLÄ KUUNNELLAAN. KIIRE EI OO MEILLÄ MAHTI, JOKAISELLA OMA TAHTI. ULKONA OLLAAN PALJON, METSÄSSÄ JA PUISTOSSA, LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ. ISOT MENEE ERI SUUNTAAN. PIENET MINNE EHTIVÄT. KIIRE EI OO MEILLÄ MAHTI, JOKAISELLA OMA TAHTI. HYVÄT TAVAT OPETELLAAN, KAVEREIDEN KANSSA OLLAAN. ISOT AUTTAA PIENIÄ OLLAAN ESIMERKKEJÄ. LEIKITÄÄN ME JOKA PÄIVÄ OLI ILTA TAIKKA AAMUPÄIVÄ. KIIRE EI OO MEILLÄ MAHTI, JOKAISELLA OMA TAHTI. RUOKAA JOKAINEN TARVITSEE SEKÄ UNTA SOPIVASTI, SILLOIN KASVAA SUUREMMAKSI. PITKÄ JOS ON HOITOVUORO KIUKUTTAA VOI KETÄ VAAN, SILLOIN TUTTU SYLI LOHDUTTAA. KIIRE EI OO MEILLÄ MAHTI, JOKAISELLA OMA TAHTI.

4 2. ARVOJA MEILLE KASVATTAJINA ON TÄRKEÄÄ: Lapsi on hyväksytty ryhmän jäsen, joka voi tuntea olonsa turvalliseksi Unipuussa ollessaan. Lasta kasvatetaan rehellisyyteen. Lapsesta kehittyy toisia huomioonottava, sosiaalinen ja suvaitseva. Lasta kuunnellaan ja ollaan aidosti läsnä. Vanhempien toiveita arvostetaan. Lasta kasvatetaan positiivisuuteen, iloa koetaan uusista opituista asioista Lapsi tuntee olonsa rakastetuksi juuri sellaisena kuin on. Vanhempien on tärkeätä tietää, millaista lapsella on ollut hoidossa Lapsi saa perushoitoa, joka tukee hänen kehitystään VANHEMMILLE ON TÄRKEÄÄ: Lapsen päivässä rytmeissä joustetaan ja lapsi saa yksilöllistä hoitoa. Lapsi saa ikätasonsa mukaista virikkeellistä toimintaa. Kodinomainen hoito ja leikille riittävästi tilaa. Lapsen päivästä tiedotetaan riittävästi. Jutellaan päivittäin haku- tai tuonti tilanteissa. Lapsen perushoidosta huolehditaan. Kodinomainen kasvuympäristö.

5 LAPSILLE ON TÄRKEÄÄ : Kaverit ovat lapsille hoidossa viihtymisen kannalta ensimmäinen lasten haastatteluissa esiin tuleva asia. Leikkiminen on lasten mielestä sitä mukavinta tekemistä ja varsinkin parhaan kaverin kanssa leikkiminen. Lasten perusvastaus on kysymykseen, miltä sinusta tuntuu olla hoidossa Unipuussa? Täällä on kivaa, tuntuu kivalta olla. Isommat lapset mainitsevat kurjana asiana, että täällä on minua pienempiä lapsia paljon hoidossa, ei aina löydy sopivaa leikkikaveria. Kivoimmiksi leikeiksi mainittiin Mielikuvitusleikit eläimillä, barbeilla. Ulkona on kiva leikkiä hippaleikkejä ja liikuntahallilla on kivaa. Lapsista tuntuu pahalta, jos kaverin hoitopäivä päättyy kesken hyvän leikin. Kysymykseen, voiko leikki sitten jatkua? Vastattiin: joo voi mennä pyytämään jonkun toisen leikkiin.

