ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Millaisen jäljen jätät? CDP tarjoaa työkaluja hiilijalanjäljen arviointiin Tunne sijoituksesi Analyytikko tietää myös yrityksen arjesta Kehrä Interior Oy Tarjoamme yhden tavan auttaa ja toimia. YHTEISKUNTA- VASTUU N:o 2 / Marraskuu 2010 4ASKELTA VASTUULLISEEN BISNEKSEEN Baltic Sea Action Group: Emme pysty enää katsomaan sivusta Itämeren tilaa. Anne Hyrske: FINSIF on yrityksiä aktivoiva verkosto Ilkka Herlin: Ympäristövastuu on osa liiketoimintaa MENESTYKSEN KUVA: ELISE ROPONEN TAKANA ON VASTUU Ympäristötietoisuuden arvostus on nousussa ja mitattavissa suoraan yrityksen liikevaihdossa. KUVA: JANNE GRÖNING
2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Yritysten vastuullinen toiminta on yhä ajankohtaisempi aihe. Yhteiskuntavastuuta ei enää koeta yrityksestä irrallisena toimintana, vaan se on osa strategista liiketoimintaa. Kokonaisvaltaisuus ja pitkäjänteisyys yhteiskuntavastuun avainsanoja SUOSITTELEMME SIVU 6 Amanda Haworth- Wiklund Johtaja, CDP Nordic Ohjaamme yrityksiä löytämään keinoja, joilla toimintaa voidaan kehittää ympäristöystävällisemmäksi. Uskon vahvasti eturivin yritysten ymmärtävän, että vastuu elinympäristöstämme kuuluu jokaisen menestyvän yrityksen toimintaperiaatteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Kun tämä oivalletaan, yrityksen toiminnan suunnittelu, innovatiivisuus, kilpailukyky ja riskienhallinta paranevat. Toteutuksen haasteet Yhteiskuntavastuun toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä tuota yritykselle heti tai nopeasti taloudellista hyötyä, vaan tulokset näkyvät pidemmän ajan kuluessa. Kaupankäynnin globalisaatioprosessi on vienyt monet yritykset aidosti toimimaan kaikilla mantereilla. Vastuullisuus ja luonnon edellyttämät toimintamahdollisuudet ja -rajoitukset on siten otettava huomioon paikallisesti. Tämä asettaa kovia vaatimuksia suunnittelulle, toimeenpanolle ja erityisesti johtamiselle. Vastuullisesti huipulla Edustamani organisaatiot ovat omalla tavallaan sitoutuneet toimimaan vastuullisesti yhteiskunnan hyvinvointia ajatellen. Lähtökohtana suuryrityksessä on, että kestävän toiminnan ja kehityksen huomioiminen on menestyksekkään liiketoimintamme perusta kaikkialla maailmassa. Ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioonottaminen on luonnollinen osa kaikkia toimintoja. Tarjoamalla ympäristöystävällisiä ja turvallisia tuotteita ja ratkaisuja voimme tukea asiakkaidemme kestävää toimintaa. Tällä tavalla yrityksemme rakentaa puhtaampaa ja terveellisempää yhteiskuntaa edistäessään aineellista hyvinvointia. Baltic Sea Action Groupin toiminta taas kohdistuu suoraan Itämeren alueen luonnon ja ihmisten hyvinvointiin. Päämääränämme on Itämeren ekologisen tilan parantaminen. Tavoitteena on saada Itämeren ympärillä toimivia julkisia ja yksityisiä tahoja yhdessä sitoutumaan konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi. BSAG:n näyttävin tapahtuma tähän mennessä on ollut Baltic Sea Action Summit huippukokous, joka pidettiin Finlandia-talossa Helsingissä helmikuussa 2010. Tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja BSAG kutsuivat tapahtumaan kaikkien Itämeren maiden päämiehet, yritysjohtajia ja organisaatioiden edustajia. Pääsyedellytyksenä oli julki- Ilkka Herlin Puheenjohtaja ja perustajajäsen, BSAG NÄKÖKULMA Ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioonottaminen on luonnollinen osa kaikkia toimintoja ja osa menestyvän yrityksen toimintaperiaatteita. nen sitoumus, Commitment, jossa kukin taho esitti mitä aikoo tehdä Itämeren hyväksi ja missä ajassa. Huippukokouksen jälkeen työmme on jatkunut kiivaana. Tällä hetkellä meillä on konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi jo yli 160. BSAG:n työ on prosessi, johon kuka tahansa voi osallistua tekemällä BSAG:n verkkosivuilla oman sitoumuksensa auttaa Itämerta. Kukin sitoumusehdotus käy läpi analysointiprosessin, jossa se joko hyväksytään sellaisenaan tai työstetään BSAG:n avulla. Pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman konkreettisia ja uudenlaisia aloitteita. BSAG tekee siis suoraa työtä elinympäristömme säilyttämiseksi puhtaana ja terveenä tuleville sukupolville. Toiminnan pääperiaatteet ovat aivan samat kuin terveessä yritystoiminnassakin, mutta BSAG ei tavoittele