Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Talous B 1 Välitilinpäätöskäytännön käyttöönotto Oulun yliopistossa B 2 Yliopistorahaston tuotonjako

HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 1/2012 Aika Tiistai 14.2.2012 kello 9.15 Paikka Hallituksen kokoushuone HR 144 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja A 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus A 2 Oulun yliopiston tilakatsaus A 3 Oulun yliopiston tukisäätiön hallituksen kokoonpano ja tilintarkastajien valinta Talous B 1 Välitilinpäätöskäytännön käyttöönotto Oulun yliopistossa B 2 Yliopistorahaston tuotonjako Rehtori C 1 Oulun yliopiston strategia 2012 2015

HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 1/2012 Kokous n:o 1, 14.2.2012 kello 9.15 Hannu Pietilä, 553 4080 Jäsenet Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Läsnä lisäksi Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oulun yliopiston johtosäännön mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, ellei hallitus ole toisin päättänyt. Hallitus päätti kokouksessaan 17.8.2009, että kokouskutsu lähetetään sähköisesti. Kutsu kokoukseen on lähetetty 8.2.2012. Päätösesitys: Päätös: Hallitus toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 2/2012 Kokous n:o 1, 14.2.2012 kello 9.15 Hannu Pietilä, 553 4080 Jäsenet Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Läsnä lisäksi Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja Arto Haverinen, tilapalvelupäällikkö 2 Oulun yliopiston tilakatsaus Oulun yliopiston hallitus hyväksyi 16.12.2011 pidetyssä hallituksen kokouksessa toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2012 2013, joka sisälsi myös Oulun yliopiston rakennusinvestointiohjelman vuosille 2012 2016. Samalla hallitus päätti, että hallitusta informoidaan tila-asioista erillisenä asiana seuraavassa hallituksen kokouksessa. Oulun yliopiston strategia ja painoalat huomioidaan tiloja koskevassa toimenpideohjelmassa (tilapolitiikassa), joka päivitetään yliopiston strategian hyväksymisen jälkeen. Nykyinen tilapolitiikka on laadittu vuosille 2010 2014. Oulun yliopistolla on vuokrattuja tiloja vuonna 2012 n. 226 000 m 2, vuokrakustannukset ovat 29,1 M ja kokonaistilakustannukset n. 35,6 M vuodessa. Tilakustannusten osuus yliopiston kokonaisrahoituksesta vuonna 2012 on n. 15,1 %. Vuokratuottoja yliopisto saa tilojen alivuokrauksesta n. 1,0 M vuodessa. Lisäksi osinkotuotot Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä arvioidaan olevan keskimäärin 1,0 M vuodessa. Oulun yliopiston tiloja ja tulevia tilakustannuksia arvioitaessa on huomioitava yliopiston strategiset tavoitteet, tilojen korjaus- ja muutostarve, lisääntyvät vuokrakustannukset, irtisanottavista tiloista saatavat säästöt ja niiden vaikutusaika sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osinkotuotot ja niiden kohdentaminen pitkällä 0 30 vuoden aikavälillä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vuokrauspolitiikassa on sovittu, että Suomen Yliopisto-

kiinteistöt Oy:n vuokrauspolitiikkaan voidaan tehdä tarkennuksia vuoden 2012 aikana. Liitteenä tilapalvelupäällikkö Arto Haverisen laatima Oulun yliopiston tilakatsaus (liite HA 2/2012). Päätösesitys: Päätös: Hallitus keskustelee tiloista, tavoitteista ja tilakustannusten kehityksestä ja tekee tarvittaessa linjauksia jatkotoimenpiteitä varten. Tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen esitteli asiaa. Hallitus kävi keskustelun esityksen pohjalta. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 3/2012 Kokous n:o 1, 14.2.2012 kello 9.15 Hannu Pietilä, 553 4080 Jäsenet Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Läsnä lisäksi Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 3 Oulun yliopiston tukisäätiön hallituksen kokoonpano ja tilintarkastajien valinta Oulun yliopiston tukisäätiön sääntöjen 5 :n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sen päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus, jonka muodostaa Oulun yliopiston hallituksen kahdeksi vuodeksi valitsemat parillinen luku henkilöitä, vähintään kuusi ja enintään kymmenen. Näistä vähintään neljän on oltava Oulun yliopiston professoreita, joiden joukosta yliopiston hallitus määrää myös säätiön hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Sääntöjen 8 :n mukaan säätiön tilit tarkastaa kaksi yliopiston hallituksen vuodeksi kerrallaan valitsemaa esteetöntä tilintarkastajaa, joista toisen tulee olla keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai hyväksytty tilimies. Tilintarkastajille on valittava mainitut ehdot täyttävät varamiehet. Erovuoroisia hallituksen jäseniä ovat: rehtori Lauri Lajunen tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi koulutusrehtori Olli Silvén toimitusjohtaja Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulun kaupunki

Muut hallituksen jäsenet ovat: professori Helka-Liisa Hentilä pankinjohtaja Pekka Koskela, Nordea Pankki Suomi Oyj ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Oulun yliopiston tukisäätiön varsinaisina tilintarkastajina vuonna 2011 ovat toimineet KHT Pertti Tarvainen ja JHTT Outi Kirvesoja sekä varatilintarkastajina KHT Erkki Nissilä ja JHTT, KHT Outi Koskinen. Päätösesitys: 1. Hallitus valitsee Oulun yliopiston tukisäätiön hallituksen jäseniksi erovuoroisista rehtori Lauri Lajusen, tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemen, koulutusrehtori Olli Silvénin ja toimitusjohtaja Jaakko Okkosen. Uutena jäsenenä hallitukseen valitaan apulaiskaupunginjohtaja Kalervo Ukkola. Valittujen jäsenten toimikausi päättyy 31.12.2013, lukuun ottamatta koulutusrehtori Olli Silvéniä, jonka toimikausi päättyy 31.12.2012. Erovuoroisten lukumäärä saadaan tällä menettelyllä sääntöjen mukaiseksi. Oulun yliopiston tukisäätiön hallitus vuonna 2012: rehtori Lauri Lajunen tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi koulutusrehtori Olli Silven professori Helka-Liisa Hentilä pankinjohtaja Pekka Koskela toimitusjohtaja Jaakko Okkonen ylijohtaja Terttu Savolainen apulaiskaupunginjohtaja Kalervo Ukkola 2. Oulun yliopiston tukisäätiön hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2012 hallitus määrää rehtori Lauri Lajusen sekä varapuheenjohtajaksi tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemen. 3. Oulun yliopiston tukisäätiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuodelle 2012 valitaan KHT Pertti Tarvainen ja JHTT Outi Kirvesoja sekä varatilintarkastajiksi KHT Erkki Nissilä ja JHTT, KHT Outi Koskinen. Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Raija Ukkola ei osallistunut esteellisenä asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

