1. YLEISHALLINTO KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuuston tehtävä - käyttää seurakunnan päätösvaltaa - siirtää päätösvaltaansa ohje- tai johtosäännöllä kirkkoneuvostolle, kappelineuvostolle ja johtokunnille (päätösvaltaa ei voida siirtää KL 9:1 mainituissa asioissa) Kirkkovaltuuston asiakas/kohderyhmä - seurakunnan jäsenet ja kaikki paikkakunnan asukkaat Kirkkovaltuuston sidosryhmät - seurakunnan organisaation muut luottamushenkilöt, vastuunkantajat sekä työntekijät - Someron kaupunki ja paikalliset yhdistykset - Kirkkohallitus sekä kirkolliskokous - Tampereen hiippakunta ja tuomiokapituli - Tammelan rovastikunta Kirkkovaltuuston resurssit - 23 seurakuntavaaleilla valittua jäsentä, toimikausi neljä vuotta - sihteerinä työjärjestyksen mukaisesti talouspäällikkö, jollei valtuusto toisin määrää Kirkkovaltuuston vuosiaikataulu TAMMIKUU - toimikauden 1. ja 3. vuosi: valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - toimikauden 1. ja 3. vuosi: valitaan kirkkoneuvoston jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet - toimikauden 1. vuosi: valitaan kappelineuvoston ja johtokuntien jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet, valitaan tilintarkastajat, varatilintarkastajat sekä valitaan suhteellisten vaalien vaalilautakunta TOUKOKUU - toimikauden 4. vuosi: valitaan vaalilautakunnan jäsenet sekä varajäsenet seurakuntavaalien toimittamista varten TOUKO-KESÄKUU - hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille LOKA-MARRASKUU - vahvistetaan veroprosentti seuraavalle vuodelle JOULUKUU - hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja vahvistetaan talousarvio
KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvoston tehtävä - yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi - päättää kirkolliskokouksen määräämissä rajoissa kirkollisten kirjojen käyttöön ottamisesta - johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa - vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta - huolehtii kirkkovaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta - valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet - päättää kirkkoneuvoston ohjesäännössä mainituista muutoin kirkkovaltuustolle kuuluvista asioista Kirkkoneuvoston asiakas/kohderyhmä - seurakunnan jäsenet ja kaikki paikkakunnan asukkaat Kirkkoneuvoston sidosryhmät - seurakunnan organisaation muut luottamushenkilöt, vastuunkantajat sekä työntekijät - Someron kaupunki ja paikalliset yhdistykset - Kirkkohallitus sekä kirkolliskokous - Tampereen hiippakunta ja tuomiokapituli - Tammelan rovastikunta Kirkkoneuvoston resurssit - puheenjohtaja (kirkkoherra) sekä kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, toimikausi kaksi vuotta - esittelijät kirkkoherra ja talouspäällikkö, sihteeri talouspäällikkö Kirkkoneuvoston vuosiaikataulu TAMMI-MAALISKUU - talousarvion toimeenpano - toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu KESÄ-ELOKUU - hautausmaakatselmukset ELO-MARRASKUU - toimintasuunnitelman ja talousarvio valmistelu - koulutus- ja virkamatkasuunnitelmat 3 x 4 KK - kolehtisuunnitelmat, jumalanpalvelussuunnitelmat KESÄKAUSITTAIN - leiri- ja retkisuunnitelmat - vuosilomajärjestys - muu valmistelu ja päätöksenteko sen mukaan kuin asioita tulee vireille
SOMERNIEMEN KAPPELINEUVOSTO Kappelineuvoston tehtävä - seurata ja edistää kappeliseurakunnan alueen hengellistä elämää ja taloudellisten asioiden hoitamista sekä tehdä kirkkoneuvostolle niitä koskevia esityksiä ja aloitteita - päättää talousarviossa sille osoitetuista varoista diakoniatyössä, jumalanpalveluselämässä ja yleisessä seurakuntatyössä sekä kappeliseurakunnan omalla toiminnalla hankituista varoista - suorittaa kappalaisen vaalin Kappelineuvoston asiakas/kohderyhmä - kappeliseurakunnan alueella asuvat seurakunnan jäsenet ja kaikki alueen asukkaat Kappelineuvoston sidosryhmät - seurakunnan organisaation muut luottamushenkilöt, vastuunkantajat sekä työntekijät - Someron kaupunki, Somerniemi-seura sekä muut paikalliset yhdistykset - Kirkkohallitus sekä kirkolliskokous - Tampereen hiippakunta ja tuomiokapituli - Tammelan rovastikunta Kappelineuvoston resurssit - kappalainen sekä kirkkovaltuuston valitsemat kahdeksan muuta jäsentä sekä varajäsenet, toimikausi neljä vuotta - esittelijä ja sihteeri kappalainen Kappelineuvoston vuosiaikataulu TAMMIKUU - toimikauden 1. ja 3. vuosi: valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - talousarvion käyttösuunnitelma - kappeliseurakunnan toiminnasta toimintakertomus ELO-SYYSKUU - kappeliseurakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus PUOLIVUOSITTAIN - lausunto kolehtisuunnitelmasta TALOUSHALLINTO - muu valmistelu ja päätöksenteko sen mukaan kuin asioita tulee vireille Taloushallinnon tehtävä - edistää seurakunnan toiminnan taloudellisuutta ja varojen tarkoituksenmukaista käyttöä - hoitaa, kehittää ja johtaa talous-, henkilöstö-, kiinteistö- ja hautausmaahallintopalveluja seurakunnan toimintaa tukevalla tavalla Taloushallinnon asiakas/kohderyhmä - kaikki seurakuntalaiset sekä muut henkilöt, jotka asioivat taloustoimistossa - oma seurakunta julkisoikeudellisena yksikkönä
Taloushallinnon sidosryhmät Sisäiset: - seurakuntaan palvelussuhteessa olevat henkilöt - luottamushenkilöt - vapaaehtoiset vastuunkantajat Ulkoiset: - tilintarkastajat - Kirkkohallitus ja Kirkon työmarkkinalaitos - viranomaiset (mm. verotoimisto, työsuojeluviranomaiset, palo- ja pelastustoimi, Someron kaupunki, Kuntien eläkevakuutuslaitos) - palvelujen ja tavaran toimittajat (mm. vakuutusyhtiö, pankki, IT-aluekeskus, vartiointiyhdistys, kiinteistönhuolto, siivouspalvelu, urakoitsijat sekä tukkuliikkeet ja vähittäismyymälät) - palkkiotoimiset työn suorittajat - henkilöt ja yhteisöt, jotka vuokraavat seurakunnan tiloja Taloushallinnon henkilöresurssit ja työnjako Talouspäällikkö - taloushallinnon, hautaustoimen sekä kiinteistö- ja keittiötoimen kokonaisvastuu - työvuorosuunnittelu, kehityskeskustelut sekä muut esimiestehtävät taloustoimistossa sekä kiinteistö-, keittiö- ja hautaustoimessa (paitsi kausityöntekijät, joiden lähiesimies on seurakuntapuutarhuri) - talousarvion ja tilinpäätöksen laatiminen sekä niihin liittyvä ohjeistus - talouden suunnittelu ja omaisuuden hoito sekä maksuvalmiuden ja määrärahojen käytön seuranta - kirkkoneuvoston taloudellisten asioiden valmistelu ja esittely, kokoustiedotteiden julkaiseminen - kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston sekä valmistelutyöryhmän sihteeri (paitsi esityslistojen ja ptk-otteiden lähettäminen, josta huolehtii seurakuntasihteeri) - palkka-asiamies (palkkausmääräysten soveltaminen, neuvottelut luottamusmiesten kanssa) - työsuojelupäällikkö (työympäristötoimikunnan pj. vuorovuosin työsuojeluvaltuutetun kanssa, toimikunta kokoontuu n. 4-5 kertaa/v.) - hankintatoimi - kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamistarpeen kartoitus, kilpailutus ja seurakunnan yhdyshenkilö hankkeiden toteutuksissa - it-asiat (alueyhteistyön johtokunta ja/tai neuvottelukunta) Toimistosihteeri - kirjanpito (myös hautainhoitorahasto) sekä käyttöomaisuuskirjanpito - taloustilastot - palkanlaskenta sekä siihen liittyvät tilitykset sekä tilastot - kirjanpitoon liittyvät tilitykset - osto- ja myyntireskontrat - laskutus (myös haudanhoitolaskuja) - haudanhoitosopimusten tulostus ja lähettäminen - rahaliikenne sekä keräys- ym. tilitykset - nimikirjanpito - hauta-asioiden ym. asiakaspalvelua
- it-tuen yhteyshenkilö, ohjelmien pääkäyttäjä Talouspäällikkö ja toimistosihteeri toimivat toistensa vuosilomasijaisina. Taloushallinnon vuosittain toistuvat toiminnot (vuosikello) Tammikuu - tietojärjestelmien vuodenvaihdeajot - talousarvion toimeenpano - palkkailmoitukset vakuutusyhtiölle - vuosi-ilmoitukset palkoista verottajalle Helmikuu - tilinpäätös (kirjanpito) - irtaimistoluettelojen päivitys - metsätilasto Maaliskuu - tasekirja allekirjoitettavaksi kirkkoneuvostoon - hautainhoitotarjouslaskujen lähettäminen - veroilmoitus Huhtikuu - taloustilastot Toukokuu - tilintarkastus Kesäkuu - talousarvion laadintaohjeet Elokuu - palkkatilastot Syyskuu - talousarvion valmistelu Marraskuu - talousarvio kirkkoneuvostoon Toistuvat toiminnot Jatkuvasti yhteydenottojen/tarpeen mukaan - asiakaspalvelu, yhteydenpito sidosryhmiin, sisäinen neuvonta ja neuvottelut, hankintapäätökset, henkilöstöhallintoon liittyvät neuvottelut ja päätökset Päivittäin - ostolaskut, kirjanpito sekä pankkitilien tapahtumat Viikoittain - ostolaskujen maksatus, käteistilitykset - laskutus Kuukausittain - kausi-ilmoitukset verottajalle - palkka-ajot (2x) - ay-tilitykset ja -raportit - alv- ja Kiel-tilitykset - kirjanpidon täsmäytykset - kiinteistö- ja hautaustoimen työvuoroluettelot, työaikaseuranta - kokousasioiden valmistelu Kolmannesvuosittain - palvelussuhdeilmoitukset eläkelaitokselle Puolivuosittain tai KirVesTes:in mukaisesti - palkkatietojen päivitys - neuvottelut järjestelyerien käytöstä
KIRKKOHERRANVIRASTO Kirkkoherranviraston tehtävä Kirkkoherranviraston tehtävänä on kirkonkirjojen pito ja valtakunnallisen väestötietojärjestelmän päivittäminen Someron seurakunnan osalta, asiakaspalvelu sekä toiminnallisen sektorin ja hallinnon tukipalvelu. Kirkkoherranviraston asiakkaat Kirkkoherranviraston asiakkaita ovat kaikki kirkkoherranvirastossa fyysisesti, puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse asioivat henkilöt. Kirkkoherranviraston sidosryhmät Sisäiset sidosryhmät - seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt Ulkoiset sidosryhmät - viranomaiset, mm. maistraatit, poliisi, terveyskeskus - yritykset, mm. pankit, hautaustoimistot, vakuutusyhtiöt - kirkkoherravirastot - kirkkohallitus Kirkkoherranviraston virat ja työnjako Virat - toimistosihteeri - seurakuntasihteeri - 4 pappia päivystysvuoroin Työnjako 1. Kirkkoherranvirastoa johtaa kirkkoherra. 2. Päivystävä pappi on paikalla ma-pe klo 9-12 ja vastaa päivystysaikana tapahtuvista seurakuntatapahtumien ja toimitusten varauksista lukuunottamatta hautajaisvarauksia. 3. Toimistosihteeri ja seurakuntasihteeri - asiakaspalvelu - virkatodistukset, tulostetaan papinkirjasta - sukuselvitykset esim. perunkirjoitukseen, lainhuutoon - sukututkimukset Sukuselvitykset ja sukututkimukset tehdään manuaalisesti Someron ja Somerniemen vanhoista kirkonkirjoista. - hautausten varaaminen ja informointi papeille, kanttorille ja hautaustoimeen - varaukset muihin kirkollisiin toimituksiin pappien poissa ollessa - jäsenrekisterin ylläpito- ja viranomaistehtävät (mm. syntymän, kasteen, rippikoulun ja avioliiton rekisteröinnit, avioliiton esteiden tutkinnat, muutto- ja kuolinkirjaukset, jäsentietojen tarkistukset ja korjaukset, tietojen siirto VTJ:ään) - puhelinvaihteen hoito (keskus auki ma-pe klo 9-15) - toiminnallisen sektorin ja hallinnon tukipalvelu (mm. kastettujen, rippikoululaisten, vuosia täyttävien listojen ottaminen, kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston esityslistojen postittaminen ja päätösten tiedoksianto) - väestö- ja toimintatilastot - arkistointi.
2. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JUMALANPALVELUSELÄMÄ Tehtävä Kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalvelus pidetään seurakunnan kirkossa sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä. Jos kirkkoja on useita, kirkkoneuvosto päättää, missä kirkossa tai kirkoissa jumalanpalvelus kulloinkin pidetään (KJ 2:2). Päiväjumalanpalvelus aloitetaan yleensä kello 10 (KJ 2:3) ja se pidetään tavallisesti ainakin pääkirkossa. Asiakkaat Asiakkaina ovat kaikki jumalanpalveluksiin osallistuvat. Jumalanpalvelus on myös kelle tahansa avoin tilaisuus. Osaan jumalanpalveluksista kutsutaan lisäksi erilaisia ryhmiä, esimerkiksi karjalaisia, eläkeläisiä tai 50 vuotta aiemmin ripille päässeitä. Osaan jumalanpalveluksista liittyy kirkollinen toimitus (konfirmaatio, tehtävään siunaaminen), joka tuo mukanaan oman joukkonsa. Sidosryhmiä *sisäiset: kirkkoneuvosto, kappelineuvosto, kirkkoherranvirasto, papit, kanttorit, kuorolaiset, suntio, nuorisotyöntekijät, diakonit, emännät, vapaaehtoiset avustajat *ulkoiset: kirkkopyhien järjestelyyn osallistuvat järjestöt (esimerkiksi martat, maatalousyrittäjät ja partiolaiset) Toiminta Kirkkoneuvosto yväksyy kolmesti vuodessa jumalanpalvelussuunnitelman, jossa jumalanpalvelusten pitoajat ja -paikat on määrätty. Yksittäisen jumalanpalveluksen valmistelu tapahtuu liturgin ja kanttorin yhteistyönä. Pääsääntöisesti jumalanpalvelukset on pidetty sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapyhinä sekä itsenäisyyspäivänä Someron kirkossa kello 10 ja Somerniemen