Koulurauhan toimintaopas 2014-2015 Tampere
Koulurauhan julistus Hyvät koululaiset ja arvoisat kuulijat! Tervetuloa seuraamaan lukuvuoden 2014-2015 Koulurauhan julistusta tänne Ratinan stadionille. Koulurauha julistetaan Suomessa jo 24. kerran. Eikö olekin hienoa, että saamme kokoontua tänne hyvän asian puolesta? Meidän on syytä olla ylpeitä siitä, mitä olemme jo toiminnallamme saavuttaneet. Tiedätkö, mitä on koulurauha? Koulurauha on, että ketään ei kiusata, on hyvä yhteishenki, ketään ei jätetä pois porukasta ja kouluun on mukava mennä. Me yritämme tässä kertoa teille, että pitää tulla kaikkien kanssa toimeen ja ketään ei jätetä pois porukasta. Tämän vuoden teemana on ystävyys ja sen vaaliminen. Ystävyys on kaikille tärkeä asia. Muistathan arvostaa jokaista juuri sellaisena kuin hän on. Osaatko olla kaikkien kaveri? Mikä ero mielestäsi on kaverilla ja ystävällä? Oletko sinä se, joka auttaa, kun kaverisi sitä tarvitsee? Olethan sinä se, joka uskaltaa ottaa kaikki mukaan porukkaan? Herättikö tämä sinussa jotain ajatuksia? Olisitko itse valmis muuttamaan käytöstäsi, jotta oltaisiin lähempänä koulurauhaa? 2 Koulurauhan julistustekstin valmistelua leirillä 2014
Koulurauha kaikille! Suomen kouluihin julistetaan Tampereella valtakunnallinen Koulurauha 21.8.2014. Tämä on 24. kerta, kun saamme oppilaiden äänellä kuulla, millaisia toiveita tulevalle vuodelle asetetaan koulurauhan suhteen. Tampereella on aktiivinen työryhmä oppilaita ja aikuisia pohtinut, millainen teema olisi tärkeä ottaa tarkasteluun tulevan lukuvuoden aikana. Teemaksi valittiin ystävyys ja sen vaaliminen. Tavoitteena on, että kouluissa mietittäisiin, miten monissa yhteyksissä oppilaiden hyvinvointiin keskeisesti liittyviä kaverisuhteita voisi koulussa käsitellä. Teeman pohjalta oppilaat laativat Koulurauhan julistustekstin ja oppilas Tuua Pietilä sävelsi ja sanoitti laulun Koulurauhaa toivotaan. Suunnittelutyön tukena on ollut osallisuus-kysely, joka tarjottiin kaikkien Koulurauhan työryhmään kuuluvien koulujen oppilaille. Kyselyn vastausten pohjalta työryhmä aloitti teeman työstämisen, julistustekstin laatimisen ja tulevan lukuvuoden toimintasuunnitelman tekemisen. Suunnittelutyön tuotokset ovat kaikkien koulujen käytössä ja löytyvät Koulurauhan nettisivuilta. Koulurauha-ohjelmassa tavoitteena on pohtia yhdessä aikuisten ja oppilaiden kanssa, mitä asioita koulussa koetaan tärkeäksi kehittää tai toteuttaa, jotta kaikilla olisi koulussa hyvä ja turvallinen olo. Uudistuneen perusopetuslain tavoitteena on lisätä oppilaiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa ja varmistaa, että oppilaiden näkemyksiä tullaan myös säännöllisesti tiedustelemaan. Oppilaiden osallisuus edellyttää aikuisten tukea ja tilan antamista oppilaiden omalle suunnittelulle ja tekemiselle. Koulurauha-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden aikuisten ja oppilaiden yhteiseen keskusteluun ja kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Koulurauha-ohjelma tukee koulujen kiusaamisenvastaista työtä myös vuosittain järjestettävällä kilpailulla. Tänä vuonna Netin sankarit -sarjakuvakilpailussa pohditaan käyttäytymistä netissä. Lisätietoja: www.koulurauha.fi Tampereen Koulurauha-työryhmä toivottaa kaikille ystävyydentäyteistä lukuvuotta! Koiviston koulu Kämmenniemen koulu Lamminpään koulu Svenska samskolan i Tammerfors Tampereen yliopiston normaalikoulu Tampereen Lasten Parlamentti Tampereen Nuorisofoorumi Tampereen koulujen tukiryhmä Pirkanmaan poliisilaitos MLL:n Hämeen piiri Tampereen kaupungin nuorisopalvelut MLL:n Tampereen osasto 3
Ideoita koulurauhavuoden toteuttamiseen Tulevan koulurauhavuoden teemana on ystävyys ja tavoitteena on luoda teemaa käsitteleviä tapahtumia, joita suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Kuvaamataidon tunneilla voidaan taiteilla kuvia ystävyydestä, äidinkielessä voidaan luoda tarinoita luottamuksesta, runoja ystävyydestä ja sarjakuvia mukavista kohtaamisista. Musiikin tunneilla voidaan miettiä, miten musiikki vaikuttaa meihin ja millaisia tunteita koemme. Luokka voisi jopa säveltää oman ystävyyslaulun. Monia asioita jo tehdään koulussa, mutta monissa tilanteissa voidaan tarjota oppilaille mahdollisuus toiminnan suunnitteluun ja integroida näitä ajatuksia osaksi koulutyötä. Mitä tehtäis? 1. Oppitunneilla 2. Aamunavauksissa 3. Välitunneilla 4. Teema-juhlissa 5. Vanhempainilloissa 4
Lukuvuoden pääteeman voi jakaa muutamaan eri osioon, jotka kaikki tukevat turvallisen opiskeluympäristön rakentumista. Teemat: 1. Ota minut mukaan turvallisesti yhdessä Syksyn alussa on tärkeä puhua ryhmän rakentumisesta. On tärkeää miettiä yhdessä, mitä pitää ottaa huomioon, jotta kaikilla olisi koulussa turvallinen olla ja jokainen kokisi voivansa olla oma itsensä. Ensin käytetään aikaa siihen, että tullaan tutuiksi. Pidetään huoli, että kaikki oppilaat tulevat nähdyksi ja kuulluksi. On tärkeä luoda ryhmälle pelisäännöt yhdessä, jotta jokaisella on mahdollisuus ilmaista, mitkä seikat vaikuttavat turvallisen ryhmän rakentumiseen. Ryhmää pitää myös huoltaa koko lukuvuoden ajan. Onneksi ryhmäyttämistä voi tehdä opetuksen yhteydessä. - Miten liitytään ryhmään? Mistä löydän kaverin? Mietitään keinoja, joilla nuori löytää itselleen uusia ystäviä. Harrastustoiminta? - Tehdään luokalle yhdessä pelisäännöt. Pidetään huoli, että sääntöjä noudatetaan. - Panostetaan ryhmäyttämiseen syksyn alussa ja pidetään ryhmä toimivana koko lukuvuoden ajan. Otetaan huomioon uudet oppilaat ja pitkät tauot ryhmän kohtaamisessa. Hyviä aineistoja: http://www.mll.fi/kasvattajille/ryhmayttaminen/ 2. Kohtaamisia arjessa Koulussa on monenlaisia ihmisiä. Vaikka olemme erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia. On tärkeä käydä oppilaiden kanssa läpi kohteliaita perussääntöjä ihmisten välisissä kanssakäymisissä. Miten ilmaisen omia ajatuksiani loukkaamatta muita? Miten kohtaan uusia ihmisiä? Millainen käytös on toista kunnioittavaa? Esimerkiksi äidinkielen oppitunneilla voidaan harjoitella vuorovaikutustilanteita ja miettiä kielellisten tai ei-kielellisten elementtien merkityksiä. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneilla pohditaan moraalia ja eettisiä kysymyksiä. Historian tunneilla voidaan miettiä kohteliaisuuskäytänteitä ihmiskunnan historiassa tai kansakuntien välisiä ystävyyssuhteita. - Harjoitellaan toisten kuuntelemista. - Mietitään, mitkä ovat kohteliaita tapoja, mitkä tavat saattavat loukata toista. - Mietitään, miten toimitaan, kun ollaan erimielisiä. - Harjoitellaan konfliktien ratkaisemista. Hyviä aineistoja: http://www.mll.fi/kasvattajille/tapakasvatus/ 3. Kunnioittava kohtaaminen netissä Puhutaan mediakäyttäytymisestä ja tullaan tietoiseksi nettikiusaamiseen liittyvistä ilmiöistä. On tärkeää lisätä aikuisten ja oppilaiden välistä tietoa ja ymmärrystä nettikäyttäytymiseen liittyvistä asioista. Yhteisten keskusteluiden avulla pyritään ymmärtää oman toiminnan mahdollisuuksia, merkitystä ja vaikutuksia toisten elämään. Hyviä aineistoja: www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/ ja www.mediataitokoulu.fi/mediataitoviikko 5
4. Luottamus ja anteeksi pyytäminen ja antaminen Oppilaiden kanssa on tärkeä puhua luottamuksesta ja pohtia, millainen on hyvä ystävyys. Kaikkien kanssa on tärkeä tulla toimeen ja kaikkien kanssa voi olla kaveri. Ihmisellä voi olla paljon kavereita, mutta ei yhtään läheistä ystävää. Ryhmässäkin voi kokea yksinäisyyttä. Ystävyydestä voi keskustella esimerkiksi terveystiedon, uskonnon tai elämänkatsomustiedon oppitunneilla sekä teematapahtumissa, kuten Ystävänpäivässä. Yhdessä on hyvä keskustella siitä, miten ystävyys syntyy ja mistä tietää, että toinen on ystävä. Mikä erottaa ystävän kaverista vai tarvitseeko niitä erotella? Sananlasku sanoo, että hädässä ystävä tunnetaan. Kun kaikki muut hylkäävät, ystävä ei hylkää. Myös ilossa ystävä tunnetaan. Ystävä ei kadehdi, vaan iloitsee toisen onnesta ja menestyksestä. Ystävälle voi kertoa sellaisiakin asioita, joita ei kenellekään muulle kertoisi. Ystävä tuntee paremmin kuin kukaan muu ja ystävä voi myös auttaa lisäämään omaa itsetuntemusta. Koska ystävä on tärkeä, hänen sanomisensa ja tekemisensä voivat joskus myös loukata enemmän kuin muiden. Ystävään luotetaan ja luottamuksen rikkominen loukkaa. Miten pitäisi suhtautua, jos ystävä kertoo salaisista asioista muille. Pitäisikö antaa anteeksi ja miksi? Voiko luottamuksen saada takaisin ja millä tavalla? Kaikki eivät löydä koulusta tai kouluvuosien aikana ystävää. Se ei tarkoita sitä, etteikö itse voisi olla hyvä ystävä tai myöhemmin löytää hyvän ystävän. Ihmiset vain ovat niin erilaisia, ettei samanmielisen ihmisen löytäminen aina ole helppoa. Ystävä voi löytyä harrastuksista, kotipihalta tai vaikka nettipeleistä. Joskus ystävyys syntyy vasta aikuisiällä. Ystävä sanaan liittyy ystävällisyys. Se, että on jonkun kanssa ystävä, ei saisi tarkoittaa sitä, että muut suljetaan pois porukasta. Kaikkien kanssa voi olla ystävällisissä väleissä ja kaikkia ihmisiä tulee kohdella arvostavasti. Joskus voi olla jopa niin, että antamalla itselle ja toiselle mahdollisuuden, voi löytää uuden ystävän sieltä, mistä sitä vähiten osasi odottaa. Ottakaa kaveritaidot haltuun! Kaveritaidot kaikille -opas on suunnattu alakoulujen käyttöön ja Kaikille kaveri oppaassa on harjoituksia yläkoululaisille. Oppaista saa hyviä vinkkejä alakoulujen kummioppilastoimintaan ja yläkoulujen tukioppilastoimintaan. Lue lisää: www.mll.fi/kouluille. 6
