Teksti Henrik Muukkonen, kuva Juho-Iisakki Koivisto Lapissa outokin on aitoa Elämysgurun mielestä keinotekoinenkin muuttuu aidoksi, jos ympäristö on oikea. Lapissa joulupukki ja koiravaljakot ovat siis yhtä totta kuin kaamos ja revontulet. Kesällä talven taika haihtuu. 34 Talouselämä 5/2008
SAARISELÄN SALAISUUS. Kakslauttasen iglukylää ei markkinoida suomalaisille, sillä ulkomaalaiset täyttävät sängyt talvisin. Kesällä igluissa ei voi yöpyä, koska ne lämpenevät liikaa. Kello on ylittänyt puolen yön ja pitkänhuiskean elämystalousgurun katse seisahtuu tämän tästä. Pitkä päivä alkaa vaatia veronsa, mutta lappilaiset eivät sitä huomaa. Napapiirillä tunnelma tiivistyy. Tummaa yötä halkoo kirkas valo. Tilausravintolan isäntä esittelee, kuinka hienolta näyttää sisätiloissa vesiputous, johon ammutaan videotykillä pätkä talvirallia. Joku muukin haukottelee. Rakastan Santamusta. Se on niin aito, B. Joseph Pine II vakuuttaa seuraavana aamuna. Pine on juuri julkaissut James H. Gilmoren kanssa kirjan Authenticity, jossa he väittävät aitouden olevan elämysteollisuuden seuraava viisasten kivi. Suomalaisen mielestä Lapissa on aitoa lähinnä luonto ja mitä vähemmän ääntä ja liikettä, sen parempi. Kalastusmatkoja tarjoavan yrittäjän mainoslause enää ei ole paikkaa Lapissa, johon emme pääsisi helikopterilla sotii ensimmäisiä mielikuvia vastaan. Talouselämä 5/2008 35
TIMO LINDHOLM KILJAILIJAN HYVÄKSYMÄ. Tilausravintola Santamus teki vaikutuksen guruun. Santamuskin sijaitsee valtatien varrella Joulupukin pajakylässä Napapiirillä. Se on tilausravintola, joka on rakennettu vuonna 2000 ja palanut kerran. Ravintolan sisustus on ällistyttävä yhdistelmä keloa, kuusia, takkoja, vettä, kiviä, himmeleitä ja keinovalaistuja ikkunoita. Salia halkovassa purossa uiskentelee eläviä kaloja ja purosta voi huuhtoa kultaa. Keskitilaa hallitsee kanteleen muotoinen esiintymislava. Santamuksessa on myös sauna ja takapihalla kuplii lämmitetty poreallas. Aitoa? Kyllä. Santamusta ei ole kukaan ennen tehnyt eikä nähnyt, se on rakennettu huolellisesti, sen sisustus kuvastaa ympäristöä ja rakentamiseen on käytetty aitoja luonnonmateriaaleja. Santamus on enemmän kuin ravintola, Pine selittää. Pinen mukaan aitouden tuntua lisää se, että ravintolan omistaja on vahvasti läsnä tilaisuuksissa. Tämä taas tietää hyvää itse yritykselle. Jos saat ihmiset viettämään aikaa, saat heidät myös kuluttamaan rahaa, Pine tietää. Ei ihme, että Santamuksen isäntä Matti Korva on hieman harmissaan. Santamus oli päästä Pinen uuteen kirjaan esimerkiksi aitoudesta. Se olisi tuonut lisää asiakkaita. Ilmainen mainos jäi lopulta hilkulle. Pinen mukaan tilausravintolan pudotti kirjasta kustantajan päätös lyhentää kirjaa reilusti. Aitous pudottaa asiakkaan suojauksen B. Joseph Pine II tai tuttavallisemmin Joe Pine on maailman johtavaksi elämystalousguruksi tituleerattu yhdysvaltalainen keski-ikäinen mies. TIMO LINDHOLM ELÄMYSTUOTE on tuote, jonka ostamalla, käyttämällä, kuluttamalla tai kokemalla asiakas voi kokea elämyksiä. Elämystuote eroaa palvelutuotteesta räätälöitävyyden ja kokonaisvaltaisen suunnittelun osalta. LÄHDE: LAPIN ELÄMYSTEOLLISUUDEN OSAAMISKESKUS NEUVOJA JOULUKASTA. B. Joseph Pine II evästää Abraham Lincolnin sanoin elämysyrittäjiä valikoimaan kohderyhmänsä oikein. Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa. Ja joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa. Mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa. TIMO LINDHOLM TIMO LINDHOLM MUUTOS alkaa 12.3.2008 Finlandia-talossa. MUUTOS, MAHDOLLISUUS, MENESTYS Toiminnanohjaus globaalin verkoston hallinnassa Innovatiiviset yhteisöt Automaatiolla parempaan palveluun 36 Talouselämä 5/2008