6 3. UNIPUU LAPSEN KASVUYMPÄRISTÖNÄ Lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeää on turvallisen ja johdonmukaisen päivärytmin luominen. Vuorohoidossa on jokaisen lapsen yksilöllisen päivärytmin tiedostaminen tärkeää. Lapsen tullessa iltavuoroon hoitoon, hänen hoitovuoronsa on Unipuussa erilainen, kuin hänen tullessaan aamuvuoroon. Lapsi omaksuu ja tottuu päivien erimuotoisuuteen parhaiten, kun myös hoidossa painotetaan selkeää päivärytmiä. Iltavuorossa puuhastellaan pitkälti leikkien, pelaillen ja satuja kuunnellen. Aamuvuoroihin puolestaan sisältyy enemmän ennalta suunniteltua toimintaa esim. retkiä, musiikkituokioita, askartelua tai liikuntaa. Viikkorytmiäkin seurataan, arki ja sunnuntai eroavat toiminnallisesti toisistaan. Tavoitteenamme on kodinomaisen ja lämminhenkisen ilmapiirin luominen lapsen päivän ympärille. Jokainen tilanne, jossa hoitaja ja lapsi tai lapset ovat keskenään vuorovaikutuksessa sisältää paljon lapsen kehitykselle tärkeitä asioita. Parhaiten lapsi oppii hyväksyvässä ja kuuntelevassa kasvuympäristössä. Lapsen jäädessä yöhoitoon on tutuilla iltarutiineilla tärkeä merkitys lapsen levolliseen yöuneen. Lapsen on tärkeää tietää, että hoitaja on aina lähellä. 4. LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYS UNIPUUSSA Lapsen perusturvallisuus ja perushoito oltava turvattuja, jotta oppiminen mahdollistuu. Jokainen lapsi on utelias ja haluaa oppia. Jokaiselle lapselle löytyy jokin erityismielenkiinnon kohde, jota voidaan hänen oppimisessaan hyödyntää. Näemme lapsen temperamenttisen yksilöllisyyden hyvin tärkeänä. Havainnoimme lasten leikkitoimintaa ja sadutamme lapsia, jolloin pyrimme auttamaan lasta yksilölliseen oppimiseen. Toiminnassa pyritään huomioimaan lasten kiinnostuksen kohteita, Lapselle annetaan virikkeitä tutkia kasvuympäristöön ja arkipäivään liittyviä ilmiöitä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti hänen yksilölliset tavoitteensa huomioidaan vuorovaikutustilanteissa ja ohjatun toiminnan suunnittelussa.

7 5. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA: LEIKKIMINEN: Ryhmässä lasten mielikuvituksen runsaus näkyy. Leikki saa monenlaisia ulottuvuuksia lasten arjesta. 1-6 vuotiaiden lasten ryhmä tuo leikkiin erilaisia mahdollisuuksia ja pienimmät oppivat isompien esimerkeistä. Lapsilla on pitkäkestoisia leikkejä paljon varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin. LIIKKUMINEN: Monipuolista liikuntaa harrastetaan vuodenaikojen mukaan. Ulkona on tilaa liikkumiseen ja lähiympäristö metsiköineen tarjoaa lisää mahdollisuuksia harjaannuttaa liikunnallisia taitoja. Ryhmää jaetaan ikätason mukaan ryhmiin esim. liikuntahalli päivinä. Lasten yksilölliset taidot otetaan huomioon ja jokaista lasta kannustetaan liikkumaan omien taitojensa mukaan. TUTKIMINEN: Lapsella on luontainen tapa oppia asioita niitä tutkimalla. Joka tehdään mahdolliseksi antamalla lapselle aikaa arkisten asioiden ihmettelyyn. Tarjoamalla lapselle tutkimiseen houkuttelevia aiheita ja yhdessä lapsen kanssa niitä tutkien voidaan kokea aitoa oppimisen iloa. TAITEELLINEN KOKEMINEN- JA ILMAISU: Taidevälineet ovat saatavilla päivittäin lasten omaa taiteellista ilmaisua varten. Lasten töitä ihaillaan ja jokaisen itsetehty on paras. Musiikkia kuunnellaan usein ja laulua ja rytmiikkaa harjoitellaan. Lapsia kannustetaan tekemään omia esityksiä.