muuta voittoa kuin järkevän toiminnan voittoa. Molemmissa toimintaympäristöissä pätee sama sääntö: kukaan ei voi tehdä mitään kestävää eikä merkittävää yksin. Yhdessä rakennamme paremman tulevaisuuden. SÄÄTIÖ: WWW.BSAG.FI BALTIC SEA ACTION SUMMIT HUIPPUKOKOUS JA SITOUMUKSET: WWW.BSAS.FI Löydä oikeat kontaktit s. 3 1. FINSIF soveltaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita Suomessa. Tunne sijoituskohteet s. 6 2. Analyytikko Sasja Beslink tutustuu sijoituskohteisiin paikan päällä. Yrityksen arki tarjoaa tärkeää tietoa. Autamme lukijoitamme onnistumaan! YHTEISKUNTAVASTUU, NRO 2, MARRASKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Päivi Puhtila Layout: Triin Metusalet Business Development Manager: Jarmo Perälä Vastuussa tästä numerosta: Projektipäällikkö: Kimmo Kröger Puhelin: 09-565 84 028 E-mail: kimmo.kroger@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä 17.11.2010 www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. www.crnet.fi verkosto@crnet.fi etunimi.sukunimi@crnet.fi Eettistä tehokkuutta Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät CRnet Verkosto tarjoaa yrityksille työvälineitä, etoa ja valmennusta ydinliiketoiminnan kehi ämiseen. Lähtökohtana ovat kestävän kehityksen mukaiset arvot ja ee nen tehokkuus. CRnet Verkosto au aa asiakkaitaan suuntaamaan liiketoiminnan uudelle vastuullisuuden tasolle. CRnet Verkostossa on tällä hetkellä 12 kokenu a osaajaa yritysvastuun eri osa-alueilta. Verkostoa täydentää ryhmä eri alojen erikoisasiantun joita. CRnet Verkoston palvelukokonaisuus CRnet Verkoston palvelukokonaisuus muodostuu seuraavista osa-alueista: liiketoiminnan erilaiset kehi ämishankkeet, valmennusohjelmat ja verkkokurssit sekä CRnet- etopankki uu skirjeineen. Lisäksi CRnet Verkosto järjestää vuosi ain kansainvälisen seminaarin ja kaksi työpajaa vastuullisen liiketoiminnan aiheista. CRnet Verkoston asiantun joita: Timo Husu, Nina Storfors, Reijo Seppänen, Kaisa Sariola, Marke a Koivisto, Pen Viluksela, Elina Seikku, Olli-Pekka Mäkirintala, An Kylliäinen, Marja Ah ainen, Tiina Aulanko, Petri Sipilä, An Lauslah, Tuula Pohjola, Laila Törnroos, Kari Rissa ja Juha-Ma Puhakka. Kuvasta puu uvat Ilpo Pen nen, Mika Kuisma, Johanna Kujala ja Sari Kuvaja. Yritykset ja yhteisöt saavat CRnet Verkostolta kokonaisvaltaisen palvelun yritysvastuun eri osa-alueisiin. Yritysten valmentajina ja sparraajina toimivat CRnet Verkoston asiantun jat, joilla on laaja sekä teoree nen e ä käytännönläheinen oman erityisalueensa tuntemus.
AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIEMALEHTI 1ASKEL Vastuullisuus nostaa osakkeitasi sijoittajan silmissä VERKOSTOIDU AKTIIVISESTI ILMOITUSLIITE 3 Kysymys: Mitä on vastuullinen sijoittaminen? Vastaus: Vastuullinen sijoittaminen on aktiivista sijoitustoimintaa, jossa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä seikkoja. Suomessa on herännyt kasvavissa määrin kiinnostus vastuulliseen sijoittamiseen. Siksi kesäkuussa 2010 perustettiin FINSIF, Finland s Sustainable Investment Forum ry, joka edistää vastuullista sijoittamista. FINSIFin jäsenistö kattaa hyvin suomalaiset isot sijoitusalan toimijat: rahastoyhtiöt, varainhoitajat ja eläkevakuutusyhtiöt. Jäseniä FINSIFissä on jo 21. Alalla on kova suuntaus toimia vastuullisesti. Kesäkuussa järjestimme Vastuullinen sijoittaminen -tilaisuuden Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä ja saimme kerättyä paikalle yli 400 osallistujaa. Tässä tilaisuudessa perustimme FINSIFin. Tilaisuuden pääpuhujana toimi presidentti Tarja Halonen, kertoo FINSIFin puheenjohtaja Anna Hyrske. FINSIF haluaa jatkossakin järjestää isoja, avoimia tapahtumia parin vuoden välein. Järjestämme lisäksi jäsenistöllemme koulutuksia ja workshoppeja, joilla tuemme vastuullisen sijoittamisen kehitystä Suomessa, Hyrske kertoo. FINSIF toimii Suomessa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden kontaktipisteenä. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lista suomalaisista tahoista, jotka ovat allekirjoittaneet tämän periaatesopimuksen. Teemme myös yhteistyötä kansainvälisesti muiden sijoittajien kanssa ja autamme jäseniämme verkostoitumaan. Haluamme aktivoida OSALLISTUJAT VASEMMALTA: juontaja Tomi Einonen, Heikki Venho (Tradeka), Jussi Nykänen (GreenStream), Mika Leskinen (Pohjola Varainhoito), Jari Kivihuhta (Nordea), Niklas Geust (FIM), Olli Nokso-Koivisto (HYY Yhtymä), Simo Peura (Kirkkohallitus), Stefan Törnqvist (Ålandsbanken), Timo Ritakallio (Ilmarinen), Eeva Grannenfelt (Eläke-Fennia), Hanna Hiidenpalo (Eläke-Tapiola). KUVA: FINSIF KUVA-ARKISTO jäseniämme, jotta he voivat vaikuttaa sijoittajina, Hyrske kertoo. Toivomme, että sijoittajat käyvät yritysten kanssa aktiivista dialogia varsinkin, jos yrityksellä on ongelmia tai haasteita, joihin sijoittajat haluaisivat puuttua. Kun sijoittajat ovat verkostoituneet esim. FINSIFin kautta, heidän on helpompi vaikuttaa ryhmänä. Myös ulkomaisten sijoittajien on helppo tavoittaa suomalaisia sijoittajia FINSIFin kautta. Ruotsissa toimii Swesif ja Tanskassa DanSIF. Euroopan laajuisesti toimii Eurosif, joka Pariisista käsin pyrkii vaikuttamaan Europarlamentissa ja komissiossa sijoitukseen liittyviin lakialoitteisiin ja hankkeisiin. Eurosif myös tutkii, miten vastuullinen sijoittaminen kehittyy Euroopassa. Tämän vuoden alussa julkaistussa eurooppalaisessa SRI-raportissa nähtiin korkeita kasvulukuja koko Euroopan alueella oli kahden vuoden kuluessa 87 % kasvua vastuullisessa sijoittamisessa. Kasvuluvut ovat siis olleet huikeita erittäin monet sijoittavat huomioivat sijoittaessaan toiminnan vastuullisuuden. Kannattaa myös muistaa, että Myös ulkomaisten sijoittajien on helppo tavoittaa suomalaisia FINSIFin kautta. Anna Hyrske puheenjohtaja, FINSIF Kuva: Mikko Käkelä vastuullinen sijoittaja kantaa vastuun myös tuotosta, jolloin esim. ympäristökysymykset voivat olla hyvinkin ratkaisevia tulevaisuuden kannalta. Vastuullisuudesta puhuminen ei siis ole mitään puunhalailua, Hyrske naurahtaa. Vastuullisen sijoittamisen kysymykset, sekä yhteiskuntaan että ilmastoon liittyvät, ovat usein sijoittajille tuntemattomampia, joten he haluavat saada lisätietoa tällaisista aiheista. FINSIF haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisuuden kouluttautua, oppia näistä asioista ja niiden vaikutuksista sijoitussalkkuihin. Vastuullisessa sijoittamisessa pyritään positiivisuuden kautta löytämään parempia lopputuloksia. Hyvä esimerkki tästä on esim. palmuöljyyn liittyvä problematiikka sekä ihmisoikeus- ja ilmastonmuutoskysymykset laajalla skaalalla. FINSIFin toimintaa kehitetään jatkuvasti, sillä kyseessä on vasta muutaman kuukauden ikäinen yhdistys, joka hakee toimintatapojaan. Lisäksi alakin on kovassa kehityksessä, vastuullisesta sijoittamisesta kun opitaan koko ajan lisää. Yhdistyksen toiminta on kuitenkin lähtenyt vauhdilla käyntiin. Lisätietoa vastuullisesta sijoittamisesta löydät FINSIFin nettisivuilta. Kannattaa itse miettiä, mitkä seikat ovat tärkeitä sijoittamisessa ja sitten käydä myös omassa pankissa keskustelemassa varainhoitajan kanssa. Häneltä saa varmasti parhaiten tietoa sijoitusten vastuullisuudesta, Hyrske neuvoo. Lähteet: Eurosif, European SRI Study 2010 MINNA VALTARI Pekka Isosomppi yritysvastuujohtaja, Nokia Kuva: Nokia Oyj Sosiaalisen vastuun ohjeistus ISO 26000 standardointi on kunnianhimoinen hanke, joka on tuonut yhteen hyvin laajalti organisaatioiden vastuukysymysten asiantuntijoita, sanoo Pekka Isosomppi, Nokian yritysvastuujohtaja. Koko prosessin suurin merkitys on ollut yhteisen näkemyksen muodostaminen organisaation vastuun olemuksesta ja ulottuvuuksista sekä laaja rakentava keskustelu ja eri näkökulmien yhteensovittaminen. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö, ISO, on 1980-luvulta alkaen laajentanut toimintaansa johtamisjärjestelmästandardeihin, kuten laatu- ja ympäristöstandardeihin. ISO 26000 jatkaa tätä kehitystä kohti organisaatioiden sosiaalista vastuuta. Toisin kuin edeltäjänsä, ISO 26000 ei ole sertifioitavissa oleva standardi vaan sosiaalisen vastuun ohjeistus, Isosomppi kertoo. MINNA VALTARI