kirkossa kello 13. Ensisijaisesti jumalanpalvelus on aina messu. Poikkeuksen ovat muodostaneet itsenäisyyspäivän, jouluaamun ja pitkänperjantain jumalanpalvelukset sekä perhekirkot. Kirkkokäsikirja ja virsikirja antavat puitteet jumalanpalvelusten sisällölle. Kirkkovuosi määrittää osaltaan jumalanpalvelusten luonteen. Tällöin jouluja pääsiäisaika ovat korostuneimmin esillä. Jouluaaton hartaudet on järjestetty sekä Somerolla että Somerniemellä klo 15. Jouluyön messu on pidetty Somerniemellä klo 23. Jouluaamun jumalanpalvelus on ollut Somerolla klo 7. Pitkänperjantain sanajumalanpalvelukset on järjestetty Somerolla klo 10 ja Somerniemellä klo 12, Häntälässä ristinjuhla klo 13.30. Pääsiäisyön messun aika on Somerniemellä ollut klo 23 (sen jälkeen on seurakuntatalolla ollut yöpala). Vuodenkierrossa konfirmaatiot sijoittuvat pääasiassa kesään, huhtikuussa kuitenkin kevät- ja iltarippikoulun konfirmaatio. Joillain kirkkopyhillä on myös vakiintunut paikkansa kalenterissa. Karjalaisten kirkkopyhä on ollut pyhäinpäivänä Somerolla messun yhteydessä (pyhäinpäivänä lisäksi iltakirkko klo 18), maatalouden kirkkopyhä lokakuulla ja rippikoulujen
MUSIIKKI alkajaispyhä lokakuun lopulla. Rippikoulunsa 50 vuotta aiemmin käyneet ovat viettäneet kirkkopyhää Somerniemellä juhannuksena ja Somerolla pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina. Kesällä Somerniemellä on vietetty kesävieraiden kirkkopyhää ja torilla on järjestetty yksi jumalanpalvelus. Isosten kirkkopyhä, jossa kesän isoset on siunattu tehtäväänsä, on järjestetty helmi-maaliskuulla Somerolla. Kesän lopulle ovat sijoittuneet yhteiset syntymäpäiväjuhlat. Syyskuun ensimmäinen sunnuntai on ollut työkauden alkajaisjuhla. Koululaiskirkkojen aikataulu määräytyy kouluvuoden mukaan. Resurssit, virat ja työnjako Jumalanpalvelusten pitopaikkoina ovat seurakunnassa kirkot sekä Somerolla että Somerniemellä. Läheiset seurakuntatalot palvelevat kirkkopyhiin liittyvissä juhlissa ja kirkkokahvipaikkoina, samoin seurakuntakeskus Somerolla. Jumalanpalvelusten toteuttamiseksi on seurakunnassa 4 papinvirkaa ja 1,6 kanttorinvirkaa. Suntio, jota sijaistavat seurakuntapuutarhuri ja erityisammattimiehet, huolehtii jumalanpalvelusten käytännön järjestelyistä. Eri tilanteissa diakonian viranhaltijat, nuorisotyönohjaajat ja lapsityöntekijät osallistuvat jumalanpalvelusten järjestämiseen. Kirkkoherranviraston työntekijät laativat jumalanpalveluksia varten listan kastetuista, vihittävistä (vihityistä) ja kuolleista sekä kolehtikohteista. Vapaaehtoisten panos näkyy eritoten erilaisten kirkkopyhien järjestelyissä ja toteutuksessa. Emännät vastaavat kirkkopyhiin liittyvistä tarjoiluista. Kirkkojärjestys sanoo, että kirkkoherra on vastuussa muun muassa jumalanpalvelusten oikeasta hoitamisesta (KJ 6:34). Hän huolehtii pappien ja kanttorien työnjaosta (vapaapäiväjärjestelyt, muut sunnuntaija pyhäpäiviin sijoittuvat työt ja mahdolliset sijaistukset) niin, että säädetyt jumalanpalvelukset tulevat pidetyksi. Samalla hän toimii mukana toteutuksessa. Liturgi ja kanttori ovat vastuussa yksittäisen jumalanpalveluksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Viikoittaiset työkokoukset toimivat foorumina, jossa voidaan keskustella paitsi yksittäisistä messuista myös pitemmän ajan suunnittelusta ja arvioida toteutuksia. Perustehtävä Julistaa musiikin välinein evankeliumia seurakunnan eri tilaisuuksissa Resurssit 1. TYÖNTEKIJÄT Seurakunnassa on kaksi kanttorin virkaa, toinen on ns. B-virka (100%, vaativuusryhmä 601) ja toinen ns. C-virka (60%, vaativuusryhmä 502). Kun C-virka keväällä 2011 täytetään, työnjako ja vastuut tarkennetaan. 2. SOITTIMET Urut, seurakunnan tiloissa on yhteensä kolme urkua.
- Someron kirkossa on Urkurakentamo Zachariassenin valmistama 19- äänikertainen urku vuodelta 1880. Tämä historiallisesti arvokas soitin vaatii erityistä huolenpitoa. Urkua on huoltanut Jouko Pirkkanen. - Somerniemen kirkossa on Urkurakentamo Tuomen v. 1980 valmistama 12-äänikertainen soitin. Urkua on huoltanut Jouko Pirkkanen. - Someron siunauskappelissa on v. 2006 hankittu Content-digitaaliurku, joka ei vaadi säännöllisiä huoltotoimenpiteitä. Pianot Someron seurakunnan tiloissa on yhteensä seitsemän akustista ja kaksi digitaalipianoa. Lisäksi seurakuntakeskuksessa on flyygeli. Kaikki akustiset soittimet vaativat säännöllistä huoltoa, lähinnä virittämistä. Muut soittimet ja laitteet Kanttoreiden käytössä on myös kolme ns. keyboardia seurakunnan ulkopuolella tapahtuvia tilaisuuksia varten. Lisäksi on hankittu bänditarviketta, kuten mikrofoneja ja johtoja. Nämä eivät vaadi säännöllistä huoltoa mutta edellyttävät asianmukaista käsittelyä. 3. NUOTISTO JA KIRJALLISUUS Musiikkityöllä on hallussaan seurakunnan kuorotoimintaan nähden kohtuullisen hyvä kuoronuotisto, urkunuottien osalta tilanne on jopa erinomainen. Lisäksi on muuta nuotistoa, kuten virsikirjoja, hengellisiä laulukirjoja sekä Suuri Toivelaulukirja -sarja kokonaisuudessaan. Musiikkityölle tulee Yhteiskustannuksen nuottiuutuudet automaattisesti. Lisäksi tulee kolme musiikkilehteä: Rondo, Kirkkomusiikki ja Sulasol-lehti. 4. VAPAAEHTOISET JA SIJAISET Seurakunnan musiikkityö ei toimi kokonaisuudessaan ilman vapaaehtoisia. Musiikin harrastajia tarvitaan esimerkiksi kuorolaisina sekä soittajina. Aktiiviset vapaaehtoiset toimivat musiikillisessa mielessä myös kanttoreiden lähimpinä työtovereina. Seurakunnan omien viranhaltijoiden ollessa estyneinä (vapaat, lomat, sairaus, päällekkäinen työ) paikkakunnalla on myös käytettävissä kohtuullisen hyvin sijaisia, joille maksetaan toimituspalkkioita tehdystä työstä. 5. OMA MUUSIKKOUS, HARJOITTELU JA KOULUTUS Kanttori palvelee seurakuntaa ja seurakuntalaisia tekemänsä musiikin kautta. Työtehtäviin, itse työhön sekä muusikkouteen liittyy säännöllinen ja riittävä harjoittelu sekä kouluttautuminen kaikilla musiikillisen työn osaalueilla (soittaminen, laulaminen, johtaminen). Työtehtävät - suunnittelu ja valmistelu - Jumalanpalveluselämä, musiikkityön pääasiallinen tehtävä on vastata musiikillisesta toteutuksesta seurakunnan jumalanpalveluselämässä. - kuorotoiminta, tällä hetkellä kolme kuoroa: 1) Somerniemen kirkkokuoro, joka toimii Somerniemen alueella ja esiintyy lähinnä jumalanpalveluksissa Somerniemellä. Kuorossa laulaa noin 10 laulajaa.