5.Auttaminen Mitä tehdä, kun kaverilla on vaikeaa? Oppilaiden kanssa on hyvä pohtia, milloin ja mistä voi saada apua, kun itsellä tai kaverilla menee huonosti. Usein oppilaat kertovat huolistaan mieluummin kaverilleen tai ystävälleen kuin aikuiselle. Joskus he eivät kerro kenellekään, vaan yrittävät selviytyä yksin. He voivat hävetä ongelmaansa tai uskoa, ettei kukaan kuitenkaan pysty auttamaan tai ota heidän huoliaan vakavasti. On tärkeää keskustella siitä, että avun hakeminen ei ole heikkoutta vaan tärkeä selviytymiskeino. Ja että oppilaalla on oikeus saada apua. Ihmisyyteen kuuluu kyky antaa ja ottaa vastaan apua. Monesti kaverin apu riittää. Jo se, että joku kuuntelee auttaa. Oman huolen tai ongelman ääneen sanominen tekee siitä vähän pienemmän ja auttaa selkeyttämään itselle mistä on kysymys ja mitä voisi tehdä. Paljon auttaa se, kun huomaa että toinen kestää kuunnella minun huoliani, ja hyväksyy minut ja minun tilanteeni. On kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan aikuisen apua, joskus nopeastikin. Silloin toiselle voi sanoa, että nyt tarvitaan enemmän apua ja asiasta on kerrottava jollekin aikuiselle. Yhdessä voidaan miettiä, kenelle aikuiselle kertoa. Kaveria voi rohkaista puhumaan aikuiselle menemällä itse mukaan. Kaverin vanhempi tai oma vanhempi voi myös olla hyvä auttaja. Ammattilaisen apua saa myös koulusta, esimerkiksi terveydenhoitajalta, koulukuraattorilta tai psykologilta. Joskus lapsi tai nuori voi olla hyvin huolissaan kaveristaan, mutta ei uskalla kertoa kenellekään asiasta, koska pelkää kaverin suuttuvan ja hylkäävän. On kuitenkin tärkeä korostaa, että on parempi auttaa silläkin uhalla, että toinen suuttuu. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lapsen tai nuoren itsetuhoisuus sekä kiusaamisen ja väkivallan kokemukset. Jos haluaa apua omaan tai kaverin pulmaan, voi soittaa, kirjoittaa tai käydä chat-keskustelun luotettavan aikuisen kanssa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä. Palvelu on maksuton ja sinne voi ottaa yhteyttä nimettömänä vuoden jokaisena päivänä: www.nuortennetti.fi MLL:n Nuortennettisivulta löytyy tietoa myös muista avun saannin mahdollisuuksista www.mll.fi/nuortennetti/mista_apua/ 7
Toimintakalenteri Vuosi jaetaan erilaisiin teemoihin, joita toteutetaan luokissa, luokkapareina sekä koko koulun tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan. Etenkin yläkoulun osalta teemoja käsitellään myös eri oppiaineiden sisällöissä. Lisäksi teemaa pidetään yllä aamunavauksissa, joita jokainen luokka pitää vuorollaan. Koulurauhaa kaikille Koulurauhan julistus, koulurauhatapahtuma, toiminnan esittely Yhteistoimintapäivä Koulurauha rannekkeiden askartelu Vanhempainyhdistyksen järjestämä vierailija koulussa www.kivakoulu.fi ELOKUU Kaverin kanssa Gallup 1: kierretään luokissa boxin kanssa ja kysytään oppilailta, mitä he haluaisivat lukuvuoden aikana tehdä koulurauhan tiimoilta käynnistetään kummi- tai tukioppilastoiminta käynnistetään välituntileikitys