4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA BALTIC SEA ACTION GROUP: TAVOITTEENA PELASTAA ITÄMERI 2ASKEL OIKEA KANAVA Kysymys: Kuinka yritys voi tehokkaasti osallistua Itämeren suojeluun? Vastaus: BSAG toimii linkkinä tieteen, päätöksentekijöiden ja yritysten välillä Itämeren suojelutoimenpiteissä. Näin tieto ja osaaminen ohjataan oikeaan kohteeseen Itämeren pelastamiseksi. BSAG:n Itämeren suojelu- ja pelastamistoimenpiteet ovat tieteellisesti perusteltuja, keskeisiä ja kustannustehokkaita. Yhteistyöstä hyötyvät sekä Itämeri että työhön mukaan lähteneet tahot. Tahdomme jättää jälkeemme jotakin parempaa Emme pysty enää katsomaan sivusta Itämeren hälyttävää tilaa. Meillä on voimakas tahto jättää jälkeemme jotakin parempaa, siksi tavoitteemme on Itämeren pelastaminen, kertoo BSAG:n asiamies Mathias Bergman vakavasti. Pyrkimyksenä on suunnata korkeatasoinen tutkimustieto ja siihen perustuvat käytännön toimenpiteet Itämeren pelastamiseksi. Helmikuussa 2010 järjestettiin Baltic Sea Action Summit, johon kutsuttiin Itämeren valtioiden päämiehet. Pääsy kokoukseen edellytti sitoumusta tiettyyn Itämeren tilaan vaikuttavaan toimenpiteeseen, ja 11 valtiota osallistui. Bergmanin mukaan projekteja on käynnissä kymmeniä ja sitoumuksia on saatu yli 150. Toimintamme perustuu siihen, että tehdään aidosti jotain hyvää yhdessä, siksi tahdon puhua Itämeren jättitalkoista. Koemme tärkeänä, että maat toimivat yhteisen asian ja alueen puolesta tiiviissä yhteistyössä. Jotain on tehtävä juuri nyt, mutta paniikissa ja ilman tehokasta suunnitelmaa emme saa hyvää aikaiseksi, Bergman tietää. Mathias Bergman Asiamies, BSAG Kuva: BSAG Tunnereaktiot johtavat toimintaan Jokaisen toimijan myös yritysten on ymmärrettävä, että yhteiskunnassa toimiminen vaikuttaa ympäristöön. Yritysten mukaantulo onkin yksi tärkeimmistä BSAG:n toimintaa vahvistavista asioista, missä Bergmanin mukaan on onnistuttu hyvin jo alusta lähtien. Yritykset osallistuvat vapaaehtoisesti antamalla osaamistaan ja asiantuntemustaan yhteisen tavoitteen eteen. Usein yhteistyö alkaa siitä, että BSAG antaa yritykselle ongelman, jonka yrityksen tieto ja taito pystyy ratkaisemaan. Yritykset voivat antaa myös epäsuoraa apua, jonka hyöty konkretisoituu myöhemmin. Usein yritykset tekevät myös itse aloitteen ja ilmoittaa BSAG:lle, mitä voivat tehdä, selventää Bergman. Osa kannattavaa liiketoimintaa BSAG:n kautta yritys tekee itseään tunnetuksi hyvän asian yhteydessä ja saa mahdollisuuden tavata uusia tahoja, lisätä yhteistyötä ja vallata uusia markkinoita. Toteuttamalla suunnattua ympäristötyötä yrityksen omalla vahvuusalueella, synnytetään siis myös vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Lisäksi yrityksellä on tilaisuus vaikuttaa ihmisten elämään ilman, että itse yritys on Itämeriasiantuntija. Yritykset tekevät kauttamme jotain innovatiivista ja saavat positiivisesti uutta päämäärää toimintaansa. Kun tavoite on aidosti hyvä, se vie yritystä ja työtä rehellisesti eteenpäin. On mieltä lähteä tekemään töitä, kun on tällainen tavoite, tietää Bergman pitkän kokemuksensa kautta. TARJA RANNISTO KONKREETTISIA TEKOJA Heini Lehto ja Noora Kunttu keksivät keinon, jolla jokainen voi osallistua Itämeren suojeluun. KUVA: ELISE ROPONEN Veksi kierrättää väripatruunat Ricohin tapa auttaa Itämerta on Veksi-kierrätyslaatikko, johon käytetyt väripatruunat voidaan kerätä. Pääset eroon tyhjistä väripatruunoista kätevästi ja luontoystävällisesti. Palvelun tuotto menee Baltic Sea Action Groupin kautta Itämeren merikuljetusten turvaamiseen. Ricohin ympäristöstrategia ulottuu myös sidosryhmiin Ricohin kestävää kehitystä tukeva strategia koskettaa yrityksen toiminnan jokaista osa-aluetta tuotannosta jakeluun saakka. Vuosien aikana Ricoh on laajentanut ympäristöstrategiansa koskemaan myös kaikkia sidosryhmiään. Tarkoituksena on herättää mielenkiintoa aihetta kohtaan sekä luoda selvää ekologista ja taloudellista hyötyä niin asiakkaille kuin alihankkijoille. Veksi-laatikoiden tilaus: supplies@ricoh.fi tai puh. 0207 370 300/tarvikkeet hinta 30 euroa (alv 0 %). Moving Ideas Forward. Ricoh Finland Oy, Piispantilankuja 4, Espoo Puhelin 0207 370 300 www.ricoh.fi Toimistoratkaisut Tuotantotulostus Hallinnoidut asiakirjaratkaisut