POHJOISEN PUUHAMAA. Toisen elämys on toisen bisnes. Suomalaisille elämykseksi riittää melkein pelkkä luonto, mutta ulkomaalaiset kuluttavat ahnaasti ohjelmapalveluja. Hän on ansainnut tittelinsä julkaisemalla viidentoista vuoden aikana kolme kirjaa ja luennoimalla ahkerasti. Pinen gurumaine perustuu pitkälti siihen, että hän on onnistunut brändäämään omikseen ilmassa leijuneet ideat. Pine popularisoi 90-luvun alussa massaräätälöinnin, vuosikymmenen lopussa elämystalouden ja nyt hän yrittää samaa aitouden kanssa. Tälläkin kertaa viesti on selvä ja yksinkertainen. Enää ei riitä, että ostettava palvelu on räätälöity asiakkaan tarpeiden mukaan ja tuottaa elämyksen. Nyt elämyksen pitää olla myös aito. Ihmiset haluavat kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat aitoja. Ihmisillä on yhä vähemmän aikaa ja yhä enemmän rahaa. Niinpä he ovat valmiita maksamaan yhä enemmän yhä vähemmästä ajasta, varsinkin jos he kokevat saavansa vastinetta rahalle, Pine määrittelee. Yrittäjän kannalta ajatus on kiihottava. Yhä vähemmiltä ihmisiltä voi saada yhä enemmän rahaa. Ainoa ongelma on se, miten tarjota aitoja elämyksiä ja kokemuksia. Matkailuyrittäjää alkaa toisaalta käydä jo sääliksi. Aitouden vaatimus kuulostaa kohtuuttomalta. Monelle yrittäjälle tuottaa ongelmia jo tuottaa se elämys. Pine helpottaa tehtävää hieman. Elämyksen on oltava totta itselleen. Siitä syntyy aitouskin. Disneyworld on hyvä esimerkki. Se on aito, vaikka koko konsepti perustuu mielikuvitukseen. Joulupukki on Suomen Mikki Hiiri Yksi Lapin matkailun vetonauloista perustuu sekin mielikuvitukseen. Joulupukkia ei päihitä kukaan. Yksityisomisteisessa Joulupukin Kammarissa käy Napapiirillä Santamuksen naapurissa vuosittain noin 400 000 ihmistä katsomassa partaniekkaa. Bisnesidea on outo. Joulupukin Kammari on ainoa paikka maailmassa, jossa joulupukin voi tavata päivittäin ja vieläpä ilmaiseksi. Rahaa eivät maksa edes matkanjärjestäjät, jotka kuljettavat ihmisiä bussilasteittain joulupukkia katsomaan. Saamme rahaa myymällä joulupukkiaiheisia tuotteita sekä valokuvia ja dvd:itä vierailusta, Kammarin markkinoinnista vastaava Leena Mölläri kertoo. Tällä konseptilla myyntiä kertyi viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa. Monet ovat valmiita myös maksamaan joulupukin näkemisestä. Kun tapaamiseen paketoi hieman poroajelua, tonttuja, loimulohta ja tarinoita, voi yhdeltä perheeltä pyytää jo useampia satasia. Toivottavasti Sinulla on MAHDOLLISUUS olla Alueelliset terveydenhuollon ratkaisut Muutoksen johtaminen Hallinnon ratkaisut palveluna Yhteishankinnan hyödyt Työpöytäratkaisut 2008 Talouselämä 5/2008 37