www.liikkuvakoulu.fi Ystävyyden Tähtikisa, jonka oppilaskunta järjestää, sarjat: a) musiikki b) teksti/runo c) juliste d) patsasteos SYYSKUU Hyvät tavat Hyvän käytöksen teemaviikko kiinnitetään erityishuomiota ruokalakäytökseen Lisää vinkkejä toimintaan: www.edu.fi LOKAKUU Erilaisuuden hyväksyminen Sekoitetaan rinnakkaisluokkia ja pidetään yhteisiä oppitunteja yhden kuukauden tai jakson ajan Kaikki rinnakkaisluokkalaiset tekevät yhdessä jotain pukeutumisen teemaviikko kansainvälisyyskasvatus mahdollinen lauantai-koulupäivä: oppilaiden pitämiä oppitunteja vanhemmille lasten oikeuksien päivä 20.11.2014 Askarrellaan Ystävyysmitalit MARRASKUU 8 Koko päivän kestävät pikkujoulut, jossa voi olla tekemistä sekä oman luokan että koko koulun kanssa Tonttulakkipäivä Koulurauha & joulurauha, luokkien tekemiä julisteita JOULUKUU
Ole luotettava kaveri Anteeksi pyytäminen on vaikeaa voisiko sitä harjoitella? Miten luottamuksen voi voittaa? Entä jos sen on menettänyt? Gallup2: Jokaiselle luokalle tehdään kysely kaverisuhteista ja niiden erilaisuuksista Ystävyysradio, joka maanantai klo 10.05 TAMMIKUU Kaveruuden pelisäännöt Mediataitoviikko kiusaaminen netissä, median pelisäännöt Ystävänpäivä (salainen ystävä, postikortit ) Rusettiluistelu, laskiaisen pulkkamäki kummiluokan kanssa Salainen ystävä luokittain, kestää viikon. Ystävänpäivänä halipassit kaikille sekä ystävänpäivän toivekonsertti Auttaminen Auta kaveria, haravoi pihaa, ulkoiluta naapurin koiraa Roska päivässä, www.roskapaivassa.net Kevätkarkelot: positiivisuus ja ilo HELMIKUU MAALISKUU Oppilaalta oppilaalle Lava on vapaa Harrastusesittelyt KiVa koulu -kyselyt Väriviikko, jolloin luokittain/vuosiluokittain eri värit eri päivinä. Huipentuu loppuviikosta saliin, jossa kaikille samanväriset paidat päälle. Tanssitaan letkajenkkaa koko koulu peräkanaa. HUHTIKUU Teemavuodesta pysyviksi käytänteiksi Mitä vuodesta jäi käteen? Kirjoitelma Koulurauhavuodesta? Koko vuosi huipentuu yhteen isoon tapahtumaan, jonka oppilaskunnan hallitus ja kummi- tai tukioppilaat yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat. Koulurauha seinätyö TOUKOKUU 9
KOULURAUHA LUKUVUONNA 2014 2015 Koulu ja luokka: Koulu / luokka valitsee toimintavuodelle teeman, joka tukee kiusaamisen ja yksinäisyyden vastaista työtä. Koulurauhavuoden teema: Yhdessä oppilaiden kanssa valitaan muutama konkreettinen tavoite, joka tukee teeman toteutumista. Tavoitteet: Koulurauha aloitetaan julistusjuhlassa, jossa esitetään oppilaiden itsensä laatima julistusteksti. Siinä he omin sanoin tai kuvin kertovat, mikä merkitys valitulla teemalla heille on. Julistusjuhla pidetään (missä ja milloin?) Oppilaiden osallisuus Oppilaat toimivat itsenäisesti, aikuinen toiminnan tukena Aikuiset ja oppilaat suunnittelevat yhdessä Aikuiset suunnittelevat, oppilaat toteuttavat 10
Teeman ympärille laaditaan lukuvuoden toimintasuunnitelma. Siihen kirjataan konkreettiset asiat, joita tullaan tekemään ja joita on mahdollista arvioida. Toimintasuunnitelma Vuosikello SYKSY Koulurauhan julistusjuhla..2014 TALVI KEVÄT Miten kodit voivat tukea Koulurauhavuoden onnistumista? Koulurauhasuunnitelmista keskustellaan vanhempainillassa..2014 Toiminnan arviointiin osallistuvat oppilaat ja aikuiset. Miten arviointia toteutetaan lukuvuoden aikana? 11
