VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET Sisällysluettelo

VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET 22.5.2008 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 1.1 Ohjeiden tarkoitus 1.2 Kohderyhmä 1.3 Yleiset tavoitteet 1.4 Yleiset ohjeet 1.41 Luonnon huomioiminen 1.42 Turvallisuus ja esteettömyys 1.43 Maisemointi 1.44 Valaistus 1.45 Hulevedet ja pienvedet 1.46 Maamassat 1.47 Huolto 2 KORTTELIALUEET 2.1 Tavoitteet 2.2 Ohjeet 2.21 Laatutaso 2.22 Tontin liittymä julkiseen kaupunkitilaan 2.23 Rakennukset 2.24 Piha-alueet 2.25 Pysäköintipaikat 2.26 Pysäköintilaitokset 2.27 Tekniset palvelut 2.3 Asuntokorttelialueet 2.31 Rakennukset 2.32 Piha-alueet 2.33 Esteettömyys 2.34 Pyöräpysäköinti 2.35 Valaistus 2.4 Julkisten rakennusten korttelialueet 2.5 Työpaikka- ja liikekorttelialueet 2.6 Omakotitontit 3 KESKUSTA-ALUE 4 LAHDESPOHJA 5 SUUNNITTELUPROSESSI 5.1 Laatutaso -ohjeistus 5.2 Tontinkäyttösuunnitelma 5.3 Tontinluovutuskilpailu 5.4 Havainnollistaminen 5.5 Valvonta Työryhmä 1. YLEISTÄ 1.1 Ohjeiden tarkoitus Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen on pitkään kestävä prosessi, johon sisältyy monien eri tahojen laatimia eri tasoisia suunnitelmia. Laatutaso-ohjeessa esitetään keskeisimpiä alueen laatutasoon vaikuttavia suunnittelun ohjeita, jotka otetaan huomioon kaikissa suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa. Laatutaso-ohjeen avulla voidaan päättäjille, suunnittelijoille ja rakentajille muodostaa yhtenäinen laatutasotavoite. Ohjeessa käsitellään asioita, jotka jollakin tavalla poikkeavat normaalista suunnitteluprosessista, tai joita halutaan erityisesti korostaa. Ohjeessa pyritään sellaiseen laatutasoon, että ohjetta voitaisiin jatkossa käyttää myös kaupungin muiden uusien alueiden laatutason pohjana. 1.2 Kohderyhmä Ohjeet on tarkoitettu tonttien rakentajille ja suunnittelijoille Tampereen kunnan alueella. Lempäälän kunta päättää laatutaso-ohjeistuksestaan erikseen. 1.3 Yleiset tavoitteet Vuoreksen kaupunkitilan suunnittelun tavoitteina pidetään korkeatasoista ja viihtyisää ympäristöä, joka rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Suunnittelussa korostetaan korkeatasoista rakennettua ympäristöä, luonnon huomioimista, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Korkeatasoiseen ja viihtyisään ilmeeseen pyritään huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella, hyvillä materiaaleilla, monipuolisilla istutuksilla, harkituilla näkymillä sekä ympäristötaiteen käytöllä. Alueen erityispiirteitä korostamalla luodaan alueelle omaa identiteettiä. Paikallisyhteisöllisyyden syntyä edistetään Vuoreksen myönteisellä identiteetillä ja osa-alueiden omaleimaisuudella. Yhteisöllisyydelle luovat edellytyksiä asukkaiden yhteiset harrastus- ja kokoontumistilat sekä selkeästi hahmottuvat yksityiset, puolijulkiset ja julkiset tilat. 1.4 Yleiset ohjeet 1.41 Luonnon huomioiminen Vuoreksessa pyritään luonnon huomioimiseen erityisesti maisemallisten erityispiirteiden ja monipuolisten luontoarvojen osalta. Rakentaminen sopeutetaan maastoon ja sen ympäristövaikutuksia ohjataan siten, että luonnon sietokyky huomioidaan mahdollisimman hyvin. Rakennetulla alueella syntyvien hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Rakentamisessa pyritään välttämään suuria kallioleikkauksia ja korkeita pengerryksiä. 