KASVATUS 2) Eläkeläisten Torstai-kuoro, joka toimii toimii laulavien eläkeläisten virkistyspaikkana. Kuoro laulaa lähinnä yksiäänisesti ja esiintyy messuissa mutta myös muissa lähinnä eläkeläisille suunnatuissa tilanteissa. Kuorossa on noin 15 laulajaa. 3) Kolmen kerran kuoro. Kuoro harjoittelee perustilanteissa nimensä mukaisesti kolme kertaa, jonka jälkeen on esiintyminen. Isommissa ja vaativimmissa produktioissa harjoituskertoja on useampia. Kuoroon on tarkoituksella yritetty houkutella hyvät perusvalmiudet omaavia laulajia, laulajia tulee produktioihin yleensä noin 15. - rippikoulu, yksittäisiä opetustunteja tai osallistuminen leireille kokoaikaisesti. - kasvatus ja diakonia, kanttori vierailee pyydettäessä ja mahdollisuuksien mukaan seurakunnan kasvatus- ja diakonisektorin tilaisuuksissa. Näitä ovat esimerkiksi päivä- ja perhekerho sekä diakoniatyön järjestämät tilaisuudet ja leiripäivät. - kanttori on myös mukana koulujen päivänavausringissä - erilaiset tilaisuudet ja juhlat, jossa yhteisellä laulamisella on suurempi tai pienempi merkitys. - konserttitoiminta, talvisaikaan konsertteja on järjestetty tarjonnan mukaan, kesäaikaan on useana vuonna järjestetty kesäillan musiikkia sarja. Sarja on alkanut juhannuksen jälkeen ja kestänyt yleensä kuusi viikkoa. Konsertit ovat olleet keskiviikkoisin klo 20 ja ne on pidetty yleensä kirkossa, joskus myös srk-keskuksella (sali 1). - tiedottaminen, tiedostuskanavina toimivat itse tehdyt mainokset ja julisteet, paikallinen Somero-lehti, alueelliset lehdet sekä alueellinen radio. Seurakunnalla on myös omat kotisivut tulevia tapahtumia -osioineen, jota kanttori osaltaan päivittää. Materiaalitilanne Uutta materiaalia, kuten sävellyksiä, nuotti- ja muuta kirjallisuutta sekä lehtiä ilmestyy Suomessa vuosittain jonkin verran. Tätä kenttää tulee seurata ja tarvittaessa hankkia uutuusmateriaalia kirjastoon. Tuntosarvet on hyvä pitää auki myös lähinaapureihin ja -alueisiin (Pohjoismaat, Baltia, Saksa, Englanti). Painosmäärät varsinkin kotimaisessa tuotannossa ovat yleensä varsin pieniä, joten uutta materiaalia on hyvä hankkia heti sen ilmestyttyä, vaikkei sitä kenties juuri nyt tarvitsikaan. Tarvittaessa kanttorin tulee pystyä tuottamaan pienimuotoista materiaalia myös itse. Ulkopuoliset kontaktit ja yhteistyökumppanit Someron kaupunki, Someron kulttuuri ry, Someron musiikinystävät sekä Lounais-Hämeen musiikkiopisto. Myös yksittäiset muusikot. Kontaktit ja verkostoituminen myös Someron rajojen ulkopuolelle (rovastikunnalliselta, hiippakunnalliselta, valtakunnalliselta tai jopa maailmanlaajuiselta tasolta). Tehtävä Seurakunnan kasvatustyön tehtävänä on huolehtia kristillisestä kasvatuksesta ja toimia siinä vanhempien sekä päivähoidon ja koulujen tukena.
Kohderyhmät ja työmuodot Kun lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi, hän tulee kasvatustyön piiriin. Työtä tehdään pikkulapsista alkaen alle kouluikäisten, koululaisten ja varttuneempien nuorten parissa. Rippikoulun jälkeen nuorille tarjotaan mahdollisuus paitsi seurakunnan toimintaan osallistumiseen myös omaan vastuuseen kerhonohjaajina ja isosina tyttöjen ja poikien leiritoiminnassa sekä rippikoulussa. Tarkoituksena on, että nuori varttuessaan säilyttää elävän yhteyden seurakunnan toimintaan ja löytää siinä oman paikkansa. Kasvatustyön omia työmuotoja on kahdeksan: päiväkerho, pyhäkoulu, tyttö-, poika-, rippikoulu-, nuoriso- ja oppilaitostyö sekä eri työmuotoja yhdistävä perhetyö. Keskeinen toiminta työmuodoittain 1. Päiväkerho Kerhoihin osallistuvat 3-5 -vuotiaat lapset. Päiväkerhon 8 kerhoryhmää kokoontuvat syys- ja kevätkaudella viikoittain. Vuonna 2009 kerholaisia oli 90. Viikkotoiminnan lisäksi kerhojen ohjelmaan kuuluvat kirkkoretket ja viisivuotiailla retki Siikjärvelle. Päiväkerhon työntekijöinä on yksi kokoaikainen lastenohjaaja sekä toisena työntekijänä kahdessa kerhoryhmässä pyhäkoulusihteeri. 2. Pyhäkoulu Tällä hetkellä työ on päivähoitopainotteista ja pääosin arkisin tapahtuvaa. Vuonna 2009 toimintakauden aikana n. kerran kuussa kokoontuvia ryhmiä oli 23 (neljä avoimia), joissa lapsia tavoitettiin n. 400 ja lisäksi n. 100 aikuista. Lisäksi on kerran kuussa kokoontunut sunnuntaisin yksi perinteinen pyhäkoulu. Kesällä on pidetty kaksi pyhäkoululeiriä osallistujia yhteensä 76 henkilöä. Pikkulapsityö (kortit 1-, 2-, 3 - ja 4-vuotiaille). Esikoululaisten kirkkoon tutustuminen. Pyhäkoulunohjaajien tukeminen. Työmuodosta pääasiallisesti on vastuussa pyhäkoulusihteeri. 3. Tyttötyö Tyttökerhoihin osallistuvat alakouluikäiset tytöt. Kerhoryhmiä v. 2009 oli 7, joissa tyttöjä 92. Kerhot kokoontuvat viikoittain. Kerhoja ohjaavat joko nuorisotyönohjaaja tai tehtävään koulutetut kerhonohjaajat. Kerhonohjaajat ovat rippikoulun käyneitä ja kerhonohjaajakoulutukseen osallistuneita nuoria. Vuonna 2009 kerhonohjaajia oli 8. Kerhonohjaajakoulutus kestää kaksi viikonloppua ja siihen kuuluu koko toimintakauden tehtäviin liittyvä ohjaus. Tyttöleirejä on kesällä 4. Vuonna 2009 mukana oli 135 leiriläistä ja isosta. Lisäksi on yksi tyttöjen ja poikien yhteinen leiri. Vuosittain tehdään retki rovastikunnalliseen Syysrysäys -tapahtumaan. Tyttötyötä tekee yksi nuorisotyönohjaaja. 4. Poikatyö Poikien kerhoihin osallistuvat alakouluikäiset pojat. Kerhovuonna 2008-09 poikatyön kerhoja oli 4, joissa kerholaisia oli mukana 67. Kerhonohjaajia kerhoissa toimi 5. Siikjärvellä järjestettiin kesällä 2009 yksi poikien leiri, johon saivat osallistua myös isät. Mukana oli 23 poikaa
ja 3 isää. Avustajina leirillä toimi kolme isosta. Pojat ovat mukana vuosittaisessa rovastikunnallisessa Syysrysäys-tapahtumassa. Poikatyötä tekee johtava nuorisotyönohjaaja. 5. Rippikoulutyö Rippikouluun kutsutaan konfirmaatiovuonna 15 vuotta täyttävät seurakuntalaiset. Vuonna 2009 alkaneen rippikoulun kävi 119 Someron srk:n jäsentä. Rippikouluryhmiä oli 6: iltarippikoulu ja 5 leiriryhmää. Leirijaksot järjestettiin Siikjärven leirikeskuksessa. Iltarippikouluopetuksen ja leirien lisäksi rippikoululaiset osallistuvat itsenäisesti seurakunnan toimintaan sekä erikseen heille järjestettävään diakoniapäivään, kirkkoiltaan, jumalanpalvelusopetukseen sekä ulkoläksykuulusteluun. Jokainen rippikoululainen käy rippikoulua vähintään puolen vuoden ajan. Rippikoulutyötä tekevät papit, kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja diakoniatyöntekijät. Leirityössä avustaa yksi määräaikainen leirityöntekijä. Työmuodon organisointivastuu on johtavalla nuorisotyönohjaajalla. 6. Nuorisotyö Nuorisotyön järjestämä toiminta on tarkoitettu rippikouluikäisille ja rippikoulun käyneille nuorille. Säännöllistä viikkotoimintaa ovat perjantaiset syys- ja kevätkaudella kokoontuvat nuortenillat. Toimintavuonna 2008-09 nuorteniltoja järjestettiin 28. Iltaa kohden osallistujia oli keskimäärin 26. Pojille tarkoitettu sähly kokoontuu Kiiruun koulun tiloissa torstaisin, osallistuja viimeisimpänä toimintavuonna 14. Rippikoulun jälkeen nuorille järjestetään syksyllä Siikjärvellä starttileiri, joka käynnistää toimintavuoden. Vuoden 2010 leirille osallistui kaikkiaan 45 nuorta. Osallistumme vuosittain valtakunnalliseen maata näkyvissä -tapahtumaan. Viikonlopun mittaiseen marraskuiseen tapahtumaan osallistuu yli 10 000 nuorta, Somerolta mukaan lähtijöitä on n. 20-30. Rippikoulun jälkeen nuoret voivat tulla mukaan isostoimintaan. Somerolla isoskoulutus on kaksivuotinen. Syksyllä 2009 toisen isoskoulutusvuoden aloitti 13 nuorta ja ensimmäiseen isoskoulutusvuoteen tuli mukaan 31 nuorta. Ensimmäisen vuoden isoskoulutukseen kuuluu neljä viikonloppuleiriä ja mukanaolo nuortenilloissa sekä muu osallistuminen seurakunnan toimintaan. Toisena vuonna kurssilaiset ovat apuna ensimmäisen isoskurssivuoden opetuksessa sekä entistä syvemmin seurakunnan nuorten toiminnassa. Isoset toimivat ryhmänjohtajina rippikoululeireillä. Isosina rippikouluissa toimii vuosittain 25-30 nuorta. Nuortenilloista päävastuun kantaa johtava nuorisotyönohjaaja, joitakin iltoja pitää myös toinen nuorisotyönohjaaja. Isoskoulutukseen nuorisotyönohjaajien lisäksi osallistuvat seurakuntapastorit sekä satunnaisesti tilapäiset leirityöntekijät.
