Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö/Verkottaja 2013-2016 -hanke
Verkottaja 2013-2016 Hankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja toimijoiden yhteistyön ja osaamisen kehittäminen Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan edistäminen sekä asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluiden ja toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Sähköisten palvelujen kehittäminen vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan vahvistamiseksi
Verkottaja 2013-2016 Löydämmekö uusia merkityksiä ja määritelmiä kokemusasiantuntijuudelle ja sen toteutumiselle päihde- ja mielenterveystyössä ja yhteiskunnassa? Miten ammattilainen käyttää kokemuksen voimaa työssään? Uudet toimintamallit, yhteistyömuodot ja innovaatiot
Kokemuksia kohtaamisesta..
Kokemusasiantuntija Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta päihde- tai mielenterveysongelmista. Hän tietää millaista on elää näiden ongelmien kanssa, sekä millaista on sairastua ja sairastaa, olla hoidossa ja kuntoutuksessa. Kokemusasiantuntija tietää myös, mikä häntä on omassa tilanteessaan auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen kuntoutumiseensa.
Kokemusasiantuntija Kokemusasiantuntija haluaa kääntää omat, rankatkin, kokemuksensa voimavaraksi, jonka avulla voi olla mukana auttamassa muita saman kokeneita. Myös omainen tai läheinen voi olla kokemusasiantuntija. (THL, Neuvoa antavat http://www.thl.fi/fi_fi/web/neuvoa-antavatfi/kokemusasiantuntijan-avulla-parempiamielenterveys-ja-paihdepalveluja)
Ammatillinen päihde- ja mielenterveystyö Päihdepalveluja toteutetaan asiakaslähtöisesti, asiakkaan omia ja hänen läheistensä voimavaroja vahvistaen ja tukien Vuorovaikutus asiakkaan kanssa perustuu kunnioittavaan, empaattiseen ja asiakasta motivoivaan lähestymistapaan Päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa käytetään laajaan käytännön kokemukseen tai tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, jotka täyttävät myös eettiset kriteerit (Päihdepalvelujen laatusuositukset http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/paihdepalvel u/paihdepalv.pdf)
Mitä on kokemus? Kokemus havaintokokemuksena, aistit vastaanottavat tietoa ympäristöstä ja välittävät tiedon mieleen Kokemus hetkellisenä elämyksenä, joka vahvistaa tai horjuttaa kokijan identiteettiä Tieto muodostuu kokemuksesta, mutta kokemus sisältää muutakin kuin aistihavaintojen kautta saatua ainesta Kokemus elämänkokemuksen ja viisauden merkityksessä (Määttänen, Haaparanta, Oesch)
Ymmärtämisen perustavoista muodostuvat kokemuslaadut (Perttula, Latomaa) Tunne Intuitio Usko Tieto
Tunne Ajallisesti ensimmäinen kokemus on laadultaan tunne Keho toimii tunteiden alkupisteenä Perustunteina ilo, suru, onnellisuus, viha, inho ja pelko Miten tunnistamme tunteet ja miten ne vaikuttavat työssämme ja kohtaamisessa?
Intuitio Tosi ja elävä kokemus, joka itsetiedostuksen ansiosta ohjaa myös toteuttamaan sen osoittamia tekoja, eräänlainen sisäinen varmuus Kyky ymmärtää syvällisesti ja nähdä toisten kokemuksiin Miten intuitio toimii meissä?
Tieto Tieto on myös rakenteeltaan kokemus, jossa tietämisen aihe on käynyt läpi useita etäännyttämisiä Myös tieto rakentuu ihmisen tajunnallisen rakennustyön tuloksena ja on hyvin monensisältöistä, riippuen siitä minkä rakennusvaiheen tiedosta puhumme
Usko Usko on tiedon lailla rakennettua ymmärtämistä ja liittyy toivoon paremmasta Kokemus uskosta ja toivosta yhdistävänä tekijänä kohtaamisessa
Kokemus yhdistävänä tekijänä päihdeja mielenterveystyössä Kokemus ihmisenä olemisesta ja erilaiset ihmiskäsitykset Erilaiset elämänkokemukset ja arvot Kokemukset hoidosta ja toipumisesta vaikuttavat siihen mitä tiedämme ja uskomme
Kokemus häpeästä, syyllisyydestä ja Häpeää ja syyllisyyttä on mukana auttamistyössä ja ne vaikuttavat vuorovaikutukseemme Päihde- ja mielenterveystyössä päästään eteenpäin, kun autettava ja auttaja pyrkivät tunnistamaan asenteitaan, tunnustavat häpeän ja syyllisyyden olemassaolon ja vaikutuksen myötätunnosta (Salo-Chydenius)
Kokemus häpeästä, syyllisyydestä ja Jos ymmärretyksi tulemisen kokemuksia ei synny, kärsimys, kipu ja ongelmien taakka ei vähene, eikä tule tilaa toivolle, joka on muutoksen toteuttamisen välttämätön edellytys Toivo hyvästä elämästä syntyy kokemuksista: myötätunto, välittäminen ja suvaitsevaisuus tulevat todeksi tekemällä myötätunnosta (Salo-Chydenius)
Päihde- ja mielenterveystyön ja kokemusasiantuntijuuden integraatio Päihdetyö Kokemusasiantuntijuus Mielenterveystyö
Lähdemateriaalia Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Julkaisuja 2012: 24. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103109/978-952-00-3382- 8.pdf?sequence=1 Päihdepalvelujen laatusuositukset, 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/paihdepalvelu/paihdepalv.pdf THL, Neuvoa-antavat http://www.thl.fi/fi_fi/web/neuvoa-antavatfi/kokemusasiantuntijan-avulla-parempia-mielenterveys-ja-paihdepalveluja Salo-Chydenius, S. 2012. Päihteet mielessä myötätunto auttaa työstämään häpeää ja syyllisyyttä. MieliHuuko, päihde- ja mielenterveystyötä yhdessä http://www.huuko.fi/mielihuuko/ Perttula, J. & Latomaa, T. 2005. Kokemuksen tutkimus, merkitys-tulkintaymmärtäminen. Määttänen, P. 2009. Toiminta ja kokemus. Haaparanta, L. & Oesch, E. 2002. Kokemus. Verkottaja 2013-2016 http://verkottajahanke.fi/
Kiitos!