1.42 Turvallisuus ja esteettömyys Asumisympäristön turvallisuuteen pyritään selkeällä yksityisten alueiden rajauksella sekä säilyttämällä riittävästi näköyhteyksiä. Valvonnan helpottamiseksi rakennusten ikkunoita avataan joka suuntaan ja istutuksina käytetään runkopuita tai matalia pensaita. Esteettömyyteen pyritään tasaisilla pinnoilla, tarkoituksenmukaisilla materiaalivalinnoilla, välttämällä korkeita reunuksia ja portaita sekä jyrkkiä mäkiä. Asuinalueilta pyritään osoittamaan viitoituksen, pinnoitteiden, värin ja kasvillisuuden avulla vähintään yksi esteetön kulkureitti aluekeskuksiin, pysäkeille ja muihin palveluihin. Esteettömät väylät pyritään tekemään enintään 5% ja vähäisiltä osiltaan enintään 8% kaltevuuteen. 1.43 Maisemointi Rakentamisen laadullisena tavoitteena on monimuotoinen ympäristö, joka korostaa alueen alkuperäisiä maisemallisia ominaispiirteitä, mutta myös luo uusia kaupunkitaiteellisia arvoja. Keskusta-alueille laaditaan maisemasuunnitelma, joka toimii korttelialueiden toteutussuunnittelun pohjana. Suunnitelmassa esitetään keskeiset alueen maisemoinnin peruslähtökohdat. Maisemasuunnitelman tontteja koskevat osat liitetään tontinluovutusasiakirjoihin. Vuoreksen vihermaisema suunnitellaan osaksi kaupunkikuvaa. Suunnittelussa otetaan huomioon tärkeät näkymät ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Alueen ominaispiirteet, esim. mielenkiintoiset puut ja maastonmuodot, otetaan maisemassa esille. 1

Erityistä huomiota kiinnitetään rakennetun ja luonnonmukaisen alueen rajaan. Tontteihin rajoittuvat metsäalueet hoidetaan siten, että tonteilla oleville oleskelupihoille ja rakennuksille saadaan auringonvaloa n. 30 asteen kulmassa. Rakentamisessa pyritään välttämään suuria kallioleikkauksia ja korkeita pengerryksiä. 1.44 Valaistus Suunnittelualueelle laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma, jossa määritellään korttelialueiden, valaistusperiaatteet. Tavoitteena on luoda tunnelmallinen, esteettinen ja kestävä valaistuskokonaisuus, joka korostaa alueen laatua, tunnistettavuutta ja turvallisuutta. 1.45 Hulevedet ja pienvedet Hulevesien käsittelyssä pyritään ympäröivien luonnonmukaisten alueiden vesitasapainon säilyttämiseen. Korttelialueilla vettä pidätetään maaperässä ja johdetaan viivyttäen ympäristön puistoalueille ja ojiin luonnollisten maastonmuotojen mukaisesti. Vettä läpäiseviä pintoja käytetään aina kun se on mahdollista. Hulevesien käsittely ohjeistetaan asemakaavassa. 1.46 Maamassat Vuoreksessa pyritään maamassojen hallittuun ja suunniteltuun käyttöön. Jo alueen kaavoitusvaiheessa päätetään, missä alueelta syntyvät leikkausmassat voidaan käsitellä. Asuinalueille pyritään osoittamaan tilapäinen alue, johon voi viedä tai josta voi hakea hyödynnettäviä maa-aineksia. Maamassojen kuljetusten minimoimiseksi kaivumaita pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon jo tonteilla ja rakennetuilla viheralueilla esim. maastonmuotoilun sekä mahdollisten meluvallien rakentamisessa. Kallioleikkauksista saatu kiviaines murskataan paikan päällä ja louhetta käytetään katurakenteissa ja tonttien esirakentamisesta. Kiviaineksen murskaus suunnitellaan kokonaisuutena koko Vuoreksen rakentamisen ajalle. 1.47 Huolto Kortteleihin varataan riittävät lumitilat. Putkistoliittymät ja puut on sovitettava yhteen siten, että teknisiä järjestelmiä uusittaessa ei puita jouduta poistamaan. 