HALLITUS PÖYTÄKIRJA B 1/2012 Kokous n:o 1, 14.2.2012 kello 9.15 Pirjo Kytösalmi, 553 4130 Jäsenet Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Läsnä lisäksi Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 1 Välitilinpäätöskäytännön käyttöönotto Oulun yliopistossa Taustaa välitilinpäätösmenettelystä: Oulun yliopistossa ei ole tähän mennessä laadittu tilikauden aikana välitilinpäätöksiä, mikä on johtanut siihen, että vuositilinpäätöksen laadintavaiheessa joudutaan tekemään loppusummaltaan huomattavia korjauskirjauksia, kun virheet tilikauden aikaisessa kirjanpidossa havaitaan vasta tilinpäätöksen laadintavaiheessa. Jotta kirjanpito ja raportointi saataisiin mahdollisimman ajantasaiseksi ja luotettavaksi, tulisi Oulun yliopistossa ottaa käyttöön välitilinpäätösmenettely. Laatimalla välitilinpäätös päivitetään kirjanpito ajan tasalle ja arvioidaan loppuvuoden menot ja tulot. Julkispuolella esimerkiksi kunnat ja kaupungit laativat välitilinpäätökset tilikauden aikana. Välitilinpäätöskäytännön tavoitteena on antaa kesken tilikauden kokonaiskuva Oulun yliopiston toiminnasta ja taloudesta ja olla pohjana tilinpäätösennusteelle sekä antaa tietoa seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun. Alkuvaiheessa vuonna 2012 välitilinpäätös sisältäisi laskelmina koko yliopiston tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen. Liitetietoja, toimintakertomusta ja tase-erittelyitä ei välitilinpäätöksen yhteydessä laadittaisi eikä asiakirjaa julkaistaisi. Myöskään välitilinpäätösten tilintarkastusta ei vuonna 2012 suoritettaisi. Tilintarkastus- ja julkaisukäytäntöön voitaisiin siirtyä myöhemmin, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.

Toiminnan ja talouden raportointia voidaan jatkossa kehittää niin, että välitilinpäätös sisältäisi myös toiminnallisten tavoitteiden toteumatiedot, jolloin erillistä toiminnan ja talouden puolivuotisraportointia ei enää laadittaisi. Päätösesitys: Päätös: Oulun yliopistossa siirrytään vuonna 2012 välitilinpäätöskäytäntöön. Välitilipäätös laaditaan 30.4.2012 ja 31.8.2012 tilanteista. Alkuvaiheessa vuonna 2012 välitilinpäätös sisältää laskelmina koko yliopiston tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen. Liitetietoja, toimintakertomusta ja tase-erittelyitä ei välitilinpäätöksen yhteydessä laadita eikä asiakirjaa julkaista. Välitilinpäätösten tilintarkastusta ei vuonna 2012 suoriteta. Tilintarkastus- ja julkaisukäytäntöön voidaan siirtyä myöhemmin, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Päätettiin esittelyn mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Talousjohtaja Pirjo Kytösalmi

HALLITUS PÖYTÄKIRJA B 2/2012 Kokous n:o 1, 14.2.2012 kello 9.15 Pirjo Kytösalmi, 553 4130 Jäsenet Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Läsnä lisäksi Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 2 Yliopistorahaston tuotonjako Taustaa ja vuosi 2012: Vuoden 2011 sijoitustoiminnan tuotot olivat negatiiviset, joten itse rahastosta ei ole jaettavaa vuonna 2012. Sen sijaan yliopiston strategista rahaa on kohdennettu strategisille paino- ja kehittämisaloille tuotonjakoperiaatteiden mukaisesti. Esimerkkejä rahoituksen käytöstä jo käynnissä olevien toimien vahvistamiseksi v. 2012 Mining School (vuosittain 2012 2015) 100 000 Terästutkimus 60 000 MAI kehittäminen (vuosittain 2012 2015) 100 000 Laguna hanke (Oulun eteläinen instituutti, vuosittain 2012 2015) 85 000 PrintoCent ja CIE 225 000 Tutkimusperustainen luokanopettajakoulutus (vuosittain 2012 2015) 125 000

Uusia avauksia: WHO Collaborating Center 120 000 Laskennallinen lääketiede (vuosittain 2012 2016) 120 000 Koulutuksen strategisia päälinjoja kansainvälisyys, opintojen sujuvoittaminen ja työelämärelevanssi tuetaan mm. seuraavilla avauksilla: Pk-yhteistyö opinnäyteprojektien toteuttamisessa (tuki opiskelijoille) Harjoittelutuen kohdentaminen erityisesti yrityksissä tapahtuvaan harjoitteluun sekä erityistuki kv-opiskelijoiden harjoitteluun. Päätösesitys: Yliopistorahaston tuotonjako periaatteet 2012 alkaen: 1. Yliopistorahaston hallituksena toimii Oulun yliopiston hallitus, joka myös päättää rahaston vuosittaisen tuoton jakamisesta. 2. Koulutusneuvosto ja tutkimusneuvosto tekevät vuosittain esityksen hallitukselle yliopistorahaston tuoton kohdentamisesta yliopiston strategian mukaisille paino- ja kehittämisaloille. Valmisteluissa huomioidaan lahjoittajien sekä tiedekuntien ja painoalaorganisaatioiden näkemykset tulevaisuuden kannalta keskeisistä kehittämiskohteista sekä RAE-arvioinnin tulokset. 3. Tuotoilla vahvistetaan strategian mukaista kehitystä koulutuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä haetaan uusia avauksia. 4. Kun vuosittaista tuottoa ei ole, yliopistolle budjetoitua strategiarahaa kohdennetaan näiden linjausten mukaisesti edellyttäen että yliopiston rahoitustilanne sen mahdollistaa. 5. Asian käsittely on vuosittain hallituksen viimeisessä kokouksessa. Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Talousjohtaja Pirjo Kytösalmi

HALLITUS PÖYTÄKIRJA C 1/2012 Kokous n:o 1, 14.2.2012 kello 9.15 Lauri Lajunen, 553 4071 Jäsenet Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Läsnä lisäksi Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja Pertti Tikkanen, suunnittelupäällikkö Mailis Aaltonen, kehittämispäällikkö 1 Oulun yliopiston strategia 2012 2015 Vireille 18.2.2011 ja viimeksi esillä 21.11.2011. Yliopiston hallitus on hyväksynyt voimassa olevan strategian vuosille 2010 2012 kokouksessaan 2/2010 (9.3.2010). Kokouksessaan I/2011 (18.2.2011) hallitus käsitteli tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksen sekä päätti käynnistää voimassaolevan strategian tarkistamisprosessin. Sen jälkeen hallitus on käsitellyt strategiatekstiä kokouksessaan 7/2011 (21.11.2011). Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeissa (5.10.2011), koskien vuoden 2012 toukokuussa käytäviä neuvotteluja, pyydetään yliopistoja tekemään strategiatyönsä pohjalta ehdotuksensa yliopiston tehtävästä, profiilista ja painoaloista 17.2.2012 mennessä. Strategian päivittämiseksi hallitus on työskennellyt seminaari- tai iltakoulumuotoisesti toukokuussa, elokuussa sekä lokakuussa 2011. Lisäksi yliopistoyhteisö on osallistunut strategian päivitykseen tiedekuntakohtaisissa työpajoissa elokuussa 2011. Liitteenä HC 1/2012 on ehdotus yliopiston strategiaksi 2012 2015 ja siihen liittyväksi toimenpideohjelmaksi, käydyn valmistelutyön pohjalta