8 6. UNIPUUN TOIMINNASSA KOROSTUU : KIELEN KEHITYKSEN TUKEMINEN : Kielen oppiminen on lapselle avain kaikkeen muuhun oppimiseen. Kielen avulla lapsi kykenee kertomaan ja kyselemään. Hän muodostaa omaa maailmankuvaansa ja jokaisella sanalla ja tarinalla on siihen jonkinlainen vaikutus. Tuemme lapsia kielellisen kehityksen alueella seuraavin tavoin: Kuvakirjojen katseleminen ja kuvista kertominen Satujen lukeminen. Loruja ja runoja Jutellaan lasten kanssa ja lasta kuunnellaan. Käydään lasten teatteriesityksissä Tehdään pöytäteatteria, lapset tekevät omia esityksiä. Laulut ja laululeikit Perushoitotilanteissa hoitaja läsnä lapselle ja keskustellaan ikätasolle sopivalla tavalla SADUTUS : Unipuussa lasten kertomuksia kirjataan ylös sana sanasta, lapset oppivat tuottamaan omia tarinoita, joista on iloa koko ryhmälle. Lapset haluavat kuulla omia tarinoitaan uudelleen.

9 LIIKUNNALLISTEN TAITOJEN TUKEMINEN : Lapsen fyysis-motorinen kehitys saa liikunnallisten perustaitojen harjoittamisen kautta tukea. Jokapäiväinen liikunta eri muodoissaan opettaa lasta nauttimaan oman kehonsa hallinnasta. Pieni hengästyminen liikkuessa tuottaa lapselle hyvää mieltä. Liikunnallisia taitoja tuetaan seuraavin tavoin: Ulkoilemme paljon, jolloin lapset liikkuvat pihassa, juoksevat, kiipeilevät, pomppivat, ryömivät jne. lapsella on sata tapaa liikkua eteenpäin tai taaksepäin. Metsäretkillä lapset pääsevät kulkemaan epätasaisemmassa maastossa ja kiipeilyt kivillä ja puunrungoilla kehittävät tasapainoa ja ketteryyttä. Musiikkiliikunnassa lapset kokevat rytmin vaikutuksen. Usein varsinkin pienet lapset saadaan liikkumaan luontevasti musiikin avulla. Liikuntahallilla liikutaan isossa sisätilassa, tehdään esim. temppurata tai pelataan pallolla Talvella pyritään halukkaiden kanssa hiihtämään ja luistelemaan. Liikumme vuodenaikojen mukaan, pulkkamäessä laskettelu, lumileikit, narulla hyppääminen, palloleikit. Syksyisin ollaan vauhtivarpaita ja osallistutaan Nuori Suomen liikuntatempaukseen. SOSIAALISTEN TAITOJEN TUKEMINEN pääroolissa leikki : Leikki on lapsen tapa opetella luontevasti sosiaalisia taitojaan. Lapsen itsetunnon terveelle kehittymiselle on hyväksi, kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia tilanteissa, joissa hän toimii ryhmän jäsenenä. Jokainen lapsi käsittelee oppimiaan sosiaalisia taitoja peilaten niitä jo aiemmin oppimiinsa. Ympäristöllä ja vuorovaikutussuhteilla on valtava merkitys näiden taitojen oppimisessa Vuorohoidossa lapsi elää vaihtelevien vuorovaikutussuhteiden keskellä. Hoitajat ja kaverit vaihtuvat usein päivän aikana. Lapsille muodostuu malleja leikkiä erilaisia leikkejä riippuen paljolti siitä millainen ryhmä on paikalla. Turvallisen ja kiireettömän kasvuilmapiirin rakentaminen koetaan Unipuussa hyvin tärkeänä, sen avulla toivomme tasoittavamme lasten ympärillä jatkuvasti tapahtuvaa muutosta kavereiden ja hoitajien vaihdellessa. Unipuussa tapahtuvaa sosiaalisten taitojen tukemista: Kaikki ryhmätilanteet, joissa lasten on huomioitava toisiaan. Mielikuvitus- ja roolileikit Hyvien tapojen opettelu esim. ruokailutilanteet. Vierailut vanhusten hoitokodissa. Ulkoilutilanteet, joissa läsnä myös viereisen lasten hoitoyksikön lapsia ja aikuisia.