7. Oppilaitostyö Oppilaitostyön keskeistä toimintaa ovat päivänavaukset ja koululaiskirkot. Alakoulujen avaukset pidetään pääsääntöisesti kuukausittain kaikilla alakouluilla sekä yläkoululla ja lukiossa kerran viikossa. Koulukirkkoja on alakouluilla 3: adventtina, pääsiäisenä ja keväällä koulun päättyessä. Adventtina ja kevään päätöksessä Oinasjärven koululle pidetään oma kirkko Somerniemellä, mutta pääsiäisenä myös Oinasjärvi osallistuu Someron kirkon koululaisjumalanpalvelukseen. Yläkoulun koulukirkot ovat Someron kirkossa adventtina ja keväällä lukuvuoden päättyessä. Koulukirkkoihin osallistuvat kaikki seurakuntaan kuuluvat koululaiset ja opettajat. Koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluvat myös luokkien vierailut kirkossa sekä pääsiäisaikaan seurakuntakeskuksen pääsiäishuoneisiin. Pääsiäishuoneissa käy vuosittain satoja koululaisia. Oppilaitostyötä tekevät nuorisotyönohjaajat, papit, kanttori ja diakoniatyöntekijä. Pääsiäishuoneissa mukana on myös pyhäkoulusihteeri. 8. Perhetyö Perhekerho kokoontuu viikoittain seurakuntakeskuksessa keskimäärin 40 hengen voimin. Somerniemellä perhekerho kokoontuu kerran kuussa mukana keskimäärin 17 osanottajaa. Lapsille ja aikuisille on sekä yhteistä sekä eriytettyä toimintaa. Ohjelma seuraa kirkkovuotta ja koostuu erilaisista lapsiperheille ajankohtaisista aiheista. Perhekerhon toimintaan kuuluvat myös retkipäivät ja keväällä leiripäivä Siikjärvellä. Koko perheen askarteluillat järjestetään vuosittain jouluna ja pääsiäisenä. Vuonna 2009 mukana oli337 askartelijaa. Seurakunta kutsuu neli ja kasivuotissynttäreille mukaan koko perheen. Enkelikirkot järjestetään perinteisesti yhdessä MLL :n kanssa, sekä Someron että Somerniemen kirkoissa. Kasvatuksen työntekijöistä perhetyötä tekee toinen nuorisotyönohjaaja, pyhäkoulusihteeri ja lastenohjaaja. Johtava nuorisotyönohjaaja on mukana kasivuotissynttäreillä. Yhteistyötahot Seurakunnan muiden toimijoiden kanssa teemme yhteistyötä, kuten työmuotoesittelyissä erikseen todetaan. Ulkoiset yhteistyötahot vaihtelevat eri ikäryhmissä. Alle kouluikäisten osalta keskeinen kohderyhmä ovat kodit, kunnallinen päivähoito ja alakouluiästä alkaen koulut samoin kaupungin nuorisotyö ja muu vapaa-aikatoimi. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös harraste- ja liikuntajärjestöjen kanssa. Henkilöresurssit ja työnjako Johtava nuorisotyönohjaaja Tehtäviin kuuluvat työalan lähiesimiestehtävät sekä vastuu nuoriso- ja rippikoulutyön organisoinnista, omista rippikouluryhmistä vastaaminen, isostoiminta, nuortenillat, kahdeksanvuotissynttärit, päivänavaukset, koululaisjumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen, poikien kerhotoiminta, isien ja poikien leiri, retket, yhteistyö kaupungin
DIAKONIA toimijoiden kanssa sekä hartauskirjoitukset ja kasvatustyön johtokunnan sihteerin tehtävät. Nuorisotyönohjaaja Tehtäviin kuuluvat tyttökerhot, perhekerhot, päivänavaukset, koululaisjumalanpalvelusten sekä vauvakirkon suunnittelu ja toteutus, tyttöleirit 4kpl, retket, pääsiäishuoneiden suunnittelu ja toteutus (v. 09 400 kävijää), osallistuminen nuorteniltojen, rippikoulun ja isoskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen, omasta rippikouluryhmästä vastaaminen, perheiden askarteluillat (5kpl), kahdeksanvuotissyntymäpäivät, yhteistyö kaupungin eri hankkeiden kanssa ja hartauskirjoitukset. Pyhäkoulusihteeri Pyhäkoulusihteeri on toisena vetäjänä kahdessa päiväkerho- ja perhekerhoryhmässä, toisena vetäjänä tyttöleireillä, päiväkerhon- ja perhekerhon retkipäivissä, toisena työntekijänä pääsiäishuoneissa, joissa v. 2009 kävijöitä 400, vastaa seurakunnan kesäretkestä. Pyhäkoulusihteeri vastaa omalta osaltaan 4-vuotissynttäreistä, päiväkerhon- ja kouluun menevien kirkoista, Lapsen oikeuksien päivän juhlasta, kahdesta päivähoidon pääsiäishartaudesta ja joulurauhan julistuksesta sekä Laskiaisriehasta. Lastenohjaaja Tehtäviin kuuluvat päiväkerhon suunnittelu ja toteutus, kerhoryhmät, retket, vastaaminen omalta osalta 4-vuotissynttäreistä, päiväkerhon ja kouluun menevien kirkoista sekä pääsiäisen ja joulun askarteluillat. Muut työntekijät Eri yhteyksissä kasvatustyön työmuotojen toimintaan osallistuvat papit, kanttori ja diakoniatyöntekijät. Seurakuntapastoreista toiselle kuuluvat lapsityön papin tehtävät ja toinen osallistuu nuorisotyön tapahtumiin. Leirityössä käytetään tilapäisiä leirityöntekijöitä. Hallinto Kasvatuksen hallinnosta vastaa kasvatustyön johtokunta. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän varsinaista jäsentä. Lisäksi kasvatussektorin työntekijöillä ja kirkkoneuvoston edustajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunta kokoontuu tavallisesti 3-4 kertaa vuodessa. 1. DIAKONIATYÖN TEHTÄVÄ Diakoniatyön tehtävänä on etsiä ja auttaa kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuen vaikeuksissa olevia ihmisiä, joita ei muualta tuleva apu tavoita tai se ei ole riittävää. 2. DIAKONIATYÖN ASIKKAITA OVAT yksinäiset, läheisensä menettäneet, erilaisissa elämänkriiseissä elävät, syrjäytyneet, vanhukset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, omaishoitajat, taloudellisissa vaikeuksissa olevat, uusavuttomat jne.
