KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

JOHDANTO ALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Teollisuustoiminnan kehittymisestä 2.2 Luonnonolot 2.3 Viherrakenne ja maisemakuva 2.4 Aikaisemmat suunnitelmat YLEISSUUNNITELMA 3.1 Suunnitelman pääperiaatteet 3.2 Liikenneratkaisut ja katuverkko 3.3 Kevyen liikenteen reitistö ja baana 3.4 Kunnallistekniset järjestelmät 3.5 Hulevesien käsittely 3.6 Uoma 3.7 Valaistuksen yleissuunnitelma 3.8 Tourujoen silta 3.9 Rakennettavuusselvitys ja massatalous 3.10 Suunnitelman osa-alueet RAKENNUSKUSTANNUKSET VUOSITTAIN LIITTEET Yleissuunnitelma 1:1500 Kunnallistekninen yleissuunnitelma 1:2000

JOHDANTO 1. Kankaan tavoitetilanne vuonna 2025 ja 1. vaiheen suunnittelualuerajaus 6 0 50 100m

Kankaan sijanti kaupunkirakenteessa. (Ilmakuva: Jyväskylän karttapalvelu) Kankaan 1. vaiheen katujen ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma on tehty Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden toimeksiannosta. Jyväskylän Kangas sijaitsee Tourujoen itäpuolella vain noin kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta. Suunnittelualueen pääosa on ollut paperitehtaan käytössä jo vuosikymmenten ajan. Paperitehtaan toiminta on alueelta nyt lakannut, ja Kankaasta on muodostumassa merkittävä uusi aluekehityshanke Jyväskylän keskustan kaupunkirakennetta täydentämään. Tavoitteena on ollut, että alueella yhdistyvät kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö sekä uusin yhdyskuntatekniikka, jotka luovat yhdessä ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Vuonna 2025 Kankaalla on esitetty asuvan noin 3000 asukasta ja työskentelevän noin 2000 ihmistä. Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelman tavoitteena on ollut varmistaa kaupunkikuvallisesti laadukas ja moderni julkisten ulkotilojen, katutilojen ja viheralueiden kokonaisuus, jossa on otettu huomioon tekniset, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat. Samalla työssä on ideoitu ja sovitettu yhteen uudenlaista kaupunkivihreää, hulevesien luonnonmukaista käsittelyä sekä tutkittu Tuorujoen uuden linjauksen palauttamista aluetta kiertämään. Myös Tourujoen rantojen liittäminen uuteen kaupunginosaan on ollut tärkeä tavoite sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Samalla on hahmoteltu Tourujoen ylittävän uuden kevyen liikenteen sillan pituutta ja muotoa. Tärkeä osa suunnittelua on ollut varmistaa uuden asuinalueen edellyttämät tekniset verkostot ja perustamiseen liittyvät lähtökohdat. Suunnitelmissa sekä kustannusarvioissa on otettu huomioon rakentamisen vaiheittaisuus. Yleissuunnitelma on laadittu kahden konsulttitoimiston yhteistyönä. Suunnitelman ovat tehneet A-insinöörit Oy:n (tekniset suunnitelmat) ja WSP Finland Oy:n (kaupunkikuvalliset suunnitelmat) monialaiset suunnittelutyöryhmät. Kaupungin puolelta työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajina ovat toimineet Mervi Vallinkoski ja Mika Koliseva. 1. Johdanto 1

ALUEEN NYKYTILANNE 2. Ilmakuva alueen nykytilasta 2

VPT UPT porttirakennus 2.1 Teollisuustoiminnan kehittymisestä Kankaan paperitehdas on perustettu Tourujoen koskien äärelle, ja se on ollut Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Jo ennen paperin valmistusta alueella oli useina eri ajanjaksoina myllyjä. Kankaan tehtaan alue onkin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. Rakennuksista tärkeimpiä ovat tiiliset paperitehtaan ja puuhiomon rakennukset. Ne on rakennettu 1800-luvun lopulla. 1900-luvun eri vaiheissa paperitehtaan toiminta laajeni, ja sen seurauksena aluetta rakennettiin lisää. Esimerkiksi vuonna 1936 rakennettu piippu on maamerkki koko Jyväskylän kaupungille, ja muodostanee myös uuden kaupunginosan pitkälle näkyvän tuntomerkin. Teollisuustoiminnan vaikutukset näkyvät myös Tourujoen laaksossa, jossa erilaiset uoma- ja patorakenteet sekä tehtaan toimintaan liittyvät tekniset rakennelmat ovat luoneet mielenkiintoisen teollisuusympäristön. Esimerkiksi kanavan rannalla sijaitseva entinen muuntamo on suojeltu. Rakenteiden muodostama kiinnostava kaupunkitila luo myös tulevaisuuden Kankaaseen oman persoonallisen leimansa, joka näkyy mm. uudelleen avattavassa, luonnonkivimuurien rajaamassa kanavassa, josta alkanee tulevaisuudessa myös Tourujoen uusi palautettu uoma. Tehdasalueen paikannimistöä (Räinä, Vallinkoski, 2011) Teksti ja kuva teoksesta: Kankaan paperitehdas, Saija Silén, Rakennusinventointiraportti, Keski-Suomen museo. 2011 2. Alueen nykytilanne 3