10 7. KASVASTUSKUMPPANUUS UNIPUUSSA Perhe ilmoittaa hoitopaikan saamisesta Unipuussa. Sovimme mahdollisen kotikäynnin ennen hoitosuhteen alkamista. Hoitaja käy yksin tai työparin kanssa lapsen kotona, jolloin jutellaan lapsella kotona olevista tavoista ja päivärytmeistä sekä vanhempien toiveista, jotka liittyvät lapsen hoitoon ja kasvattamiseen. Kun lapsi tapaa hoitajat ensimmäistä kertaa hänelle tutussa ja turvallisessa kotiympäristössään, opimme tuntemaan lapsen persoonallisena ja yksilöllisenä perheensä jäsenenä. Kotikäynnin jälkeen tärkeimmät asiat lapsesta kirjataan muistiin. Näin tärkeää tietoa lapsesta välittyy kaikille hoitajille. Perhe ja lapsi käyvät tutustumiskäynnillä Unipuussa. Hoitaja varaa aikaa jutteluun vanhempien kanssa, esitellään tiloja ja toimintaa. Perheelle annetaan mahdollisuus käydä useita kertoja tutustumassa Unipuussa ennen hoitosuhteen alkua. Ensimmäisiä hoitopäiviä havainnoidaan tarkemmin ja viestitetään vanhemmille. Samalla dokumentointi toimii eri vuoroissa työskentelevän hoitajan nopeampana tutustumisena lapseen Ensimmäinen yhteinen kasvatuskeskustelu (VASU = lapsen varhaiskasvatussuunnitelma) pidetään perheen kanssa muutaman kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Tällöin tiedämme jo riittävästi lapsen ryhmässä käyttäytymisestä ja kehitysvaiheesta. Samalla kirjataan lapsen yksilölliset tavoitteet lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vanhemmat ja hoitajat toimivat toisiaan kuunnellen lapsen parhaaksi. Molemminpuolinen avoimuus ja rehellisyys lapsen kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä asioissa on tärkeää. Lapsen vasua käydään lävitse yhdessä vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa.