3. DIAKONIATYÖN SIDOSRYHMIÄ Sisäiset sidosryhmät - diakoniatyön johtokunta - diakoniatyöryhmä - kappelineuvosto - kirkkoneuvosto - srk:n papisto ja kanttori messussa, kerhoissa ja eri tilaisuuksissa - nuorisotyö rippikoulun diakoniapäivässä - emäntä ja muu keittiöhenkilökunta tilaisuuksien tarjoilun suunnittelussa ja toteutuksessa - puutarhuri, suntio ja muu kiinteistöpuolen henkilökunta tilojen järjestämisessä ja kunnossa pitämisessä. - viraston henkilökunta talousasioiden hoidossa ja väestörekisteriasioissa Ulkoiset sidosryhmät - Someron kaupunki: sosiaalitoimisto, mielenterveysyksikkö, vanhainkoti, vuodeosastot 1 ja 2, kotihoitotoimisto, työpaja, Kiirun koulu, kehitysvammaisten toimintakeskus - Salon A-klinikka - Yksityiset hoitolaitokset ja yritykset: Erjan kotihoito, Hoivaketta, Iltatuuli - Eri yhdistykset ja järjestöt: näkövammaiset ry, Kuulonhuoltoyhdistys, Heli ry, sydänyhdistys, reumayhdistys, Somi ry, veteraanijärjestöt, eläkeläisjärjestöt, AA-kerho, Al anon, Martat, Diakoniayhdistys, MLL, SPR, Lions Club, Lions Ladyt, Evankeliumiyhdistyksen paikallisosasto, Herättäjäyhdistyksen alueyhdistys - Rovastikunnan seurakuntien työntekijät - Hiippakuntasihteeri - Kehitysvammatyön pastori 4. DIAKONIATYÖN TOIMINTA JA RESURSSIT 4.1 Vastaanottotyö ja viikottain/kuukausittain tapahtuva ryhmätoiminta Maanantai - Sepäntuvan aamuryhmä - Koisthuhdan kultaiseniänkerho 1xkk - Kehitysvammaisten omaisten keskusteluryhmä 1xkk Tiistai - Diakoniatiimi - Päiväpiiri joka toinen vk - Liisan kammari - Hyvän mielen ryhmä 1xkk - Vammaisklubi 1xkk - Vapaaehtoistyön päivystys Keskiviikko - Diakoniatoimiston päivystys - Keskiviikkokerho Torstai - Svenssonin päivystys - Somerniemen päivystys - Torstaipiiri
Perjantai - Diakoniatoimiston päivystys - Seuraavan viikon ryhmätoiminnan suunnittelu ja valmistelu - Viikon toiminnan kokoaminen ja tilastointi 4.2 Muu ryhmätoiminta - sururymä - Kaskiston iltapäiväkerho - vapaaehtoistyön kokoontumiset - rippikoulun diakoniapäivät 4.3 Kotikäyntityö - kotikäynnit vähintään 1x pv - onnittelukäynnit 85-ja 91-99-vuotiaat 4.4 Retket, leirit ja virkistyspäivät - Diakonian kerhojen retki - Torstaipiirin retki - Liisan kammarin iltapäiväretki - Liisan kammarin emäntien retki - Kehitysvammaisten leiri - Sepäntuvan leiri - Eläkeläisten päivä x 2 - Mielenterveyskuntoutujien päivä - Vapaaehtoistyön virkistysilta - Veteraanien päivä - Omaishoitajien päivä - Somerniemeläisten päivä 4.5 Diakoniatyön tilastolliset luvut (2009v.) Asiakaskontaktit vastaanotolla, kodeissa ja muualla sekä puhelin ja sähköpostikontaktit, 2340 hlö Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät, 12 ryhmää, 213 hlö Retket, 7 retkeä, 262 hlö Leirit ja virkistyspäivät, 10 leiripäivää, 318 hlö Ruoka-avustukset 8810 euroa Muut taloudelliset avustukset 755 euroa 5.DIAKONIATYÖN VIRAT JA TYÖNJAKO 5.1 Virat - 1. diakonian virka - 2. diakonian virka - osa-aikainen(50%) työsopimussuhteinen diakoniatyöntekijä 1.3.2010-28.2.2011. 5.2 Työnjako 1. Diakonian virka - Johtava diakoniaviranhaltija: hallinnolliset tehtävät - pitää yhteyksiä työalan eri sidosryhmiin
- toimii diakoniatyön johtokunnan asioiden valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä - valmistelee talousarvion ja toimintasuunnitelman ja seuraa niiden toteutumista - laatii toimintakertomuksen - hyväksyy työalan laskut - perehdyttää uudet diakoniatyöntekijät - esittää työntekijöiden lomat ja siirtovapaat - Yleinen diakoniatyö: vastaanottotoiminta, kotikäyntityö, ryhmätoiminta, jumalanpalveluksissa avustaminen, työn kehittäminen, suunnittelu ja arviointi. - muut vastuualueet: vanhustyö, päihdetyö, Svensson työ, kansainvälinen diakonia, rippikoulun yhdyshenkilö 2. Diakonian virka - Yleinen diakoniatyö: vastaanottotoiminta, kotikäyntityö, ryhmätoiminta, jumalanpalveluksissa avustaminen, työn kehittäminen, suunnittelu ja arviointi. - Erityiset vastuualueet: Somerniemen diakoniatyö, vapaaehtoistyö, mielenterveystyö, vammaistyö, YV-keräys 3.Työsopimussuhteinen diakoniatyöntekijä - Yleinen diakoniatyö: vastaanottotoiminta, kotikäyntityö, ryhmätoiminta, jumalanpalveluksissa avustaminen, työn kehittäminen, suunnittelu ja arviointi 6. DIAKONIATYÖN TOIMINTATAVAT 6.1 Diakoniatyön toiminta-ajatus Diakoniatyön tavoitteena on henkisen, hengellisen ja aineellisen avun antaminen erityisesti sinne, minne muu apu ei ulotu. Tavoitteena on lähimmäisvastuun herättäminen seurakunnassa. Toiminta koostuu ihmisten kohtaamisesta vastaanotolla, kotikäynneillä ja ryhmissä, joissa keskustelun, sielunhoidon ja taloudellisen avun keinoin pyritään vastaamaan ihmisten hätään. Ryhmätoiminnan tavoitteena on seurakuntayhteyden luominen ja ylläpitäminen sekä etenkin vanhusväestön yksinäistymisen ehkäiseminen. Yhdessä kaupungin ja terveys- ja sosiaalitoimen sekä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa toimitaan ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville. 6.2 Diakoniatiimin toiminta - Tiimi kokoontuu pääsääntöisesti joka ti klo 9-11.00 - Vetäjänä johtava työntekijä - Tiimissä jaetaan onnittelukäynnit ja muut työtehtävät - Työn suunnittelua, kehittämistä ja arviointia - Ajankohtaisista työtilanteista keskusteleminen 6.3 Diakoniatyönjohtokunta - Johtokunnan tehtävänä johtaa ja kehittää strategisesti työalaa yhdessä työntekijöiden kanssa - Työntekijät vastaavat työn operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä
- Johtokunta päättää diakoniatyön vapaitten varojen käytöstä - Johtokunta hyväksyy työalan toimintasuunnitelman, budjetin ja toimintakertomuksen ennen niiden viemistä kirkkoneuvostoon - Johtava työntekijä toimii johtokunnan valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä, kaikki diakoniatyöntekijät osallistuvat kokouksiin. 6.4 Koulutus ja työnohjaus 7. ARVIOINTI DIAKONIATYÖSSÄ 7.1 Sisäinen arviointi - keskustelut tiimipalaverissa - keskustelut viikottaisessa työkokouksessa ja kuukausikokouksessa - keskustelut diakoniajohtokunnassa - suullisen palautteen pyytäminen kerhojen vetäjiltä 7.2 Ulkoinen arviointi - Suullisen palautteen pyytäminen kerhoissa kauden päättyessä, eri tilaisuuksien, leiripäivien ja retkien päättyessä - Kirjallisen palautteen pyytäminen leirien päätteeksi 8. DIAKONIATYÖN SUUNNITTELUAIKATAULU Tammikuu - Tilastojen kokoaminen - Puolivuotisraportti taloudellisesta avustamisesta - EU-elintarvikeraportti - Lions Clubin kirkkokyydit - YV-keräyksen suunnitelupalaveri - Rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kokous - Syyskauden arviointi Helmikuu - YV-keräyksen aloitus, lista-ja lipaskeräys - Somerniemen laskiaistapahtuma - Toimintakertomus - Diakoniajohtokunnan kokous - Kesän toiminnan suunnittelu Maaliskuu - EU-elintarvike-erä saapuu - Uuden EU-elintarvike-erän tilaus - 70-ja 75-vuotiaiden juhla - Vapaaehtoistyön koulutusilta Huhtikuu - Diakoniajohtokunnan kokous - YV-toritapahtuma - YV-keräys päättyy - Kerhonohjaajien palaute ja suunnitteluiltapäivä - EA-kaappien tarkistus Toukokuu - Kevät retket ja virkistyspäivät - YV-keräyksen tilitys - Syksyn toiminnan suunnittelu
PERHENEUVONTA - Hiippakunnan diakoniapäivä - Rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kokous Kesäkuu - Kevätkauden kerhot päättyvät - Kehitysvammaisten leiri - Puolivuotisraportti taloudellisista avustuksista - Kevätkauden arviointi Heinäkuu Elokuu - Loppukesän virkistyspäivät ja leiri - Syyskauden kerhot alkavat käynnistyä - Kehitysvammaisten kirkkopyhä - Eläkeläisten kirkkopyhä Syyskuu - Toimintasuunnitelma ja budjetti - Diakoniajohtokunnan kokous - Somerniemen eläkeläisten kirkkopyhä - 2. EU-ruokaerän saapuminen - Kesäkauden arviointi - Kevään toiminnan suunnittelu - Rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kokous - Palaveri sosiaalitoimiston kanssa Lokakuu - Diakoniamyyjäiset - Vanhustenviikon juhla - Hiippakunnan YV-koulutuspäivä - Vapaaehtoistyön koulutusilta Marraskuu - Jouluavustusten hakuaika alkaa, päätökset loppukuusta - Diakoniajohtokunnan kokous - Sururyhmä alkaa kokoontua Joulukuu - Jouluavustusten jako - Somerniemen adventtijuhla - Vapaaehtoistyön puurojuhla - Diakonian kerhojen joulujuhla - Torstaipiirin jouluruoka Perustehtävä Kirkon perheneuvonnan tehtävänä on tarjota ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän muutos- ja kriisitilanteissa. Perheasiain neuvottelukeskusten (PNK) toimenkuvaan kuuluu myös työvoimatilanteen salliessa ennaltaehkäisevän perhetyön tukeminen, kouluttaminen, työnohjauksen ja konsultaatioiden antaminen, työyhteisöjen kehittäminen, yhteistyö seurakunnan eri työalojen ja yhteiskunnan eri auttamistahojen kanssa, tiedottaminen ja oman ammattitaidon ja tiimityön kehittäminen. Someron seurakunnassa työ käynnistyi kunnanhallituksen pyynnöstä: monien muiden kuntien tavoin Someron kuntakin halusi ostaa kirkon
perheneuvontaa täyttääkseen sosiaalihuoltolain mukaisten perheneuvontapalvelujen ja avioliittolain mukaisten perheasiain sovittelupalvelujen järjestämisvastuun. Kenelle ja kenen kanssa Perheneuvonnan asiakkaaksi voi oma-aloitteisesti hakeutua kuka tahansa somerolainen kuuluupa kirkkoon tai ei. Asiakkaaksi tullaan vain ajanvarauksella. Palvelu on ensisijaisesti tarkoitettu aikuisille. Tulla voi yksin, kaksin tai joskus myös lasten kanssa. Tarvittaessa asiakas ohjataan muun avun piiriin. Yhden asiakkaan, parin tai perheen kanssa työskentely kestää keskimäärin 5-10 neuvottelukertaa (a 2x45minuutin moduuli). Yhden hengen toimistossa lähes kaikki neuvottelut käydään ainoan työntekijän perheneuvojan kanssa. Joskus harvoin työparina voi olla joku yhteistyökumppani kaupungin perheneuvonnasta, mielenterveysyksiköstä tai A-klinikalta. Mitä tehdään Yhden hengen toimistossa Somerolla perheneuvojan virkaan kuuluu kaikki ne työtehtävät jotka isommissa neuvottelukeskuksissa jakautuvat kolmen eri viran haltijoille. Perheneuvoja siis tekee johtajan, perheneuvojan ja vastaanottosihteerin tehtävät: 1. Työalasta vastaaminen (toiminnan ja talouden suunnittelu, yhteydenpito esimiehen ja sopimusosapuolten kanssa, palveluista tiedottaminen) 2. Terapeuttinen asiakastyö/ korjaava, hoidollinen työ (yksilö- pari- ja perheneuvottelut, hoidolliset ryhmät) 3. Työnohjauksen antaminen yksilöille ja ryhmille sekä konsultaatiot asiakastyötä tekeville 4. Puhelintunnit uusia ajanvarauksia sekä akuutteja kriisejä ja muita lyhyitä keskusteluja varten 5. Hallintoon liittyvät toimistotyöt (asiakasrekisteri, tilastot, laskutus, ym) 6. Perheneuvonnan asiantuntijana toimiminen seurakunnan sisällä ja yhteiskunnassa (luennointi, työryhmät ym) 7. Saadut työnohjaukset ja konsultaatiot sekä jatkuva täydennyskoulutus 8. Yhteistyö kirkon perheneuvontaverkoston kanssa sekä toimialueella terapeuttista asiakastyötä tekevien kanssa. Asiakastyötä tilastoidaan kirkkohallituksen perheasiain yksikön ohjeiden mukaan. Viime vuosien yhteenvetona näkyy että asiakkaista noin 70%:lla tulonsyynä on ollut parisuhteen, vanhemmuuden ja perhesuhteiden kysymykset, lopuilla 30%:lla yksilökohtaiset esim elämänvaihekriiseihin liittyvät kysymykset. Vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, uskottomuus sekä fyysinen ja henkinen väkivalta tuovat ihmisiä perheneuvonnan pariin. Asiakkaista kaksikolmasosaa (2/3) on ollut aviotai avoliitossa, työssäkäyviä ja 30-59-vuotiaita. Tilastoinnissa perheasiain sovittelu rajataan usein eron harkintaan, toteuttamiseen ja erosta toipumiseen liittyviin keskusteluihin: näitä käsittelee runsas 40% asiakkaista ja lähes 50% yksilö- pari- ja perheneuvotteluista. Asiakkaaksi hakeutuneiden perheneuvontapalvelujen tarpeet ovat jo yli 22 vuotta täystyöllistäneet ajoittain ylityöllistäneet- yhden perheneuvojan. Tulevaisuudessa tavoitteena on että perheneuvonnan peruspalvelujen tuottaminen Somerolla jatkuu ja että somerolaiset seurakuntalaiset jatkossakin saavat perheneuvojan palvelut lähipalveluna.