3ASKEL PIENET TEOT TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI Jokainen meistä voi olla mukana ILMOITUSLIITE 5 MP sponsorikolumni Jos näkee Itämeren pinnanalaista maailmaa, tajuaa miten paha tilanne on. Näkyvyys on lähes olematon. Tämä herätti sisustusyritys Kehrä Interior Oy:n omistajissa Noora Kuntussa ja Heini Lehdossa tarpeen auttaa Itämerta tarjoamalla sitä, missä he ovat hyviä eli designia. ESIMERKKI Itämeren suojelusta puhutaan ja luetaan paljon, siksi on herättävä ajatukseen tehdä jotain myös konkreettisesti. Vastuullinen suhtautuminen on yhteinen haaste ja helppo ottaa elämäntavaksi myös pienyrittäjien. Todellisuudessa innostus luontoon ja suojeluun on yleisesti valtava, mutta aina ei tiedetä keinoja auttaa. Meidän Itämeri-korumme on yksi keino tarjota auttamisen tapa, Kunttu ja Lehto kertovat. Heräsimme ajatukseen tehdä jotain Suunnittelimme kierrätyshopeasta valmistettavan Guardian of the Baltic Sea -korun, jonka jokaisesta myydystä kappaleesta menee 40 Itämeren suojeluun. Unisex-koruamme voi muunnella häälahjasta nuorison maun mukaiseksi rippilahjaksi tai antaa jouluna yrityslahjaksi vaikka solmioneulana johtajalle, jolla on jo kaikkea, ehdottaa Kunttu. Lehto muistuttaa, että jokainen Noora Kunttu Heini Lehto Kehrä Interior Oy:n perustajat Kuva: Elise Roponen koru on numeroitu ja omistajan nimi pääsee suojeluketjuun. Numero 1 on presidentti Tarja Halosella. Kunttu ja Lehto ovat valmiita laittamaan itsensä peliin Itämeren auttamiseksi. He kannustavat jokaista yritystä tekemään omalla osaamisellaan jotakin: se vie myös omaa työtä ja ajattelua eteenpäin. Lehto muistuttaa, että hyväntekeväisyys on myös hyvän olon tuomista uudella tavalla. Itämeren auttaminen lisää omaa ja ympärillä olevien ihmisten hyvinvointia. Pienillä yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa Itämeren suojeluun sopiva kanava löytyi asiakkaan kautta, joka tiesi Baltic Sea Action Groupin toiminnasta. Yhteistyötä BSAG:n kanssa Kunttu ja Lehto kuvaavat todella inspiroivaksi ja asiantuntevaksi. Pienyrittäjien panos Itämeren suojelussa on tärkeää, vaikka se helposti mielletäänkin suuryritysten vastuuksi. Teimme sitoumuksen BSAG:n kanssa ja asetimme tavoitteeksemme kerätä Itämeren rehevöitymisen ehkäisyyn 100 000 vuodessa. BSAG:lta saimme tietämystä ja apua muun muassa markkinointiin. Tavoitteemme otettiin heti vakavasti, ja nyt olemme hyvässä aikataulussa kiitos siitä kaikille korun ostaneille! TARJA RANNISTO Muista lukea myös tulevat vuoden 2010 julkaisumme: Infrastruktuuri 1.12 Innovaatiot 3.12 Vastuullista eläkevarojen sijoittamista Staffan Sevón Sijoitusjohtaja
6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 4ASKEL AJASSA SEURAA TULOKSIA TUNNE SIJOITUKSESI Sasja Beslink Ruotsin 2010 ESG-analyytikko, puheenjohtaja, UNEP Finance Initiative s Water Work Group Kuva: Håkan Flank CDP tukee yritysmaailman pyrkimystä hiilineutraaliin yhteiskuntaan Kysymys: Mistä sijoittaja saa tietoa yritysten hiilijalanjäljestä? Vastaus: CDP kerää maailmanlaajuista, harmonisoitua tilastoa yritysten liiketoiminnasta sijoituspäätösten tueksi. TAUSTAA Carbon Disclosure Project, CDP, on toiminut kymmenisen vuotta maailmanlaajuisesti edistäen hiilineutraalin yritysmaailman kehittämistä. Pienetkin päästövähennykset ovat arvokkaita, koska kehityksen suunta on päästöjen vähentyessä oikea. Ohjaamme yrityksiä löytämään keinoja, joilla toimintaa voidaan kehittää ympäristöystävällisemmäksi. Mittaamme tuloksia standardoidusti, joten niiden kehitystä ympäri maailman on helppo seurata, sanoo Amanda Haworth-Wiklund, CDP Nordicin johtaja. Haworth-Wiklund perusti CDP Nordicin, eli CDP:n pohjoismaisen toimiston vuonna 2006. CDP:n tarjoamista tilastoista on aidosti hyötyä sijoittajalle. Helpoin tapa selvittää yrityksen hiilineutraalius on tarkistaa, miten yritys raportoi päästöistä ja mille sijalle yritys sijoittuu tilastoissa. Jos raportointia ei ole tai tilastoissa ei olla mukana, yrityksen arvoista ja toiminnasta voi vetää tiettyjä johtopäätöksiä hetkessä, Hawort-Wiklund sanoo. CDP Nordicin nettisivuilta löytyy uusin raportti, josta voi selvittää myös suomalaisten yritysten sijoittumisen tilastoissa. Järjestämme vuosittain kahdenlaisia tilaisuuksia: toisissa kerromme toteutuneista tilastoista ja toisia järjestetään workshoppeina, joissa neuvotaan, miten tilaston pohjana toimiva kyselylomake pitäisi täyttää, Haworth-Wiklund kertoo. CDP siis tarjoaa yrityksille mahdollisuuden oppia itse, koska valmiita ratkaisuja ei anneta. Jätämme konsultoinnin muille tahoille. Me haluamme tarjota FAKTAA CDP:STÄ Carbon Disclosure Project, CDP, perustettiin vuonna 2000 kehittämään ratkaisuja ilmastonmuutokseen tuomalla asianmukaista informaatiota liiketoiminnan ytimestä sijoituspäätösten tueksi. Missiota toteutetaan käyttämällä yritysten, sijoittajien ja poliittisten johtajien kollektiivista voimaa, jotta voitaisiin toimia yhdessä ilmastonmuutosta vastaan. Tilastot helpottavat säästötavoitteiden asettamista ja toiminnan kehittämistä. 