tehdyin päivityksin. Aikaisemmassa vaiheessa tehtiin vähäisiä muutoksia yleiseen osaan, muokattiin tutkimuksen ja koulutuksen toimenpideohjelmia mm. lisäämällä paino- ja kehittämisaloittain esitetyt yhteenvedot sekä lisättiin tutkimuksen ja koulutuksen toimintaedellytyksiin liittyvä toimenpideohjelma. Nyt käsiteltävässä luonnoksessa on terävöitetty yliopiston tavoitetta hallituksen esittämän palautteen pohjalta, tehty tarkennuksia toimenpideohjelmiin sekä lisätty kansainvälisyyttä koskeva kappale, joka on tiivistetty yhteenveto toimenpideohjelmiin sisältyvistä kansainvälisyyttä sivuavista teemoista. Päätösesitys: Päätös: Hallitus hyväksyy yliopiston strategian 2012 2015 luonnoksen pohjalta. Hallitus hyväksyi Oulun yliopiston strategian vuosille 2012 2015 ja valtuutti yliopiston johdon viimeistelemään strategiatekstin hallituksessa käydyn keskustelun pohjalta. Hallitus edellytti, että yliopiston johto huolehtii strategian julkistamisesta sekä menettelytavoista strategian viemiseksi käytännön toimintaan. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Rehtori Lauri Lajunen

OULUN YLIOPISTON STRATEGIA VUOSILLE 2012 2015 Liite HC 1/2012

1 Sisällysluettelo 1 Oulun yliopisto vuonna 2012 2 2 Tehtävä, profiili, painoalat ja kehittämisalat 2 2.1 Tehtävä 2 2.2 Profiili 3 2.3 Painoalat ja kehittämisalat 3 3 Yliopisto vuonna 2020 5 4 Toimintaa ohjaavat periaatteet 5 5 Toimenpiteet 6 5.1 Tutkimuksen toimenpideohjelma 6 5.1.1 Luovat tutkimusympäristöt ja tutkimuksen tuloksellisuus 7 5.1.2 Tutkijakunnan osaamisen vahvistaminen, tutkijakoulutus ja tutkijanura 10 5.1.3 Tutkimuksen infrastruktuuri 12 5.1.4 Innovaatiokeskukset ja muu strateginen tutkimusyhteistyö 15 5.2 Koulutuksen toimenpideohjelma 17 5.2.1 Opintojen sujuvuus 17 5.2.2 Koulutuksen työelämärelevanssi 19 5.2.3 Koulutuksen kansainvälisyys 20 5.3 Tutkimuksen ja koulutuksen toimintaedellytyksiin liittyvä toimenpideohjelma 21 5.3.1 Henkilöstöjohtaminen 21 5.3.1.1 Henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön rekrytointi 21 5.3.1.2 Osaamisen kehittäminen 22 5.3.1.3 Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi 23 5.3.2 Talous ja tilat 24 5.3.2.1 Talous 24 5.3.2.2 Tilat 25 5.3.3 Viestintä 27 5.4 Kansainvälinen Oulun yliopisto yhteenveto toimenpiteistä 28 5.5 Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen 31 6 Strategian toteutumisen seuranta 33 Liitteet: Liite 1: Oulun yliopiston strategisten painoalojen tutkimusrakenteet Liite 2: Oulun innovaatioallianssi

2 1 Oulun yliopisto vuonna 2012 Oulun yliopisto on Oulun menestystarinan ytimessä; tarinan, joka tunnetaan laajasti maamme rajojen ulkopuolellakin. Yliopistosta on kehittynyt kansainvälisesti toimiva ja vaikuttava tutkimus- ja innovaatioyliopisto, jolla on erinomaiset yhteydet toimintaympäristöönsä. Yliopiston monipuolinen tiedepohja, laaja kumppanuusverkosto ja kompakti kampusrakenne luovat maaperää uusille, kiinnostaville tutkimus- ja koulutusavauksille. Yliopistoa haastetaan uudistamaan rakenteitaan ja toimintatapojaan, jotta monialaisen yliopiston vahvuudet ja kehittymässä oleva potentiaali voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Oulun kaupunki on yliopiston houkuttelevuuden kannalta avainroolissa. Oulun alue on yksi vahvimmista korkean teknologian alueista maailmassa; tutkimus- ja kehityspanostukset ovat Euroopan kärkeä. Oulu on ainoana eurooppalaisena kaupunkina mukana kärkiseitsikossa arvostetussa maailmanlaajuisessa kilpailussa (Intelligent Community Forum), jossa etsitään nk. älykkäitä yhteisöjä. Ne toimivat menestyksellisesti niin asukkaiden arjessa kuin talouselämän kehityksessä. Yliopistolla ja kaupungilla on markkinointi- ja muussa vetovoimaan tähtäävässä yhteistyössä ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Oulun yliopistolle on pohjoisen alueen keskeisenä toimijana avautunut aivan uusia kehitysnäkymiä. Oulun seudun väestön muuta Suomea suotuisampi ikärakenne luo pohjaa alueen elinvoimaisuudelle. Ydinvoimalaratkaisu, kaivos- ja vuoriala, terästeollisuus sekä Barentsin alueen kansainvälinen kiinnostavuus luovat edellytyksiä Suomen elinkeinoelämän vahvistumiselle ja kysyntää tutkimus- ja koulutustoiminnalle ja uusille innovaatioille erityisesti Pohjois- Suomessa. 2 Tehtävä, profiili, painoalat ja kehittämisalat 2.1. Tehtävä 2.2 Profiili Oulun yliopiston tehtävänä on edistää kansainvälisesti korkeatasoista vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa hyvinvointia lisäävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan. Oulun yliopisto Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tutkimusprofiilin kulmakiviä ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Kehittämisaloja ovat terästutkimus, kaivos- ja vuoriala, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus. Oulun yliopiston koulutusprofiili kytkeytyy tutkimusprofiiliin. Yliopisto toteuttaa alueellista koulutustehtävää yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Oulun yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta.

3 Oulun yliopisto on suunnannäyttäjä toimiessaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa ja sillä on keskeinen vastuu alueen innovaatiotoimintaa kokoavassa allianssiyhteistyössä. Oulun yliopiston merkitys vahvistuu sirkumpolaarisena monitieteisenä asiantuntijana kansainvälisen kiinnostuksen kohdistuessa yhä enemmän pohjoisiin alueisiin. Kuva 1. Oulun yliopiston profiili 2.3 Painoalat ja kehittämisalat Oulun yliopiston painoalojen tutkimustoiminta on laajaa ja vakiintunutta ja niiden tutkimusrakenteet ja verkostot ovat kehittyneitä. Kehittämisalat ovat suppeampia nousevia aloja, joiden tutkimusprofiilit ja -rakenteet ovat muotoutumassa. Paino- ja kehittämisaloille on määritelty tieteelliset fokukset, joita tullaan vahvistamaan. Tavoitteena on muodostaa tutkimusryhmien synergiaa hyödyntäviä kansainvälisesti merkittäviä tutkimusohjelmia. Paino- ja kehittämisaloilla on laajoja monitieteisiä tutkimuskeskuksia, fokusoituja tutkimusyksiköitä ja verkostoja, tutkijakoulutusta ja kansainvälistä maisterikoulutusta, tutkimusinfrastruktuureja, jotka ovat paikallisia mutta voivat olla osa kansallista tai kansainvälistä tutkimusinfrastruktuurien verkostoa. Paino- ja kehittämisalojen tutkimustoiminta on verkostoitunut kansainvälisesti ja paikallisesti strategisina kumppanuuksina. Yliopisto huomioi tutkimustoiminnassaan uudet merkittävät kansalliset ja kansainväliset hankkeet ja ohjelmat (kuten Laguna-hanke ja ydinenergia).