2 KORTTELIALUEET 2.1 Tavoitteet Vuoreksen korttelialueiden korkean laatutason perustana on keskusta-aluetta koskeva arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta voidaan saavuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen perusratkaisu. Mäyränmäen tontinluovutuskilpailu luo pohjan rakentamisen yleisilmeelle reunaalueilla. Rakentamisen tavoitteena on matalalla rakentamisella saavutettava ympäristön mittakaavan ihmisläheisyys. Rakentamisen tiiviydellä pyritään säästämään luonnonalueita sekä luomaan korttelialueille yhteisöllisyyden tuntua. Vuoreksen rikkaita luonnonarvoja käytetään ympäristön viihtyisyyden pohjana rakentamalla luontoa huomioiden ja sijoittamalla rakenteet maaston muotoja hyödyntäen. Vuoreksen korttelialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin mm. hyvällä suunnittelulla, materiaalivalinnoilla ja luonnon huomioimisella. Aurinkoenergiaa hyödynnetään passiivisesti valoisuuden ja lämmön lisäämiseksi sekä miellyttävän pienilmaston luomiseksi. Ympäristön turvallisuuteen pyritään selkeällä tilajäsentelyllä, alueiden valvottavuudella ja hyvällä valaistuksella sekä alueen yhteisöllisyyttä tukevin ratkaisuin. Vaihteleva maasto luo erityisiä vaatimuksia esteettömän ympäristön vaatimusten saavuttamiselle. Esteettömyyteen pyritään pihojen ja rakennusten hyvällä suunnittelulla. 2.2 Ohjeet 2.21 Laatutaso Tonttien laatutasovaatimukset määritellään kaavassa ja tontinluovutusehdoissa ja suunnittelun laatutaso varmistetaan tontinkäyttösuunnitelman käsittelyssä. 2.22 Tontin liittymä julkiseen kaupunkitilaan Katurajaan liittyvät luiskaukset istutetaan ja pidetään hoidettuina. Jos asemakaava ei muuta edellytä, erotetaan piha-alueet katualueesta muurilla tai aidalla jonka korkeus on enintään 1,2 metriä, tai pensasaidalla jonka korkeus on enintään 2 metriä. Meluaidat ovat tarvittaessa korkeampia. Rakennusten edustat voivat olla myös aitaamatta. Muuten aitaamisessa noudatetaan rakennusvalvonnan aitaamisohjetta. Katurajaan sijoitetut pysäköintipaikat erotetaan kadusta aitaamalla. Jäteastiat eivät saa näkyä katualueelle. Ne tulee aidata tai sijoittaa jätesuojiin. 2.23 Rakennukset Rakennusten ominaisuudet määritellään yleensä asemakaavalla ja rakennustapaselostuksella. Niissä määritellään mm. rakennusten sijoitus, koko, kattomuodot ja väritys. Suunnitelman laatutaso todetaan tontinkäyttösuunnitelman käsittelyssä. Jos alue suunnitellaan suurempana kokonaisuutena rakentajan toimesta esim. kilpailun avulla, voidaan asemakaava tehdä väljemmäksi. Laatutavoitteet määritellään silloin kilpailuasiakirjoissa, ja kilpailuehdotusten laatutason mittaa kilpailun tuomaristo. 2.24 Piha-alueet Piha-alueet suunnitellaan siten, että pihat sopeutuvat tontteja ympäröiviin luonnonalueisiin. Tonttien rajoilla ei sallita jyrkkiä luiskauksia. Luiskien kaltevuuden tulee olla loivempi, kuin 1: 3. Jyrkemmät kohdat tulee hoitaa tukimuurein, jotka yli 0,5 m korkeina varustetaan asianmukaisella putoamisen suojauksella. Tontin ja viheralueen rajalla aitaaminen toteutetaan kevyellä puuaidalla tai pensasistutuksin. Tontin sisäosiin voi tehdä korkeampiakin pengerryksiä, jotka on varustettava avokaiteella tai muulla putoamissuojalla. Tonttien väliset aidat tehdään yhtenäisiksi katurajan aidan kanssa. Hyvillä perusteilla voidaan pengertäminen tontin ja luonnonalueen rajalla hoitaa tontin ulkopuolella seuraavin edellytyksin: Pengertämisestä on tehtävä havainnollinen suunnitelma, josta selviää pengertämisen laajuus, kaltevuus, rakenne ja istuttaminen. Suunnitelma on hyväksytettävä puistosuunnittelijalla ja tontinkäyttösuunnitelmassa. Pengerryksen istutus- ja hoitovastuu on sovittava kaupungin kanssa. Istutettavien kasvien vähimmäislaatuvaatimukset korttelialueilla ovat : Lehtipuilla korkeus 200 cm, riippamuodoilla 170 cm, havupuilla 150 cm. Hedelmäpuut 1 luokkaa, 5 litran ruukku. Pensailla taimikoko 40-60 cm, as- 2