Tavoitteena siis kaupungin ja seurakunnan hyvän yhteistyön ja rahoitusvastuun jatkuminen entiseen tapaan: v 2009 maksoi srk 40,5% (23.462 eur), kaupunki 46,7% (27.000 eur) ja muut 12,8% (7.400 eur) toimintakuluista (57.862 eur). Miten tehdään Alkuvuonna 2010 on valmistunut kirkon perheneuvonnan strategiamietintö vuoteen 2016 ja tiivistelmänä strategiaesite. Osa edm tekstistä kuvaa jo nykyistä työotetta ja osa niitä suuntaviivoja joita kohti jokaisessa seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa edetään. Tavoitteena on että myöskin Someron (seudun) perheasiain neuvottelukeskus yhden perheneuvojan voimin voi edetä valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisesti toimialueen ihmisten parhaaksi. Tekstin visio sanoo: Vuonna 2016 kirkon perheneuvonta tarjoaa yhä useammille ihmisille oikea-aikaista apua ja tukea pari- ja perhesuhteiden kysymyksissä sekä edistää toimivaa arkea perheissä. Toiminnan strategisia päätavoitteita on kirjattu kolme: 1) Ihmiset tulevat autetuiksi - asiakkaat saavat oikea-aikaista, kestoltaan riittävää ja laadukasta apua - onnistumme työntekijöiden valinnassa - koulutamme työntekijämme hallitsemaan sielunhoidollisia ja terapeuttisia menetelmiä - kehitämme jatkuvasti ammattitaitoamme - kokoamme säännöllisesti ja valtakunnallisesti asiakaspalautetta kehittääksemme toimintaamme 2) Edistämme toimivaa arkea perheissä - etsimme yhdessä ihmisten kanssa toimivan arjen edellytyksiä - tuemme parisuhteita ja perheitä yhteistyössä seurakunnan muiden toimijoiden kanssa - tuemme parisuhteita ja perheitä yhteistyössä yhteiskunnan ja muiden toimijoiden kanssa - osallistumme kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun parisuhteen, perheiden ja lasten hyvinvoinnin puolesta 3) Perheneuvonta on laajasti tunnettua kirkon työtä - verkostoidumme aktiivisesti paikallisella tasolla - lisäämme valtakunnallista ja paikallista tiedotusta kirkon perheneuvontatyöstä - välitämme kirkon ja yhteiskunnan päättäjille ajankohtaisen ja realistisen kuvan perheneuvontatyöstä Milloin ja miten arvioidaan Kirkkohallituksessa oleva kirkon perheasiain yksikkö, erityisesti sen johtaja ja koulutussihteeri ovat aina pitäneet syvällisesti huolta perheneuvonnan virkoihin valituista niin kouluttamalla, työnohjauksin, konsultaatioin, kokoamalla yhteisiin tilaisuuksiin, käymällä tapaamassa neuvottelukeskuksessa jne. Yhteydenpito edm yksikön suuntaan missä tahansa asiassa on aina ollut helppoa ja mahdollistanut monenlaiset toiminnan arvioinnit, niin ruusut kuin ehkä risutkin. Merkittäväksi laadunvarmistukseksi voidaan katsoa perheasiain yksikön ja sen tukena toimivan kehittämistyöryhmän valtakunnalliset selvitykset ja ohjeistukset (mm. määrä ja laatu-paperi).
LÄHETYSTYÖ Oman työn arviointia perheneuvoja tekee koko ajan asiakassuhteen aikana ja päättyessä, samoin pohtiessaan työskentelyään säännöllisessä työnohjauksessa (välttämätöntä terapiatyössä) ja tapauskohtaisissa konsultaatioissa. Neuvottelukeskusten johtajien kokouksissa, valtakunnallisilla perheneuvontaväen neuvottelupäivillä ja alueellisissa palavereissa joutuu myös arvioimaan ja vertailemaan oman keskuksen työtapoja ja oloja. Yhden hengen toimistossa työntekijä tarvitsee paljon yhteyksiä kollegoihin! Kehittämistyöryhmä valmistelee parhaillaan perheneuvontapalvelun ulkoista arviointia palvelemaan menetelmiä paikallisiin tarpeisiin: asiakasja sidosryhmäpalautteita ei systemaattisesti ole kerätty aiemmin. Täysin epätieteellisenä asiakaspalautteena voidaan pitää sitä, että 22 vuotta asiakkaita on riittänyt vaikka alkuvuosien lehti-ilmoittelun jälkeen pääosin vain puskaradio on palvelusta tiedottanut. Kuka tekee Viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) ja kirkon järjestämä perheneuvojan erikoistumiskoulutus tai sitoutuminen sen suorittamiseen. Perehtyneisyys psykoterapiaan, sielunhoitoon ja työnohjaukseen katsotaan eduksi. Hakuprosessiin sisältyy soveltuvuustutkimus. Perheneuvojan 3-vuotista erikoistumiskoulutusta on juuri viimevuosina terävöitetty vastaamaan Valviran vaatimia perheterapiatutkinnon sisältöjä. Tällöin uudet perheneuvojat saisivat halutessaan psykoterapiapätevyyden edullisesti (kirkon kurssimaksut pieniä, mikä edullista myös srk:lle). Vuodesta 1988 Somerolla perheneuvonnasta huolehtinut viranhaltija on jäämässä eläkkeelle alkuvuodesta 2011. Valmistelutyö Kirkon perheneuvontatyön jatkumiseksi on meneillään. Tavoittena on nostaa Someron seurakunnan lähetyskannatus jokaisena vuotena isommaksi kuin aikaisempina vuosina. Keinoina lähetyskannatuksen nostamiseksi ja lähetystyön tutuksi tekemiseksi toimitaan seuraavasti: - järjestetään lähetystilaisuuksia, tapahtumia, konsertteja: - ainakin kahdet seurat, - keväälle ja syksylle kauneimpien hengellisten laulujen konsertti - laskiaistapahtuma, - keväällä ja syksyllä konsertti, - hautainhoitopäivä - juhannusjuhla aattona, - pihaseuroja, - nuotioiltoja, - lähetyslounas - lähetyspyhä, - kauneimmat joululaulut molempiin kirkkoihin eri pyhinä, - joulumyyjäiset Yhteydenpito nimikkolähetteihin ja lähetysjärjestöihin - Nimikkolähettien vierailuja.
- lähetysjärjestöjen vuosijuhlille osallistuminen, - osallistuminen järjestöjen neuvottelupäiviin tai koulutukseen Rovastikunnallinen ja hiippakunnallinen toiminta - Osallistuminen rovastikunnan lähetystilaisuuksiin, - Yhden rovastikunnallisen tilaisuuden järjestely, - Osallistuminen hiippakunnan lähetystapahtumaan Erilainen myyntitoiminta lähetystyön hyväksi - Adressien, korttien, kynttiläin, CD-äänitteen myynti, Lähetysrengas lähetystyön tukemiseksi ja tiedotuksen tehostamiseksi. KANSAINVÄLINEN TYÖ 3. HAUTAUSTOIMI Tuetaan Avinurmen ystävyysseurakunnan toimintaa ja seurakuntien välistä yhteydenpitoa yhteisen uskon vahvistamiseksi. Erityisesti pyritään hengellisen elämän edistämiseen. Ystävyysseurakunnan hengellisen työn tukeminen: - Yhteydenpito ystävyysseurakuntaan sähköpostitse - Yhteydenpito Avinurmessa vieraillen. - Avinurmen kirkkoherran avustaminen teologisen kirjallisuuden hankkimisessa. - Rukouksin muistaminen. Ystävyysseurakuntatyön kehittäminen vastavuoroiseksi: - Ystävyyseurakunatyöstä kertovan lehtikirjoituksen julkaiseminen Somero-lehdessä. - Esirukouspyynnöt puolin ja toisin. Tilaisuuksien järjestelyä - Vapputapahtuma - Avinurmilaisten vierailu Somerolla Jotta tavoitteiseen päästään, tarvitaan vapeehtoisia kansainvälisen työn tukemiseen. Pyritään aikaisempien aktiivisten tukemiseen ja uusien aktiivisten löytämiseen. Avinurmen seurakuntaa tuetaan myös taloisarviovaroin. Hautaustoimen tehtävä Valtiovalta velvoitti v. 2003 hautaustoimilaissa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia ylläpitämään yleisiä hautausmaita. Hautaustoimen tehtävänä on vastata hautausmaiden, hautausmaakiinteistöjen ja niihin liittyvien alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta, vastata Someron ja Somerniemen hautausmaihin tapahtuvista hautauksista, huolehtia hautainhoito-rahastolle annettujen hautojen hoidosta sekä vastata seurakunnan kiinteistöjen piha-alueiden kunnossapidosta. Hautaustoimen asiakas Hautaustoimen asiakas on jokainen - joka asioi seurakunnan hautausmailla - joka osallistuu siunaustilaisuuksiin - jolla on omaisia tai tuttavia haudattuna seurakunnan hautausmaihin