4 Yliopiston painoalat ovat seuraavat: - Biotieteet ja terveys - Informaatioteknologia - Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus - Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit; siihen sisältyvät kehittämisaloina terästutkimus sekä kaivos- ja vuoriala Oulun yliopiston muut kehittämisalat, joiden tutkimusprofiilia kehitetään, ovat: - Liiketoiminta ja talous - Tutkimusperustainen opettajankoulutus Seuraavassa kuvassa on esitetty yliopiston yhteistyörakenteiden kokonaisuus yliopiston uudistumisen perustana. Kuva 2. Uudistuva Oulun yliopisto

5 3 Yliopisto vuonna 2020 Oulun yliopisto vetovoimainen ja tuloksellinen tiedeyliopisto sekä innovaatiotoiminnan edelläkävijä. Se tarkoittaa, että Oulun yliopisto on - tieteellisesti profiloitunut ja vahvuusalueillaan maailman johtavia tutkimusympäristöjä; - integroinut koulutuksensa tutkimuksen mukana uudistuvaksi sekä Pohjois-Suomen asiantuntijatarpeita kattavaksi; - kehittänyt tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuureja esimerkillisellä tavalla; - aktiivinen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaja ja kumppani; - innovaatioita ja yrittäjyyttä synnyttävä; - henkilöstöä ja opiskelijoita innostava kansainvälinen yhteisö; sekä - taloudeltaan vahva toimija. Tavoitetilan saavuttamista arvioidaan säännöllisesti tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatitoiminnan indikaattoreiden avulla sekä seuraamalla henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja henkilöstön hyvinvointia. 4 Toimintaa ohjaavat periaatteet Oulun yliopisto sitoutuu tiedeyhteisönä yleisiin tieteellisen toiminnan periaatteisiin ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä annettuihin suosituksiin sekä seuraaviin periaatteisiin: Yhteisöllisyys Hyvä keskusteluyhteys, avoimuus ja keskinäinen arvonanto ovat yhteisöllisyytemme kulmakiviä. Valmennamme ja tuemme johtajia ja esimiehiä, jotta he voivat tehdä parhaansa yliopiston ja oman yksikkönsä menestymiseksi. Kannustamme henkilöstöä ammattitaidon kehittämiseen ja tarjoamme siihen tukea. Luomme edellytyksiä opiskelijoiden yhdessä työskentelylle opiskelukyvyn vahvistamiseksi. Arvostamme ja palkitsemme onnistumisia lujittaaksemme oikeudenmukaisuuden ilmapiiriä. Etsimme uusia mahdollisuuksia avata ja syventää tieteidenvälistä keskustelua ja yhteistyötä tiedeyhteisön voimavarojen rikastamiseksi. Tiivistämme tutkimuksen ja koulutuksen välistä yhteyttä: kaikki tutkijat opettavat ja kaikki opettajat tutkivat. Edelläkävijyys Toiminta kansainvälisessä tiedeyhteisössä on yliopiston tieteellisen uusiutumisen perusta. Tähtäämme tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen emmekä tingi laadusta. Seuraamme ja ennakoimme maailmanlaajuisia, kansallisia ja alueellisia kehityssuuntia tarttuaksemme uusiin mahdollisuuksiin. Arvioimme onnistumistamme tunnistaaksemme vahvuuksiamme ja korjataksemme epäkohtia kaikessa toiminnassamme. Etsimme tarkoituksenmukaisia toimintatapoja ja luovumme asioista, jotka eivät palvele tavoitteitamme.

6 Kumppanuus Luomme valitsemiemme kumppaneiden kanssa edellytyksiä uusille avauksille ja innovaatioille. Toimimme aktiivisesti tavoitteidemme mukaisissa kansainvälisissä tutkimus- ja koulutusverkostoissa. Edustamme tieteelliseen tietoon pohjautuvaa asiantuntemusta toimiessamme yhteistyössä Oulun kaupungin, muiden julkisten organisaatioiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. 5 Toimenpiteet Oulun yliopiston määrittelemä tavoitetila on kunnianhimoinen; se vaatii yliopistoa kehittämään ydintoimintojaan sekä tekemään rohkeita valintoja resurssipäätöksineen. Yliopiston rakenteiden ja johtamiskäytäntöjen on aiempaa paremmin tuettava yliopiston ydintoimintoja ja paino- ja kehittämisalapolitiikkaa. Seuraavassa esitellään tutkimuksen ja koulutuksen toimenpideohjelmat sekä tutkimukselle ja koulutukselle edellytyksiä luovien toimenpiteiden ohjelma. Tutkimuksen ja koulutuksen toimenpiteet on koottu kunkin kehittämisalueen yhteyteen yhteenvetotaulukoiksi painoaloilla ja kehittämisaloilla. Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen läpäisevät yliopiston koko toiminnan. 5.1 Tutkimuksen toimenpideohjelma Yliopisto profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona, jonka tutkimusta kehitetään entistä laadukkaammaksi ja kansainvälisesti arvostetummaksi. Oulun yliopisto työskentelee systemaattisesti tutkimus- ja innovaatioyliopistojen kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseksi ja tavoittelee johtavaa asemaa tällaisessa toiminnassa. Tieteellinen perustutkimus eli tiedeyhteisön omiin tavoitteisiin ja uteliaisuuteen perustuva, lyhyen aikavälin hyödyntämisintresseistä vapaa tutkimus on Oulun yliopiston ydinosaamista. Toimenpideohjelmalla parannetaan akateemisen henkilöstön tutkimusedellytyksiä tukemaan entistä paremmin kansainvälisesti kilpailukykyisen, laajan ja monialaisen tutkimuksen kehittämistä ja uudistumista sekä tutkimustulosten mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Yliopiston tulevan menestyksen kannalta tärkeimmillä vahvuusaloilla ylläpidetään ja kehitetään kansainvälisesti huipputasoista osaamista ja tutkimusta sekä luodaan edellytyksiä uusille tutkimusavauksille. Yliopistossa turvataan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen tutkimukseen kaikilla tieteenaloilla. Toimenpideohjelman päälinjaukset ovat seuraavat. Tutkimustoimintaa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi synergian ja tieteidenvälisen tutkimuksen lisäämiseksi erityisesti yliopiston tutkimuksen vahvuusaloilla. Liitteessä 1 kuvataan kunkin paino- ja kehittämisalan tieteelliset fokukset, yhteistyörakenteet ja tutkijakoulutus. Oulun yliopisto on valinnut tutkimuksen paino- ja kehittämisalat sekä tarkentanut niiden sisällöt. Näistä useaan lukeutuu pohjoisuuden ja ympäristön teemoja. Yliopisto kohdentaa sekä strategisia että perusresursseja tutkimuksen painoaloille ja kehittämisaloille. Rakenne- ja aluekehitysvaroja hyödynnetään strategian mukaisesti. Tutkijakoulutuksen kehittämiseksi on muodostettu aiemmasta hajanaisesta tutkijakoulutuksesta yhtenäinen Oulun yliopiston tutkijakoulu, johon sisältyy paino- ja kehittämisaloihin liittyviä tohtoriohjelmia sekä kansainvälisiä maisteriohjelmia.