Emme voi taata elämystä emmekä aitoutta, mutta teemme kaikkemme, että asiakas kokisi aidon elämyksen, ohjelmapalveluyrittäjä ja elämyskouluttaja Ilkka Länkinen kertoo. Länkinen on rakentanut vaimonsa kanssa Rovaniemelle keskelle metsää oman joulumaan, Joulukan. Joulukan idea on tarjota erilaisille ryhmille talvella jouluiset ja kesällä keijuiset lappilaiset puitteet sekä erilaista ohjelmaa. Joulupukin tapaaminen on silti monelle kliimaksi. Suomalainen maksaa elämyksistä 4 000 euroa Rovaniemeläiset Santamus, Joulupukin Kammari ja Joulukka ovat taloudellisesti merkittäviä omistajilleen, mutta vain pieni pisara koko Suomen elämystuotantomeressä. Koko Lapin suora matkailutulo oli toissa vuonna 500 miljoonaa euroa. Sekään ei ole vielä paljon. Tilastokeskuksessa työskentelevän yliaktuaarin Aku Alasen laskelmien mukaan suomalaiset kotitaloudet upottavat vuosittain elämystalouteen vajaat 22 miljardia euroa omia rahojaan. Jokainen suomalainen kotitalous tuotattaa siis itselleen elämyksiä vajaalla 9 000 eurolla eli reilulla 4 000 eurolla per henki. Tämä on neljännes kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Summaan sisältyvät matkailuun, kulttuuriin ja urheiluun käytetyt rahat sekä muut vapaa-ajalla ostetut palvelut ja tuotteet. Oman osansa potista haukkaavat Pohjois-Suomen yrityskeskittymät, joita vielä nykyisin kutsutaan hiihtokeskuksiksi. Vaikka Lapin yössä palaa suomalaista rahaa, varsinaisia rahanpolttajia ovat britit ja venäläiset. Siinä missä suomalaisperhe etsii tyhjiä latuja ja hyviä laskuja, ulkomaalainen tilaa perheelleen koko elämysrepertuaarin. Maanantaina kelkkaillaan, tiistaina lumikenkäillään, keskiviikkona on koirapartion vuoro, torstaina lennetään kuumailmapallolla ja perjantaina sukelletaan jään alle. Yksi perhe kuluttaa ohjelmapalveluja helposti useammalla tuhannella eurolla, toimitusjohtaja Jussi Töyrylä Levin Matkailusta kertoo. Iglu Lapissa on ok Suomen suurin hiihtokeskus Levi on yksi Suomen kehittyneimmistä elämystuotantokeskuksista. Alueen liikevaihto oli viime vuonna noin 170 miljoonaa euroa, reilusti yli vanhan miljardin. TIMO LINDHOLM RIITTIVÄLINE. Moottorikelkka muuttuu elämyksestä välineeksi siirtyä elämyksestä toiseen. Pelkkä pärinä ei enää riitä. TULONTUOJA. Lappilaisten matkailuyrittäjien onneksi aika moni ulkomaalainenkin uskoo Joulupukin asuvan Suomen Lapissa. mukana, kun selviää, mistä MENESTYS syntyy. Bisnes- ja IT-päättäjät kokoontuvat 12.3.2008 Finlandia-taloon pohtimaan muutoksia, mittailemaan mahdollisuuksia ja maistelemaan menestystä. 38 Talouselämä 5/2008
MYYNTIVALTTI. Revontulet voi nähdä Lapissa. Mahdollisuutta markkinoidaan estoitta. Kesäelämyksistä on huutava pula Suomen eteläksikin kutsutun Lapin ongelmat tiivistyvät kesällä. Talvea ja lunta etsivät turistit kiertävät elämyskeitaan kaukaa. Kittilän Levillä ongelmaan on mietitty ratkaisuja jo monta vuotta. Luminen aika tuo 85 prosenttia alueen liikevaihdosta ja lumeton loput. Nyt ponnistelut alkavat tuottaa tulosta. Ratkaisun avain saattaa olla golf. Mallia on haettu Kanadan Whistleristä. Whistlerin hiihtokeskuksessa käy nykyisin turisteja enemmän kesällä kuin talvella. Siellä golf on iso laji. Myös kaikenlainen seikkailutoiminta on suosittua, ja kesällä alamäkiajajat jonottavat hisseihin, toimitusjohtaja Jussi Töyrylä Levin Matkailusta kertoo. Levin liepeillä toimii 140 yritystä, jotka myyvät yhteensä yli tuhatta tuotetta. Halukkaat voivat vaikka nukkua yönsä iglussa. Hissillä ylös, suksilla alas, pari paukkua ja igluun yöksi, Joe Pine, miltä kuulostaa? Aito elämys vai ei? Kyllä elämys voi olla aito. Se, että Lapissa ei ole aina yövytty iglussa, ei