3000 organisaatiota noin 60 maassa ympäri maailman mittaa ja Haluamme tarjota yrityksille keinoja päästöjen vähentämiseen ja työkalun, jolla tuloksia voi seurata. Amanda Haworth-Wiklund johtaja, CDP Nordic Kuva: Mark Earthy yrityksille keinoja päästöjen vähentämiseen ja työkalun, joilla tuloksia voi seurata. Päästöjen vähentäminen säästää selvää rahaa CDP:n ansiosta monien yritysten toiminta on jo muuttunut ja ne ovat oppineet paljon uutta ympäristöasioista. Monien mielestä olimme aluksi harmiton projekti, joka koitti tehdä jotain tilastoja. Monet isot tilastoi kasvihuonekaasujen päästöjä ja ilmastonmuutokseen liittyviä strategioitaan CDP:n järjestelmällä. CDP harmonisoi tilastotietoja eri puolilta maailmaa. CDP:n yrityksistä keräämä informaatio on laajan yleisön saatavilla: niin institutionaaliset sijoittajat, yhtiöt, julkisen sektorin organisaatiot, hallitukset, akateemikot kuin muukin yleisö saavat tilastoista tärkeää tietoa. CDP on ainoa globaali ilmastonmuutokseen liittyvän raportoinnin toimija maailmassa. MITEN ISO JÄLKI? Hiilijalanjälki on yksi tapa konkretisoida mittaukset. Yritysten ympäristötietoisuuden tarkkaileminen auttaa yritystä itseään kehittämään prosessejaan. KUVA: SHUTTERSTOCK.COM yritykset ovat kuitenkin huomanneet, että tilastoissamme näkyminen onkin tärkeää, Haworth- Wiklund kertoo. Yritykset hakevat toimintaansa uusia säästöjä jatkuvasti. Päästöjen vähentyessä sähkönkulutus vähenee, jolloin myös taloudellista säästöä saadaan aikaiseksi. Tilastojen seuraamisesta voi myös siksi olla hyötyä. Eräskin yritys huomasi tilastoja tutkiessaan, että suurin päästöjä aiheuttava toiminto ei ollutkaan logistiikka niin kuin aiemmin oli luultu, vaan kylmiöiden vuodoista johtuva liiallinen energiankäyttö. Sijoittajille CDP:n tarjoama tieto on arvokasta. Sijoittajat opettelevat huomioimaan ympäristövaikutuksia portfolioissaan. Esimerkiksi 200 yrityksen portfolion hiilijalanjälkeä on hankala arvioida. Tilastomme auttavat kuitenkin siinä, Haworth-Wiklund toteaa. Toisaalta kannattaa muistaa katsoa myös muuta kuin tilastoja. Erään suomalaisen energiayhtiön tilastot huononivat, kun yhtiö osti Venäjältä tehtaan. Yhtiö kuitenkin laittoi kyseisen tehtaan hiilijalanjäljen kuntoon, joten itse asiassa kyseinen yhtiö teki merkittävän ympäristöteon, Haworth-Wiklund kertoo. Tilastot eivät siis ole kaikki kaikessa, mutta ne tarjoavat kuitenkin läpinäkyvyyttä ja auttavat yrityksiä viestimään sijoittajille toiminnan vastuullisuudesta. MINNA VALTARI Haluamme tehdä vastuullisia sijoituksia, joten haluamme tutustua erittäin hyvin niihin yrityksiin, joihin sijoitamme, kertoo Sasja Beslink, Ruotsin vuoden 2010 ESG-analyytikko ja UNEP Finance Initiative s Water Work Group puheenjohtaja. Teemme matkoja kentälle näkemään, miten asioita oikeasti hoidetaan. Viime aikoina olemme käyneet niin Intiassa kuin Etelä-Afrikassakin tutustumassa yrityksiin, joihin sijoitamme. Näin pystymme tukemaan heidän yhteiskuntavastuullisten toimintatapojensa kehitystä. Yrityksen toiminnan vastuullisuutta pidetään nykyisin erittäin tärkeänä. Monet sijoittajat myös haluavat sijoituksillaan ohjata yrityksiä vastuulliseen toimintaan. Siksi monet sijoittajat osallistuvatkin aktiivisesti yrityksen kehittämiseen. Tutustumalla yrityksen toimintatapoihin ja vaikuttamalla yritysten toimintaan voidaan ajaa läpi isojakin muutoksia. Saamme selville, miten yritykset hoitavat riskejään ja pystymme ehdottamaan parannuksia, jos niitä tarvitaan, Beslink sanoo. On tärkeää, että käymme paikan päällä tutustumassa yritykseen ja sen sidosryhmiin. Monet kirjoittavat nykyisin hienoja raportteja toiminnastaan, mutta varsinkin kansainvälistyvässä maailmassa meidän kannattaa muistaa, että ymmärrämme asioita usein eri tavoin. Ennen yrityksen arkeen tutustumista otamme selvää alan parhaista käytännöistä. Sitten selvitämme, miten ne kyseisessä yrityksessä toteutuvat. Jos löydämme toiminnasta parantamisen varaa, yritämme vaikuttaa yrityksen johtoon tai hallitukseen, jotta muutoksia tehtäisiin, Beslink kertoo. On erittäin hienoa, että aktiivisella sijoittamisella olemme pystyneet aikaansaamaan konkreettisia muutoksia yritysten toiminnassa.