7 Tutkimusinfrastruktuureja kehitetään valmistellun ohjelman mukaisesti, tavoitteena pitkäjänteinen resursointi riittävällä tasolla. Kansainvälisyyden lisääminen toteutetaan kaikilla tasoilla tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytoinnissa ja muussa toiminnassa. Tutkimuksen kokonaisarvioinnissa hyvin menestyneille yksiköille myönnetään pitkäjänteistä kehittämisrahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen (erityisesti EU:n puiteohjelmat, European Research Council, Suomen Akatemia, Tekes, Strategisen huippuosaamisen keskittymät, yritysrahoitus) osuutta kasvatetaan lisäämällä hakuaktiivisuutta ja rekrytoimalla kilpailukykyisiä tutkijoita. Julkaisutoiminnan laatua ja määrää kehitetään. Aktiivinen rekrytointi otetaan tärkeäksi osaksi toimenpideohjelmaa ja Finnish Distinguished Professor (FiDiPro) -ohjelma hyödynnetään vahvasti. Panostetaan innovaatioallianssiyhteistyöhön ja muuhun strategiseen yhteistyöhön. Tutkimustoimintaa arvioidaan säännöllisesti. Seuraava kokonaisarviointi suoritetaan vuonna 2013. Yliopisto edistää tutkimusprojektien toteutusta, tutkimustulosten hyödyntämistä ja tutkimuslähtöisten yritysten perustamista tarjoamalla niihin ammattimaiset tukipalvelut, joita täydennetään strategisten kumppanien verkoston avulla. Yliopisto osallistuu aktiivisesti korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiopalveluiden kansalliseen kehittämiseen. Perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutusta edistetään ja hyödyntämistoimet suunnitellaan siten, että niistä koituu lisäarvoa yhteiskunnalle, talouselämälle ja yliopistoyhteisölle. Tutkimuksen korkean tason säilyttämiseksi sekä yksiköt että yliopisto luovat säännöllisen tutkimuksen arvointiohjelman ja arviointikäytänteet. 5.1.1 Luovat tutkimusympäristöt ja tutkimuksen tuloksellisuus Perustelut Korkeatasoisen tieteellisen profiilin muodostaminen edellyttää useilla aloilla kriittistä massaa omaavia, synergistisiä tutkimusympäristöjä. Yliopiston tutkimustoiminta on voimavarojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta monilta osin liian eriytynyttä ja hajanaista. Yliopiston monialaisuuden ja laajan kumppanuusverkoston antamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi. Kehittämistavoite Tutkimustoiminta on koottu suuremmiksi kokonaisuuksiksi synergiaetujen ja tieteiden välisen tutkimuksen lisäämiseksi. Monitieteistä yhteistyötä tuetaan ja tutkijoiden välistä vuorovaikutusta edistetään uusien, kiinnostavien tutkimusalojen löytämiseksi. Tutkimustoiminnan keskeisiä rakenteita ovat laajat monitieteiset tutkimuskeskukset ja suppeammat, mutta fokusoidut, tutkijalähtöiset tutkimusyksiköt (50 100 tutkijaa). Tällaiset yksiköt ovat mahdollisia Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköitä tai yliopiston sisäisiä laatuyksiköitä. Suomen Akatemian kemian tieteenalan arvioinnissa todettiin, että Oulun yliopiston kemian yksiköt ovat liian pieniä tieteellisen uudistumisen ja monipuolisen tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Yliopisto pitää kemiaa tärkeänä, useaan muuhun tutkimusalaan liittyvänä osaamisalana, ja vahvistaa kemian ja muiden alojen synergiaa tutkimuksessa ja opetuksessa. Kansainvälisen rahoituksen määrää tulee lisätä ja puiteohjelmia tulee hyödyntää nykyistä laajemmin yliopiston vahvuusalueilla. Oulun yliopiston tutkijoiden julkaisutoimintaa ohjataan siten, että entistä suurempi osa töistä julkaistaan kansainvälisissä korkeatasoisissa lehdissä.

8 Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan humanististen, kasvatustieteellisen ja terveystieteellisen alan kansainvälisen julkaisutoiminnan kasvattamiseksi. Toimenpiteet Yliopisto edistää korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä tukemalla monitieteisiä tutkimuskeskuksia, joita ovat Biocenter Oulu, Infotech Oulu ja Thule-instituutti. Biocenter Oulu kehittää profiiliaan osana Biokeskus Suomi -verkostoa. Sodankylän geofysiikan observatoriota kehitetään korkeatasoisena, valtakunnallista erityistehtävää hoitavana tutkimusyksikkönä ja selvitetään mahdollisuus muodostaa siitä yhdessä aihepiiriin liittyvän muun fysiikan tutkimuksen kanssa Avaruustutkimuksen instituutti. Center for Wireless Communication (CWC), Terästutkimuskeskus, Oulu Center for Cell-Matrix Research (josta osa muodostaa valtakunnallisen tutkimuksen huippuyksikön kaudella 2012 2017) ja Center for Machine Vision Research edustavat fokusoituja tutkimusyksiköitä, joiden toimintaa edelleen vahvistetaan. WHO Collaborating Center for Global Change, Environment and Public Health - keskus (WHO-CC) on perusteilla ja on muodostettu Lapsenkielen tutkimuksen yksikkö. Laskennallinen lääketiede on uusi kehittyvä ala, jonka vahvistumista tuetaan. Maanalaisen hiukkasfysiikan tutkimusta tuetaan liittyen Laguna-hankkeen valmisteluun. Myös muita, aiheiltaan fokusoituja yksiköitä tullaan mahdollisesti perustamaan tutkijalähtöisesti. Valmistautumista seuraaviin tutkimuksen huippuyksikköhakuihin tuetaan. Uusi avaus on ulkomaisen tutkimusyksikön, CWC Nipponin perustaminen Japaniin. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kansainvälisyyttä ja yhteistyötä japanilaisten partnereiden kanssa. Hajallaan, eräissä tapauksissa eri kampuksilla toimivien yksiköiden yhdistämistä nykyistä suuremmiksi strategisiksi tutkimus- ja koulutuskokonaisuuksia selvitetään ja tuetaan. Tavoitteena on toiminnallinen synergia sekä tilojen ja infrastruktuurien nykyistä optimaalisempi käyttö kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyisten kokonaisuuksien rakentamiseksi. Huomattavan mahdollisuuden rakentaa kriittistä massaa tarjoaisi biokemian laitoksen siirtymiseen Kontinkankaan kampukselle lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kanssa samoihin tiloihin. Tämä edellyttää tutkimus- ja koulutustoimintojen uudelleen järjestelyn suunnittelua ja uudelleenjärjestelyitä tilojen käytössä. Lääketieteellisen tutkimuksen tuloksellisuutta kasvatetaan vahvistamalla kliinisten ja biolääketieteellisten tutkijoiden yhteistyötä. Yhden mahdollisuuden tähän tarjoaa Kieppi-rakennuksen muuttaminen nykyistä paremmin palvelemaan kliinisten ja perustutkijoiden korkeatasoista yhteistyötä. Vuori- ja kaivannaisalan vahvistamiseksi tiivistetään prosessitekniikan, geotieteiden, kemian ja fysiikan toimijoiden yhteistyötä ja myös muita mahdollisuuksia tutkimuksellisen synergian vahvistamiseksi tutkitaan. Terästutkimuksen kehittämistä tuetaan. Menestystä tutkimustoiminnassa indikoivat keskeisesti julkaisutoiminnan laatu ja määrä, täydentävän kotimaisen ja kansainvälisen rahoituksen määrä, menestys kansallisessa tutkimuksen huippuyksikköhauissa, akatemiaprofessuurit ja European Research Councilin rahoitus. Menestyminen kilpaillun täydentävän rahoituksen hankinnassa edellyttää tasokasta tutkijakuntaa sekä tehostettua tiedottamista ja opastamista hakuaktiivisuuden edistämiseksi ja laadukkaiden hakemusten tekemiseksi. Oulun yliopiston seuraava tutkimuksen kokonaisarviointi toteutetaan vuonna 2013 siten, että arvioinnin kohteena ovat tutkijalähtöiset toiminnalliset kokonaisuudet. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään tutkimusstrategian tarkistuksessa.