tarkoita sitä, etteikö nyt voitaisi. Eihän Lappiin voitu tulla sata vuotta sitten autolla, koska autoja ei ollut. Nyt voidaan, eikä kukaan ihmettele sitä. Amerikkalaisella elämysgurulla on varaa olla armelias. Pine selittää, että aiemmin ollut vaikuttaa aidommalta kuin uusi, mutta uusikin muuttuu aiemmin olleeksi ja siis aidoksi. Perinne rajoittaa uuden sulautumista vanhaan, mutta rajanveto on vaikeaa. Lasinen pilvenpiirtäjä saattaisi vaikuttaa Lapissa epäaidolta, iglu ei. Iglu on osa lunta ja jäätä ja sitä kautta luonteva osa arktista luontoa. Saariselällä kukaan ei edes kummeksu sitä, että iglut on rakennettu lasista. Turistit ihmettelevät lähinnä hiljaisuutta. Ulkomailta tuleville luonnonläheistä on se, että he näkevät lasi-iglusta tähtitaivaan ja revontulet. Monelle jo kävely lumessa on elämys, toimistopäällikkö Sanna Leinonen Lomakylä Kakslauttasesta kertoo. Kakslauttasessa on kaksikymmentä lämpölasista iglua, jotka vetävät turisteja puoleensa kuin mesi mehiläisiä. Igluja ei edes markkinoida suomalaisille, sillä kävijöitä riittää ilmankin. Ulkomaalaiset tulevat katsomaan revontulia ja maksavat täyden hinnan, vaikka revontulia ei näkyisikään. Todennäköisyys revontulien näkemiseen on kohtuullinen. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Pohjois- Lapissa kolme yötä neljästä on revontulilla valaistuja. Jos taivas on pilvetön, talvisena viikonloppuna revontulet näkyvät siis melko varmasti. Iglujen ja revontulien läheisyydessä myös elämysteollisuus voi hyvin. Kävijät viettävät aikaa Kakslauttasessa yleensä muutaman päivän ja käyttävät ahkerasti alueen matkapalveluja. Lappilaiset rakastavatkin erityisesti juuri tällaisia turisteja. Heille on annettu oma nimityskin, viipyvät. Palvele hyvin tai kuihdut hiljaa Venäläinen miljonääriperhe teki Ylläksellä eräänlaisen elämyskulutuksen ennätyksen kaksi vuotta sitten. Lapissa kiertävän tarinan mukaan perhe käytti neljän lomapäivän aikana 400 000 euroa. Summaan sisältyi valtava ilotulitus, helikoptereita, turvamiehiä, sirkusta, huviloiden vuokria ja erilaisia ohjelmapalveluja. Tällaisia asiakkaita Joe Pine luonnehtii edelläkävijöiksi. Edelläkävijöiden tempaukset valuvat myöhemmin keskiluokan arkeenkin. Jos rikkaat eivät olisi ostaneet aikoinaan autoja, Henry Fordilla ei olisi ollut varaa kehittää kansanmallia T- Fordia. Elämystaloudessa on loppujen lopuksi kyse yksinkertaisesta asiasta. Ihmiset antavat rahaa muille siitä, että nämä muut osaavat järjestää parempaa ohjelmaa vapaaajalle kuin ihmiset itse. Ihmiset maksavat mielellään siitä, mikä on epätavallista. Nykyisin he maksavat aitoudesta. Asiakkaita ei siis pidäkään kohdella asiakkaina vaan vieraina, Pine muistuttaa. Pinen mukaan suomalaisten on turha kuvitella, että venäläiset tai minkään muun maalaiset turistit tulevat jatkossa Suomeen ihan itsestään. Lapin matkailuteollisuudelle voi käydä samoin kuin nyt Lapin puunjalostusteollisuudelle. Työ lähtee pois Suomesta ja uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa elämystalouteen. Mutta elämysteollisuudessakin kilpailu on globaalia ja kovenee. Jos et pysty tarjoamaan kilpailukykyistä tuotetta, aitoa elämystä, ihmiset ostavat sen muualta. Ilmoittaudu: www.logicacmg.fi/ratkaisu Suomen suurin IT-tapahtuma ja seminaari Tunnetaan 27.2. lähtien nimellä Logica. Talouselämä 5/2008 39