tiataimi 3 litran ruukussa, lehtipensailla 3-5 versoa, havupensailla latvuksen halkaisija 40 cm. Aitataimet haaroittuneita. Köynnösten taimikoko 50-70 cm, astiataimi 3 litran ruukku, 2 versoa Tonttien hulevedet pyritään pidättämään tontilla maaperässä ja johtamaan hidastaen ympäröiville puistoalueille ja ojiin. Hulevesiä ei saa johtaa naapuritontille. Hulevesien käsittelyperiaatteet selvitetään asemakaavassa. 2.25 Pysäköintipaikat Tonttien pysäköintipaikat sijoitetaan pieniin yksiköihin (enintään 10 paikkaa vierekkäin) siten, että ne eivät muodosta suuria yhtenäisiä kenttiä. Yksiköt erotetaan toisistaan istutuksin, jotka eivät kuitenkaan haittaa alueen valvontaa. Alueen reunat viimeistellään reunakivin. Autokatokset sijoitetaan siten, että niiden valvonta on mahdollista. Pitkiä vastakkaisia autosuojia ei sallita. 2.26 Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitokset tulee suunnitella huolellisesti siten, että ne vastaavat julkisivuiltaan ympäröivän rakennuskannan laatutasoa. 2.27 Tekniset palvelut Muuntajat sijoitetaan pääasiassa tonteille ulkorakennusten yhteyteen. Paikat määritellään asemakaavassa ja tontinluovutusehdoissa. Hyötyjätepisteet huomioidaan jo asemakaavassa. Kaikki keräysastiat on suojattava astiasuojalla tai aitauksella. Keskusta-alueella käytetään korkeatasoisia pääosin maanalaisia keräyskalusteita. 2.3 Asuntokorttelialueet (Kerrostalot ja rivitalot) 2.31 Rakennukset Rakennusten tulee kadun varrella avautua kadun suuntaan selkeästi jäsennöidyin ikkunoin ja sisäänkäynnein. Kadun reunaan tulee sijoittaa yleensä asuinrakennuksia. Autokatosten runsas sijoittaminen kadun varteen on perusteltua vain, jos melusuojaus on tontilla olennaista. Maanpäällisten yhteiskäyttötilojen rakentumismahdollisuuden turvaamiseksi osoitetaan osa korttelialueista asumista palvelevien yhteiskäyttötilojen korttelialueeksi. Tiiviin ja matalan rakentamisen aiheuttamaa ahtauden tuntua vältetään pitkillä näkymälinjoilla. Asuntojen pääikkunoiden edessä tulee yleensä olla vapaata tilaa vähintään 20 m. Vaatimus ei koske kadun vastakkaisilla puolilla olevia rakennuksia, eikä omaan asuntopihaan suuntautuvia ikkunoita maantasokerroksessa. Asuntoihin tulee taata suoran auringonvalon pääsy rakennusten sijoittelulla sekä harventamalla tiheää puustoa rakennuksen lähiympäristössä. Paikoissa, missä rakennusten pohjakerroksiin on mahdollista tehdä monikäyttöisiä tiloja, tulisi kerroskorkeuden olla 3,6 m. Porrashuoneiden avaruutta lisätään kaavamääräyksillä. 