11 8. ARVIOINTI Lapsen kasvu ja oppiminen: Yhdessä vanhempien kanssa käytyjen kasvatuskeskustelujen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden pohjalta Unipuun hoitajat tekevät arviointia siitä, kuinka lapsi kasvaa ja kehittyy. Lapsen käyttäytymisestä ryhmässä ja leikkitilanteissa tehdyt havainnot ja lapsen piirustusten, askartelujen, liikunnallisten ym. suoritusten kautta hoitajat pystyvät arvioimaan lapsen yksilöllistä kehittymistä. Lapsen täyttäessä 5- vuotta tehdään hänen kanssaan KEHU tehtäviä. Tehtävät antavat tietoa lapsen taidoista. Ennen 5-vuotis neuvolaa keskustellaan vanhempien kanssa, kuinka tehtävät lapselta sujuivat ja ne lähetetään vanhempien mukana neuvolaan. Mikäli lapsen kehityksessä huomataan fyysistä tai psyykkistä viivästystä, pyrimme antamaan lapselle varhaista erityistukea yhteistyössä perheen ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Näin halutaan turvata lapsen myöhempi kasvu ja kehittyminen niin normaalina kuin mahdollista. Lapsi osaa arvioida myös itse kehitystään. Lapsi iloitsee, kun oppii uusia asioita esim. laittamaan itse vetoketjun kiinni, haluaa yrittää ja opetella ja joskus myös murehtii, kun ei vielä osakkaan. Ryhmässä on laaja ikäjakauma, jolloin joskus lapsi asettaa itselleen liian korkeita vaatimuksia ihannoidessaan häntä vanhempien lasten toimintaa ja taas toisaalta lapsi voi jopa taantua kehityksessään alkaessaan ns. matkia häntä nuorempien lasten käyttäytymistä. Hoitajat tukevat lasta tekemään itsestään totuudenmukaista arviointia, millaisia taitoja kullakin lapsella on mahdollisuus osata. Lasten on tärkeää päästä arvioimaan Unipuun toimintaa ja ilmapiiriä sekä välittää hoitajille tärkeää tietoa viihtymisestään hoidossa. Tavoitteenamme on tehdä lapsille säännöllisin väliajoin pienimuotoisia lapsille suunnattuja kyselyjä. Yhteisissä juttelu hetkissä lasten kanssa saamme myös kerättyä lasten mielipiteitä hoidosta. Vanhempien tyytyväisyys ja vaikuttamismahdollisuudet: Janakkalan päivähoidon asiakkaille tehdään joka toinen vuosi palvelutyytyväisyyskysely. Kyselyn kautta saamme vanhempien arvioinnin Unipuusta lapsensa hoitopaikkana. Palautteiden antaman tiedon mukaan kehitämme toimintaamme. Toiminnasta tehdään myös satunnaisia kyselyjä esim. ennen vanhempainiltoja. Parhaiten palautetta saadaan kuitenkin lähes päivittäin vanhempien kanssa käydyissä juttelu hetkissä. Vuorotyötä tekevillä vanhemmilla ei aina ole mahdollisuutta osallistua hoitopaikan järjestämiin tilaisuuksiin, siksi varaamme riittävästi aikaa, jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ja vuosittaiseen tarkistamiseen.

12 Kasvatuskumppanuuteen liittyvien kotikäyntien tarkoituksena on myös lisätä hoitajien ja vanhempien keskinäistä yhteisymmärrystä lapselle parhaasta yksilöllisestä kasvatusnäkemyksestä. Kasvatuskeskustelujen kautta hoitajille välittyy paljon tärkeää tietoa kunkin vanhemman toiveista koskien lapsen hoitoa ja kasvatusta. Hoitajien toiminta ja työilmapiiri: Janakkalan päivähoidon työntekijöille tehdään työtyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Kyselyn kautta saadaan tietoa esim. työn mielekkyydestä ja fyysisistä työolosuhteista. Työpaikka palavereissa arvioimme missä on onnistuttu ja mitä pitäisi tehdä toisella tavalla. Vuorohoidon arki asettaa hoitajille monenlaisia haastavia tilanteita ja usein on kyettävä olemaan luova ja hyvin joustava, jotta asiat saadaan järjestymään. Jokainen hoitaja käy esimiehen kanssa vuosittain henkilökohtaisen kehityskeskustelun, missä arvioidaan menneen kauden tavoitteita ja asetetaan uusia tulevalle kaudelle. Janakkalan päivähoidossa jokaisen työntekijän kanssa tehdään osaamiskartoitus, jonka pohjalta määritellään täydennyskoulutuksen tarve. Tärkeimpänä on kuitenkin pidettävä hoitajan omaa työnsä arviointia ja sen pohjalta tehtyjen ratkaisujen tuomaa tapaa työskennellä. Pienten lasten hoitajana on usein pysähdyttävä miettimään omia arvojaan ja niiden vaikutusta työhön. Hoitajan on tiedostettava ammatillisuutensa ja kyettävä toimimaan oikeudenmukaisesti kaikkia asiakkaitaan kohtaan. Lasten suusta kuulemme totuuden. Sitä arviointia ei kenenkään varhaiskasvattajan ole syytä unohtaa.