9 Taulukko 1. Yhteenveto toimenpiteistä tutkimusympäristöjen kehittämiseksi ja tutkimuksen tuloksellisuuden parantamiseksi painoaloilla TOIMEN- PITEET Voimavarojen kokoaminen ja synergioiden vahvistaminen Uudet instituutit Uudet tutkimusyksiköt BIOTIETEET JA TERVEYS Kliinisen ja biolääketieteen synergioiden vahvistaminen; Biokemiat samoihin tiloihin WHO-CC INFORMAATIO- TEKNOLOGIA Wifius Institute; CWC Nippon; Cemis Oulu KULTTUURINEN YMPÄRISTÖ, IDENTITEETTI JA LUONNONVARAT VUOROVAIKUTUS JA MATERIAALIT Fysiikan profilointi Tutkimusohjelma Selvitetään Materiaalitutkimus; Avaruustutkimus CoE haku 2012 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kemian kehittäminen Kehittämisohjelma 2012-2017 Biologian kehittäminen Laskennallinen lääketiede 2012-2016 Kehittämisohjelma Maanalainen hiukkasfysiikka 2012-2015 Kehittämisohjelma Uudet kv. MSc Mahdollisesti ohjelmat Computer Vision and Signal Processing; Biomedical Engineering Scandinavian Studies Toimenpiteet tieteenala-arvioinnin pohjalta Kv. rahoituksen +++ + ++ ++ lisääminen Kv. julkaisemisen tehostaminen ++ ++ +++ + WHO-CC=WHO Collaborating Center; OMS=Oulu Mining School; Wifius=Wireless Institute between Finland and USA -verkosto; + lisäystarve Taulukko 2. Yhteenveto toimenpiteistä tutkimusympäristöjen kehittämiseksi ja tutkimuksen tuloksellisuuden parantamiseksi kehittämisaloilla TOIMEN- PITEET Voimavarojen kokoaminen ja synergioiden vahvistaminen KAIVOS- JA VUORIALA OMS:n organisaation ja toiminnan vahvistaminen TERÄSTUTKIMUS Terästutkimuksen vahvistaminen LIIKETOIMINTA JA TALOUS Kehittämisohjelma 2012-2015 TUTKIMUS- PERUSTAINEN OPETTAJAN- KOULUTUS Kehittämisohjelma 2012-2015 CoE haku 2012 Mahdollisesti Mahdollisesti Mahdollisesti Mahdollisesti Uudet kv. MSc ohjelmat Kv. rahoituksen lisääminen Kv. julkaisemisen tehostaminen ++ ++ +++ ++ +++ + +++ +++

10 5.1.2 Tutkijakunnan osaamisen vahvistaminen, tutkijakoulutus ja tutkijanura Perustelut Yliopiston profiili ja tavoite edellyttävät merkittävää panostamista tutkimuksen laatuun ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan tutkimuksen vahvuusalueilla. Suomen ulkopuolelta tulevan opiskelija- ja tutkijakunnan määrän lisääminen on välttämätöntä Oulun yliopiston kansainvälisen profiilin vahvistamiseksi. Sillä on merkittäviä heijastusvaikutuksia alueen innovaatiojärjestelmän myönteiseen kehittymiseen. Yliopisto on sitoutunut toteuttamaan neliportaista tutkijanuramallia, joka tekee tutkijan urasta nykyistä läpinäkyvämmän, ennakoitavamman ja houkuttelevamman. Tutkijakoulutus on valtakunnallisesti uudistumisvaiheessa ja jatkossa yliopistot vastaavat nykyistä selkeämmin tutkijankoulutuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä. Oulun yliopistoon on perustettu aiempien usean tutkijakoulun sijasta yksi Oulun yliopiston tutkijakoulu (University of Oulu Graduate School UniOGS), johon kuuluvat kaikki tohtorikoulutettavat ja kansainväliset maisteriohjelmat. Kouluun lukeutuu sisäisiä tohtoriohjelmia ja kansallisten verkosto-ohjelmien Oulun yliopistoon tutkintonsa suorittavat opiskelijat. UniOGS aloitti toimintansa 1.8.2011 ja koulua johtaa dekaani, joka myös myöntää tohtorin tutkinnot. Kehittämistavoite Akateemisen henkilöstön tutkimusedellytyksiä kehitetään siten, että ne tukevat entistä paremmin kansainvälisesti kilpailukykyisen, laajan ja monialaisen tutkimuksen kehittämistä ja uudistumista. Tutkijanuran tulee olla houkutteleva ja ennakoitava. Avainhenkilöistä pidetään kiinni. Ammattimaisuutta tutkimustyössä vahvistetaan ja sitä varten tutkijatohtoreiden ja varttuneiden tutkijoiden osuutta tulee lisätä. Yliopistossa on korkeatasoinen tutkijakoulu, joka toimii valituin, yhtenäisin linjauksin: opiskelijoiden sisäänottoon, yleisiin koulutusosioihin sekä opiskelijoiden ohjaukseen ja oikeusturvaan liittyvät asiat yhtenäistetään. Läpäisyä, valmistumista neljän vuoden tavoiteajassa ja työelämärelevanssia edistetään. Keskimääräistä väittelyikää pyritään laskemaan, mikä myös edistää nuorten tutkijoiden urakehitystä. Tohtorikoulutus ja väitöskirjat ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Väitöskirjatutkimukset liittyvät yksikön/tutkimusryhmän tutkimukseen ja osajulkaisut julkaistaan arvostetuissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Tohtorintutkintoihin sisällytetään usein tutkimus- ja opintojaksoja ulkomaisissa yliopistoissa. Yliopiston sisäisten, strategisiin tavoitteisiin ja laadukkaaseen tutkimukseen perustuvien tohtoriohjelmien osuus vahvistuu nykyisestä. Tohtoriohjelmilta edellytetään vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Yliopiston tutkijakoulutus houkuttelee lupaavia ja korkeatasoisia tutkijoita kaikkialta maailmasta. Tavoitteena on, että tohtoriohjelmissa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on 20 prosenttia. Kansainväliset maisteriohjelmat ovat tärkeä väylä tohtorikoulutukseen.