2.33 Piha-alueet Tontin tilajäsentelyn tulee olla selkeä sisältäen julkisen (kadut), puolijulkisen (piha-alueet), puoli-yksityiset (sisäänkäyntialueet) sekä yksityiset (yksityiset pihat). Kulkureitti asuntoihin järjestetään siten, että jalankulkijan ei tarvitse kulkea pysäköintialueen kautta. Kävelyväylän rajaus pysäköintialueeseen tehdään viherkaistalla tai aitaamalla. Yleiset oleskelupihat sijoitetaan niin, että ne saavat auringonvaloa päivällä. Yksityiset pihat voi suunnata myös ilta-aurinkoon. Kaikille oleskelupihoille pyritään saamaan aurinkoa maaliskuusta syyskuuhun, kun aurinko on yli 30 asteen korkeudella. Pihoille sijoitetaan yksittäisiä puita varjoisien paikkojen luomiseksi. Leikkipaikat sijoitetaan siten, että niistä on näköyhteys asuntojen ikkunoihin (1/2 asunnoista). Piha-alueiden pinnoitteiden laatutason tulee olla hyvä. Kävelyalueilla käytetään kivituhkaa tai betonikiveystä. Yhdistetyillä kävely- ja autoväylillä käytetään asfalttia jota on jäsennelty betonikiveyksellä vähintään 1/4 pintaalasta. Erityisesti tontin sisääntulo, aukiot ja keskeiset väylien osat kivetään. Jalankulkua ja autoilua ei ko. väylillä erotella, vaan pyritään pihakatumaisuuteen. Vain autoiluun käytetyt pihan osat asfaltoidaan. 2.34 Esteettömyys Vuoreksessa esteettömiin liikkumisreitteihin kiinnitetään eritystä huomiota. Asumisen esteettömyys tontilla rakentuu pysäköintijärjestelyistä, luiskista, pinnoitteista, kynnyksistä ja kaiteista sekä ovien ja tilojen mitoituksista. Suunnittelussa noudatetaan suomen rakentamismääräyskokoelman ohjetta F1 Liikkumisesteetön rakentaminen. 2.35 Pyöräpysäköinti Tonteille tulee sijoittaa pihalle ja sisätiloihin polkupyörän säilytyspaikkoja seuraavasti: Kerrostaloalueilla sisäsäilytykseen 2 pp- paikkaa / asunto tai 1 pp- paikka/ 30 m 2 kerrosalaa, ja ulkosäilytykseen tästä puolet. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella. 2.36 Valaistus Tonttien riittävään ja laadukkaaseen valaistukseen kiinnitetään huomiota sekä turvallisuutta että viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä. Tontit valaistaan siten, että osa valaisimista valaisee myös julkisivuja. Valaisimien kiinnittäminen katujulkisivuihin huomioidaan tontinluovutussopimuksessa. Valaistuksesta tehdään asemakaavoituksen yhteydessä ensimmäisten kortteleiden osalta erityissuunnitelma, jonka periaatteita noudatetaan Vuoreksen rakentamisessa. 2.4 Julkisten rakennusten korttelialueet Julkiset rakennukset sijoitetaan siten, että ne tulevat esiin ympäristönsä maamerkkeinä. Piha-alueiden tulee olla riittävän avoimia valvonnan helpottamiseksi. Kaikkien julkisten rakennusten julkisivu valaistaan joiltain osin. Valaistussuunnitelman hyväksyy kaupunkikuva -arkkitehti. Pyöräpysäköinnin määrä on: Peruskoulun alaluokat 1-2 pp -paikkaa / 3 oppilasta, peruskoulun yläluokat 2 pp - paikkaa / 3 oppilasta. Yleiset rakennukset 1 pp -paikka / 40 krs-m2. Ulkopaikoista tulee osa olla katettuja ja pyörän kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. 2.5 Työpaikka- ja liikekorttelialueet Teollisuus- ja liikealueiden tonttien pihan ja kadun liittymään kiinnitetään erityistä huomiota, ks. kohta 4.22. Katuliittymä ei saa olla leveämpi, kuin on välttämätöntä. Pyöräpysäköinnin määrä on: Liike- ja toimistorakennukset ja 1 pp -paikka / 40 krs-m2, teollisuusrakennukset 1 3

pp- paikka / 3 työntekijää. Paikoista osa on katettuja ja pyörän kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin tarkoitetut paikat esim. liiketonteilla tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. 