Leikkaa ja liimaa Ystävämitali Tarvitaan: Pahvia Kartonkia Pyöreäpohjainen esine, n. 10 cm halkaisijaltaan, esim. kansi tai viilipurkki, Liimaa Hopea/kultapaperia Erivärisiä kreppipapereita Nitoja Tylsä kynä Valmiita tietokoneella tehtyjä pieniä lappuja sopivista lauseista mitaliin Jokaisella on oikeus ystävään Ystävyys on ihanaa Minä olen ystävä. Piirretään kartongista pohja pyöreän esineen avulla ja leikataan se. Piirretään samalla kannella 2 x samankokoisia hopea/kulta pyörylöitä. Liimataan ne pahvin molemmille puolille. Toiselle puolelle liimataan ystävyys-teksti ja toiselle puolelle piirretään tylsällä kynällä sopiva kuva esim. hymiö. Leikataan kreppipaperista n. 70 cm pituinen suikale, leveydeltään 6 cm ja kiinnitetään se nitojalla mitaliin kiinni nauhaksi. Isommat oppilaat voivat leikata 2-3 eriväristä suikaletta, jotka ovat erilevyisiä. Ne liimataan päällekkäin. Näin saadaan monivärinen mitalinauha. Koko koululle mitalit kaulaan! Koulurauharannekkeet Askarrelkaa luokan kanssa kopiopaperista koulurauharannekkeet. Voitte myös käyttää Koiviston koulun oppilaiden taiteilemia rannekkeita. Värittäkää kuvat ja leikatkaa paperista sopivanpituiset nauhat. Kaveria tarvitaan siihen, kun paperisuikaleen päät liimataan yhteen. Rannekkeista voi järjestää myös hienon taidenäyttelyn. 12
Minä olen hyvä ystävä Wilma Toivonen, 6.B Anniina Lintilä, 6.B Veera Niemi, 6.B
14 Muistiinpanot
Koulurauhaa toivotaan Tuua Pietilä Alto & # # 4 4. & # # & # # & # # & # # j œ. œ j. j œ. Ka-ve - rei - den kans - sa u - sein mo-net ju - tut ja - e - taan, j œ. ei - kä nii - tä tar - vit - se kai - kil - le - ker - to - ak - kaan. Kun - han ei ku-kaan Œ œ j œ. œ. yk - sin jää, si-tä kaik - ki-en täy - tyi-si y - rit - tää. Ei-hän ke - tään yk - sin œ j. œ jä - te - tä! Kou - lu-rau - haa toi - vo - taan pääl - le Suo-men œ j. œ œ w maan. Kou - lu-rau - haa tar - vi - taan, jot - ta jak - se - taan ka-ve - rei - den & # # œ. J j w J œ J kans - sa nau - raa ja kou - lus - sa pi - tää haus - kaa. Siis - pä kou - lu-rau - & # # j.. œ w w & # # & # # œ j œ œ œ. j - haa toi - vo - taan! Hel - pos - ti jo - ku yk - sin jää. œ. Ó Voi Ó œ œ œ sil - loin pal - jon me - net - tää. Kaik-ki tar - vii jon-kun œ Œ œ œ sää se vaik ka jol - le pu - hu - a, ker-too o - mi - a jut - tu - ja. Voi-sit-ko - & # # & # # Ó w w Œ œ œ j. o - ol - laa? toi - vot - taa kou - lu-rau - haa. w w Ó w Si - tä tar - vi - taan, jot - ta jak - se - taan!
Perusopetuslaki 47 a Osallisuus ja oppilaskunta Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Edellä 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Tarkemmin toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta. Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, poliisin, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Ohjelman keskeisiä periaatteita ovat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen - ilon ja innon tuominen koulutyöhön.