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI CDP:n pohjoismaisen päästöraportin tulokset julki Nordean tilaisuudessa ILMOITUSLIITE 7 Vastuullinen sijoittaminen Nordeassa Maailman suurinta, yrityskohtaista ilmastonmuutostietokantaa ylläpitävä Carbon Disclosure Project (CDP) julkaisi vuoden 2010 hiilidioksidipäästöjä käsittelevä raporttinsa yhteistyössä Nordean kanssa. Lokakuussa Nordean Vanha pankkisali täyttyi ympäristöalan asiantuntijoista, sijoittajista, yritysjohtajista sekä yhteiskunnallisista vaikuttajista, jotka olivat tulleet kuulemaan vuosittain julkaistavan CDP-raportin tuoreimpia tuloksia. Tilaisuuden avauspuheenvuoron esitti valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joka muistutti ympäristökysymysten liittyvän oleellisesti myös talouspolitiikkaan - niin ympäristönsuojelusta aiheutuvien kustannusten kuin verotuksenkin kautta. Kuluneen vuoden päästökyselyyn vastasi lähes 130 pohjoismaista suuryritystä. Raportissa erinomaisesti menestyneiden organisaatioiden toimitusjohtajat, Jouko Karvinen Stora Ensosta sekä Hannu Syrjälä Tiedosta, olivat yksimielisiä siitä, että päästöjen mittaaminen todella johtaa muutoksiin: Tuloksia saadaan aikaan, kun yhtiöt asettavat selviä tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja toimivat konkreettisesti niiden saavuttamiseksi. Nordeassa ympäristöasiat otetaan tuotekehityksen ohessa huomioon kaikilla liiketoimintamme osa-alueilla. Kannustamme sijoitustemme kohteena olevia yrityksiä mittaamaan päästönsä ja raportoimaan niistä sekä hyödynnämme CDP-raportin tietoja suunnatessamme sijoituksia hiilidioksidipäästöjä vähentäviin yrityksiin. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet syntyivät YK:n alaisessa UNPRI-aloitteessa (United Nations Priciples of Responsible Investments) vuonna 2006, jolloin ala eteni kokonaisuudessaan ison askeleen. Nordea oli ensimmäinen iso pohjoismainen pankki, joka allekirjoitti nämä periaatteet vuonna 2007. Suomeen perustettiin kesäkuussa 2010 vastuullista sijoittamista edistävä yhdistys: Finland s Sustainable Investment Forum ry, FINSIF. Suomesta oli puuttunut foorumi varainhoitajien ja sijoittajien vuoropuhelulle. Nordea on yhdistyksen perustajajäsen ja Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jari Kivihuhta yhdistyksen varapuheenjohtaja. Meillä Nordeassa vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa, että otamme eettiset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat huomioon varainhoidossamme. Mielestämme perinteisen yritysanalyysin lisäksi tulee ottaa huomioon myös ihmisoikeudet, työolosuhteet, ympäristönäkökulmat ja yritysetiikka. Asiakkaan ei pitäisi joutua tutkimaan sitä, käyttääkö esimerkiksi joku yritys lapsityövoimaa, sanoo Jari Kivihuhta. Kivihuhdan mukaan jokaisen sijoittajan kannattaa valita nimen omaan itselleen ja omaan sijoitusstrategiaansa soveltuva vastuullinen toimintatapa, koska ei ole olemassa vain yhtä oikeaa näkökulmaa tai tapaa toimia. Tervetuloa mukaan menestystarinaan! Kehittyvien maiden kaupungistuminen ja uuden keskiluokkaisen kaupunkiväestön kasvu ovat yksi lähivuosikymmenien megatrendeistä. Voimakkainta kaupungistuminen on kehittyvissä maissa. Vaikka kaupungistumiseen liittyy monia haasteita, liittyy siihen myös suuria taloudellisen kasvun ja vaurastumisen mahdollisuuksia. Nordea 1 - Emerging Consumer -rahaston kautta voit sijoittaa yhtiöihin, jotka vastaavat parhaiten uuden kaupunkikuluttajan kulutustarpeisiin. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai poikkea konttorissamme. Lisätietoa Nordea 1 - Emerging Consumer -rahastosta: www.nordea.fi/rahasto Nordea Pankki Suomi Oyj nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Rahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.