2.6 Omakotitontit Vuoreksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten maastoon sovittamiseen, ja laadukkaan katunäkymän muodostamiseen. Tähän vaikuttavat rakennusten sijoitus ja arkkitehtuuri, autosuojien sijoitus, mittakaava ja viimeistely, tontin pintamateriaalit ja aitaaminen. Hyvän kokonaisuuden saavuttamiseksi on syytä käyttää apuna kokenutta arkkitehtisuunnittelijaa. Kadulle avautuvat autokatokset tulee verhoilla ja maalata sisäpinnoiltaan siististi. Omakotitonteilla pyritään toteuttamaan keskitetty jätepistejärjestelmä, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Jätepisteiden paikka osoitetaan asemakaavassa. Jätepisteet aidataan tai rakennetaan muuten korkeatasoisesti. Postilaatikot kootaan yhtenäisiksi ryhmiksi postin ohjeiden mukaan. Laatikkomallin tulee olla samassa ryhmässä yhtenäinen. Laatikkona käytetään kookasta lukittavaa mallia. 3 KESKUSTA-ALUE Rakennusten julkisivut rakennetaan keskusta-alueella ilman katutilaan näkyviä elementtisaumoja. Vuoreksen puistokadun varrella katurajalla olevien rakennusten kadunpuoleiset parvekkeet eivät saa olla ulokeparvekkeita Suurin ulkonema julkisivusta määritellään kaavassa. Ohje tarkennetaan keskustan kaavoituksen valmistumisen yhteydessä. 4 LAHDESPOHJA Lahdespohjan alueella on jo tontinvarausprosessin alkuvaiheessa esitettävä laaturyhmän arvioitavaksi viitesuunnitelma tontin aiotusta käytöstä. Suunnitelmassa tulee esittää rakentamisen pääperiaatteet: rakennusten sijoittelu ja massoittelu, tontin tasaukset ja pengerrykset, tontin pintarakenteet, pysäköintiratkaisut, istutusalueet, aitaaminen sekä hulevesien käsittely. Asiakirjoina asemapiirros ja tontin leikkauksia 1:500, rakennusten pohjia, julkisivuja ja leikkauksia 1:250. 5 SUUNNITTELUPROSESSI 5.1 Laatutaso-ohjeistus Viittaus laatutaso-ohjeistukseen liitetään tontinluovutusasiakirjoihin tai kaavan rakennustapaohjeeseen. 5.2 Tontinkäyttösuunnitelma Vuoreksen rakentamisessa pyritään korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen kokonaisuuteen. Kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajan yhteistoimintaa pyritään tiivistämään. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään Vuoreksessa tontinkäyttösuunnitelman hyväksymismenettelyä yli 600 krs-m2 rakennushankkeissa. Hyväksytty tontinkäyttösuunnitelma on tontinluovutuksen ja rakennusluvan jättämisen ehtona. Eräillä alueilla käsitellään tontinkäyttösuunnitelma kaksivaiheisena. Tontinkäyttösuunnitelma, 1. vaihe Esitetään suunnitelma asemakaavan laatimisen pohjaksi, tai kaavan tavoitteista poikkeavan rakentamisratkaisun hyväksymiseksi. Suunnitelman tulee sisältää asemapiirros 1:500 sekä sellaisia luonnoksia rakennuksista, joista ilmenee rakennusten sovitus maastoon sekä julkisivujen pääperiaatteet, materiaalit ja rakennustapa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - rakennusten sijoittelu tontille: Korttelin yleisilme, katujulkisivut, rakennustyypit, julkisivujen perusratkaisut, sovitus maastoon, tonttijako ja rakennusvaiheistus. - liittyminen ympäristöön: Pengerrykset ja aitaaminen, vaikutukset maisemaan ja luonnon-ympäristöön, suojeluasiat, hulevesien käsittely, kuntatekniikka. - liikenne ja pysäköinti: pysäköintipaikkojen, autotallien ja -katosten määrä ja sijoittelu. Tontinkäyttösuunnitelma 2. vaihe Esitetään yksityiskohtainen suunnitelma tontin rakentamisesta. Käsittelyllä varmistetaan asemakaavan sekä muiden ohjeistuksien huomioiminen sekä suunnitelmien laatutaso. Asiakirjoina esitetään asemapiirros 1:200, jossa esitetään tontin järjestelyt sekä tonttia ympäröivät alueet vähintään 10 metrin matkalta. Rakennuksista esitetään piirustuksia ja leikkauksia joista ilmenee rakennusten sovitus maastoon sekä julkisivujen jäsentely, materiaalit