11 Toimenpiteet Yksiköt kehittävät tutkimuksen edellytyksiä ja avainhenkilöiden sitoutumista hyödyntäen yliopiston neliportaista tutkijanurajärjestelmää ja 2011 hyväksyttyjä mallissa etenemisen kriteerejä. Siten tuetaan lahjakkaimpien tutkijoiden uralla etenemistä ja heidän kiinnittymistään yliopistoon. Professuurien täytössä ja muussa tutkijakunnan rekrytoinnissa suositaan kansainvälisiä hakuja. Ansioituneiden tutkijoiden rekrytointiin käytetään erityispanostuksia mukaan lukien FiDiPro -ohjelma. Yliopisto käynnistää oman Oulu Distinguished Professor (OuDiPro) -ohjelman. Professoreiden/varttuneiden tutkijoiden osaamista vahvistetaan kehittämällä mahdollisuuksilla paneutua tietyin väliajoin tutkimustyöhön opetuksesta ja hallintotehtävistä vapaana. Tätä tarkoitusta varten Oulun yliopisto osallistuu eräiden säätiöiden ja rahastojen suunnitteilla olevaan ns. professoripooliin, jossa kilpaillun haun kautta on mahdollista saada rahoitusta tutkimusjaksoa varten. Yliopiston yksiköitä kannustetaan järjestämään professoreiden/varttuneiden tutkijoiden 6 12 kuukauden tutkimuskausijaksoja työsuunnitelmakäytäntöjen kehittämisen avulla. Tutkimustoiminnan vahvistamiseksi on muodostettu 13 ns. rekrytointipakettia, jotka on kohdennettu strategisesti keskeisille tutkimuksen fokusalueille. Kukin paketti koostuu keskimäärin kahdesta tutkimushenkilöstä ja toimintamenorahoituksesta. Lisäksi on kohdennetusti osoitettu 5 tutkijatohtoria. Rekrytointiohjelmalla saadaan aikaan noin 30 tutkimushenkilöstön lisäys avainalueille. Ohjelmassa huomioidaan kansainvälistymisen edistäminen. Sitoumukset rahoitettavista kohteista tehdään 4 5 vuoden aikajaksoille vuosiksi 2011 2015. Vuonna 2012 käynnistyy tenure track -ohjelma tukemaan yliopiston strategisia tutkimustavoitteita ja akateemisen uran kilpailukykyä lahjakkaiden tutkijoiden kiinnittämiseksi yliopistoon. Ohjelma perustuu kansainväliseen kilpailtuun hakuun. Aluksi täytetään 2 4 tehtävää ja laajuus nostetaan myöhemmin 10 20 tehtävään. Valittava henkilö voi sijoittua kokemuksensa ja pätevyyden perusteella akselille tutkijatohtori yliopistotutkija professori erityisen ansioitunut professori. Ohjelmaan valituilla on mahdollisuus edetä uralla säännöllisten ulkopuolisten arviointien kautta yliopiston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Väitelleiden tutkijoiden määrää suhteessa tohtorikoulutettaviin lisätään tiedekuntien ja muiden yksiköiden henkilöstösuunnittelussa. Myös rekrytointiohjelma tukee tätä tavoitetta. UniOGS:n toiminta vakiinnutetaan. Yliopisto osoittaa tarvittavat resurssit koulun hallinnointiin ja tohtoriohjelmien koordinaatioon, pakollisiin yleis- ja valmiustaitokursseihin sekä opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen. Tohtoriohjelmat ovat osa yliopiston tutkimustoiminnan strategista painotusta ja kytkeytyvät siten laadukkaaseen tutkimukseen. Tehdään suunnitelma yliopiston sisäisistä tohtoriohjelmista sekä yliopistojen ja muiden toimijoiden yhteisistä tohtoriohjelmista huomioiden yliopiston tutkimusstrategia ja profiili. Tohtoriohjelmille osoitetaan koulutusvakansseja sovittavien kriteerien perusteella. Tohtoriohjelmien suunnittelussa hyödynnetään monitieteisyyden tarjoamia mahdollisuuksia opiskelijoiden urakehitystä tukevaan koulutukseen. Tutkijakoulun kansallista ja kansainvälistä rekrytointia tehostetaan. Tutkijakoulun yhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden, mukaan lukien tutkimuskeskukset ja elinkeinoelämä, kanssa tiivistetään. Strategisesti merkittäviä kansainvälisiä kumppanuuksia vahvistetaan ja kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta lisätään. Yliopisto toteuttaa kaksoistutkintoja kumppaniyliopistojen kanssa. Suomen ulkopuolelta tulleille, kansainvälisissä mais-

12 teriohjelmissa opiskeleville tarjotaan sujuva siirtyminen tohtoriohjelmiin. Tutkijakoulutuksen arviointia kehitetään yhteistyössä muiden kansallisten toimijoiden kanssa. Taulukko 3. Yhteenveto tutkijakunnan osaamisen, tutkijakoulutuksen ja tutkijauran vahvistamisen toimenpiteistä painoaloilla TOIMEN- PITEET BIOTIETEET JA TERVEYS INFORMAATIO- TEKNOLOGIA KULTTUURINEN IDENTITEETTI JA VUOROVAIKUTUS YMPÄRISTÖ, LUONNONVARAT JA MATERIAALIT Uralla etenemisen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä arvio Rekry-paketit & 5 3 1 7 tutkijatohtorit 2011-2015 Tenure track 1-2? 1? 1 (filosofia) FiDiPro (2. hakuvaihessa 2012) CoE -ECM CMV, CAS, Optoelektroniikka, CWC OuDiPro -ohjelma Aloitetaan Aloitetaan Aloitetaan Aloitetaan Tutkimusvapaat Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Uudet tohtoriohjelmat UniOGSiin Väestötutkimus Kulttuuri ja vuorovaikutus Thulen ohjelma Materiaalitutkimus Tenure track -ohjelma aloitetaan 2012 ja vakanssien määrä kasvaa seuraavina vuosina; CoE ECM=Solujen ja sidekudoksen välisen vuorovaikutuksen huippuyksikkö; CMV=Center for Machine Vision Research; CAS=Circuits and systems -ryhmä. Taulukko 4. Yhteenveto tutkijakunnan osaamisen, tutkijakoulutuksen ja tutkijauran vahvistamisen toimenpiteistä kehittämisaloilla TOIMEN- PITEET KAIVOS- JA VUORIALA TERÄSTUTKIMUS LIIKETOIMINTA JA TALOUS TUTKIMUS- PERUSTAINEN OPETTAJAN- KOULUTUS Uralla etenemisen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä arvio Rekry-paketit & 1 1 tutkijatohtorit 2011-2015 Tenure track 1? 1? OuDiPro -ohjelma Aloitetaan Aloitetaan Aloitetaan Aloitetaan Tutkimusvapaat Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Uudet tohtoriohjelmat UniOGSiin Materiaalitutkimus Materiaalitutkimus MAI-DP Kulttuuri ja vuorovaikutus Tenure track -ohjelma aloitetaan 2012 ja vakanssien määrä kasvaa seuraavina vuosina; CASR=Center for Advanced Steel Research; MAI-DP=Martti Ahtisaari Institute Doctoral Program. 5.1.3 Tutkimuksen infrastruktuuri Perustelut Korkeatasoinen tutkimus on riippuvainen laadukkaasta ja ajanmukaisesta tutkimusinfrastruktuurista, tutkimuslaitteistoista, aineistokokoelmista ja tietokannoista, joista osa liittyy kansalliseen ja kansainväliseen infrastruktuuriverkostoon. Vuonna 2007 toteutetussa Oulun