2.2 Luonnonolot Kankaan paperitehtaan lähiympäristössä on monipuolisia luontoarvoja. Tuomiojärveltä Jyväsjärveen virtaava Tourujoki on jyrkkine maastonmuotoineen ja rehevine lehtokasvillisuuksineen erityisen tärkeä kokonaisuus, varsinkin kun se sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Suurin osa Tourujoen vesialueista ja rannoista on suojeltu arvokkaana luontokohteena. Tourujoen rantatörmillä eroosio on jopa Suomenkin oloissa poikkeuksellisen haastava asia. Tämä vaikuttaa rannan käyttöön sekä edellyttää kaikelta rakentamiselta törmän läheisyydessä erityistä huolellisuutta. Varsinaisella tehdasalueella ei merkittäviä luontoarvoja juuri ole. Ylipäätään kasvillisuutta ei ole edes säilynyt kuluttavan tehdastoiminnan ja siihen liittyvän rakentamisen vaikutuksesta. Ainoastaan jyrkimmät rantavyöhykkeet puustoineen ja muutamat tehtaan edustalla säilyneet näyttävät puuyksilöt ovat jatkossakin säilyttämisen arvoisia. Kankaan ja Tourujoen alueelta laaditussa luontoselvityksessä (Lehtinen, 2012) todetaan, että osayleiskaava-alueen arvokkaimmat luontokohteet ovat Kankaan tehdasalueen ja Ailakinkadun välisellä alueella. Eniten arvokkaita lajeja on Tourujoen varrella joen molemmin puolin. Merkittävää lajistoa tehdasalueella ovat mm. avoimilla piennaralueilla menestyvät lajit. Osa kiinnostavista lajeista, kuten jotkut sammalet, voidaan tarvittaessa jopa siirtää uusille kasvupaikoille rakentamisalueiden alta. Lepakoille, liito-oravalle, saukolle ja useille lintulajeille Tourujokilaakso on tärkeä alue. Ailakinkadun suuntaisesta metsäkaistaleesta on havaintoja liito-oravasta. Viheralueilla onkin Tourujoen läheisyydessä tärkeää miettiä istutettavaa lajistoa siten, että se soveltuu paikalliseen luonnonympäristöön esimerkiksi lajistoltaan. Tavoitteena on myös luoda uuden viherrakentamisen keinoin mahdollisimman monimuotoista kaupunkiympäristöä. Tärkeää on myös ohjata ihmisten liikkumista siten, että se suuntautuu pääasiassa viheralueiden rakennetuille käytäville, jolloin Tourujokilaakson käyttö jää vähäisemmäksi. Kankaan alueelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa myös koirapuisto vähentämään koirien ulkoiluttamisen tarvetta luonnonympäristössä. Rantakasvillisuus Alueen monipuolista kasvillisuutta 4 KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

2.3 Viherrakenne ja maisemakuva Jyväskylän keskustan viherrakenne muodostuu rengasmaisesta viheralueiden ketjusta eli ns. Kehä Vihreästä. Tourujoen laakso on yksi sen merkittävistä osista. Kuten edellä on todettu, Tourujoen laakso ei luonnonarvojensa puolesta sovi erityisen hyvin suurempien ihmisjoukkojen virkistyskäyttöön, joten Kankaan puolella kulkevasta jokireitistä muodostunee erityisen tärkeä ulkoilureitti, joka on osa Jyväsjärven rantaraitin, Palokkajärven rantaraitin ja myöhemmin edelleen Tuomiojärven rantaraitin yhdistävää virkistysreitistöä. Kankaan poikki kulkeva jalankulkuyhteys tukee keskeisesti Kehä Vihreän kehittämistä. Tämän aluereitin tuleekin olla mahdollisimman esteetön, talvikunnossapidetty ja valaistu. Lisäksi aivan joen tuntumaan voidaan muodostaa pienempää lähireitistöä joen itäpuolella, joka mahdollistaa pääsyn joen rannalle. Maastonmuodoiltaan suunnittelualue on vaihtelevaa ja paikoin varsin jyrkkäpiirteistä. Haastavaa uuden kaupunginosan kannalta on se, että varsinkin alueen vanhin osa on melko syvällä ympäröivään alueeseen nähden. Tämä vaikuttaa esimerkiksi esteettömien kulkuyhteyksien toteuttamiseen, hulevesien johtamiseen sekä ylipäätään alueen havaittavuuteen ympäröiviltä alueilta. Näyttävä tiiliarkkitehtuuri piippuineen toimii toki maamerkkinä koko alueelle, ja alueen ytimessä voi kokea jatkossakin vanhan teollisuusmiljöön tunnelmaa. Tulevan kaupunginosan maisemakuvaan vaikuttaa se, että Kankaan alue on syntynyt teollisen toiminnan tuloksena. Tehdaskiinteistöjen vähitellen poistuessa maisemakuvaa hallitsevat paljaat joutomaa-alueet vanhoine rakenteineen. Julkiset ulkotilat ja tulevat asuinpihat onkin toteutettava nopeasti ja laadukkaasti asuinalueen rakentumisen yhteydessä. Samoin tuleva viherkehä muodostaa rakennuttuaan pehmentävän ja luontevan rajan olemassa olevan kaupunkirakenteen suuntaan. Jyväskylän keskustan viherrakenne (Jyväskylän kaupunki) Suunnittelualueen nykyiset maastonmuodot (Jyväskylän kaupunki) 2. Alueen nykytilanne 5