ja rakennustapa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - rakennukset: Julkisivujen perusratkaisut, materiaalit ja jäsennys, sovitus maastoon, rakennusvaiheistus. - liittyminen ympäristöön: pengerrykset, aitaaminen, portit, vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön, kuntatekniikka. - pihat: pihajärjestelyt ja -materiaalit, pinnantasaus, esteettömyys, jätehuolto, hulevesien käsittely, lumitila. - liikenne ja pysäköinti: pysäköintipaikkojen, autotallien ja -katosten sijoittelu, valvottavuus, mittakaava, pyöräpysäköinti, jalankulkuväylät. - istutukset: istutukset yleisesti, säilytettävä kasvillisuus, peittävyys, avoimuus, puuston varjostavuus. (Varsinainen istutussuunnitelma lajimäärityksineen esitetään rakennusluvan yhteydessä.) - turvallisuus: pihatilojen yksityisyyshierarkia, alueiden valvottavuus. - valaistus: pääperiaatteet, turvallisuus, estetiikka. - taide: taideaiheiden käyttö. 1. vaiheen käsittelyssä puheenjohtajana toimii kaavoittaja, ja 2. vaiheen käsittelyssä kaupunkikuva-arkkitehti. Käsittelyyn osallistuvat rakennuttaja ja arkkitehtisuunnittelija sekä pääosin seuraavat kaupungin edustajat: projektinjohtaja, kaavoittaja, tonttipäällikkö, kaupunkikuvaarkkitehti, lupainsinööri, tarkastusinsinööri sekä katu- ja vihersuunnittelija. 5.3 Tontinluovutuskilpailu Vuoreksessa tontit luovutetaan osittain tontinluovutuskilpailun perusteella. Kilpailun tavoitteena on aikaansaada korkeatasoisia ja laadukkaita pienimittakaavaisia asuinkortteleita. Tontinluovutuskilpailu järjestetään riittävän suurina kokonaisuuksina kuitenkin siten että yksi rakennuttaja pystyy rakentamaan alueen kohtuullisessa ajassa. Kilpailun tavoitteet ja ehdot määritellään kilpailuasiakirjoissa. Kilpailun ratkaisee kilpailutuomaristo, ks. kohta 6.5 valvonta Kilpailu edellyttää väljää kaavaa tai kilpailua voidaan käyttää kaavan pohjana. Kilpailumenettelyä kehitetään ensimmäisten kilpailujen aikana. 5.4 Havainnollistaminen Rakennusten aiheuttaman varjostuksen vaikutusten arvioimiseksi piirretään asemakaavan ja tontinluovutuskilpailujen havainnekuviin varjot siten, että ne vastaavat valokulmaa 34 astetta (varjon pituus on 1,5 kertaa ra- 4

kennuksen räystäskorkeus). Varjon suunta on koilliseen. Havainnekuvissa esitetään myös metsänraja ja sen aiheuttama varjostus. Metsän korkeutena metsänrajalla käytetään metsänreunan epätasaisuudesta johtuen 15 metriä. 5.5 Valvonta Vuoreksen rakentamisen laatua valvomaan perustetaan laaturyhmä, jonka kokoonpano on: projektinjohtaja, kaavoittaja, tonttipäällikkö, kaupunkikuva-arkkitehti, lupa-insinööri. Laaturyhmä päättää keskeisistä alueen laatuun vaikuttavista suunnitelmista ja toimenpiteistä, mm. antaa lausunnon keskeisistä katu- ja puistosuunnitelmista ennen lautakuntakäsittelyä. Erityissuunnittelijoita kuullaan tarpeen mukaan. Kun laatutaso -ohjeen ratkaisuista poiketaan vähäisissä asioissa tai keskusta-alueille sijoitetaan näkyviä rakenteita joita ei ole muuten hyväksytty esim. katu- tai puistosuunnitelmassa tai rakennusluvassa, tulee asia hyväksyttää julkisesta kaupunkitilasta vastaavalla arkkitehdilla (maisema-arkkitehti tai kaupunkikuva-arkkitehti). TYÖRYHMÄ Laatutaso-ohje on laadittu työryhmässä, jossa on ollut edustaja asemakaavoituksesta, katu- ja vihersuunnittelusta, edustaja Lempäälästä, sekä vierailijoina erityisasiantuntijoita. Puheenjohtajana on toiminut kaupunkikuva-arkkitehti. 5