13 yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnissa todettiin eräiden yliopiston tutkimusaineistojen ja -kokoelmien olevan lajissaan erittäin merkittäviä, jopa ainutlaatuisia. Oulun yliopiston vuoden 2010 infrastruktuuriraportissa kuvataan infrastruktuurien nykytila ja kehitystarpeet sekä annetaan suosituksia infrastruktuurien kehittämisestä, resursoinnista ja toiminnan arvioinnista. Raportissa todetaan, että vuosina 2007 2009 yliopiston infrastruktuurihankintoihin on kohdennettu alle puolet vuotuisten poistojen suuruisesta rahoituksesta ja että tutkimusympäristö on heikentynyt. Uudessa 2012 valmistuneessa infrastruktuuriraportissa tarkastellaan aiemman mietinnön suositusten toteutumista ja tehdään ehdotuksia Oulun yliopiston infrastruktuurien kehittämiseksi kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Kansallinen tutkimuksen tiekartta päivitetään vuoden 2013 aikana. Kehittämistavoite Oulun yliopiston kilpailuvalttina on ajanmukainen, tieteellisesti vaikuttava, monitieteistä tutkimusotetta tukeva tutkimuksen infrastruktuuri, jota luonnehtivat tehokas yhteiskäyttö ja open access -periaate. Nykyistä suurempi osa yliopiston infrastruktuureista tarjoaa palveluja kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja ne on huomioitu kansallisella tutkimuksen tiekartalla. Toimenpiteet Tutkimusinfrastruktuuria ja sen vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan ja kehitetään 2012 valmistuneen ohjelmaehdotuksen mukaisesti. Investointien jatkuvuus ja ennustettavuus turvataan. Infrastruktuurien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tiedekuntia ja painoalaorganisaatioita ohjeistetaan pitkäjänteiseen suunnitteluun, joka kattaa vähintään seuraavat kolme vuotta. Suunnittelussa huomioidaan henkilöstövaikutukset ja ylläpito- ja huoltokustannukset. Infrastruktuureihin suunnataan strategista rahoitusta, joka jaetaan kilpailun perusteella ja matching funding -periaatteella, ts. hakijan on katettava vähintään 25 prosenttia hankinnan kustannuksista omalla panostuksellaan tai täydentävällä rahoituksella. Vuosien 2010 2012 aikana kilpaillun infrastruktuuriresursoinnin volyymi on 12 M. Infrastruktuuriohjelmaa jatketaan myös vuosina 2013 2016 ja tarvittava rahoitusvolyymi määritetään yksikköjen talous- ja toimintasuunnitelmissaan tekemän infrastruktuurisuunnitelman perusteella. Myöntöpäätösten kriteereinä huomioidaan tieteellinen vaikuttavuus (yliopiston strategia ja kokonaisarvioinnin tulokset), käyttäjäkunta (määrä ja käyttöaste) sekä yhteiskäyttö- ja yhteisrahoitusmahdollisuudet. Infrastruktuurikokonaisuudet kuvataan yliopiston verkkosivuilla. Oulun yliopisto on mukana kansalliselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle hyväksytyissä yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä koskevassa kielitieteen Fin-Clarin -hankkeessa, ympäristötieteitä koskevissa LifeWatch- ja Fin LTSER -hankkeissa, makromolekyylien rakennebiologiaan liittyvässä Instruct -hankkeessa sekä koordinaatiovastuussa biotieteisiin liittyvässä Infrafrontier-hankkeessa, johon liittyen European Mouse Mutant Archiven Suomen alaosasto on v. 2011 perustettu Ouluun. Muita kansainvälisen tason infrastruktuureja, joissa Oulun yliopistolla on merkittävä rooli, ovat mm. EISCAT-3D -tutkajärjestelmä. Bioalan rakenteellisen kehittämisen suunnitelman mukaisesti Oulun yliopisto profiloituu eräissä infrastruktuureissa kansallisella tasolla. Erityisen suuren mittakaavan infrastruktuurihanke on suunnitelma hyödyntää Pyhäsalmella olevaa kaivosta hiukkastutkimuksessa. Oulun yliopisto on mukana asiaa koskevassa kansainvälisessä selvitystyössä.

14 Erittäin suuret laitteet tai laitekokonaisuudet, joiden hankintahinta on miljoonia euroja, edellyttävät pääsääntöisesti erityisen kytkennän kansalliseen ja/tai kansainväliseen tasoon (Suomen kansallinen tiekartta, European Strategic Forum for Research Infrastructures ESFRI), siihen liittyvän erityisen rahoitussuunnitelman ja yliopiston hallituksen linjauksen. Tiedekunnat ja painoalaorganisaatiot valmistavat vuoden 2012 aikana esitykset infrastruktuureista, joita Oulun yliopisto esittää kansalliselle tiekartalle vuoden 2013 päivityksen yhteydessä. Tutkimusneuvosto tukee näiden yksiköiden pyrkimyksiä menestyä kansallisessa ja kansainvälisessä infrastruktuuritoiminnassa. Taulukko 5. Yhteenveto tutkimuksen infrastruktuurien kehittämistoimenpiteistä painoaloilla TOIMEN- PITEET BIOTIETEET JA TERVEYS INFORMAATIO- TEKNOLOGIA KULTTUURINEN IDENTITEETTI JA VUOROVAIKUTUS 5-v suunnitelmat infratarpeista Tehdään Tehdään Tehdään Tehdään Strateginen rahoitus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Rakennerahastot Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Uudet esitykset 2013 kansalliselle tiekartalle Läsnä-älyn teknologiat Uudet kv. infrat 1966 ja 1986 syntymäkohortit; Oulu BioImaging; Rakennebiologia Pohjois-Suomen arkeologinen aineisto; Saamen kielen aineisto YMPÄRISTÖ, LUONNONVARAT JA MATERIAALIT Painettavat teknologiat; Eiscat 3D; Laguna; Biodiversiteettikokoelmat (kansallisessa yhteistyössä) Eiscat upgrade (ES- FRI); Laguna Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Taulukko 6. Yhteenveto tutkimuksen infrastruktuurien kehittämistoimenpiteistä kehittämisaloilla Verkkosivut infrakokonaisuuksista MNT=Mikroskopian ja nanoteknologian keskus; ESFRI=European Strategic Forum for Research Infrastructures TOIMEN- PITEET KAIVOS- JA VUORIALA TERÄSTUTKIMUS LIIKETOIMINTA JA TALOUS TUTKIMUS- PERUSTAINEN OPETTAJAN- KOULUTUS 5-v suunnitelmat infratarpeista Tehdään Tehdään Tehdään Tehdään Strateginen rahoitus Kyllä Kyllä Kyllä; Decision Making Laboratory Kyllä; LeaF Rakennerahastot Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Uudet esitykset 2013 kansalliselle tiekartalle Vuorialan infrastruktuuri Uudet kv. infrat Verkkosivut infrakokonaisuuksista Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä LeaF=Learning and Interaction Observation Forum