0 6 50 100m KANKAAN 1.VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA Kokonaissuunnitelma osayleiskaavan vaiheessa 2 vuonna 2025 (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy)

2.4 Aikaisemmat suunnitelmat 10 m osayleiskaava-alueen ulkopuolella oleva viiva,jota vahvistam Alueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista yleiskaavaa vuosilta 1984 ja 2002 sekä useita voimassa olevia asemakaavoja. Tämä yleissuunnittelutehtävä liittyy parhaillaan Alueen raja. käynnissä olevan Kankaan tehdasalueen uuteen osayleiskaavoitukseen, jota jatketaan lähiaikoina tarkempien asemakaavojen laatimisilla osa-alueittain mm. Piippurannan osalta. Kaupunginosan raja. Laadittava yleissuunnitelma perustuu kaupunkirakenteen osalta vuonna 2011 pidettyyn arkkitehtikilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Ohjeellinen Petri vesiuoma. Rouhiainen Oy sekä voittajatyön pohjalta laadittuun Uoman jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee tehdä tarvittava rakennettaessa kaavarunkoon vanhan maankäyttökaavioineen sekä ympäristöllisiin ja liikenteellisiin periaat- uoman osalle. Asiassa on kuultava muse teisiin ja suunnitelmiin. Samaan aikaan tämän suunnitelman kanssa on käynnistetty Katu. ensimmäisen pysäköintikorttelin suunnittelu. Parhaillaan ollaan myös tekemässä selvitystä mahdollisesti palautettavan uoman toimimisesta kalatienä. Kevyen liikenteen reitti. Ohjeellinen silta. Nopean pyöräilyn reitti/kevyen liikenteen reitti. Ohjeellinen maanalainen 110 kv:n voimalinja. Pohjavesialue. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue. Meluntorjuntatarve. 0 50 100m 0 250 m Kaupunginvaltuuston 4.11.2013 hyväksymä osayleiskaavaehdotus Suojelukohde. Asemakaavassa määritellään rakenteiden suojeltavat osat. Suojeltava rakennus. Asemakaavassa määritellään rakennuksen suojeltavat osat. YLEISKAAVAOHJEET JA YLEISET MÄÄRÄYKSET: Tähän osayleiskaavakarttaan liittyy selostus, jossa on esitetty tärk tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut, sekä kuva vaikutuksista. Asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston ase 2. Alueen nykytilanne 7 Pysäköinti on sijoitettava keskitetysti yleisiin pysäköintilaitoksiin ta inva-pysäköintiä ja vähäistä lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä lu

NYKYINEN IDENTITEETTI Tehdasympäristö tiilirakennukset tehdasrakenteet tiili, teräs, pelti, betoni... Tourujoenlaakso rehevä jokilaakso eroosioherkät lehtorinteet lehtipuut, haapa, saniaiset... sora Joenranta vaikeasti saavutettava umpeen kasvanut kivilohkareet, betoni, puu... 8 KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

UUTTA IDENTITEETTIÄ Tehdasympäristö vesiaiheet tehtaan esineet leimallinen kiveys oleskelupaikat hoidetut istutukset betoni, tiili, puu, teräs perenna, heinä... istutukset Tourujoenlaakso jokiraitti yhteys rantaan oleskelunurmet leikkipaikka kivituhka, tiilenpunainen leikkialusta, puu, kukkivat puut, säilytettävä kasvillisuus... toiminta Joen ranta pitkospuut luonnollinen rantatörmä puu-/ betoniterassointi kasvillisuus, vesi 2. Alueen nykytilanne 9