8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HENKILÖKOHTAINEN NÄKÖKULMA 5 VIRHETTÄ VIHREÄSSÄ MARKKINOINNISSA Yhteiskuntavastuullinen markkinointi on noususuhdanteessa. Rihkaman ja roinan haalimisesta on tullut huono vitsi, eikä sokea voitontavoittelu enää takaa onnellisuutta tai menestystä. Nyt on tilaisuus kuopata mielikuva, että markkinointi on pelkästään myynnin työkalu, ja nostaa esille sen piilevä voima. Voiko markkinoinnilla saada haluamaan vähemmän? Viime vuosien aikana on paljon kirjoiteltu erinäisten asioiden loppumisesta. Paperin käyttö loppuu, mainonnalle on luettu lukua jo pitkään, TV:n tulevaisuus ei kuulemma näytä hyvältä ja sanomalehdetkin kuolevat pois. Kaikki ennusteet ovat olleet ennenaikaisia. Mutta nyt on hyvä mahdollisuus tehdä markkinoinnista vastaavanlainen tapaus ennustaa markkinoinnin loppua. Lisää, enemmän ja useammin Markkinoinnissa on lähes poikkeuksetta kyse aina kasvusta : enemmän volyymia, enemmän markkinaosuuksia, enemmän voittoa. Valtavia rahasummia on käytetty saadakseen ihmiset kuluttamaan enemmän ja useammin. Se on markkinoinnin armoton logiikka. Itse asiassa en ole kertaakaan kohdannut markkinoinnin suunnitelmaa, jossa tavoitteena on aikaan saada vähemmän kaikkea. Kuten kaikki tiedämme, kasvun lupaus loputtomasta autuudesta on aikamme suurin uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen leimataan helposti ekoutopistiseksi toiveajatteluksi. Yhteinen huoli Mutta nyt olemme käännekohdassa ja tilanne on äkillisesti muuttunut. NÄKÖKULMA Oikea markkinointi alkaa ymmärtämällä ihmisten tarpeita, pilottihankkeilla ja erehdyksillä. David Gamrasni, Asiakkuusjohtaja - PHS/TBWA, kauppatieteiden kandi, kansalaisaktivisti ja isä ISÄ JA POIKA David ja Adam Gamrasni. KUVA: GAMRANSIN OMA ARKISTO Huoli maailman resurssien rajallisuudesta ja kulutuksen vaikutuksesta ympäristöömme ei ole enää puukäpyläisten murheenkryyni, vaan pikimmiten viraalisesti levinnyt maailmanlaajuinen ahdistus, joka poikii mitä ihmeellisempiä profeettoja ja kauhukuvia. Synkkyyden metsästä kantautuu myös järkeviä kannanottoja. Rihkaman ja roinan haalimisesta on tullut huono vitsi, eikä edes kerskakulutus nappaa niin kuin ennen vanhaan. On alkanut uusi aikakausi jossa siirtyminen enemmästä vähempään koetaan olemassaolon edellytyksenä. Suurten ikäluokkien usko maalliseen vaurauteen tekee tilaa uudenlaisille arvoyhteisöille ja anti-consumer näkökulmille. Onko siis syytä olettaa, että nämä muuttuvat asenteet ja markkinointi ovat toistensa vihollisia? Jos tulemme järkiimme ja toivomme selviytyvämme, on markkinointiakin ankarasti ravisteltava. Lasten liikalihavuus on tiedostettu ongelma. Tulisiko tällöin kieltää pikaruoan mainonta lapsille vai mennä ongelman lähteille: keskittyä markkinoimaan terveellisempää elämäntapaa? Kestävän kehityksen haasteet kokonaisuutena ovat huomattavasti suuremmat ja moniulotteisemmat mutta varmasti pikaruoka malli on jossain määrin vertailukelpoinen. Vaikka markkinointi on viime aikoina ollut ylivoimainen suuremman kulutuksen moottori, markkinoinnista on tullut myynnin synonyymi ja sitähän se ei ole. Erehdyksen kautta Oikea markkinointi ei käynnisty tehtaan ulkopuolelta pyrkimällä eroon siitä mitä on jo tuotettu ja tehty. Oikea markkinointi alkaa ymmärtämällä ihmisten tarpeita, mitä ihmiset haluavat tai oikeastaan mitä ihmiset saattavat haluta ja mihin hintaan ja miten ja missä se on saatavilla. Oikea markkinointi alkaa visioilla ja hypoteeseillä, tuotekehityskokeilulla ja palautteella sekä erinäisillä pilottihankkeilla ja ennen kaikkea erehdyksen kautta. Markkinoinnin lopusta ei siis ole kysymys vaan kestävän kehityksen haasteet tulevat asettamaan markkinoinnille kaikkien aikojen suurimman testin. Nyt on hyvä aika kuopata mielikuva, että markkinointi on pelkästään myynnin työkalu, ja nostaa esille markkinoinnin piilevä voima: sen kyky inspiroida ja ohjata ihmisiä kohti parempaa. Ja siihen työnsarkaan tarvitaan suurempaa mielikuvitusta kuin näppärä slogani tai kulunut call to action. Kuulostaa naivilta, mutta so what! Mielummin naivi ja onnellinen kuin kyyninen ja onneton. Viherpesu 1 Viherpesu - tuotetaan assosiaatioita, jotkä liittyvät toiminnan puhtauteen ja ekologisuuteen ilman, että toimintatapoja merkittävästi muutetaan. Aliarviointi 2 Aliarvioida asiakkaan kyky tunnistaa tyhjän puhuminen ja tekeminen pelkkä vihreänvärinen pakkaus tai sanat eko ja orgaaninen ei riitä. Viestinnän epäselkeys 3 Yliarvioidaan asiakkaitten aikaa ja keskittymiskykyä tutkia ja opiskella yrityksen kestävän kehityksen tarinaa jos sinulla on tarina kerrottavana niin kerro se kaikille selkeästi, läpinäkyvästi ja kuuluvasti kuorruttamatta viestiä sen enempää. Ennakkoluulot 4 Oletetaan, että vihreys maksaa maltaita liian monet yritykset epäröivät tutkia ympäristöpolitiikkaa ja sen johtamista, koska olettavat, että vihreä vaihtoehto tulee aina vaan kalliimmaksi kuin perinteinen vaihtoehto. Kontekstin puute 5 Yksitäisiä väittämiä yksittäisistä ympäristövaikutuksista liian usein luodaan väittämiä yksittäisistä ympäristövaikutuksista tai hyödyistä, tietämättä, miten tuote toimii suhteessa sen muiden vaikutusten kanssa.